Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky"

Transkriptio

1 Valtiotieteen tohtori Timo Aro :: MUUTTOLIIKKEEN MÄÄRÄ JA RAKENNE SUURILLA KAUPUNKISEUDUILLA 2000-LUVULLA Kuuden suuren kaupunkiseudun demografinen kilpailukyky

2 Sisällys 1 :: Johdanto 3 2 :: Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi 4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen muuttoliikeanalyysi 6 :: Yhteenveto ja tulkinta :: Lähdeluettelo :: 2

3 1 :: Johdanto ALUEIDEN MENESTYMINEN, elinvoima ja houkuttelevuus perustuvat usean tekijän yhteisvaikutukseen: työpaikkakehitykseen, arvonlisäykseen, koulutustarjontaan, sijaintiin, yhteyksiin, yritysperustantaan, imagoon ja mainekuvaan, tulevaisuuden potentiaaliin jne. Muuttoliike on yksi tulokulma alueiden menestymisen tai menestymättömyyden logiikan ymmärtämiseen. Muuttoliike toimi eräänlaisena välineellisenä vipuvartena, jonka reaaliset vaikutukset heijastuvat alueiden elinvoimaan eri tavoin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Alueellinen kilpailukyky kytkeytyy tiiviisti muuttoliikkeen määrään ja rakenteeseen. Kuntien demografiseen kilpailukykyyn eli väestölliseen kehitykseen liittyvät asiat jäävät usein sellaisten kuntataloutta hallitsevien käsitteiden kuin vuosikatteiden, käyttötalouden, investointien, poistojen jne. varjoon. Demografiset tekijät vaikuttavat kuitenkin usein hiljaa taustalla ja pulpahtavat pintaan ajan mittaan rakenteellisina haasteina. Muuttoliike on malliesimerkki niin sanotusta ilkeästä ongelmasta, jonka syy- ja seurausketjuihin ja laaja-alaisiin kerrannaisvaikutuksiin reagoidaan usein liian myöhään ja vasta tilanteen kriisiytyessä. Tämä koskee yhtä hyvin perinteisiä muuttotappioalueita kuin tämän selvityksen kuuden kaupunkiseudun kaltaisia muuttovoittoalueita. Suuret kaupunkiseudut ovat mäaärällisesti muuttovoittoisia, mikä kertoo nopeasti tulkittuna elinvoimaisuudesta, mutta tulo- ja lähtömuuttajien poikkeava rakenne kaupunkiseudun sisällä keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä aiheuttaa vakavia haasteita tulevalle kehittämiselle. Muuttoliikkeen taloudellisia, sosiaalisia ja demografisia vaikutuksia voidaan tutkia niin määrällisestä kuin laadullisesta näkökulmasta. Määrälliset tarkastelut liittyvät usein alueen tulo-, lähtö- ja nettomuuttojen määrään kuukausitasolla, neljännesvuosittain tai vuosittain. Määrälliset poikkileikkausluvut ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, jonka perusteella ei voi tehdä kuin karkeita johtopäätöksiä alueen muuttovetovoimasta. Jos halutaan päästä numeroiden taakse, on pureuduttava muuttajien yksilöllisiin laadullisiin ominaisuuksiin, kuten esimerkiksi ikään, työmarkkina-asemaan, tulo- ja koulutustasoon sekä tulo- ja lähtömuuttajien profiiliin. Muuttoliike kytkeytyi vahvasti kuuden kaupunkiseudun kehitykseen 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Suomen aluerakenne repeytyi väestöllisestä näkökulmasta 2000-luvulla kasvaviin, supistuviin ja kriisiytyviin kuntiin luvun taitteessa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui taajamissa, jotka peittivät vain alle kolme prosenttia Suomen maapinta-alasta. Kolme viidestä suomalaisesta asui 10 suurimmalla kaupunkiseudulla ja neljä viidestä 20 suurimmalla kaupunkiseudulla. Kasvavat alueet sijaitsivat maantieteellisesti yhä pienemmällä alueella. Väkiluku kasvoi enää joka kolmannessa kunnassa ja seutukunnassa. Muuttovoittoa sai vähemmän kuin joka kolmas seutu. Kahdestakymmenestä muuttovoittoisesta seudusta 16 sijaitsi Helsingin- Turun-Tampereen-Lahden ja Loviisan muodostaman alueen sisäpuolella. Muuttovoittoi- :: 3

4 1 :: Johdanto sen taikapiirin ulkopuolelle jäivät vain Oulun, Jyväskylän, Kuopion ja Seinäjoen seudut. 20 suurinta kaupunkiseutua saivat yhteensä noin henkilöä muuttovoittoa vuosina Väestönkasvu, muuttovoitot, talouskasvu, tutkimus-, kehitys- ja innovaatio-osaaminen ja eri toimialojen arvonlisäys keskittyivät suuriin kaupunkeihin ja kaupunkiseuduille 2000-luvulla. Maan sisäisen muuttoliikkeen seurauksena osaaminen ja inhimillinen pääoma kasautuivat alueellisesti. Kehitys oli päinvastainen pienillä kaupunkiseuduilla ja maaseudulla, varsinkin negatiivisen luonnollisen väestönkehityksen ja muuttotappioiden seurauksena. Klassisten taloudellisten muuttoliiketeorioiden mukaan yksilöiden muuttoja ohjaavat alueiden väliset työllisyys- ja palkkaerot, jolloin ihmiset hakeutuvat korkean työttömyyden ja matalan palkkatason alueilta korkean työllisyyden ja palkkatason alueille. Yksilönäkökulmasta asia ei ole näin yksioikoinen, vaan muuttopäätökseen vaikuttavat samanaikaisesti useat muut tekijät. Muuttopäätöstä tehdessä lasketaan kaikki inhimilliset, taloudelliset ja muut tekijät yhteen ja sen perusteella tehdään päätös, onko parempi muuttaa vai jäädä paikoilleen. Muuttopäätös on aina yksilöllinen valinta, jonka seurauksena yksilöt saattavat muuttaa myös väärään suuntaan eli niin sanotuille muuttotappio- tai taantuville alueille. Muuttopäätösten seurauksena syntyy inhimillisten pääoman virtoja, jotka johtavat työn, asumisen ja muiden preferenssien ohjaamina esimerkiksi väestön keskittymiseen määrätyille alueille. Perusoletus on se, että yksilö hankkii ensin inhimillistä pääomaa ja valitsee sen jälkeen missä tulee asumaan. Muutot alueelta toiselle merkitsevät siis inhimillisen pääoman siirtymistä alueiden välillä. 1.1 :: TUTKIMUSAINEISTO Analyysin tutkimusaineiston muodostavat Tilastokeskuksen avoimet tilastot ja maksulliset tilastotietokannat ja -rekisterit. Kaupunkiseutujen yleiseen kilpailukykyyn liittyvät tiedot perustuvat Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön tekemään dataan, jonka yhteyteen lisättiin yksi uusi mittari. Muuttoliikettä koskevat määrälliset tiedot perustuvat Tilastokeskuksen StatFin tietokannan vuositaulukoihin vuosien välisenä aikana. Muuttoliikkeen rakennetta koskevat tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Muuttajien taustatiedot tietokannan vuositaulukoihin vuosien välisenä aikana. Vuosi 2010 on viimeisin käytettävissä oleva tilastovuosi. Lisäksi analyysin yhteydessä hyödynnettiin muita Tilastokeskuksen väestökehitykseen ja muuttoliikkeeseen liittyviä tilastotietoja sekä muita käytettävissä olevia kirjoittajan omia ja muiden tekemiä muuttoliikkeeseen liittyviä tutkimuksia, selvityksiä, kartoituksia ja analyysejä. 1.2 :: ANALYYSIN TAVOITTEET Analyysin keskeisenä tavoitteena oli integroida yhteiseksi kokonaisuudeksi toisiinsa määrällistä ja rakenteellista tilastotietoa. Määrällisiin aineistoihin tukeutuminen johtaa usein pinnallisiin ja tulkinnanvaraisiin tuloksiin varsinkin silloin jos analyysin aikajänne käsittää lyhyen ajanjakson tai analyysin kohteena oleva alue on väestömäärältään pieni. Määrällisiä aineistoja käyttämällä ei voida myöskään tehdä luotettavia johtopäätöksiä etenkään kuntatalouden, sosiaalisen ja demografisen kehityksen näkökulmasta. Luotettavien johtopäätösten tekemiseksi on analysoitava muuttoliikkeen määrällisiä ja laadullisia ominaisuuksia samanaikaisesti kuudella kaupunkiseudulla. Alueiden kannalta kriittinen kysymys on, keitä ovat tulo- ja lähtömuuttajat taloudellisilta, sosiaalisilta ja demografisilta ominaisuuksiltaan ja mitä seurausvaikutuksia muuttajien rakenteesta on kuntatalouteen ja väestörakenteeseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Alueiden demografiseen kehitykseen liittyviä luotettavia johtopäätöksiä voidaan tehdä, jos analyysin aikajänne on vähintään viisi vuotta. Tämän analyysin aikajänteenä on määrällisten aineistojen osalta vuodet ja rakenteellisten ominaisuuksien osalta :: ANALYYSIN KOHTEENA OLEVAT KAUPUNKISEUDUT Analyysin kohteena olivat Helsingin seutukunnan (metropolialueen) jälkeen asukasluvultaan seuraavaksi suurimmat kaupunkiseudut: Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion seutukunnat. Porin seutukunta kuuluisi asukasluvultaan 7:nneksi suurimpana seutukuntana em. joukkoon, mutta ei ole tämän analyysin kohteena. Selvityksen kohteena olevan kuuden kaupunkiseudun alueella asui joka neljäs suomalainen (26,3 %) eli 1,42 miljoonaa asukasta. Kuuden kaupunkiseudun väkiluku kasvoi noin asukkaalla vuosien välisenä aikana. Väkiluku kasvoi kaikkien väestönkehityksen osa-tekijöiden ansiosta: luonnollinen väestönlisäyksen osuus oli 40 %, maan sisäisen muuttoliikkeen 43,9 % ja nettosiirtolaisuuden 16,1 %. Alueittain tarkasteltuna määrällisesti eniten kasvoi Tampereen seutukunta, jonka väestönlisäys oli noin asukasta. Oulun seudun lisäys oli , Turun seudun , Jyväskylän seudun , Kuopion seudun ja Lahden seudun asukasta. Analyysin kohteena oli 52 kuntaa eli joka kuudes Manner-Suomen kunta. Analyysin kuntajoukko oli demografisen kilpailukyvyn näkökulmasta positiivisesti vino otos suomalaisista kunnasta, sillä varsinkin analyysin 46 kehyskuntaa olivat niin muuttoliikkeen määrän kuin rakenteen näkökulmasta eräänlaista kuntakentän valiojoukkoa kaikilla käytetyillä mittareilla. Jokaista toiminnallista kaupunkiseutua analysoitiin kunnittain erikseen sekä määrällisten että rakenteellisten indikaattorien perusteella. Lopuksi verrattiin kuuden kaupunkiseudun demografista kilpailukykyä toisiinsa sekä erikseen keskuskaupunkien ja kehyskuntien suhdetta toisiinsa. Tulokset esitetään koostetaulukoissa niin absoluuttisina kuin suhteellisinakin lukuina. Jälkimmäiset esitetään aidon vertailun mahdollistamiseksi pääsääntöisesti promilleina keskiväkiluvun tuhatta asukasta kohden väestötieteen tutkimusperinteen mukaisesti. Selvityksessä käytetty alueluokittelu perustui vuoden 2011 aluejakoon. Vuosien :: 4

5 1 :: Johdanto aikana toteutuneet kuntaliitokset otettiin takautuvasti huomioon. Lisäksi Oulun (Oulu, Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii) ja Kuopion (Kuopio, Nilsiä ja Maaninka) seuduilla huomioitiin erikseen tulossa olevat kuntaliitokset ja ne esitetään taulukoissa Uuden Oulun ja Uuden Kuopion nimikkeillä. 1.4 :: KESKEISET KÄSITTEET Alueella tarkoitetaan Tilastokeskuksen virallisen alueluokituksen mukaista kuntaa tai seutukuntaa. Keskuskaupunki tarkoittaa alueen suurinta kaupunkia ja kehyskunnat keskuskaupungin ympäristökuntia, jotka ovat kiinteässä toiminnallisessa yhteydessä keskuskaupunkiin mm. pendelöinnin, asioinnin ja muuttoliikkeen näkökulmasta. Nettomuutto tarkoittaa tulo- ja lähtömuuton välistä erotusta. Nettosiirtolaisuus kuvaa maahan- ja maastamuuton välistä erotusta. Maassamuutto tarkoittaa kuntien välistä muuttoliikettä maan rajojen sisäpuolella, siirtolaisuus taas maan rajat ylittävää muuttoliikettä. Muuttojen määrällinen kehitys ilmaistaan absoluuttisina lukuina ja suhteellinen kehitys joko prosentteina tai promilleina suhteessa keskiväkilukuun. Keskiväkiluku on erikseen määritellyn alueen väkiluvun keskiarvo erikseen määriteltynä aikana. Muuttoliikkeen valikoivuudella tarkoitetaan tulo- ja lähtömuuttajien ominaisuuksien tai profiilien välillä olevia eroja. Muuttajien omaisuuksien välillä olevia eroja voidaan tutkia muun muassa työmarkkina-aseman, muuttojen suuntautumisen, ikä-, koulutus- ja tulorakenteen osalta. Työmarkkina-asema tai pääasiallinen toiminta ilmaisee henkilön työmarkkina-aseman muuttoajankohtana. Työmarkkina-asema voi olla työllinen (työssä oleva), työtön tai työvoiman ulkopuolinen (lapsi, eläkeläinen, opiskelija, varusmies, muu työvoimaan kuulumaton tai tuntematon). Koulutusaste perustuu Tilastokeskuksen yleiseen luokitukseen, jossa erotetaan toisistaan perusasteen, keskiasteen ja korkea-asteen tutkinnon suorittaneet. Muuttojen tulo- ja menovaikutuksilla tarkoitetaan sitä, että jokainen muuttaja aiheuttaa sekä tulo- ja menovaikutuksia niin luovuttavalle kuin vastaanottavalle kunnalle. Tulovaikutukset liittyvät verotuloihin, verotulotasaukseen ja valtionosuuksiin ja menovaikutukset julkisten palveluiden kysyntään, palvelutuotantoon, infrastruktuuriin, asuin- ja tonttitilan tarpeeseen jne. Kaikki keskeisimmät tulo- ja menovaikutukset liittyvät kytkeytyvät muuttajan työmarkkina-asemaan. Tulokertymä tarkoittaa jonkun alueen kaikkien tulo- ja lähtömuuttajien kalenterivuoden aikana kertyneitä kaikkia tuloja (valtionveronalaiset tulot, kunnallisveronalaiset tulot, yrittäjätulot ja muut tulot). Alueen tulokertymä saadaan vähentämällä kaikkien tulomuuttajien kaikki tulot kaikkien lähtömuuttajien kaikista tuloista. Tulokertymä voi olla joko positiivinen tai negatiivinen. Keskimääräiset tulot ilmaisevat alueen kaikkien tulo- tai lähtömuuttajien keskimääräiset tulot kalenterivuoden aikana. :: 5

6 2 :: Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla SUOMESSA TEHTIIN keskimäärin noin muuttoa vuodessa vuosina Neljä viidestä muutosta oli niin sanottuja lähimuuttoja eli muutot tapahtuivat joko oman kunnan sisällä tai saman kaupunkiseudun sisällä. Vain yksi viidestä muutosta oli niin sanottu kaukomuutto, jolloin ylitettiin maakuntien välinen raja. Kaukomuutot ovat luonteeltaan niin sanottuja aitoja muuttoja, jonka seurauksena vaihtuvat muuttajan asuin- tai työpaikka tai päivittäinen elinpiiri. Asumis- ja ympäristöperustaiset lähimuutot ovat kasvaneet yhtäjaksoisesti 1970-luvun puolivälistä alkaen. Kaksi kolmesta muuttajista oli nuoria ja nuoria aikuisia (alle 35-vuotiaita). Muuttomotiivit liittyivät ensisijaisesti asumisperusteisiin (asuminen, asuin- ja elinympäristön viihtyvyys jne.) ja toissijaisesti työhön tai opiskeluun. Muutot kytkeytyivät pääsääntöisesti elinvaiheissa tapahtuviin muutoksiin. Kuntien välinen muuttoliike oli viisivuotisjaksoittain tarkasteltuna vuosina niin määrällisesti kuin suhteellisesti vilkkaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Muuttoliikkeen kasvu tuli esiin kaikissa ikäryhmissä. Vuonna 2011 rikottiin kaksi aikaisempaa muuttoennätystä: kuntien välinen muuttoliike TAULUKKO 1. MAAN SISÄINEN MUUTTOLIIKE JA SIIRTOLAISUUS VUOSINA Vuosi Kuntien välinen muutto Kuntien sisäinen muutto oli määrällisesti suurempaa kuin kertaakaan vuoden 1994 jälkeen ja nettosiirtolaisuuden muuttovoitto oli korkeampi kuin koskaan aikaisemmin. Maahanmuutto Maastamuutto Nettosiirtolaisuus LÄHDE TILASTOKESKUS :: 6

7 Vain joka kolmas kunta tai seutukunta sai määrällistä muuttovoittoa koko maassa 2000-luvulla. Kuuden kaupunkiseudun 52 kuntaa muodostavat väestönkehitykseltään täysin poikkeavan joukon muusta maasta: maan sisäisestä muuttoliikkeestä sai muuttovoittoa 45 kuntaa, siirtolaisuudesta 51 kuntaa ja luonnollisesta väestönlisäyksestä 38 kuntaa. Maassamuutto oli negatiivinen vain kuudessa Lahden seudun ja yhdessä Jyväskylän seudun kunnassa. Siirtolaisuuden osalta muuttotappiota sai vain 10 kuntaa koko maassa, joista yksi oli Oulunsalo Oulun seudulla. Kunnittain tarkasteltuna eniten määrällistä muuttovoittoa saivat maan sisäisestä muuttoliikkeestä Tampere (9836), Oulu (7341), Espoo (7245) ja Seinäjoki (4189). Neljän muuttovoittoisimman kaupungin väestöpohjaan suhteutettuna Seinäjoen muuttovetovoima oli ylivertainen: Seinäjoki sai väkilukuun suhteutettuna 3,6 kertaa enemmän muuttovoittoa kuin Tampere ja 2,4 kertaa enemmän kuin Oulu. Jos Tampere olisi saanut samassa suhteessa muuttovoittoa kuin Seinäjoki, niin muuttotase olisi noussut peräti henkilöön. Kunnittain eniten muuttovoittoa suhteessa keskiväkilukuun saivat Liminka (Oulun seutu), Pirkkala (Tampereen seutu), Vesilahti (Tampereen seutu) ja Masku (Turun seutu). Sijainti ja saavutettavuus korostuivat kaikessa. Vuosina kaikki nopeimmin kasvaneet kunnat sijaitsivat joko maantie- ja rautatieverkoston varrella, solmupisteissä tai niiden välittömällä vaikutusalueella. Muuttovoittoa saaneet kunnat keskittyivät maantieteellisesti yhä pienemmälle alueelle. Muuttovoittoa saivat eniten suuret kasvukeskukset ja niiden kehyskunnat, Helsingin ja Tampereen laajenevan vaikutusalueen kunnat ja pistemäisesti yksittäiset paikkakunnat. Merkittävää määrällistä muuttovoittoa saaneet kunnat sijaitsivat Seinäjoen, Jyväskylän ja Kuopion seutuja lukuun ottamatta Helsingin, Tampereen, Turun tai Oulun vaikutusalueella. Siirtolaisuuden osuus väestönkasvussa on noussut suuremmaksi tekijäksi kuin maan sisäinen muuttoliike jo joissakin kaupungeissa ja kaupunkiseuduilla. Nettosiirtolaisuudesta saivat muuttovoittoa käytännössä kaikki kunnat (pois lukien 10 kuntaa, jotka saivat marginaalisen muuttotappion siirtolaisuudesta). Muuttoliikkeen kasvu tuli esiin kaikissa ikäryhmissä. Nuorempien ikäryhmien (15 19, 20 24) muutot suhteessa ikäryhmän kokoon kaksinkertaistuivat 1980-luvun puoliväliin verrattuna. Kaikkien ikäryhmien muuttoalttius on kasvanut yhtäjaksoisesti vuoden 1995 jälkeen. KUVIO 1. KUNTIEN VÄLINEN MUUTTOLIIKE IKÄRYHMITTÄIN VUOSINA (PROMILLEA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN) Promillea 15-19v 20-24v 25-29v 30-34v 35-39v 60-64v 2.1 :: POSITIIVISEN KASVUN KEHÄ MUUTTOLIIKKEESSÄ Muuttoliikettä ja muuttoja voidaan analysoida niin sanotun positiivisen kasvun kehän vaiheiden kautta, jossa yksi positiivinen muutostekijä johtaa toiseen, joka johtaa taas kolmanteen ja niin edespäin kehämäisesti. Positiivisten vaikutusten kehä lukkiutuu ja kasvu ruokkii uutta kasvua. Alue voi joutua vastaavasti myös negatiivisen kasvun kehälle, jolloin samat vaiheet etenevät päinvastaiseen suuntaan eli työpaikkojen väheneminen johtaa aktiivi-ikäisten poismuuttoon, markkinoiden supistumiseen, vetovoiman laskemiseen, edelleen lisääntyviin poismuuttoihin ja niin edespäin vahvistaen alueen negatiivista kokonaiskehitystä. Nämä vaiheet voidaan jakaa kuuteen eri vaiheeseen: *) Vuonna 1994 voimaan tullut kotikuntalaki mahdollisti opiskelijoiden kirjautumisen opiskelupaikkakunnilleen. *) I LÄHDE TILASTOKESKUS :: 7 2 :: Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla

8 Uudet työpaikat syntyvät sinne, missä on osaavaa työvoimaa, vetovoimainen toimintaympäristö ja hyvät tulevaisuuden toimintaedellytykset. II Uudet työpaikat lisäävät aktiiviikäisten eli osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman muuttoa alueelle. III Alueen markkinat kasvavat ja laajenevat: toisin sanoen mitä enemmän alueelle muutetaan, sitä enemmän alueen markkinat kasvavat. IV Alueen vetovoima lisää edelleen muuttoliikettä. Ihmiset muuttavat sinne missä on työpaikkoja tai missä koetaan olevan tulevaisuudessa työmahdollisuuksia. V Alueen markkinat kasvavat ja laajenevat jälleen kasvavan vetovoiman ja mahdollisuuksien vuoksi. VI Alueelle syntyy uusia työpaikkoja alkuperäisen päätoimialan ympärille. 1. Alkuetu: alue saa puolelleen alkuedun historiallisen kehityksen, tapahtumien tai sattuman ansiosta. Alkuetu syntyy aluksi erinomaiseen luonnonmaantieteelliseen sijainnin ansiosta. Alkuetua vahvistaa keskittymiskehitys. Alueen kasvukehä laajenee ja lukkiutuu aikaisemmin kuvatulla tavalla positiivisen kasvun kehäksi. Hyviä esimerkkejä alkuedun kaupungeista ovat kaikki kuuden kaupunkiseudun keskuskaupungit, erityisesti Turku, Tampere ja Oulu. 2. Sijaintietu: perustuu alueen optimaaliseen sijaintiin suhteessa muihin keskittymiin. Sijaintietua tukee saavutettavuus eli hyvät maantie-, rautatie-, lento-, satama- ja muut väylä- ja liikennekäytäväyhteydet. Sijaintietu tuli hyvin esiin luvun 2. alkuosassa, jossa käytiin läpi nopeimmin 2000-luvulla kasvaneita kuntia: kaikki sijaitsivat joko maantie- ja rautatieverkoston solmupisteissä tai niiden vaikutusalueella. nopisteisiin tulevaisuuslähtöisesti alueen yhteisen edun näkökulmasta. Positiivinen uusiutuminen käynnistyy usein sisäisen tai ulkoisen shokin seurauksena. Ennakointiherkkyys korostuu. Saavutettavuus korostuu rakennetun edun kohdalla, mikä tänä päivänä tarkoittaa erityisesti nopea rauta- ja maantieverkostoa. 5. Mentaalinen etu: perustuu alueen tahtotilaan. Positiivisten mielikuvien luominen korostuu. Onnellisilla sattumilla, tapahtumilla ja ulkopuolisilla päätöksillä on iso merkitys. Pienestä tai vähäpätöisestä voi kasvaa vähitellen isoa ja merkittävää jne. :: 8 2 :: Muuttoliikkeen erityispiirteet 2000-luvulla 2.2 :: KASVUETUJEN VIISI NÄKÖKULMAA ALUEELLISESSA VÄESTÖNKEHITYKSESSÄ Alueiden kasvuun vaikuttavia tekijöitä (kasvuetuja) voi tarkastella viidestä eri näkökulmasta, joissa saavutettavuus on ikään kuin sisäänrakennettu tekijä. Tämä korostuu erityisesti kahden ensimmäisen kasvuedun kohdalla (so. alku- ja sijaintietu). Nämä kasvuedut ovat: 3. Demografinen etu: perustuu alueen positiiviseen väestönkehitykseen, joka pitää sisällään luonnollisen väestönlisäyksen ja muuttoliikkeen (maassamuutto ja siirtolaisuus). 4. Rakennettu eli strateginen etu: perustuu alueen tietoisiin strategisiin valintoihin ja pitkäjännitteiseen kehittämiseen, jolloin alue panostaa järjestelmällisesti valittuihin pai-

9 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi ALUEELLISELLA KILPAILUKYVYLLÄ tarkoitetaan alueiden kykyä synnyttää, houkutella ja ylläpitää toimintaa, joka lisää alueen taloudellista ja sitä kautta syntyvää ja lisääntyvää alueellista kokonaishyvinvointia. Kilpailukykyisellä alueella on ominaisuuksia, joiden avulla se voi osallistua kilpailuun muiden alueiden kanssa. Kilpailuetua muihin alueisiin nähden saavutetaan, jos alue pystyy tuottamaan jonkin sellaisen ominaisuuden, jonka avulla se erottuu edukseen muista alueista. Alueellista kilpailukykyä voidaan tarkastella myös esimerkiksi yritysten sijaintipaikka- ja investointipäätösten näkökulmasta. Aluetta voidaan pitää kilpailukykyisenä, mikäli sillä on ominaisuuksia, joita yritykset pitävät tärkeinä sijoittumispäätöstä tehtäessä. Kilpailukyky kuvaa silloin yritysten ja työvoiman toimintaympäristöä, kykyä ylläpitää alueella jo sijaitsevien yritysten toimintaedellytyksiä ja houkutella alueelle uusia yrityksiä. Alueen pitkäjänteinen menestyminen on kuitenkin hyvin monesta asiasta kiinni. Siihen vaikuttavat kaikki alueen toimijat; sen asukkaat, yritykset, yhteisöt ja julkinen valta. Myös alueen sijainnilla, sen liikenneyhteyksillä ja -verkostoilla on suuri merkitys. Alueet eivät voi toimia eristyksissä, vaan kunkin alueen menestymiseen vaikuttavat suuressa määrin maan muiden alueiden ja ulkomaiden vaikutus. Alueiden taloudet ovat osa kansainvälistä taloutta, jossa kaikkien toimijoiden päätöksillä ja toiminnalla on vaikutusta toisiinsa. Menestymisen edellytykset muuttuvat ajan kuluessa ja osa voi muuttua hyvinkin nopeasti. Seuraavassa osiossa tarkastellaan kuuden kaupunkiseudun kilpailukykyä kuuden muuttujan valossa. Analyysi perustuu Turun yliopiston kauppakorkeakoulun Porin yksikön (Saku Vähä-Santanen ja Ari Karppinen) kehittämään Seutukuntien kilpailukykymittaristoon, jossa voidaan vuosittain verratta seutujen kilpailukykyä ja sijoitusta suhteessa toisiinsa valituilla muuttujilla. Analyysissä jokaiselle seutukunnalle lasketaan muuttujakohtainen indeksiarvo. Sen jälkeen jokaisen seudun indeksilukua verrataan kaikkien seutukuntien keskimmäiseen arvoon eli mediaaniin. Mediaania käyttämällä voidaan poistaa suurimmat poikkeamat seutujen välillä toisin kuin esimerkiksi keskiarvoa käyttämällä. Vertailun vuoksi analyysiin otettiin mukaan koko maan 12 suurinta kaupunkiseutua eli kaikki ne kaupunkiseudut, joiden asukasluku ylittää asukasta. Suuret kaupungit ja kaupunkiseudut ovat avainasemassa kansantalouden kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta. 12 suurinta kaupunkiseutua tuottivat 67,9 % Suomen bruttokansantuot- :: 9

10 teesta, niiden alueella asui 61,8 % koko maan väestöstä ja niissä sijaitsi 66,4 % koko maan työpaikoista vuonna Suuret kaupunkiseudut muodostavat näin ollen keskenään hyvän vertailujoukon. Analyysiin valitut kilpailukykymuuttujat ovat työllisyysaste, korkea-asteen koulutettujen osuus väestöstä, teollisuusvaltaisuus, työn tuottavuus, yritysdynamiikka sekä muuttovetovoima. Lopuksi analysoitiin eri alueiden kilpailukykyä kokonaisuuksina näiden kuuden osatekijän valossa sekä pohdittiin lyhyesti muita alueelliseen kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä. 3.1 :: TYÖLLISYYSASTE Työllisyysaste on työllisten eli työssä käyvien prosenttiosuus kokonaisväestöstä. Virallinen työllisyysaste lasketaan vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Työllisyysaste kuvastaa sitä, missä määrin alueen työikäinen väestö osallistuu alueellisen tuotannon aikaansaamiseen. Korkea työllisyysaste heijastaa suurta osallistumista, jolloin työpanoksen määrä suhteessa alueen työikäisiin on suuri ja korkeampaa alueellisen kokonaistuotannon määrää eli talouskasvua. Taulukossa 2. esitettiin 12 seutukunnan koko työikäisen väestön lukumäärä, työssäkäyvän väestön lukumäärä ja seutujen työllisyysaste prosentuaalisesti sekä näistä laskettu työllisyysindeksi. Helsingin seutukunta (111,62) ylitti työllisyysasteen osalta selkeästi mediaanin. Taulukossa yli 110 indeksiin ylsivät työllisyysasteiltaan myös Vaasan seutukunta (111,46). 100 ja 110 indeksin välille sijoittuivat Seinäjoki, Turku, Tampere, Kuopio, Pori, Jyväskylä sekä Oulu. Työllisyysasteeltaan mediaanin alle jäivät Lappeenranta, Lahti ja Joensuu. Viisi taulukossa ylimpänä olevaa seutukuntaa ylittivät koko maan prosentuaalisen keskiarvon (65 %), ja seitsemän seutukuntaa jäi keskiarvon alapuolelle. 3.2 :: KOULUTTAUTUNEISUUS Koulutustaso eli tässä tapauksessa korkeaasteen tutkinnon suorittaneiden osuus yli 15-vuotiaista kuvasti alueen panostamista osaamiseen. Korkeaa osaamistasoa pidetään yleisesti keskeisenä edellytyksenä sille, että alue menestyy globaalissa kilpailussa. Samalla osaavan työvoiman saatavuus alueella sitoo olemassa olevaa yritystoimintaa alueeseen ja houkuttaa alueelle uutta yritystoimintaa. 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi TAULUKKO 2. TYÖSSÄKÄYVIEN OSUUS KOKO VÄESTÖSTÄ KOKO MAAN JA 12 SUURIMMAN SEUTUKUNNAN ALUEELLA SEKÄ TYÖLLISYYSINDEKSI VUONNA 2010 TAULUKKO 3. KORKEASTI KOULUTETTUJEN OSUUS TYÖIKÄISESTÄ VÄESTÖSTÄ KOKO MAAN JA 12 SEUTUKUNNAN ALUEELLA SEKÄ KOULUTTAUTUNEISUUSINDEKSI VUONNA 2010 :: 10 TYÖLLISYYSASTE Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain KORKEA-ASTEEN KOULUTETTUJEN OSUUS 15 VUOTTA TÄYTTÄNEESTÄ VÄESTÖSTÄ VUONNA 2010 Työikäinen väestö Työssäkäyvä väestö Työllisyysaste % Indeksi 15 vuotta täyttänyt väestö yhteensä (molemmat sukupuolet) Korkeasti koulutettujen osuus % 15 vuotta täyttäneistä Indeksi Koko maa % Koko maa % LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY- MITTARISTO Helsingin seutukunta % Vaasan seutukunta % Seinäjoen seutukunta % Turun seutukunta % Tampereen seutukunta % Kuopion seutukunta % Porin seutukunta % Jyväskylän seutukunta % Oulun seutukunta % Lappeenrannan seutukunta % Lahden seutukunta % Joensuun seutukunta % Helsingin seutukunta % Oulun seutukunta % Tampereen seutukunta % Jyväskylän seutukunta % Vaasan seutukunta % Turun seutukunta % Kuopion seutukunta % Joensuun seutukunta % Lappeenrannan seutukunta % Seinäjoen seutukunta % Lahden seutukunta % Porin seutukunta % LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY- MITTARISTO

11 Koulutustasoa mittaava kilpailukykymuuttuja piti sisällään alemman, ylemmän ja tutkijakoulutuksen tutkinnon suorittaneiden osuuden 15 vuotta täyttäneestä väestöstä. Alempi korkeakoulututkinto sisälsi AMK-tutkinnot (pl. ylempi AMK), yliopiston kandidaatin tutkinnot sekä ennen vuotta 1989 suoritetut insinöörin tutkinnot. Ylempi korkeakoulututkinto sisälsi maisteritason tutkinnon suorittaneet (myös ylempi AMK). Tutkijakoulutusluokkaan kuuluvat ovat suorittaneet joko lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon. Taulukossa 3. esitettiin vuoden 2010 tilastoihin perustuen koko maan ja 12 suurimman seutukunnan työikäisen väestön lukumäärä, korkeasti koulutetun työvoiman prosentuaalinen osuus koko työväestöstä sekä näiden perusteella laskettu kouluttautuneisuus-indeksi. Helsinki erottui selkeänä ykkösenä korkea-asteen koulutettujen määrällään (indeksi 240,35) maan muista alueista. Hyvänä kakkosena tuli Oulu, jonka indeksi oli 216,79. Sen jälkeen tulevat seutukunnat voidaan jakaa viiteen kategoriaan; Tampere (197,06) ja Jyväskylä (195,63) lähes yhtä suuria kolmannella sijalla, neljänsinä Vaasa ja Turku (>180), viidentenä Kuopio (>170), Joensuu ja Lappeenranta toiseksi alimpana (>140), Seinäjoki, Lahti ja Pori kouluttautuneisuusasteeltaan selkeästi matalimpina (<130). Kaikki tässä analyysissä olevat seutukunnat ylittivät kuitenkin selkeästi mediaanin. Kouluttautuneisuudessa oli siis melko suuria eroja eri alueiden välillä, mikä vaikuttaa merkittävästi alueiden kilpailukykyyn joko sitä nostavasti tai laskevasti ylimmän paremmuutta korostaen ja alimpia huonontaen. 3.3 :: TEOLLISUUSVALTAISUUS Toimialarakennetta ja alueellista erikoistumista kuvaavaksi muuttujaksi valittiin teollisuusvaltaisuus, joka kuvaa teollisuuden osuutta alueen liikevaihdosta. Teollisuuden menestyminen kuvaa alueen pärjäämistä globaalissa kilpailussa. Teollisuus vastaa merkittävästä osasta alueen investoinneista, koska työn tuottavuus on palvelualoja korkeampaa (Suomessa vuodesta 1995 lähtien noin 2,5-kertainen verrattuna kaikkiin toimialoihin ja palvelualoihin). Teollisuuden alueellisesta keskittymisestä voidaan saavuttaa merkittäviä toimialan sisäisiä ja ulkoisia skaalaetuja. Teollisuuden keskimääräinen palkkataso on palvelualoja korkeampi ja teollisuuden henkilöstön alueellinen ostovoima on korkeampi verrattuna palvelualaan. Tämä kokonaisuudessaan vaikuttaa kerrannaisvaikutuksineen positiivisesti alueen kokonaistuotannon määrään. Jos alueen teollinen rakenne on monipuolinen, niin sillä on suhteellisesti hyvä aluetalouden vakaus ja ennustettavuus, erityisesti toimialakohtaisia kysynnän vaihteluita vastaan. Teollisuusvaltaisuus (teollisuuden osuus alueen arvonlisäyksestä tai liikevaihdosta) kuvattiin liikevaihdon osuudella alueen liikevaihdosta, mikä mahdollisti aineiston hyödyntämisessä lyhyen tilastoviiveen (n. yksi vuosi). Teollisuusvaltaisuus-muuttuja kuvasi siis teollisuuden osuuden seutukunnan kaikkien toimialojen ja -sektorien arvonlisäyksestä. Jos seutukunnan teollisuuden arvonlisäys muuttuu mediaanin kanssa samaa vauhtia, ei alueen teollisuuden kilpailukyvyn katsota muuttuneen. Jos seutukunnan muutosvauhti poikkeaa maan kaikkien seutukuntien mediaanista, silloin alueen teollisuuden kilpailukyky joko paranee tai heikkenee riippuen muutoksen suunnasta ja voimakkuudesta. Teollisuusvaltaisuuden vaikutusmekanismit alueen talouskasvuun ovat moninaiset. Taulukossa 4. esitettiin koko maan sekä 12 suurimman seutukunnan teollisuusvaltaisuuteen liittyvät numeeriset kilpailukykytekijät; teollisuuden osuus muusta alueen liikevaihdosta. Vaasa erottui selkeästi teollisuusvaltaisimpana ja siltä osin tämän osatekijän kannalta kilpailukykyisempänä alueena (149,40). Pori sijoittui indeksillään toiseksi (119,88). Lappeenranta, Seinäjoki ja Oulu olivat alueina melko tasaisia indeksien ollessa välillä Loput seutukunnat sijoittuvat alle mediaanin. Selkeästi joukosta erottui Helsinki (57,83) ja Kuopio (45,45), joiden indeksit jäivät selvästi alle mediaanin. 3.4 :: TYÖN TUOTTAVUUS Työn tuottavuusindeksi laskettiin yritysten liikevaihdolla henkilötyövuotta kohti. Työn tuottavuutta tarkasteltiin edelleen arvonlisäyksen suhteella tehtyihin työtunteihin vuositasolla. TAULUKKO 4. KOKO MAAN JA 12 SUURIMMAN SEUTUKUNNAN TEOLLISUUDEN LIIKEVAIHDON OSUUS KOKO ALUEEN LIIKEVAIHDOSTA SEKÄ TEOLLISUUSINDEKSI VUONNA 2010 TEOLLISUUSVALTAISUUS VUONNA 2010 Toimialat yhteensä Liikevaihto (1 000 euroa) Toimialana teollisuus Teollisuuden osuus % Indeksi Koko maa % Vaasa % Pori % Lappeenranta % Seinäjoki % Oulu % Tampere % Joensuu % Lahti % Turku % Jyväskylä % Helsinki % Kuopio % LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY- MITTARISTO :: 11 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi

12 Tarkastelun kohteena olivat kaikki toimialat ja sektorit, yksityinen ja julkinen yhteensä. Työn tuottavuus (arvonlisäys/tehdyt työtunnit) osoittavat alueen ja sen yritysten työllisten työpanoksen laadun parantumista ja siten myös sen vaikutusta alueensa talouskasvuun. Käytännössä Suomen talouskasvu (BKT/asukas-kasvu) on viimeisen sadan vuoden aikana perustunut tutkimusten mukaan lähes yksinomaan työn tuottavuuden kasvulle, ei työpanoksen määrälliseen kasvuun. Työn tuottavuutta käytetään perustellusti usein suoraan toteutuneen aluetaloudellisen kilpailukyvyn mittarina. Aluetasolla maatasoa helpompi työvoiman liikkuvuus merkitsee kuitenkin sitä, että alueelliset kasvuerot (BKT/asukas) voivat tasoittua muuttoliikkeen seurauksena. Taulukossa 5. esitettiin työn tuottavuutta kuvaamaan laskettu indeksi koko maan ja 12 suurimman seutukunnan alueella. Tuottavuudeltaan paras seutukunta oli Helsinki (197), joka erottui selkeästi Vaasasta. Vaasa sijoittuu indeksiarvollaan toiseksi (151,7). Tasavertaisina alueina indeksien mukaan olivat Pori, Tampere ja Oulu. Työn tuottavuudella mitattuna neljänä alimpana seutukuntana esiin nousivat Lahti, Jyväskylä, Joensuu (kaikkien indeksi 102) sekä näistä heikoimpana erottuen Kuopio (95,1), joka jäi ainoana vertailussa olevista kaupungeista alle kaikkien seutukuntien mediaanin. 3.5 :: YRITYSDYNAMIIKKA Yrittäjyyttä kuvaavaksi osaindeksiksi valittiin yritysdynamiikka-indeksi, joka muodostui aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä suhteessa koko alueen yrityskantaan. Indeksi kuvaa siis yritysrakenteen uudistumista. Yritysdynamiikka-indeksi laskettiin suhteuttamalla vuoden aikana alueella aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten summa alueen yrityskantaan. Yritysdynamiikan kasvu kuvastaa alueen yrityskannan uusiutumista kilpailukykyisemmäksi, sillä tällöin uusia yrityksiä perustetaan ja elinkelvottomia lopetetaan. Mitä korkeampi yritysdynamiikka-indeksi oli, sitä enemmän uusiutumista tapahtui vuoden aikana. Yritysdynamiikka osoittaa onnistuneen aluetalouden rakennemuutoksen vaikutusta alueelliseen kilpailukykyyn. Alueen, jolla on suuri yrityskannan uudistumiskyky eli syntyy paljon uusia yrityksiä ja samanaikaisesti heikompia yrityksiä poistuu markkinoilta, kykenee vastaamaan toi- 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi TAULUKKO 5. TYÖN TUOTTAVUUS JA TUOTTAVUUSINDEKSI 12 SUURIMMASSA SEUTUKUNNASSA VUONNA 2010 TYÖN TUOTTAVUUS VUONNA 2010 TAULUKKO 6. KOKO MAAN JA 12 SUURIMMAN SEUTUKUNNAN ALOITTANEET JA LOPETTANEET YRITYKSET SEKÄ YRITYSDYNAMIIKKA VUONNA 2010 YRITYSDYNAMIIKKA VUONNA 2010 :: 12 Toimialat yhteensä Liikevaihto / henkilöstö (1 000 euroa) Toimialana teollisuus Indeksi Aloittaneita yrityksiä Lopettaneita yrityksiä Aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten osuus % yrityskannasta Indeksi Helsinki Koko maa % LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY- MITTARISTO Vaasa Pori Tampere Oulu Turku Lappeenranta Seinäjoki Lahti Jyväskylä Joensuu Kuopio Oulun seutukunta % Helsingin seutukunta % Kuopion seutukunta % Tampereen seutukunta % Jyväskylän seutukunta % Turun seutukunta % Lahden seutukunta % Joensuun seutukunta % Lappeenrannan seutukunta % Porinn seutukunta % Vaasan seutukunta % Seinäjoen seutukunta % LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY- MITTARISTO

13 mintaympäristön muutoksen aiheuttamiin sopeutuspaineisiin. Toisaalta korkea yritysdynamiikka voi heijastaa myös alueen sisäistä, olemassa olevien yritysten ja uusien innovatiiviseen yritystoimintaan kykenevien yritysten vuorovaikutusta, jossa uutta yritystoimintaa syntyy olemassa olevien yritysten tietoperusteisten toiminnan ympärille ja toisaalta valtaosa yrityspoistumista ovat tietoisia ja haluttuja markkinoilta vetäytymisiä. Ensin mainitun yritysdynamiikkamekanismin ajatellaan heijastavan alueellista luovaan tuhoon (Schumpeterilainen kasvu) perustuvaa talouskasvua ja perustuvaa talouskasvua. jälkimmäisen luovaan rakennemuutokseen. Taulukossa 6. esitettiin vuoden aikana koko maassa ja 12 suurimmalla seutukunnalla aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten summa suhteutettuna alueen koko yrityskantaan. Laskettu yritysdynamiikka-indeksi kuvasi alueen yritysdynamiikkaa ja uusiutumista. Oulun seutukunta oli yritysdynamiikassa ykkösenä (132,04). Seuraavat kolme seutukuntaa sijoittuvat indeksien mukaan tasaisesti. Näistä kolmesta kaupungista, Helsinki, Kuopio ja Tampere saavat indeksiarvot väliltä Yritysdynamiikaltaan heikoimpina erottuivat Lappeenranta, Pori, Vaasa (>100) sekä alimpana Seinäjoki (96,27). Seinäjoen seutukunta oli yritysdynamiikaltaan ainoa mediaanin alle jäävä tarkastelun alla olevista seutukunnista. 3.6 :: MUUTTOVETOVOIMA Muuttovetovoima kuvasi alueen houkuttelevuutta muuttajien näkökulmasta. Alue voi olla vetovoimainen muuttajien näkökulmasta useasta eri syystä, kuten työpaikkakehityksen, potentiaalisen työpaikkakehityksen, koulutustarjonnan laajuuden, sijainnin, mielitai mainekuvan ansiosta jne. Muuttovetovoima laskettiin kokonaisnettomuuton perusteella eli lukuihin laskettiin niin kuntien välinen muuttoliike (maassamuutto) kuin nettomaahanmuutto (siirtolaisuus). Muuttovetovoima saatiin laskemalla tulo- ja lähtömuuton erotus ja suhteuttamalla se seudun keskiväkilukuun. Muuttovetovoima ilmaistiin promilleina tuhatta asukasta kohden. Muuttovetovoima on toimiva mittari kuvaamaan alueen olemassa olevaa ja varsinkin tulevaa potentiaalia uusien asukkaiden, yritysten ja investointien näkökulmasta. Esimerkiksi väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa jatkossa merkittävän menopaineen alueiden ikäsidonnaisiin menoihin ja heikentää niin väestöllistä kuin taloudellista huoltosuhdetta. Muuttoliikkeen ja muuttajien suhteellinen merkitys aluedynamiikassa kasvaa. Muuttajissa ovat yliedustettuja nuoret, koulutetut ja työuran alkuvaiheessa olevat. Ne seudut ja kunnat, jonne nuori ja osaava työvoima jatkossa sijoittuvat, saavat lähtökohtaisesti merkittävän kilpailuedun alueiden välisessä kilpailussa. Muuttoliikkeen painottuminen huoltosuhteeltaan optimaalisiin ikäryhmiin lisää maan eri osien välisiä eroja ja kaupunkiseutujen sisäisiä eroja. Taulukossa 7. esitettiin 12 suurimman seutukunnan kokonaisnettomuutto, nettomuutto promilleina keskiväkiluvusta sekä näiden pohjalta laskettu muuttovetovoimaindeksi. Vaasan seutukunnan indeksiarvo kohosi korkeimmaksi nettomaahanmuuton suuruuden vuoksi ollen 108,4. Seuraavaksi sijoittuivat Helsingin (106,4) ja Tampereen (106,0) seutukunnat. Kaikkien analyysiin osallistuneiden seutukuntien indeksiarvot olivat mediaanin yläpuolella, joten jokaisen seutukunnan kokonaisnettomuutto oli positiivista. Tarkastelussa olevista seutukunnista Pori (100,7) ja Lappeenranta (100,8) sijoittuivat alhaisimmiksi indeksin mukaan, kuitenkin ollen hieman mediaanin yläpuolella. 3.7 :: KOKONAISKILPAILUKYKY Aiemmin esiteltyjen muuttujien perusteella TAULUKKO SUURIMMAN SEUTUKUNNAN MUUTTOVETOVOIMAISUUS VUONNA 2011 MUUTTOVETOVOIMA VUONNA 2011 laskettiin kokonaiskilpailukykyindeksi, joka oli kuuden muuttujan painottamaton keskiarvo. Indeksien keskiarvot kuvaavat kunkin alueen kokonaiskilpailukykyä. Muuttovetovoiman tilastotiedot ovat vuodelta 2011, muiden muuttujien indeksiarvot ovat vuodelta Taulukon 8. mukaan seutukunnista kärkeen sijoittui Helsingin seutukunta (140,06) suurimmaksi osaksi korkeasti koulutettujen, työn tuottavuuden sekä muuttovetovoiman ansiosta. Vaasan sijoitusta toiseksi (135,11) nosti teollisuusvaltaisuus, työn tuottavuus sekä Kokonaisnettomuutto Nettomuutto % keskiväkiluvusta Indeksi Vaasan seutukunta Helsingin seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Oulun seutukunta Jyväskylän seutukunta Kuopion seutukunta Seinäjoen seutukunta Lahden seutukunta Joensuun seutukunta Lappeenrannan seutukunta Porin seutukunta LÄHDE TILASTOKESKUS :: 13 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi

14 muuttovetovoima. Oulun seutukunta oli jokaisen kuuden muuttujan osalta mediaanin yläpuolella, mutta erityisesti korkeakoulutettujen (216,79) sekä yritysdynamiikan (132,04) osuudet olivat poikkeuksellisen vahvoja. Tampereen seutukunnan vahvuutena oli tasaisuus kaikkien kilpailukykymuuttujien kohdalla. Tampereen seutu ei ollut yhdenkään muuttujan osalta kärjessä, mutta jokaisen kohdalla kärkijoukossa. Jyväskylässä, Vaasassa sekä Turussa korkeakoulutettujen osuus oli selkeästi mediaanin yläpuolella. Porin sijoitusta seitsemänneksi (112,38) nosti korkeakoulutettujen osuus, teollisuusvaltaisuus sekä työn tuottavuus. Kuopion ja Lahden muuttujista esille nousivat korkeasti koulutetut sekä yritysdynamiik- ka. Kuopio jäi teollisuusvaltaisuuden (45,45) osalta selkeästi alle mediaanin, myös työn tuottavuus (95,1) jäi mediaanin alapuolella. :: 14 3 :: Suurten kaupunkiseutujen kilpailukykyanalyysi TAULUKKO SEUTUKUNNAN SIJOITTUMINEN KILPAILUKYKYINDEKSIEN KESKIARVOJEN MUKAAN VUONNA 2010 LÄHDE TILASTOKESKUS; SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKYMITTARISTO (PL. MUUTTOVETOVOIMA) Korkeakoulutetut Teollisuusvaltaisuus Työn tuottavuus Työllisyysaste Yritysdynamiikka Muuttovetovoima Indeksien keskiarvo Helsingin seutukunta Vaasan seutukunta Oulun seutukunta Tampereen seutukunta Turun seutukunta Jyväskylän seutukunta Porin seutukunta Lappeenrannan seutukunta Seinäjoen seutukunta Joensuun seutukunta Kuopion seutukunta Lahden seutukunta

15 4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen muuttoliikeanalyysi KUUDEN KAUPUNKISEUDUN alueella asui ihmistä eli hieman enemmän kuin joka neljäs suomalainen (26,2 %). Kuusi kaupunkiseutua muodostaa yhtä suuren asutuskeskittymän kuin metropolialueen 14 kuntaa, jossa asuu suomalaista (25,3 %). Kuuden kaupunkiseudun väkiluku kasvoi uudella henkilöllä vuosien välisenä aikana. Väestönlisäys oli keskimäärin henkilöä vuodessa. Väestönlisäyksestä luonnollisen väestönlisäyksen osuus oli 40 % ja muuttoliikkeen 60 %. Metropolialueen vastaavat kehitysluvut antavat hyvän vertailukohdan kuudelle kaupunkiseudulle. Metropolialueen väkiluku kasvoi asukkaalla vuosina eli henkilöä vuodessa. Luonnollisen väestönlisäyksen osuus kasvusta oli 52 % ja muuttoliikkeen 48 %. Kuudella kaupunkiseudulla maassamuutto lisäsi väestönkasvua noin kolme kertaa enemmän kuin siirtolaisuus, kun metropolialueella väestönlisäyksessä siirtolaisuus ylitti 5- ja 10-vuotisjaksoittain ensimmäisen kerran maassamuuton. Kuusi kaupunkiseutua jakautui määrällisen väestönlisäyksen perusteella kolmeen TAULUKKO 9. KUUDEN KAUPUNKISEUDUN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN YHTEENSÄ VUOSINA Seutukunta Keskiväkiluku Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto maan sisäinen muuttoliike Nettomuutto siirtolaisuus YHTEENSÄ Tampereen Turun Oulun Lahden Jyväskylän Kuopion YHTEENSÄ LÄHDE TILASTOKESKUS :: 15

16 ryhmään. Väestönlisäys oli ylivoimaisesti suurinta Tampereen ja Oulun seuduilla. Tampereen ja Oulun seutujen väestökasvu oli yhteensä noin henkilöä. Tampereen väestönkasvu perustui ensisijaisesti vahvaan muuttovetovoimaan: yli puolet väestönlisäyksestä perustui muuttovoittoon maan sisäisestä muuttoliikkeestä. Oulun seudun väestönlisäys perustui ensisijaisesti luonnolliseen väestönlisäykseen (59 %). Toisessa ryhmässä olivat Turun ja Jyväskylän seudut, joiden väestönlisäys oli yhteensä noin henkilöä. Turun seudun väestönkasvua selittivät ensisijaisesti muuttovoitot niin maan sisäisestä kuin kansainvälisestä muuttoliikkeestä. Turun seudun kohdalla kaikki väestönkehityksen osatekijät olivat tasapainossa suhteessa toisiinsa. Jyväskylän seudun väestönkasvua selittivät sekä luonnollinen väestönlisäys että maan sisäinen muuttoliike lähes yhtä suurella osuudella. Siirtolaisuuden osuus väestönlisäyksessä oli vähäinen. Kolmanteen ryhmään kuuluivat Kuopion ja Lahden seudut, joiden väestönlisäys oli merkittävästi vähäisempi kuin muilla suurilla kaupunkiseuduilla. Kuopion ja Lahden väestönlisäys oli yhteensä noin henkilöä. Kuopion seudun väestönlisäyksen dynaamisin osatekijä on luonnollinen väestölisäys, joka selitti kaksi kolmasosaa (63,3 %) kasvusta. Lahden seutu poikkesi kaikista muista kaupunkiseuduista kahdessa asiassa: ensimmäiseksi siirtolaisuus oli väestönlisäyksen tärkein osatekijä ja toiseksi luonnollinen väestönlisäys oli negatiivinen. Kaupunkiseutujen keskiväkilukuun verrattuna väestö kasvoi suhteellisesti eniten Oulun, Tampereen ja Jyväskylän seuduilla ja vähiten Turun, Kuopion ja Lahden seuduilla. Luonnollisen väestönlisäyksen osuus kasvussa oli ylivoimaisesti suurin Oulun seudulla. Maan sisäinen muuttoliike vaikutti eniten väestönkehitykseen Tampereen, Oulun ja Jyväskylän seuduilla. Siirtolaisuuden osuus väestönlisäyksessä oli toistaiseksi vähäinen kaikilla kuudella kaupunkiseudulla. Kuuden kaupunkiseudun määrällistä väestönkehitystä voidaan edelleen tarkastella niin keskuskaupunkien kuin niiden kehyskuntienkin näkökulmasta. Keskuskaupunkien väkiluku kasvoi noin henkilöllä ja kehyskuntien noin henkilöllä vuosien välisenä aikana. Keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien osalta tilanne oli väestönlisäyksen osalta tasapainoisin Tampereen ja Oulun seudulla. Molemmat em. seudut olivat vahvalla kasvu-uralla koko 2000-luvun ajan, mikä ilmeni kasvukehän vaikutusalueen laajenemisena koko seudulla ja jopa seudun rajat ylittäen. Oulun seudulla keskuskaupungin osuus väestönlisäyksestä oli 54 % ja seudun kehyskuntien 46 %. Uuden Oulun (Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo, Oulu ja Yli-Ii) osuus olisi noussut 74 %:iin ja muu seutu olisi jäänyt 26 %:in osuuteen. Tampereen seudulla keskuskaupungin osuus oli 44 % ja kehyskuntien 56 %. Väestönlisäys jakautui keskuskaupunkien ja kehyskuntien välillä epätasapainoisimmin Turun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion seuduilla, mutta eri syistä. Keskuskaupungin osuus väestönlisäyksestä TAULUKKO 11. KUUDEN KESKUSKAUPUNGIN JA NIIDEN KEHYSKUNTIEN MÄÄRÄLLINEN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN VUOSINA Alue Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto maan sisäinen muuttoliike Nettomuutto siirtolaisuus YHTEENSÄ Tampere Kehyskunnat (Tre) Turku :: 16 4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen muuttoliikeanalyysi Kehyskunnat (Tku) TAULUKKO 10. KUUDEN KAUPUNKISEUDUN SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS OSATEKIJÖITTÄIN PROMILLEINA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN PER VUOSI VUOSINA Oulu Kehyskunnat (Oulu) LÄHDE TILASTOKESKUS Seutukunta Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto maan sisäinen muuttoliike Nettomuutto kansainvälinen muuttoliike YHTEENSÄ Tampereen 3,6 6,6 1,7 11,9 Turun 1,8 2,7 1,7 6,2 Oulun 9,9 5,8 1,1 16,7 Lahden -0,4 0,9 1,5 2 Jyväskylän 4,5 4,6 1,4 10,6 Kuopion 3 0,8 1 4,8 YHTEENSÄ 22,4 21,4 8,4 52,2 Jyväskylä Kehyskunnat (Jkl) Lahti Kehyskunnat (Lahti) Kuopio Kehyskunnat (Kuo) KESKUSKAUPUNGIT YHTEENSÄ KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ LÄHDE TILASTOKESKUS

17 oli vähäisin Turussa (29,6 %) ja vastaavasti kehyskuntien suhteellinen osuus oli korkein Turun kehyskunnissa (70,4 %). Toisessa ääripäässä oli Lahden seutu, jossa väestönlisäys perustui keskuskaupunki Lahden kasvuun. Lahden kehyskuntien väestö väheni -777 henkilöllä vuosien välisenä aikana. Jyväskylän (82 %) ja Kuopion (75 %) keskuskaupunkeihin kohdistui neljä viidesosaa omien alueidensa kasvusta. Huomionarvoista on, että Uuden Kuopion (Kuopio, Maaninka ja Nilsiä) luvut olisivat laskeneet keskuskaupunki Kuopion osuutta jonkin verran. Taulukossa 12. kuvataan keskuskaupunkien ja niiden kehyskuntien suhteellista väestönkehitystä keskiväkilukuun suhteutettuna. Keskuskaupunkien määrällinen väestönlisäys oli suurempi kuin niiden kehyskuntien vuosina , mutta väestöpohjaan suhteutettuna kehyskunnat kasvoivat enemmän. Suhteellisesti eniten väestöään lisäsivät Oulun ja Tampereen seudun kehyskunnat ja vähiten Lahden kehyskunnat ja Turun kaupunki. Lahden kehyskuntien väestönlisäys oli muista alueista poiketen negatiivinen. 4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen muuttoliikeanalyysi TAULUKKO 12. KUUDEN KESKUSKAUPUNGIN JA NIIDEN KEHYSKUNTIEN SUHTEELLINEN VÄESTÖNKEHITYS PER VUOSI PROMILLEINA TUHATTA ASUKASTA KOHDEN VUOSINA :: 17 LÄHDE TILASTOKESKUS Alue Luonnollinen väestönlisäys Nettomuutto maan sisäinen muuttoliike Nettomuutto siirtolaisuus YHTEENSÄ Tampere 2,8 4,0 2,2 9,0 Kehyskunnat (Tre) 4,7 10,2 0,9 15,8 Turku 0,5 0,2 2,5 3,2 Kehyskunnat (Tku) 3,7 6,1 0,7 10,5 Oulu 8,2 4,6 1,6 14,4 Kehyskunnat (Oulu) 12,8 7,8 0,3 20,8 Jyväskylä 5,3 4,5 1,7 11,6 Kehyskunnat (Jkl) 2,2 5,0 0,5 7,7 Lahti 0,4 2,3 2,1 4,8 Kehyskunnat (Lahti) -1,2-0,4 0,9-0,7 Kuopio 2,6 0,8 1,1 4,5 Kehyskunnat (Kuo) 4,5 0,7 0,6 5,8 KESKUSKAUPUNGIT YHTEENSÄ KEHYSKUNNAT YHTEENSÄ 19,8 16,4 11,2 47,4 26,7 35,7 3,9 66,3

18 4.1 :: TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY Tampereen seutukunnan väestö kasvoi noin henkilöllä vuosien välisenä aikana. Tampereen kaupunki kasvoi noin ja kehyskunnat noin henkilöllä. Tampereen seudun kaikki kunnat olivat väestöllisellä kasvu-uralla. Tampereen seudun vahvaa kasvua kuvasi hyvin se, että jos Tampereen kehyskunnat olisi ollut yksi kaupunki, niin se olisi ollut asukasluvultaan koko maan kuudenneksi suurin kaupunki. Määrällisesti kasvoivat eniten Ylöjärvi, Pirkkala, Nokia, Lempäälä ja Kangasala, joiden väestönlisäys oli henkilöä vuosien aikana. Kaikkien seudun kuntien kasvuluvut olivat korkeat verrattuna kaikkiin kaupunkiseutuihin pois lukien metropolialue, Oulun seutu ja Turun kehyskunnat. Kasvuluvat olivat maltillisia vain vaikutusalueen reunoilla Orivedellä, Pälkäneellä ja Hämeenkyrössä. Keskiväkilukuun suhteutettuna ripeimmin kasvoivat Pirkkala, Lempäälä ja Vesilahti. Luonnollinen väestönlisäys oli väestöpohjaan suhteutettuna suurinta Pirkkalassa, Lempäälässä ja Ylöjärvellä. Tampereen vaikutusalueen reunoilla olevat Hämeenkyrö, Pälkäne ja Orivesi olivat ainoita kuntia, joissa kuolleisuus ylitti syntyvyyden. Tampereen seudun muuttovetovoimaa ja kasvukehän vähittäistä laajenemista kuvaa se, että kaikki seudun kunnat saivat muuttovoittoa niin maan sisäisestä kuin siirtolaisuudesta. Maassamuuton suhteen vetovoimaisimpia olivat Pirkkala, Vesilahti ja Lempäälä. Maahanmuuton vaikutus oli vähäinen kaikissa seudun kunnissa toisin kuin esimerkiksi Helsingin metropolialueen kunnissa. 4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen muuttoliikeanalyysi :: 18 TAULUKKO 13. TAMPEREEN SEUDUN KUNTIEN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY MÄÄRÄLLISESTÄ JA SUHTEELLISESTA NÄKÖKULMASTA VUOSINA LÄHDE TILASTOKESKUS Alue Keskiväkiluku LV abs. LV promillea per vuosi Maassamuutto abs. Maassamuutto promillea per vuosi Siirtolaisuus abs. Siirtolaisuus promillea per vuosi Yhteensä abs. Yhteensä promillea per vuosi Hämeenkyrö , ,4 74 0, ,9 Kangasala , , , ,8 Lempäälä , , , ,3 Nokia , , , ,3 Orivesi , ,2 Pirkkala , , Pälkäne , ,4 91 1, Vesilahti , ,8 26 0, ,7 Ylöjärvi , , , ,6 Kehyskunnat , , , ,8 Tampere , , Tampereen seutukunta , , , ,9

19 4.2 :: TURUN SEUDUN KUNTIEN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY Turun seutukunnan väkiluku kasvoi noin henkilöllä vuosina Turun kaupunki kasvoi noin henkilöllä ja kehyskunnat noin henkilöllä. Turun seudun kaikki kunnat olivat väestöllisellä kasvu-uralla. Turun seudun kehyskuntien keskiväkiluku oli noin asukasta eli Jyväskylän kaupungin keskiväkiluvun verran. Väestöpohjaltaan kehyskunnat olisi ollut koko maan kahdeksanneksi suurin kunta. Turun seudulla kasvoivat määrällisesti eniten naapurikunnat Turku ja Kaarina. Merkittävää yli asukkaan väestönlisäykseen ylsivät Lieto, Masku ja Naantali. Väestönlisäys oli alhaisin Mynämäellä ja Sauvossa. Kaikki seudun kunnat saivat muuttovoittoa niin maassamuutosta kuin siirtolaisuudesta. Nopeimmin kasvoivat suhteessa kunnan keskiväkilukuun Masku, Lieto ja Kaarina ja vähiten Mynämäki ja Turku. Turun seudulla kasvuvauhti oli suurinta Turun välittömällä vaikutusalueella olevissa kehyskunnissa. Luonnollinen väestönlisäys oli suhteellisesti suurinta Kaarinassa, Maskussa ja Nousiaisissa. Kuolleisuus ylitti syntyvyyden Mynämäellä ja Sauvossa. Maassamuuton suhteen ylivoimaisesti vetovoimaisin oli Masku. Muita vetovoimaisia kuntia olivat Lieto, Rusko, Kaarina ja Naantali. 4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen muuttoliikeanalyysi TAULUKKO 14. TURUN SEUDUN KUNTIEN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY MÄÄRÄLLISESTÄ JA SUHTEELLISESTA NÄKÖKULMASTA VUOSINA :: 19 LÄHDE TILASTOKESKUS Alue Keskiväkiluku LV abs. LV promillea 1000 as. kohden Maassamuutto abs. Maassamuutto 1000 as. kohden Siirtolaisuus abs. Siirtolaisuus promillea 1000 as. kohden Yhteensä abs. Yhteensä promillea Kaarina , , , ,6 Lieto , , , ,5 Masku , ,6 44 0, ,9 Mynämäki , ,3 55 0, ,9 Naantali , , ,7 Nousiainen , ,1 25 0, ,1 Paimio , ,9 65 0, ,7 Raisio , , ,3 Rusko , ,3 11 0, ,5 Sauvo , , ,4 Kehyskunnat , , , ,5 Turku , , , ,2 Turun , , , ,2

20 4.3 :: OULUN SEUDUN KUNTIEN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY Oulun seutukunnan väkiluku kasvoi noin henkilöllä vuosina Kasvu jakautui tasapainoisesti keskuskaupungin ja kehyskuntien välillä samoin kuin Tampereen seudulla. Oulun kasvukehä laajeni koko ajanjakson ajan tasaisesti keskuskaupungista ulospäin. Oulun kaupungin väkiluku kasvoi noin henkilöllä ja Uuden Oulun alueluokituksella noin henkilöllä. Oulun väestönkasvun suuruudesta antaa hyvän mittakaavan se, että Oulun väkiluku kasvoi noin 3,5 kertaa enemmän kuin Turku ja hieman enemmän kuin Tampere alhaisemmasta väestöpohjasta huolimatta. Oulun seudun kehyskunnat kasvoivat noin henkilöllä. Kehyskuntien keskiväkiluku oli asukasta. Kehyskunnat olisi ollut asukasluvultaan koko maan 12:nneksi suurin kaupunki. Oulun seudulla kasvoivat määrällisesti eniten Oulun (ja Uuden Oulun) lisäksi Kempele, Liminka, Haukipudas ja Kiiminki. Kaikki seudun kunnat kasvoivat väestöllisesti. Väestönlisäys oli niin määrällisesti kuin suhteellisesti alhaisin Hailuodossa. Kaikki seudun kunnat saivat muuttovoittoa maassamuutosta. Koko maassa oli noin 10 kuntaa, jotka eivät ole saaneet muuttovoittoa siirtolaisuudesta alhaisen lähtötason vuoksi vuosina Oulunsalo oli yksi näistä kunnista. Oulun seudun erityispiirteenä muihin suuriin kaupunkiseutuihin verrattuna oli luonnollisen väestönlisäyksen keskeinen osuus väestönkasvussa. Luonnollinen väestönlisäys oli vahvasti positiivinen kaikissa seudun kunnissa lukuun ottamatta saaristokuntaa Hailuotoa. Keskiväkilukuun suhteutettuna eniten kasvoivat Liminka, Kempele, Tyrnävä ja Kiiminki. Limingan suhteellinen väestönkasvu oli korkein selvityksen 52 kunnan joukossa. Limingan kasvu oli myös suhteessa väkilukuun suurempaa kuin Helsingin metropolialueen kunnissa. Luonnollisen väestönlisäyksen keskeinen osuus tulee parhaiten esiin, kun vertaa Oulun kehyskuntien tilannetta esimerkiksi Tampereen ja Turun kehyskuntiin. Yli 10 promillen kasvuun pääsi kuusi Oulun seudun kuntaa seudun yhdeksästä kunnasta, kun 10 promillen rajaa ei rikkonut yksikään Helsingin metropolialueen, Tampereen tai Turun kehyskunta. Luonnollisen väestönlisäyksen osuus kasvusta oli korkein Oulunsalossa ja Limingalla. Maassamuuton osuus oli korkein Limingalla, jonka kasvuvauhti oli korkein kuuden kaupunkiseudun kuntien joukossa. Siirtolaisuuden merkitys väestönkehityksen osatekijänä oli marginaalinen Oulun seudun kunnissa. 4 :: Suurten kaupunkiseutujen määrällinen muuttoliikeanalyysi :: 20 TAULUKKO 15. OULUN SEUDUN KUNTIEN DEMOGRAFINEN KILPAILUKYKY MÄÄRÄLLISESTÄ JA SUHTEELLISESTA NÄKÖKULMASTA VUOSINA LÄHDE TILASTOKESKUS Alue Keskiväkiluku LV abs. LV promillea 1000 as. kohden MM abs. MM promillea 1000 as. kohden Siirtolaisuus abs. Siirtolaisuus promillea 1000 as. kohden Yhteensä abs. Yhteensä promillea Hailuoto ,5 87 7,3 10 0,8 20 1,7 Haukipudas , ,8 50 0, ,6 Kempele , ,7 62 0, Kiiminki , ,3 44 0, Liminka , ,2 9 0, ,9 Lumijoki , ,9 20 0, ,1 Muhos , ,6 58 0, Oulunsalo ,6 43 0, , ,7 Tyrnävä , ,5 20 0, ,5 Kehyskunnat , , , ,8 Oulu , , , ,4 Uusi Oulu , , , ,2 Oulun , , , ,7

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki

MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT. VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki MUUTTOLIIKKEEN VOITTAJAT, HÄVIÄJÄT JA VÄLIINPUTOAJAT VTT Timo Aro Asuntomarkkinaseminaari 2016 26.1.2016 Helsinki Muuttoliike on yksi väestökehityksen osatekijä Väestönkehityksen osatekijät: Luonnollinen

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013

Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013. Timo Aro ja Timo Widbom, 1.11.2013 Muutoksen suunnat Porissa III neljännes/2013 Timo Aro ja Timo Widbom, Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Muu yleinen kehitys I Työllisyyskehitys 1. Työllisyyskehitys Porin työllisyyden kehitys heinäsyyskuussa

Lisätiedot

TIMO ARO Lappeenrannan demografinen kilpailukykyanalyysi Lappeenrannan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi vuosina

TIMO ARO Lappeenrannan demografinen kilpailukykyanalyysi Lappeenrannan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi vuosina TIMO ARO 22.2.2012 Lappeenrannan demografinen kilpailukykyanalyysi Lappeenrannan määrällinen ja laadullinen muuttoliikeanalyysi vuosina 2000-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 22.2.2013 LAPPEENRANNAN

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki

PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA. Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki PORIN KAUPUNKISEUDUN SOPIMUKSELLISET MENETTELYT ELINVOIMAN JA KILPAILUKYVYN OSANA Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Porin kaupunki Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.10.2013 Aluerakenteen muutoksen

Lisätiedot

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ?

VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? VOIKO TAMPERE KASVAA RAJATTA JA KIVUTTA, PYSYYKÖ PIRKANMAA KYYDISSÄ? Poris sul menee hyvi, nii kaua ku alkaa mennä hyvi - Veli-Pekka Ketola - - Suomen kakkoskeskus - Melko täydellinen sijainti - Kasvava

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 SISÄLTÖ 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen väestökehitys

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2016 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015

KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 KUOPION MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro Huhtikuu 2015 SISÄLTÖ 1. Muuttoliike Suomessa 2010- luvulla 2. Kuopion määrällinen väestönkehitys vuosina 2000-2014 3. Kuopion rakenteellinen

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010

VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 TILASTOKATSAUS 4 / 2011 Lahden kaupunki Tekninen ja ympäristötoimiala Irja Henriksson 27.6.2011 VÄESTÖNMUUTOKSET 2010 Väkiluku kasvoi 0,7 % Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016

RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 RAUMAN SEUDUN JA VAKKA-SUOMEN KUNTIEN ELINVOIMA- JA ALUEANALYYSI VUOSINA 2005-2015 VTT Timo Aro ja Valt.yo Rasmus Aro Joulukuu 2016 SISÄLTÖ 1.Tausta 2.Elinvoima-analyysin tulokset 3.Yhteenveto 1. Tausta

Lisätiedot

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012

Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Porin tilastoikkuna Muutos- ja toimintaympäristökatsaus I neljännes/2012 Kehittämispäällikkö Timo Aro, 6.6.2012 Kuva: Jan Virtanen Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Verotulokehitys Kuva: Pekka Simonen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016

Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Työttömyyskatsaus Tammikuu 2016 Turussa oli työttömiä työnhakijoita tammikuun lopussa 15700, miehiä 9059 ja naisia 6641. Turun työttömyysaste oli 17,2 %, lisäystä edellisvuodesta 0,3 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Työttömyyskatsaus Joulukuu 2015 Turussa oli työttömiä työnhakijoita joulukuun lopussa 14696, joista miehiä 9205 ja naisia 6926. Turun työttömyysaste oli 17,7 %, lisäystä edellisvuodesta 0,4 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015

Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 henkilöä Irja Henriksson 10.8.2016 Väestönmuutokset ja ikärakenne vuonna 2015 Lahden ja Nastolan yhdistyttyä viime vuodenvaihteessa tuli uudesta Lahdesta Suomen kahdeksanneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI

PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI PORVOON MUUTTOLIIKEANALYYSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro ja valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Huhtikuu 2016 Analyysin sisältö 1 Muuttoliike kuntien välillä koko maassa 2010-luvulla 2 Porvoon yleinen

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014

Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 henkilöä Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.6.2015 Väestönmuutokset ja ikärakenne 2014 on Suomen yhdeksänneksi suurin kaupunki, jonka väkiluku oli vuoden 2014 lopussa 103 754. Kaupungin

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kolmannes vuosineljännes touko-elokuu 2016 Porin kaupungin strategiaympäristö Elinvoimaohjelma Työllisyysohjelma Porin kaupungin strategiaympäristö Kaupunkistrategia Hyvinvointiohjelma

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa lokakuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Muonio 20,3 Kolari 19,9 Posio 18,8 Kotka 18,6 Salla 18,4 Lieksa 18,4 Pori 18,1 Tohmajärvi 17,8

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa syyskuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Posio 20,3 Muonio 19,9 Kotka 18,8 Salla 18,6 Lieksa 18,4 Tohmajärvi

Lisätiedot

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma 31.12.2014 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Väestörakenne 2014 Väestötilastojen avulla seurataan Hyvinkään väestömäärän kehitystä ja väestörakennetta.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2016

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2016 Työttömyyskatsaus Heinäkuu Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa heinäkuussa Muonio 22,4 Pelkosenniemi 22,2 Kotka 21,4 Kolari 21,0 Posio,9 Joensuu,5 Kemi,4 Tohmajärvi,3

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

uhka vai mahdollisuus?

uhka vai mahdollisuus? ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ ALUERAKENNE MUUTOSPYÖRTEESSÄ uhka vai mahdollisuus? En tiedä muista ihmisistä, mutta kun aamulla kumarrun laittamaan kengät jalkaani, ajattelen, että herrajumala, mitä seuraavaksi?

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa elokuussa 2016 Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Pelkosenniemi 22,5 Muonio 20,9 Posio 20,5 Kotka 19,5 Ilomantsi 18,7 Salla 18,4 Saarijärvi

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa marraskuussa 2016 Lieksa 20,5 Posio 20,0 Pelkosenniemi 19,7 Salla 19,6 Ilomantsi 19,3 Kotka 19,3 Saarijärvi 18,8 Outokumpu 18,4 Kannonkoski

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE?

Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Kuva: Jan Virtanen MIKSI PORIN SEUTU ON ALUEENA OTOLLINEN KUNTAUUDISTUKSELLE? Tämä taustalla Alvar Aallon aluesuunnitelma Kokemäenjokilaaksosta 1940-luvulla Suomen ensimmäinen ylikunnallinen seutusuunnitelma

Lisätiedot

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a

MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN. janne a MUUTTOLIIKE JA RAKENTAMINEN janne a 12.8.2016 Muuttoliike 1952 2015e Muuttoliike 1952 2015e Nettomuutto 1952 2015e -50000-40000 -30000-20000 -10000 0 10000 20000 30000 40000 1952 1953 1954 1955 1956 1957

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen segregaatio

Kaupunkiseutujen segregaatio Kaupunkiseutujen segregaatio JULMA-hankkeen tuloksia 3.12.2015 Jukka Hirvonen, Aalto-yliopisto 1 Esityksen sisältö 1 Segregaatio ja sen mittaaminen 2 Vieraskielinen väestö ja sen kasvu 3 Vieraskieliset

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa

Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Alueiden taustatiedot Suomen lähialueiden taloudellista ja sosiodemografista vertailutietoa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy :: GSM +358 45 137 599 :: info@tak.fi :: www.tak.fi SISÄLLYSLUETTELO Alueiden

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa joulukuussa 2016 Posio 21,9 Kotka 21,3 Ilomantsi 21,1 Salla 21,0 Saarijärvi 20,8 Lieksa 20,3 Rautjärvi 19,9 Juuka 19,7 Äänekoski

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016

Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 15.4.2016 Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu 2016 Tomas Lehtinen 1 Strategia ja kehittäminen Sisällys Kuuden suuren kaupungin elinvoimatarkastelu... 3 Suppea elinvoimatarkastelu... 3 Laaja elinvoimatarkastelu...

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå YRITYSTEN KILPAILUKYKY: LUONNOS PAINOPISTEALUEISTA Luonnos strategisista päämääristä Hyvinvoinnin näkökulma Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Tilastokatsaus 9:2014

Tilastokatsaus 9:2014 Tilastokatsaus 9:214 Tilastokatsaus 9:213 Vantaa 1 24.6.214 Tietopalvelu B1:214 Tietoja työvoimasta ja työttömyydestä Työvoiman määrä kasvoi 7:lla (,7 %) vuoden 212 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien

Lisätiedot

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen

Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Ongelmalähiöitä ja aidattuja eliittiyhteisöjä? Kaupunkiluentosarja 7.11. 2006 Marjaana Seppänen Luennon sisältö Johdanto Lahti kymmenen suurimman kaupungin joukossa Onko segregaatio Lahdessa ongelma? Lahden

Lisätiedot

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012

Porin kaupunki Kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen 12.9.2012 Kuva: Jan Virtanen SISÄLTÖ: Pori Satakunnassa elinkeino-, väestö-, työllisyys- ja talouskehityksen näkökulmasta Pitkä rakennemuutos ja voimakas ulkoinen shokki loivat vahvan perustan uusiutumiselle. Rakennemuutos

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 4:2015

TILASTOKATSAUS 4:2015 Tilastokatsaus 6:212 TILASTOKATSAUS 4:2 1 12.8.2 TIETOJA TYÖVOIMASTA JA TYÖTTÖMYYDESTÄ Työvoiman määrä kasvoi 1 3:lla (,9 %) vuoden 213 aikana Vantaalla työvoimaan kuuluvien joukko on suurentunut vuodesta

Lisätiedot

Joensuun selvitysalue yhdessä

Joensuun selvitysalue yhdessä Toimintaympäristön muutokset Joensuun selvitysalue yhdessä 27.6.2013 Heikki Miettinen Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Työpaikat Työvoima Koulutus Työlliset Työttömyys Pendelöinti Verotettavat tulot

Lisätiedot

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli

MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli MATKAILUTULO JA - TYÖLLISYYS LOUNAISRANNIKOLLA ALMA num -numeerinen aluetaloudellinen matkailumalli Ari Karppinen ja Saku Vähäsantanen 2.6.2016 (c) Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 1 Matkailun merkitys

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN

KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN KANTA-HÄMEEN ALUEELLLINEN KILPAILUKYKY VERRATTUNA MUIHIN MAAKUNTIIN 1995-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro 5.9.2013 Mitä on alueellinen kilpailukyky? Kilpailukyvylle ei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää.

Lisätiedot

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua

Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 22.10.2013 Tilannekatsaus 30.9.2013 Työttömyys väheni kausiluonteisesti kuukauden aikana, vuositasolla edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli

Lisätiedot

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

20 Varsinais-Suomi Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 20 Varsinais-Suomi 20.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 20.1. VARSINAIS-SUOMI Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 4 kpl Taajaan asutut: 9 kpl Maaseutumaiset: 15 kpl

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010

VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 Tekninen ja ympäristötoimiala I Pauli Mero 15.05.2012 VÄESTÖN KOULUTUSRAKENNE LAHDESSA JA SUURIMMISSA KAUPUNGEISSA 2010 YHTEENVETO Väestön koulutusaste on selvästi korkeampi yliopistokaupungeissa (,, )

Lisätiedot

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa

Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.4.2013 Tilannekatsaus 28.3.2013 alue: Pirkanmaa Työttömyys kasvoi edelleen vuositasolla, kuukauden aikana kausiluonteista alenemaa Pirkanmaan TE-toimiston

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 22:2016

TILASTOKATSAUS 22:2016 TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle

Lisätiedot

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta

Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.6.2014 Tilannekatsaus 30.5.2014 Työttömyys kasvoi vuoden takaisesta Pirkanmaan TE-toimistossa oli toukokuun 2014 tilannekatsauspäivänä 32337 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013

01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ. Juha Rantala ja Marja Riihelä. Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 01/2016 ELÄKETURVAKESKUKSEN TUTKIMUKSIA TIIVISTELMÄ Juha Rantala ja Marja Riihelä Eläkeläisnaisten ja -miesten toimeentuloerot vuosina 1995 2013 Sukupuolten välinen tasa-arvo on keskeinen arvo suomalaisessa

Lisätiedot

Tilastokatsaus 3:2014

Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa 1 10.3.2014 Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2002 2011 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä

Lisätiedot

Asuntotuotantotarve 2015-2040

Asuntotuotantotarve 2015-2040 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Asuntotuotantotarve 2015-2040 Erikoistutkija Terttu Vainio 25.1.2016 Suomen väestökehitys 2015 ennusteen mukaan (miljoonaa henkilöä) nettomaahanmuutto omavaraisväestö

Lisätiedot

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio

Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Metropolitutkimusseminaari 7.12.2011 Teemoina kaupunkitalous ja segregaatio Kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä 1 Vahva peruskunta muodostuu luonnollisesta työssäkäyntialueesta Yhteenveto: metropolialueella

Lisätiedot

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu)

TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Taustamateriaalia työpajaan 24.11.2016 Kysely yrityksille Yritys ten toimintaympäristö ja sijoittuminen Kysely yrityksille Kyselyn

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016

Uudet avoimet työpaikat tammikuu joulukuu tammikuu tammikuu 2017/2016 Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.2.2017 Tammikuun 2017 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.1.2017) Työttömyys aleni reippaasti sekä vuosi- että kuukausitasolla Pirkanmaalla oli tammikuun 2017

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016

Turun väestökatsaus. Syyskuu 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-syyskuussa 2016 Helsinki 6 301 Vantaa 3 565 Espoo 3 414 Tampere 2 714 Oulu 1 592 Turku 1 483 Jyväskylä 1 321 Kuopio 912 Lahti 520 Sipoo 425....

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot