Esitämme mielipiteenämme Kiimassuon asemakaavaluonnoksesta seuraavaa:

Transkriptio

1 Forssan kaupunki Tekninen ja ympäristötoimi Maankäytön suunnittelu,ail;å1q,'läl U?:;<I ITek,ninei- ja ym2_ri s ötoimi /?- Asiatunnu3 FC. JFOR Kc Lf Asia: Mielipide Kiimassuon asemakaavaluonnoksesta j Mielipiteen esittäjä: Kiinteistö Oy Ratastie 6/Sponda Fund 1 Ky Asiamies - ja prosessiosoite: Asianajaja Sakari Niemelä Asianajotoimisto Ympäristölaki Oy Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 8, PL 208, Helsinki Puh. (09) , Fax (09) Mielipide Esitämme mielipiteenämme Kiimassuon asemakaavaluonnoksesta seuraavaa: Mielipiteemme koskee asemakaavaluonnosta siltä osin, kuin siinä tarkastellaan Kiimassuon tuulivoimapuiston Forssan kaupungin alueelle sijoittuvien tuulivoimaloiden vaikutuksia kiinteistöömme. Kiinteistö Oy Ratastie 6 omistaa tontin nro , joka sijaitsee n. 600 metrin etäisyydellä lähimmästä esitetystä tuulivoimalasta. ASIANAJOTOIMISTO YMPÄRISTÖLAKI OY PL 208, HELSINKI 1 Kin ntiosoite: Pohjoinen Makasiinikatu 6 A 8 1 Puh. (09) Faksi (09) I etunimi.sukunimi@vmp aris to lalei.f Kotip aikka: Helsinki Y-tunnus:

2 2 Kaavaselostuksen asemakaavan tavoitteena on varautua Envitec -alueen laajentumiseen, ja toisaalta muodostaa puskurivyöhyke Kiimassuon ympäristöhaittoja aiheuttavien toimintojen ja muun maankäytön väliin. Asemakaavaa koskevien yleisten määräysten mukaan asemakaava voidaan vahvistaa tuulivoimaloiden osalta vasta kun maakuntakaava, jossa tuulivoima -alue on osoitettu, on saanut lainvoiman. Kiimassuon asemakaavan yleisten määräysten mukaan tuulivoimaloiden vaikutukset eivät saa aiheuttaa kohtuutonta rasitusta asumiselle tai vapaa-ajanasumiselle, esimerkiksi melun, välkkeen tai vastaavien häiriöiden osalta. Katsomme, että on tärkeää varmistua myös siitä, että tuulivoimaloiden vaikutukset eivät aiheuta kohtuutonta haittaa myöskään muille maankäyttömuodoille työpaikka -alueet mukaan lukien ja että erityisesti voimaloiden terveysvaikutukset tällöin huomioidaan. Maankäyttö - ja rakennuslain (MRL) 54 :n mukaan asemakaava on laadittava siten, että mm. luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle. Olennaista on myös, että asemakaavalla ei aiheuteta maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuteta sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Kaava on tällöin laadittava niin, että valitaan vaihtoehto, josta ei aiheudu kohtuutonta haittaa, mutta kaava täyttää silti laissa asetetut vaatimukset. MRL 9 :n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä olennaisia vaikutuksia. koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan Vaikka melu kuuluu ympäristönsuojelulain (YSL) 3 :ssä tarkoitettuihin päästöihin ja YSL 28 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavaan toimintaan on oltava ympäristölupa, luvan tarpeesta huolimatta melun torjuntaan on kiinnitettävä huomiota jo kaavoituksessa, jolloin toiminnan sijaintipaikkaan voidaan vielä tehokkaasti vaikuttaa. Kaavaluonnoksen nähtävillä oleva meluvaikutuksia käsittelevä aineisto sisältää meluselvitykset Ramboll : Kiimasuon tuulivoimapuiston meluselvitys ja Ramboll , Meluselvityksen päivitys. Melukysymyksiä on käsitelty myös Voimavapriikki Oy:n teettämässä ympäristövaikutusten arvioinnissa "Kiimassuon tuulivoimapuisto, ympäristövaikutusten arviointiselostus", Ramboll, 2011.

3 3 Viitaten oheiseen FM Vesa Viljasen päivättyyn asiantuntijalausuntoon katsomme, että em. selvityksissä esitetyt melumallinnukset ovat puutteellisia Kiimassuon alueelle suunniteltujen isojen tuulivoimaloiden (Gamesa, Nordex) käytönaikaisien melutasojen arviointiin. Melumallinnuksiin sisältyy epävarmuustekijöitä mm. liittyen suunniteltujen voimaloiden melupäästön (Lw) laskentaa varten käytettyjen tulosten oikeellisuuteen sekä käytetyn laskentaohjelman (SoundPlan 7.1) lähtötietojen oikeellisuuteen samoin kuin käytetyn melulaskentamallin (Nord2000) käyttökelpoisuuteen pitkillä etäisyyksillä. Lisäksi melutasoon on lisättävä häiritsevyyskorjaus 5 db, kun melun todetaan häiriintyvässä kohteessa olevan selvästi amplitudimoduloitunutta, impulssimaista tai kapeakaistaista. Ramboll Finland Oy:n lausunnon mukaan voimakkaan amplitudimodulaation esiintyvyyttä ei nykytietämyksellä pystytä luotettavasti ennustamaan, vaan amplitudimodulaation esiintyminen voidaan todeta luotettavasti vain mittauksin. Viljasen lausuntoon viitaten katsomme, että amplitudimodulaatiosta johtuva 5 db:n häiritsevyyskorjaus tulee kuitenkin lisätä mallinnustuloksiin. Amplitudimodulaation esiintyminen on esitetty Larsson ja Öhmanin tutkimuksessa (yllä kohta l). Myös Seppo Uosukainen VTT (2010) ja Carlo di Napoli (2007) ovat tuoneet esille amplitudimodulaation esiintymisen isojen tuulivoimaloiden yhteydessä. Myös julkaisussa Ympäristöministeriön raportteja 19/2011 (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu, Työryhmän ehdotus tuulivoimarakentamisen kaavoitusta, vaikutusten arviointia ja lupamenettelyjä koskevaksi ohjeistukseksi ) todetaan, että mikäli tuulivoimalan äänen spektri sisältää melulle häiriintyvässä kohteessa tonaalisia tai kapeakaistaisia taajuuskomponentteja tai ääni on impulssimaista tai selvästi amplitudimoduloitua (äänen voimakkuus vaihtelee ajallisesti ), lisätään laskenta- tai mittaustulokseen 5 db ennen suunnitteluohjearvoon vertaamista. Vastaava ohje annetaan ympäristöhallinnon ohjeessa 4/2012 (Tuulivoimarakentamisen suunnittelu). Katsomme myös, että tuulivoimaloiden sijainnin suunnittelussa tulee varmistua siitä, että kaavan tavoitteet toteutuvat myös työpaikka-alueilla. Tällöin on huolehdittava myös sisätilojen äänitasojen riittävässä selvittä misestä. Kun as ema k aava määrää alueen käyt töä pitkälle tulevais uuteen, tarko itu ks enmuk ais ta on, että tuu livoi mal oid en sijoittelussa otet aan ajoissa hu o mio o n myö s uudi stu van terveyss ään telyn tavoit teet. Sosiaali- ja terveysmin ist eriö on julkaissut as umis t erveys o hj eess a ( S TM ohje 1, 200 3) mel un ohj earvot sisälle ulkopu olelta tuleville äänen taso ille ohj earvot myö s pientaaj uuksien äänien osalta. As u mi s terveys oh j e ohje on muuttumassa vuonna 2014 asumisterveysasetukseksi. Vaikka asumisterveysohje koskee erityisesti

4 4 asuntojen ja muiden oleskelutilojen terveysolojen suojelua, on tärkeää, että myös työpaikkojen terveydellisistä olosuhteista huolehditaan uudistuvien terveystavoitteiden ja perusteella. uudistuvan tiedon Sosiaali- ja terveysministeriö on tarkastellut nielun häiritsevyyden vuoksi tarvittavia suojaeläisyyksiä lausunnoissaan ympäristöministeriölle Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta (lausunto STM/2593/2013) sekä Pohjois-Savon tuulivoimavaihemaakuntakaavasta (lausunto STM/2592/2013). Vaikka nämä lausunnot koskevatkin maakuntakaavoja, terveysvaikutuksin määritetyistä suojaetäisyyksistä lausuttu on aiheellista ottaa huomioon myös yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. STM toteaa Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavan osalta, että suunnittelussa pidetty suojavyöhyke ( m) on viimeinen tietoja kehitys huomioon ottaen liian lyhyt muun muassa seuraavin perustein: "Eri maissa suojaetäisyydet ovat m 1-2 MW:n laitoksille, mutta nyt suunnittelun lähtökohdaksi on otettu 3 MW:n laitokset ja jatkossa voimalat ovat todennäköisesti 4-6 MW:n kokoisia. Suuremmat voimalat tuottavat paljon voimakkaampaa pienitaajuista ääntä kuin 2-3 MW voimalat ja melun tuotto 10 m korkeudella mitattuun tuulen nopeuteen verrannollisena on suurempaa kuin 2-3 MW voimaloilla. Iso-Britannian suunnitteluohje ETSU-R-97 suosittaa suojaetäisyydeksi 10 x napakorkeus... Jos napakorkeus on 200 m (esim. 4-6 MW voimala), suojaetäisyyden tulisi olla 2 km. Maakuntakaava ei estä rakentamasta 3 MW:a suurempia voimaloita. Yksittäinen voimala ei myöskään tarvitse rakentamisvaiheessa ympäristölupaa, jossa ympäristöterveysnäkökohdat tulisivat arvioitavaksi. Kunnan terveydensuojeluviranomaiset ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat saaneet lukuisia kansalaisten valituksia olemassa olevien tuulivoimaloiden meluhaitoista, vaikka voimalat ovat sijainneet reilusti yli 600 metrin etäisyydellä asutuksesta. Esimerkiksi Englannissa jouduttiin sulkemaan tuulivoimapuisto melun häiritsevyyden takia, vaikka lähimpään asutukseen oli 2 km". Pohjois-Savon Tuulivoimamaakuntakaavaa koskeva lausunto vastaa sisällöllisesti Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaavasta lausuttua. STM:n molemmissa em. lausunnoissa, jotka on valmisteltu yhteistyössä aluehallintoviranomaisten kanssa, esitetään tarkasteltujen 3 MW:n voimaloiden osalta johtopäätöksenä, että "tuulivoimaloiden tuottaman pientaajuisen melun

5 5 terveyshaitoista on vielä erittäin vähän tietoa sosiaali- ja terveysministeriö katsoo, että maakuntakaavoituksessa tuulivoima -alueiden suojavyöhyke lähimpään asutukseen tulisi olla 2 km". Edellä mainituin perustein katsomme, että Kiimassuon asemakaavaluonnoksen meluselvitykset eivät ole MRL 9 :ssä edellytetyllä tavalla riittäviä eikä kaavasuunnitelma täytä MRL 54 :ssä asetettuja sisältövaatimuksia. Lisäksi kaava rajoittaisi melualueelle sijoittuvan kiinteistömme käyttöä kohtuuttomalla tavalla, joka voitaisiin välttää joko tuulivoimaloiden sijaintia muuttamalla tai niiden määrää vähentämällä. Helsingissä Kiinteistö Oy Ratastie 6/Sponda Fund 1 Ky:n valtuuttamana Sakari Niemelä, asianajaja Liite: - asiantuntijalausunto Vesa Viljanen

6 I V V I. J L... V I N i I \ V L U n t o I N L / L U l ' + / U 3 Tilaaja: Ympäristölaki Oy Sakari Niemelä Turku PL Helsinki MELUN HUOMIOIMINEN TUULIVOIMALOIDEN SIJOITTAMISESSA Kohde : Kiimassuon tuulivoirnapuisto Vesa Viljanen Postiosoite: Betaniankatu 1 B Turku sahköposti: vesa viljanen@noisecontroi.fi y-tunnus: Sivu 1/6

7 Johtava ääniasiantuntija fyysikko, FM Sisällysluettelo 1. Tausta Melumallinnuksen epävarmuus Ihmisen kokema äänivärähtely Johtopäätökset Lisätietoa...6 Postiosoite : Betaniankatu 1 B Turku sähköposti: vesa.viljanen@noisecontrol.fi y-tu n n us: Sivu 2 / 6

8 1. TAUSTA Ramboll Finland Oy on tehnyt Kiimassuon tuulivoimapuistolle meluselvityksen (raportti , viite ). Tässä selvityksessä esitettyjä melumallinnuksia voidaan pitää puutteellisena Kiimassuon alueelle suunniteltujen isojen tuulivoimaloiden (Gamesa, Nordex) käytönaikaisien melutasojen arviointiin. Lähimmät kiinteistöt ovat noin 0,6 km etäisyydellä (esimerkiksi Spoda, Rataskatu 6) lähimmistä voimaloista. Seuraavassa esitetään perusteita mallinnuksen puutteellisuuksiin. 2. MELUMALLINNUKSEN EPÄVARMUUS Melumallinnukseen liittyy useita epävarmuustekijöitä. Alla on esitetty neljä eri tekijää. 1) Suunniteltujen voimaloiden melupäästön (Lw) laskentaa varten käytettyjen tulosten oikeellisuus. Ramboll Oy:n melumallinnus ei ota huomioon eri sääolosuhteissa tapahtuvia äänitasojen muutoksia. Esimerkiksi tilanteessa stabiilissa ilmakehässä, joka vallitsee pääosin ilta-ja yöaikaan, aurinko ei lämmitä maanpintaa ja lämmön takia syntyvää ilman liikettä pystysuunnassa ei esiinny. Koska ilmakerrokset eivät sekoitu, lapakorkeuksilla voi esiintyä voimakkaasti muuttuva tuuliprofiili. Tämä johtaa tilanteeseen, missä tuuli on heikko lähellä maanpintaa ja ylempänä voimakas. Voimakas tuuliprofiili aiheuttaa, että tuuliturbiinien tuottamat äänitasot voivat olla yöaikaan paljon odotettua korkeammat, jos niitä arvioidaan esimerkiksi 10 m korkeudella mitatusta tuulen nopeudesta ja mittaus on kalibroitu neutraalissa ilmakehässä. Näin voi käydä erityisesti korkeiden tuulivoimaloiden yhteydessä. Jopa 15 db poikkeamia odotetusta on havaittu 400 m etäisyydellä tuulipuistosta tyyninä öinä. Myös lämpimän ilman nouseminen tuottamien turbulenssien aiheuttaman sironnan puuttuminen stabiilissa ilmakehässä aiheuttaa turbiinimelun etenemisvaimennuksen vähentymistä yöaikaan. Voimakas tuuliprofiili stabiilissa ilmakehässä ja lämpötilainversio erittäin stabiilissa ilmakehässä aiheuttavat myös äänen taittumista alaspäin vähentäen näin etenemisvaimennusta. Ilta ja yöaikana esiintyy myös eniten amplitudimodulaatiota (merkityksellinen sykintä) esiintyy useimmiten ilta- ja yöaikana. Näistä seikoista johtuen tuulivoimaloiden melumittausten tulisi sisältää myös yöaikaisia tuloksia. Lähteet :l) Larsson, C., Öhlund, O, Amplitude modulation of sound from wind turbines under various meteorological conditions, Journal of Acoustical Society of America, 135(1): 67-73, 2014, 2) Seppo Uosukainen, Tuulivoimaloiden aerodynaaminen melu, VTT, Suomen Akustiikkapäivät, ) Käytetyssä laskentaohjelman (SoundPlan 7.1) tuulivoimaloiden melupäästön lähtötietojen oikeellisuus. Ramboll Oy:n lausunnon laskennassa ei huomioida yllämainittuja sääolosuhdetekijöitä. Jos laskentaohjelmaan ei syötetä todellisia lähtötietoihin liittyviä tekijöitä, laskentaohjelman tulos ei voi vastata todellista tilannetta ja tulosten käyttäminen melulaskentamalliin tuottaa harhaanjohtavia tuloksia. Postiosoite: Betaniankatu 1 B Turku sähköposti: vesa.viljanen@noisecontrol.fi y-tunnus: Sivu 3 / 6

9 3) Käytetyn melulaskentamallin (Nord2000) käyttökelpoisuus pitkillä etäisyyksillä. Äskettäin julkaistun väitöskirjan ( , Panu Maijala, VTT) tulos, että Nord2000 mallinnuksen tarkkuus pätee vain 200 metriin asti. Kiimassuon melumallinnuksissa esitetään tulokset 1,5 kilometriin asti. 4) Amplitudimodulaatio Ympäristöministeriön oppaan mukaan melutasoon on lisättävä häiritsevyyskorjaus 5 db, jos melun todetaan häiriintyvässä kohteessa olevan selvästi ampiitudimoduloitunutta, impuissimaista tai kapeakaistaista. Ramboll Finland Oy:n lausunnon mukaan voimakkaan amplitudimodulaation esiintyvyyttä ei nykytietämyksellä pystytä luotettavasti ennustamaan, vaan amplitudimodulaation esiintyminen voidaan todeta luotettavasti vain mittauksin. Amplitudimodulaation esiintyminen on esitetty Larsson ja Öhmanin tutkimuksessa (yllä kohta 1). Myös Seppo Uosukainen on VTT (2010) ja Carlo di Napoli (2007) ovat tuoneet esille amplitudimodulaation esiintymisen isojen tuulivoimaloiden yhteydessä. Amplitudimodulaatiosta johtuva 5 db:n häiritsevyyskorjaus tulee lisätä mallinnustuloksiin. Huomioiden kohtien 1) - 4) kannanotot Kiimassuon tuulivoimala-alueen melumallinnusta voidaan pitää puutteellisena. Melumallinnuksen tavoitteena on vastata mahdollisimman hyvin tuulivoimaloiden käytönajan äänitasoja sekä asuinympäristössä että asuntojen sisätiloissa. Käytönajan tuulivoimaloiden meluselvityksiä on tehty vain muutamia. Selvityksiä mallinnusten vertaamisesta tuulivoimaloiden käytönajan tuloksiin ei ole Suomessa tehty ollenkaan. Parhaillaan on menossa erimielisyyksiä juuri melukokemusten kannalta esimerkiksi Raahen Kopsassa, Vaasan Öjenissä, Haminan Mäkelänkankaalla. Inkoossa purettiin jokin aika sitten kaksi voimalaa ja kolmannelle on annettu käyntirajoituksia asukkaiden kokeman meluhaitan takia ja melun ylittäessä ohjearvot. 3. IHMISEN KOKEMA ÄÄNIVÄRÄHTELY Ihmisen aistijärjestelmä kokee sekä kuulonsa että kehonsa kautta eri taajuuksia sisältävää ilman välittämää painevärähtelyä. Kuulojärjestelmä vaimentaa pientaajuuksia mutta keho taas vastaavasti aistii pientaajuudetkin. Tuulivoimaloiden aiheuttaman äänen esittäminen pelkästään kuulojärjestelmän painotuksen (A-äänenpaine, db(a)) mukaan väheksyy merkittävästi ihmisen kokonaisvaltaista värähtelyn altistumiseen liittyvää aistinjärjestelmää. Isojen tuulivoimaloiden ympäristössä asuvat tuovat esille "kummallisesta oudon tuntuisesta aistimuksesta". Äänivärähtelyn olleessa sykkivää (amplitudimoduloitua) lisääntyy epämiellyttävyyden tunne. Tuulivoimaloiden melumallintamiseen ja mittauksiin tulee sisällyttää myös pientaajuiset äänenpaineet, jotta mallinnus kuvaa myös kehon aistimia värähtelyjä. Postiosoite: Betaniankatu 1 B Turku sähköposti: vesa.viljanen@noisecontrol.fi y-tunnus: Sivu 4 /6

10 Pientaajuisten äänitasojen esittäminen on oleellista asuntojen sisätiloihin tunkeutuvan äänitasojen selvittämisessä. Sisätilojen äänitasojen selvittäminen kuuluu Sosiaali- ja terveysministeriölle, joka on julkaissut Asumisterveysohjeessa (STM ohje 1, 2003) melun ohjearvot sisälle ulkopuolelta tuleville äänentasoille ohjearvot myös pientaajuuksien äänien osalta. Asumisterveysohje on muuttumassa vuonna 2014 Asumisterveysasetukseksi. Esimerkkinä alla esitetään sisätilan melun mittaustuloksia kesällä 2012 Promethor Oy:n Haminan Petkeleessä tehdystä meluselvityksestä. Asuintalo sijaitsi 1,1 km päässä lähimmästä tuulivoimalasta (3MW). Lisäksi mittaukset tehtiin loma-asuntoa vastaavassa tilassa, jonka etäisyys lähimpään voimalaan oli 0,6 km. Tämän meluselvityksen tilaajina olivat: Ympäristöministeriö, Sosiaali- ja terveysministeriö, Kotkan, Haminan ja Loviisan kaupungit sekä Haminan Energia Oy ja VentusVis Oy. Raportti valmistui joulukuussa 2012 ja on saatavissa allekirjoittaneelta ja Ympäristöministeriöstä. Alla olevassa kuvassa on esitetty esimerkkinä Haminan Petkeleessä mitattu sisä- äänitasot pientaajuisen (125 Hz) osalta. Äänitaso terssikaistalla f = 125 Hz mittauspisteissä Mp l s i s ä, H z Mp2sisä, 125 Hz - Tuuli (m/s) - Voimalan 2 teho (MW) KuvaTerssikaistan f = 125 Hz äänitaso (sininen säkkyräviiva) ajasta riippuvana. Alempi on mitattu asunnon makuuhuoneessa (etäisyys voimalaan 1100 m) ja ylempi säkkyräviiva työmaatilassa (etäisyys voimalaan 600 m). Punainen vaakaviiva esittää Asumisterveysohjearvoa 36 db/125 Hz. (Laboratoriotila = työmaatila = "kesäasunto"). Tuulenvoimakkuus on merkitty (ylin musta yhtenäinen viiva) kuvan oikealla pystyakselilla, samaten voimalan käyntiteho (alin sininen yhtenäinen viiva). Esimerkiksi tuulen nopeudella 12 m/s voimala on käynyt n. 3 MW:n teholla. Asumisterveysohjeen raja-arvo 36 db (125 Hz) on kuvan keskellä oleva punainen yhtenäinen vaakasuora viiva. Postiosoite: Betaniankatu 1 B Turku sähköposti: vesa.viljanen@noisecontrol.fi y-tunnus: Sivu 5 /6

11 Kuvasta voidaan todeta, että 1,1 km etäisyydellä olevan asunnon makuuhuoneessa tuulivoimalan aiheuttama melutaso sivuaa asu misterveysohjeen arvoa 36 db /125 Hz. Kevyessä loma-asuntotilassa, etäisyys voimalaan 0,6 km, kyseinen 125 Hz :n 1/3- oktaavikaista ylittää selkeästi ohjearvon. 4. JOHTOPÄÄTÖKSET Edellä esitetyn perusteella voidaan todeta, että Ramboll Finland Oy:n melumallinnustietojen perusteella Forssan ja Tammelan poliittisilla päätöksentekijöillä eikä kaavoitusviranomaisilla ole ollut käytettävissä ja annettavissa alueen asukkaille riittäviä melutietoja suunnitteilla olevien tuulivoimaloiden aiheuttamasta ympäristö- ja sisämelusta. 5. LISÄTIETOA Vesa Viljanen Noisecontrol puh sp. Postiosoite: Betaniankatu 1 B Turku sähköposti: vesa.viljanen@noisecontrol.fi y-tunnus: Sivu 6 / 6