Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta 2010

Transkriptio

1 Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta 2010 Liikenteen turvallisuusvirasto Trafiksäkerhetsverket Finnish Transport Safety Agency Hakaniemenranta/Hagnäskajen 6, PL/PB/P.O. Box 320, Helsinki/Helsingfors, Finland. Puh./Tfn/Tel (0) , fax +358 (0) Y-tunnus/FO-nummer/ Busines ID:

2 2 (35) SISÄLTÖ 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 35

3 3 (35) 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2010 oli Liikenteen turvallisuusviraston (Trafi) ensimmäinen toimintavuosi yhtenäisenä virastona. Neljän erilaisen viraston (Ilmailuhallinto, Rautatievirasto, Ajoneuvohallintokeskus, Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminto) toimintamallien yhtenäistäminen aloitettiin välittömästi ja vuoden alkua leimasikin erilaisten käytännön asioiden kuntoon laittaminen (esimerkiksi puhelinten ja tietoliikenneyhteyksien toimivuus oli varmistettava). Viraston perustamisprojektin aikana organisaatioluonnos oli liikennemuotokohtainen linjaorganisaatio. Pääjohtajanimityksen varmistuttua joulun alla 2009 uusi pääjohtaja täsmensi kuitenkin organisaatioluonnosta siten, että Trafi aloitti toimintansa kolmella toimialalla tie- ja rautatietoimintojen yhdistämisen kautta. Merenkulku ja ilmailu jäivät omiksi liikennemuotokohtaisiksi toimialoiksi ja lisäksi yhteisistä palveluista vastasi strategia ja yhteiset palvelut-toiminto. Koko Trafin viestintäasiat koottiin yhdeksi toimintakokonaisuudeksi. Tuottavuusohjelman raamittaman tiukan henkilötyövuosikehyksen (516 htv), virastolle perustamisen yhteydessä asetetun alueellistamisvelvoitteen (Rovaniemelle 95 htv ja Lappeenrantaan 20 htv) ja Trafille lähivuosina tulossa olevien uusien tehtävien (60-70 htv) muodostama tavoitekehikko edellytti viraston kaikkien toimintojen ja organisaatiorakenteen uudelleen arviointia. Keväällä 2010 aloitettiin koko Trafin organisaatiomuutoksen valmistelut ja niiden kanssa samanaikaisesti yt-neuvottelut, koska oli selvää, että virasto ei selviä edellä mainituista tavoitteistaan ilman henkilöstöjärjestelyjä. Viraston keski-ikä (n. 45 v.) ei mahdollistanut luonnollisen poistuman kautta tapahtuvaa toimintojen uudelleen järjestelyä, vaan tavoitteista selviäminen edellytti aktiivisia ja ripeitä toimenpiteitä. Trafin uusi organisaatio vahvistettiin ja samassa yhteydessä päätettiin ytneuvottelut, joiden päättyessä 53 henkilöä oli irtisanomisuhanalaisia heidän tehtäviensä lakattua tai siirtyessä alueellistamisen seurauksena Rovaniemelle viimeistään siirtymäajan loppuun 2015 mennessä. Yt-neuvottelut käytiin olosuhteet huomioon ottaen hyvässä hengessä työntekijäjärjestöjen kanssa ja koko prosessin ajan on panostettu erittäin paljon henkilöstön tukitoimiin, joiden onnistumisesta on jo näyttöä. Trafissa on pystytty tarjoamaan irtisanomisuhan alaisille henkilöille uusia tehtäviä ja kaikki muutkin tukitoimet ovat olleet aktiivisessa käytössä ja on mahdollista, että irtisanomisilta voidaan merkittävässä määrin välttyä, joskaan ei kokonaan. Trafin Rovaniemen toiminnot ovat käynnistyneet rivakasti ja jo alkuvuonna Rovaniemellä työskenteli noin 20 uutta trafilaista. Uusia rekrytointeja jatketaan koko ajan erillisen alueellistamissuunnitelman mukaisesti. Virastolle asetettu alueellistamisvelvoite pystytään edellä mainittujen toimenpiteiden ansiosta toteuttamaan. Trafin perustamisen keskeisimpänä perusteena oli liikennejärjestelmäajatteluun siirtyminen aikaisemmasta liikennemuotokohtaisesta lähestymistavasta poiketen. Ensimmäisenä toimintavuonna virastossa on tehty paljon töitä tämän ajattelumallin sisäistämiseksi sekä yhteisten prosessien ja toimintamallien löytämiseksi ja kehittämiseksi. Loppuvuonna vahvistetussa uudessa organisaatiossa on pääosin luovuttu liikennemuotokohtaisesta organisaatiorakenteesta. Sääntely- ja valvonta toimialalla on toimintoja kolmesta eri

4 4 (35) liikennemuodosta ja Rekisteripalvelut-toimialalla on tehtäviä ja vastuita kaikista neljästä liikennemuodosta. Ilmailu-toimiala on turvallisuus- ja valvontatehtävien osalta pääosin yhtenä kokonaisuutena. Trafissa jatketaan toimintojen kehittämistä ja yhteisten toimintamallien sekä tapojen sisään ajamista tavoitteena yhtenäinen uusi virasto. Trafin ensimmäinen toimintavuosi oli erittäin haastava ja henkilöstölle raskas. Lähes jokaisen trafilaisen toimenkuvaan tuli muutoksia ja uusien toimintatapojen omaksuminen ja kehittäminen oli kova ponnistus kaikilta viraston työntekijöiltä. Ensimmäisen vuoden haastavuus näkyi osaltaan työtyytyväisyyskyselyssäkin, jonka kokonaisarvosana 3,0 rohkaisee ja kannustaa myös jatkossa panostamaan työhyvinvointiin kaikin käytettävissä olevin keinoin. Asiantuntijaviraston keskeisin voimavara on osaava, innostunut ja sitoutunut henkilöstö, joka pystyy kovienkin muutospaineiden keskellä kiitettävään suoritukseen. Asiakas- ja sidosryhmäkyselyjen hyvin positiiviset palautteet puolestaan osoittivat, että Trafi pystyi ensimmäisenä haastavana toimintavuotenaan palvelemaan asiakkaitaan mallikkaasti ja suoriutumaan vaativista tehtävistään kunnialla. Kaikkiaan virastolle oli asetettu tulosprisman mukaisia tavoitteita 29 kpl, joista toteutui 21 kpl ja 7 kpl ei toteutunut. Yhtä tavoitetta ei voitu mitata. Toteutumien valossa toimintavuotta voidaan pitää tuloksellisena. 1.2 Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Ohessa on esitetty tulossopimuksen mukaisten tulostavoitteiden ja seurattavien mittarien toteutumat taulukkomuodossa. Mittarit on tässä esitetty tulossopimuksen mukaisessa järjestyksessä. Tuotokset ja laadunhallinta Tulos 2008 Tulos 2009 Tavoite 2010 Tulos 2010 Kaupallisen lentoliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl Kaupallisen merenkulun kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, kpl enintään (4 vuoden keskiarvo) Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, kpl enintään (4 vuoden keskiarvo) Kaupallisen rautatieliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl Ilmailutoimialan valvontatoimenpiteet - asematasotarkastukset, kpl - lentoasemien turvatoimien tarkastukset, kpl Tieliikennetoimialan valvontatoimenpiteet - katsastustoimipaikkojen valvontakäynnit, kpl - ADR-koulutusvalvontakäynnit, kpl Meriliikennetoimialan valvontatoimenpiteet - Satamavaltiotarkastus (Port State Control), kpl Rautatietoimialan valvontatoimenpiteet, kpl

5 5 (35) Tuotokset ja laadunhallinta Tulos 2008 Tulos 2009 Tavoite 2010 Tulos 2010 Ulkomailla pysäytettyjen suomalaisalusten määrä, kpl 1 2 enintään 2 3 Läpäistään kansainväliset auditoinnit tai korjataan poikkeamat määräaikoihin mennessä - - toteutuu toteutunut Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta (%) 85, ,13 Autokouluoppilaiden tutkintomenestys (1-5) (3,22) 3,21 3,23 3,24 Ilmailun lupakirja ja kelpuutushakemusten käsittelyaika, 14 vrk kuluessa, % 91,7 92, ,5 Ajoneuvokiinnitysten vahvistamisaika, pv, keskiarvo 2,8 2,8 3 2,6 Turvallisuusneuvonantajakokeiden käsittelyaika, pv, keskiarvo 2,5 2,0 3 1,83 Merenkulun pätevyysasiakirjojen käsittelyaika, 14 vrk kuluessa, % Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden teknisten eritelmien täytäntöönpano tehdään määräajassa 16 kk 6 kk - Keskeisten tietojärjestelmien (ATJ ja LTJ) käytettävyystaso Sähköisten palvelujen määrä erinomainen heikko hyvä hyvä lisääntyy lisääntynyt Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystaso - - hyvä hyvä Toiminnallinen tehokkuus Tulos 2008 Tulos 2009 Tavoite 2010 Tulos 2010 Ennustettujen yksikkökustannusten toteutuminen 4/5 3/5 (ennustetut yksikkökustannukset toteutu- vat pääsuoritteissa) Projektien aikataulujen ja budjettien toteutuminen 7/10 2/10 Työn tuottavuuden kehittyminen, % 1 2,62 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 2 5,69 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo (%) ,5 Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo (%) Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tulos 2008 Tulos 2009 Tavoite 2010 Tulos Henkilöstön työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) 3,4 1 3,2 3,0 Henkilöstömäärä, htv Keskiarvo vuoden 2009 virastojen tuloksista. 2 Tulossopimuksen mukainen alkuperäinen htv-tavoite, lopullinen 516.

6 6 (35) Seurattavat mittarit Muussa kun kaupallisessa lentoliikenteessä kuolleiden määrä (5 vuoden keskiarvo) Kuolemaan johtaneet veneilyn onnettomuudet, kpl Tieliikenteessä kuolleiden määrä korkeintaan, henkilöä Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmästä luovutetut tietoyksiköt, miljoonaa kpl Rikkomuksetta ja vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus (keskiarvo 5 vuoden toteutumista), % Tulos 2008 Tulos 2009 Arvio 2010 Tulos ,4 2,2 < 3 3, ,7 78,4 kasvaa 93,5 61,51 58,19 60,81 60,57 Uusien myytyjen autojen ominaispäästöt, g/km ,5 Tulosprisman mukaisten tavoitteitten lisäksi liikenne- ja viestintäministeriö asetti Liikenteen turvallisuusvirastolle seuraavan tavoitteen: Liikenteen turvallisuusvirasto pysyy hallinnonalan tuottavuustavoitteiden ja alueellistamisen toteuttamisen sovitussa aikataulussa. Tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää Liikenteen turvallisuusviraston henkilötyöpanoksen määrää yhdistettyjen virastojen vuoden 2006 lähtötasoon verrattuna 46 htv:lla vuoden 2011 loppuun mennessä. Alueellistamisohjelman puitteissa on sitouduttu siirtämään tehtäviä 40 htv:n osalta Rovaniemelle vuoden 2013 loppuun mennessä ja 55 htv:n osalta vuoden 2015 loppuun mennessä sekä 20 htv:n osalta Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuottavuusohjelma ja alueellistaminen tulee toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia tukikeinoja hyödyntäen. Kyseinen tavoite saavutettiin kaikilta osin. Tuottavuusohjelma on toteutunut henkilötyövuosimäärissä mitattuna ja myös alueellistaminen toteutui vuonna 2010 suunnitellun aikataulun mukaisesti. Toimenpiteet on toteutettu hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia tukikeinoja mahdollisuuksien mukaan hyödyntäen. 1.3 Vaikuttavuus Liikenteen turvallisuusviraston toiminnalliset tulostavoitteet tukevat seuraavien liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista. Valtioneuvoston asettamat tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle Toimiva liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa hyödyntäen tehokkaasti kaikkia liikennemuotoja sekä älykkään liikenteen suomia mahdollisuuksia. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa. Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan. Liikenteen toimialan tuottavuus ja tehokkuus paranee.

7 7 (35) Yllä mainittujen lisäksi tavoitteena on Valtioneuvoston liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen mukaisesti, että tieliikenteessä kuolleiden määrä on vuonna 2010 korkeintaan 250. Liikenne- ja viestintäministeriön koko hallinnonalalle asettamat tavoitteet Hallinnonala tukee toiminnallaan ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Kehitetään sähköisiä asiointipalveluja. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen viestintää ja liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan. 1.4 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Työn tuottavuuden kehittyminen vähintään 1 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 2,62 %. Kokonaistuottavuuden kehittyminen vähintään 2 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 5,69 %. Liikenteen turvallisuusvirasto osallistui yhteistyössä Tilastokeskuksen ja liikenne- ja viestintäministeriön kanssa uudentyyppisen tuottavuusmittarin kehittämiseen ja käyttöönottoon. Kyseessä on liikevaihtoperusteinen tuottavuusmittari, joka on tarkempi kuin aikaisemmin käytetty kustannusperusteinen mittari. Toteutuma-arvot ovat tässä vaiheessa ennusteita siltä osin, että laskennassa tarvittavat deflaattorit ovat saatavissa lopullisessa muodossaan vasta kesäkuussa Toiminnan taloudellisuus Ennustettujen yksikkökustannusten toteutuminen (ennustetut yksikkökustannukset toteutuvat neljässä viidestä pääsuoritteessa). Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli kolme viidestä pääsuoritteesta. Toteutuneet olivat verolippu 1,58 euroa (tavoite 1,75 euroa), rekisteröintisuorite 11,40 euroa (tavoite 11,40 euroa) ja luovutettu tietoyksikkö 0,066 euroa (tavoite 0,079 euroa). Ajokortti 11,64 euroa (tavoite 11,02 euroa) ja kuljettajatutkinnot 27,20 (tavoite 25,99 euroa) eivät toteutuneet. Ajokortin turvallisuustekijöitä parannettiin huhtikuussa ja tämän kustannus nousi suunniteltua korkeammaksi. Kuljettajatutkintojen osalta tavoitetaso ei toteutunut, koska mopokorttien myöntäminen siirtyi vuoteen Projektien aikataulujen ja budjettien toteutuminen (tavoite 7/10). Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 2/10. Valitut kymmenen projektia olivat:

8 8 (35) Kuljettajasubstanssiprojektit (Ajo-oikeusprojekti, Kuljettajakorttiprojekti, Ajokokeetprojekti ja Kuljettajatietopalveluprojekti) Kuljettajakäyttöönottoprojektit (Kuljettaja-LTJ eli kuljettajatietojen siirto liikennetietojärjestelmästä ajoneuvoliikennejärjestelmään, Koppi eli Kuljettajajärjestelmän käyttöönottoprojekti sekä Kuljettajatietojärjestelmän hallinnollinen kehityshanke) CO2 eli ajoneuvoverotusjärjestelmäprojekti erekprojekti eli liikennekäytöstä oton ja poiston hoitaminen sekä rekisteröintitodistuksen tilaaminen sähköisesti netistä Ilmailun substanssijärjestelmäprojekti Aikataulu toteutui ainoastaan CO2-projektissa (KT1-projekteihin tehtiin kesällä 2010 aikataulusiirto, jonka mukaan projektit valmistuvat vuonna 2013). Budjetti toteutui ainoastaan Kokeetja Kuljettaja-LTJ-projekteissa sekä KT-kehitysohjelmassa. Uusittavien järjestelmien keskeisin sidosryhmä on poliisi, joka ilmoitti, ettei sillä ole valmiutta ottaa järjestelmää käyttöön alun perin suunnitellun aikataulun ( ) mukaisesti. Poliisin toimintaympäristössä tapahtuneiden merkittävien muutosten takia myös tavoitteet uusittavia järjestelmiä kohtaan muuttuivat. KT1-hankkeessa jouduttiin edellä mainitusta syystä tekemään uudelleensuunnittelua ja muutoshallintaa Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo 99 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 99,5 %. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus on ollut luotettavasti vertailukelpoisin luvuin laskettavissa ainoastaan vuosilta Kustannusvastaavuus on yleisesti erittäin vaikeasti ennustettavissa ja sen vaihtelut vuosikohtaisesti ovat suuret (esim. vuonna 2009 kustannusvastaavuus oli 88 % ja vuonna %). Suoritteiden kysyntä tapahtuu kulloisenkin markkinatilanteen mukaisesti, mutta suoritehinnat pyritään pitämään suhteellisen vakaina. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo 105 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 117 %. Myös liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden kustannusvastaavuus vaihtelee vuosittain erittäin paljon (esim. vuonna % ja vuonna %). Kohtuullinen ylijäämä on kuitenkin liiketaloudellisten suoritteiden kohdalla ollut vallitsevan käytännön mukaan mahdollista. Trafin maksullinen toiminta muodostuu liiketaloudellisin ja julkisoikeudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista sekä yhdestä erityislain perusteella hinnoitellusta suoritteesta. Oheisessa maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustaulukossa esitetään näiden toimintojen kustannusvastaavuudet.

9 9 (35) Maksullinen toiminta Liiketaloudellinen Julkisoikeudellinen TUOTOT 2010 tot tav tot tav. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 138 % 133 % 106 % 106 % Maksullinen toiminta Erityislain alainen Maksullinen yhteensä TUOTOT 2010 tot tav tot tav. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 119 % 112 % 110 % 108 %

10 10 (35) Liiketaloudellisin perustein hinnoitellaan tietopalvelun suoritteet. Tietopalvelun suoritetuotanto koostuu valtaosin tieliikenteeseen liittyvistä suoritteista. Tietopalvelun myyntituotot toteutuivat budjetoidusti ja ne kasvoivat oleellisesti vuodesta Suurimpia syitä suoritemäärän kasvulle olivat uusien sopimuskumppaneiden mukaan tuleminen ja yleinen autokaupan piristyminen. Hintatasoa nostettiin vuodeksi Tietopalvelun menot toisaalta alittivat hieman budjetoidun monien menoerien kohdalla ja kustannusvastaavuus oli 138 % (budjetti 133 %). Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot toteutuivat budjetoidun mukaisesti. Talouden taantuma painoi myyntiä vielä alkuvuodesta, mutta markkinoiden piristyessä loppuvuosi nosti tuotot budjetoidulle tasolle. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannukset olivat hieman budjetoitua alhaisemmat (toteuma euroa; budjetti euroa). Kustannusvastaavuus päätyi budjetoituun 106 %:iin. Tavoite oli saavuttaa ylijäämäinen tulos, koska vuoden 2009 kustannusvastaavuudet jäivät alhaiseksi (vanhoissa virastoissa keskimäärin 88 %). Erityislain alainen suorite on katsastustoiminnan valvontamaksu. Toteutuneet tuotot olivat euroa budjetoitua korkeammat. Suoritteen tuotto riippuu ajoneuvokatsastusten lukumäärästä. Kustannusvastaavuus (119 %) kohosi tavoiteltua korkeammaksi (112 %), koska kustannukset toteutuivat suunnitellusti. Lentoliikenteen valvontamaksun (veroluontoinen maksu) kustannusvastaavuuslaskelma on ohessa. Maksun alijäämäisyys on tiedostettu ja maksua on korotettu vuonna ,20 eurolla (2010: 0,80 euroa, 2011: 1,00 euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto euroa Lentoliikenteen valvontamaksua vastaavat kustannukset euroa Kustannusvastaavuus 68 %

11 11 (35) Ajoneuvojen rekisteröinti Kuljettajat ja kuljettaminen Ajoneuvo- ja liikennetekniikka TUOTOT 2010 tot tav tot tav tot tav. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 107 % 107 % 111 % 115 % 117 % 116 % Merenkulku Ilmailu Rautatiet TUOTOT 2010 tot tav tot tav tot tav. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 92 % 102 % 101 % 71 % 59 % 44 % Liiketaloudelliset (Tietopalvelu) Yhteensä TUOTOT 2010 tot tav tot tav. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 138 % 133 % 110 % 108 %

12 12 (35) Kuljettajatietojärjestelmien kehittämiseen (KT1) käytettiin euroa (budjetti euroa). Vuonna 2010 nämä rahoitettiin maksutuloilla saman kustannusjaon mukaan yhteisvastuullisesti kuin aikoinaan vastaavat ajoneuvoprojektien (AT1) menot. Tämä merkitsi kustannusrasitusta yhteiskustannusten kautta Tietopalvelut- ja Ajoneuvojen rekisteröintiyksiköille sekä Kuljettajat ja kuljettaminen- ja Ajoneuvo- ja liikennetekniikka-osastoille. Koska kyseessä on kuitenkin investointiluontoinen kehityshanke, KT1-menoja ei ole sisällytetty kustannusvastaavuuslaskelmiin. Samasta syystä kustannusvastaavuudet pyrkivät olemaan ylijäämäisiä. Ajoneuvojen rekisteröinti-yksikön kustannusvastaavuus oli 107 %. Rekisteröintisuoritteiden tulot olivat suuremmat kuin budjetoidut. Kustannukset ylittivät budjetoidun samassa suhteessa, jolloin budjetoitu kustannusvastaavuus (107 %) toteutui. Kustannusten ja tulojen kasvun syitä olivat autokaupan piristymisen myötä kasvaneet volyymit. Tulokertymä kasvoi talouden taantumaa painaneesta vuodesta 2009 (AKE euroa) merkittävästi. Kuljettajat ja kuljettaminen-osaston kustannusvastaavuus oli 111 % (budjetti 115 %). Syynä tähän olivat selkeästi alittuneet tulot. Menot toteutuivat lähes budjetoidusti. Tulot jäivät budjetoidusta, koska mopokorttien myöntäminen siirtyi vuodelle Vuoteen 2009 verrattuna tulotaso parani noin miljoonalla eurolla (AKEn Ajo-oikeudet ja kortit sekä Kuljettajatutkinnot ja ammattiliikenne yhteensä euroa). Ajoneuvo- ja liikennetekniikan tulot olivat hieman budjetoitua suuremmat (toteuma euroa; budjetti euroa). Kustannukset ylittivät hieman budjetoidun. Kustannusvastaavuus oli 117 % (budjetoitu 116 %). Tulokertymä kasvoi huomattavasti vuoteen 2009 verrattuna (AKEn Katsastuksen tuki ja valvonta sekä Tekninen hyväksyntä euroa). Kasvu johtui talouden taantuman hellittämisestä ja erityislain alaisen katsastustoiminnan maksun hinnan korotuksesta (1,50 euroa -> 2,10 euroa). Merenkulun tuotot olivat euroa, budjetin ollessa euroa. Kustannukset alittuivat budjetoidusta ja kustannusvastaavuus päätyi 92 %:iin (budjetti 102 %). Merenkulun tulokertymän budjetoiminen on vaikeaa, koska se riippuu suurilta osin alusten peruskatsastuksista. Vuonna 2009 Merenkulkulaitoksen julkisoikeudellisten suoritteiden tulokertymä oli euroa. Ilmailun suoritteiden osalta tuotot ylittivät budjetoidun selkeästi (toteuma euroa; budjetti euroa). Kustannusten alittuessa selkeästi (toteuma euroa; budjetti euroa), nousi kustannusvastaavuus 101 %:iin (budjetti 71 %). Kustannusten alittuminen johtui suurelta osin henkilöstökustannusten, koulutuksen ja matkakustannusten jäämisestä budjetoidusta. Ilmailuhallinnon tulokertymä vuonna 2009 oli euroa, joten vuoden 2010 toiminnan volyymi kasvoi, koska hintoja ei juuri ollut korotettu. Rautatie-osaston tuotot ylittivät selkeästi budjetoidun (toteuma euroa; budjetti euroa). Myös kustannukset ylittivät budjetoidun (toteuma euroa; budjetti euroa), mutta kustannusvastaavuus kohosi 59 prosenttiin (budjetoitu 44 prosenttia). Rautatieviraston tulokertymä vuonna 2009 oli euroa. Tietopalvelusuoritteiden kehitystä on selostettu jo aiemmin liiketaloudellisten suoritteiden analyysissa.

13 13 (35) 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenneturvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 0 kpl. Kaupallisen merenkulun kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 0 kpl. Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, tavoite enintään 28 kpl (neljän vuoden keskiarvo). Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 27 kpl. Vuonna 2010 tapahtui 25 onnettomuutta suomalaisille aluksille. Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, tavoite enintään 33 kpl (neljän vuoden keskiarvo). Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 31 kpl. Vuonna 2010 tapahtui 35 onnettomuutta Suomen aluevesillä. Kaupallisen rautatieliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite toteutui, koska toteutuma-arvio on 0 kpl. Tällä hetkellä käytettävissä olevien tietojen mukaan v kaupallisessa liikenteessä ei sattunut yhtään kuolemaan johtanutta onnettomuutta (tasoristeyksissä yms. allejääntejä ei lasketa tähän ryhmään). Tarkistettu tulos saadaan vasta , kun Liikenneviraston ja rautatieyritysten lakisääteinen raportointiaika päättyy. Valvontatoimenpiteet Ilmailutoimialan valvontatoimenpiteet: asematasotarkastukset 120 kpl ja lentoasemien turvatoimien tarkastukset 47 kpl. Tavoitteet toteutuivat, koska toteutumat olivat 120 kpl ja 47 kpl. Tieliikennetoimialan valvontatoimenpiteet: katsastustoimipaikkojen valvontakäynnit 150 kpl ja ADR-koulutusvalvontakäynnit 50 kpl. Tavoitteet toteutuivat, koska toteutumat olivat 195 kpl ja 67 kpl. Merenkulkutoimialan valvontatoimenpiteet: Satamavaltiotarkastus (Port State Control) 340 kpl. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 373 kpl. Rautatietoimialan valvontatoimenpiteet 30 kpl. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 30 kpl. Vuoden aikana oli 30 tarkastettua kohdetta, joista on kirjoitettu 20 valvontaraporttia. Palvelukyky ja laatu Ulkomailla pysäytettyjen suomalaisten alusten määrä enintään 2 kpl. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 3 kpl. Suomalaisille aluksille tehtyjen katsastusten perusteella toiminnan laatu ei ole heikentynyt. Lisäksi suomalaisille aluksille tehdyissä satamavaltiotarkastuksissa ei huomautusten määrä ole määrällisesti eikä suhteellisesti lisääntynyt. Yhden aluspysäytyksen vaihtelua vuosittaisten pysäytysten määrässä ei voida kuitenkaan pitää merkittävänä muutoksena.

14 14 (35) Läpäistään kansainväliset auditoinnit tai korjataan poikkeamat määräaikoihin mennessä. Tavoite toteutui merenkulun ja ilmailun osalta. Rautatieliikenteessä ei tehty kansainvälisiä auditointeja vuonna Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 %-yksikköä maan keskiarvosta, tavoite vähintään 83,0 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 80,13 %. Katsastustoimipaikkojen määrä on noussut nopeassa tahdissa ja tietyillä alueilla kiristynyt kilpailu on johtanut myös epätasaiseen laatuun. Autokouluoppilaiden tutkintomenestys (asteikko 1-5) vähintään 3,23. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 3,24. Hakemusasioiden käsittelyajat Ilmailun lupakirja- ja kelpuutushakemusten käsittelyaika 14 vrk kuluessa, tavoite vähintään 90 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 90,5 %. Ajoneuvokiinnitysten vahvistamisaika keskimäärin enintään 3 päivää. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli keskimäärin 2,6 päivää. Turvallisuusneuvonantajakokeiden käsittelyaika keskimäärin enintään 3 päivää. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli keskimäärin 1,83 päivää. Merenkulun pätevyyskirjojen käsittelyaika 14 vrk kuluessa, tavoite vähintään 70 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 53 %. Hakemusten käsittelyaikaan vaikuttavat asiakkaille tehdyt lisäselvityspyynnöt, jotka pidentävät aikaa, jolloin hakemuksen käsittely on kesken. Näin käsittelyaika riippuu osittain asiakkaista. Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden teknisten eritelmien täytäntöönpano tehdään määräajassa, tavoite enintään 6 kuukautta. Tavoitetta ei voinut mitata vuonna 2010, koska yhdenkään YTE:n täytäntöönpanomääräaika ei osunut vuodelle Sähköisten asiointipalvelujen käyttö Keskeisten tietojärjestelmien (ATJ ja LTJ) käytettävyystaso vähintään hyvä. Tavoite toteutui, koska ATJ:n ja LTJ:n käytettävyydessä päästiin vuonna 2010 hyvään tulokseen. Vuonna 2010 ATJ:ssä otettiin käyttöön neljä julkistusversiota ja niiden myötä paljon uusia toiminnallisuuksia. Vuoden aikana tapahtui pari suurempaa konesalipalveluista johtuvaa tuotantohäiriötä. Järjestelmien käytettävyys- ja palvelutasoihin kiinnitetään erityistä huomiota tulevina vuosina. Sähköisten palvelujen määrä lisääntyy. Tavoite toteutui. Vuoden 2010 aikana otettiin käyttöön uudet sähköiset rekisteröintipalvelut (liikennekäytöstä poisto, liikennekäyttöön otto ja rekisteröintitodistuksen tulostaminen). Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyys Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystaso on vähintään hyvä. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 3,62 (hyvä tulos edellytti yli 3,5).

15 15 (35) 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön työtyytyväisyys (asteikko 1-5) on vähintään 3,2. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 3,0. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan työilmapiirikyselyillä (vmbaro). Kehittämisehdotuksia on selvitetty työyksiköittäin. Viraston perustamisesta, toukokuussa käynnistyneestä organisaatiomuutoksesta ja siihen liittyvistä ytneuvotteluista johtuva muutostilanne on todennäköisesti vaikuttanut henkilöstön työtyytyväisyyteen. Henkilöstömäärä on enintään 531 henkilötyövuotta (liikenne- ja viestintäministeriön kanssa käydyillä neuvotteluilla tavoite pudotettiin alkuvuonna 516 henkilötyövuoteen). Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 502,6 henkilötyövuotta. Rovaniemen rekrytoinnit eivät toteutuneet heti vuoden alusta. Lisäksi yt-neuvotteluihin varauduttiin myös rajoittamalla rekrytointeja. Tehdyillä toimenpiteillä tehtiin tilaa tuleville rekrytoinneille. Koska vuosi 2010 oli Trafin perustamisvuosi, ei tunnuslukuja voida verrata aikaisempiin vuosiin. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 25 henkilöä. Määräaikaisten osuus oli 5 % koko henkilöstöstä. Henkilöstöstä 42 % oli naisia ja 58 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä oli 45,3 vuotta. Yli 45-vuotiaiden osuus oli 53 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,2. Ylempi korkeakoulututkinto oli 26 %:lla henkilöstöstä. Trafiin palkattiin vuoden 2010 aikana 20 uutta virkamiestä. Trafin palveluksesta poistui 29 virkamiestä. Vuonna 2010 sairauspoissaoloja kertyi 8,8 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Virasto sopii työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuosittain työterveyshuollosta vastaavan Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Työterveyshuolto kattaa ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon. Työterveyshuollon kulut olivat euroa. Henkilöstön virkistys- ja liikuntaharrastuksia tuettiin liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Tarkentava virkaehtosopimussopimus uudesta palkkausjärjestelmästä astui voimaan Trafin henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja: henkilöstömäärä 600 henkilötyövuodet 502,6 miehiä 58 % naisia 42 % keski-ikä (vuosia) 45,3 yli 45-vuotiaiden osuus 53 % koulutustasoindeksi (1-8) 5,2 lähtövaihtuvuus 5,49 % tulovaihtuvuus 3,75 % sairauspoissaolopäivät (työpäivää/htv) 8,8 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 0 % toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet 12

16 16 (35) Henkilöstö jakautuminen ikäluokittain: Osuus (%) % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % Ikä (vuosia) Työvoimakustannukset vuonna 2010: palkkasumma euroa tehdyn työajan palkat euroa edellisen osuus palkkasummasta 78,5 % välilliset työvoimakustannukset euroa edellisen osuus työajan palkoista 54,1 % henkilötyövuoden hinta euroa Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2010 (euroa/htv): koulutus ja osaamisen kehittäminen 783 euroa työtyytyväisyyden edistäminen 211 euroa työkunnon edistäminen 240 euroa työterveyshuolto 693 euroa yhteensä euroa

17 17 (35) 1.7 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Oheinen laskelma kuvaa Liikenteen turvallisuusviraston rahoituksen rakennetta vuonna 2010 (huom! rahoituslaskelman ja tuotto- ja kululaskelmien, ml. kustannusvastaavuuslaskelmien, väliset erot johtuvat tehtyjen investointien sekä poistojen ja pääoman korkojen välisestä erosta). LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO Rahan lähteet Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot 895 Valtion siirtomääräraha Arviomääräraha 150 Edelliseltä vuodelta siirretty määräraha Rahan lähteet yhteensä Rahan käyttö Maksullisen toiminnan menot Maksuttoman toiminnan menot Määrärahan siirto seuraavalle vuodelle Rahan käyttö yhteensä Kertynyt ylijäämä/alijäämä 0 Viraston rahoitus koostuu maksullisen toiminnan tuotoista, kaksivuotisesta siirtomäärärahasta ja edelliseltä vuodelta (tässä tapauksessa vanhoilta virastoilta) siirretystä määrärahasta. Maksullisen toiminnan tuotot ovat rahoituksen lähteistä merkittävin, vuonna 2010 yhteensä euroa. Muitten tulojen vaikutus rahoitukseen ei ole yleensä huomattava, mutta vuonna 2010 tuloutettiin Trafille euroa valtiovarainministeriön tuottavuusmäärärahaa ns. muina toiminnan tuottoina. Vuoden 2009 siirtomäärärahaa oli käytettävissä euron verran ja vuodelle 2011 puolestaan siirrettiin osa uudesta siirtomäärärahasta eli yhteensä euroa. Tulot olivat hieman budjetoitua suurempia, missä näkyi etenkin taantuman väistyminen odotettua nopeammin (vuoden 2010 budjettia tehtäessä oletettiin taantuman jatkuvan). Osittain menot alittivat budjetoidun (tätä on selostettu tarkemmin kappaleessa 1.7.3). Maksullisen toiminnan osuus on Liikenteen turvallisuusvirastolla huomattava. Monin paikoin on ongelmana määrittää maksut tilivuoden menoja vastaavasti oikeansuuruisiksi. Tuloja budjetoitaessa suunnitteluprosessit käsittävät yksityiskohtaiset maksu- ja volyymikohtaiset ennusteet. Viraston tavoitteena on pyrkiä löytämään suoritteille omakustannusarvo (kustannusvastaavuus 100 %), mutta tällöin tulisi myös volyymit pystyä ennustamaan riittävän tarkkaan. Monilta osin kysynnän ennustaminen on parhaimmillaankin arvio. Maksutasoa pyritäänkin seuraamaan usean vuoden aikajänteellä, jolloin maksutaso olisi riittävän vakaa ja keskimäärin tasapainos-

18 18 (35) sa. Lisäksi maksutuloa voidaan käyttää ainoastaan ao. suoritteiden tuottamiseen, joten maksuilla ei voi rahoittaa toimintaa, johon virasto saa rahoitusta valtion budjetista. Viraston rahoituksen rakenne on haastava, mikä edellyttää ennen toimintavuoden alkua tarkkaa budjetointia sekä tilivuoden aikana ennusteiden laatimista. Ensimmäisen toimintavuoden kokemukset osoittavat, että näitä ohjausprosesseja on edelleen kehitettävä ja saatava kattavammiksi Talousarvion toteutuminen Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenomomentille myönnettiin kaksivuotista siirtomäärärahaa yhteensä euroa. Määrärahan mitoituksessa otettiin huomioon uuden viraston perustaminen siten, että toimintamenomomenttiin oli yhdistetty aiemmat Ajoneuvohallintokeskuksen, Ilmailuhallinnon ja Rautatieviraston toimintamenot sekä meriturvallisuutta vastaava osa Merenkulkulaitoksen toimintamenoista. Lisäksi määrärahan mitoituksessa oli otettu huomioon momentille budjetoitu lentoliikenteen valvontamaksun tuottoa vastaava osuus. Lisäksi vuodelta 2009 siirtyi vanhoilta virastoilta (pl. Merenkulkulaitos) määrärahaa yhteensä euron verran, joka käytettiin kokonaan vuonna Vastaavasti osa vuodelle 2010 varattua määrärahaa jäi käyttämättä: vuodelle 2011 siirrettiin määrärahaa euron verran. Tämän jälkeen toimintamenomomentti päätyi menopuolelle euron verran. Liikenteen turvallisuusviraston tuli palauttaa vuosilta autoverotuksessa maksuun pantua arvonlisäveroa. Palautus perustui Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen veron oikaisusta antamaan päätökseen. Tähän tarkoitukseen virastolle myönnettiin momentille arviomäärärahaa euroa (kirjaus- ja käyttöoikeus). Momenttia käytettiin euron verran. Talousarvion toteutumiseen liittyy läheisesti viraston rahoituksen rakenne, jota on selostettu kappaleessa Siirtomäärärahan kumuloituminen johtui pääosin maksuttoman toiminnan piirissä tapahtuneilla budjetin alituksilla. Vuoden 2010 ajoneuvoverotustehtävien hoitoon mitoitetun määrärahan ollessa euroa tarvittiin verotustehtävien hoitoon kuitenkin ainoastaan euroa. Budjetista rahoitettiin lisäksi pääosa ilmailutoimialan (toteutunut euroa, budjetti euroa), merenkulkutoimialan (toteutunut euroa, budjetti euroa) ja rautatieosaston (toteutunut euroa, budjetti euroa) toimintaa. Erityisesti ilmailutoimialalla jäätiin selvästi menobudjetista (näin tapahtui henkilöstömenojen, vuokrien, koulutuspalveluiden, IT-projektimenojen ja matkamenojen osalta). Alueellistamiseen virastolle ei myönnetty erillistä määrärahaa, vaan toimenpiteet piti toteuttaa toimintamenomomentin puitteissa. Vuonna 2010 alueellistamisen (ns. perustamiskustannukset) kustannukset olivat euroa. Kuljettajatietojärjestelmien kehittämiseen (KT1) käytettiin euroa (budjetti euroa). Ajoneuvoverotuottoja kertyi vuonna 2009 yhteensä 687 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 651 miljoonaa). Autoveron tuotto oli 6 miljoonaa euroa (2009: 5 miljoonaa euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto oli 6 miljoonaa euroa. Kirjanpitoon verot kirjataan maksuperusteisesti, kuten tilinpäätöksen liitetiedoissa on eritelty. Verotuotot ovat rahoituksellisesti

19 19 (35) verohallituksen tuottoja, mutta ne näkyvät viraston tuotto- ja kululaskelmassa kohdassa Verot ja veronluonteiset maksut Tuotto- ja kululaskelma Liikenteen turvallisuusviraston toiminnan tuotot olivat ,70 euroa ja toiminnan kulut ,16 euroa. Vuosi 2010 oli viraston ensimmäinen toimintavuosi, mistä johtuen tuottojen ja kulujen budjetointi jouduttiin tekemään osittain keskeneräisiin suunnitelmiin nojautuen. Tämä selittää paikoitellen suuretkin erot budjetoidun ja toteutuneen välillä. Viraston maksullisen toiminnan tuotot ylittivät budjetoidun (toteutuma: 86,4 miljoonaa euroa; budjetti: 85,7 miljoonaa euroa). Budjetin ylitys johtuu toisaalta taloudellisesta taantuman hellittämisestä, toisaalta suoritevolyymien ennakoimisen vaikeudesta eräillä osastoilla (suoritteiden kysyntä on pysyväisluontoisesti vaihtelevaa). Tuottojen erot suoriteryhmittäin on selostettu kappaleessa Tuotot jakaantuvat pääsuoritteiden kesken seuraavasti: Tuotot 2010 Rekisteröintisuoritteet 11 % 3 % 6 % 1 % 10 % Kuljettajat ja kuljettaminen suoritteet Ajoneuvo- ja liikennetekniikka 46 % suoritteet Rautatiesuoritteet Merenkulkusuoritteet Ilmailusuoritteet 23 % Tietopalvelusuoritteet Muita toiminnan tuottoja on toimintavuonna ollut ,92 euroa, josta ,58 euroa oli valtiovarainministeriön tuottavuusmäärärahan tulouttaminen Liikenteen turvallisuusvirastolle (kirjattu tuotoksi tilille 39670). Määrärahan käyttö toteutui siten, että virasto laskutti tuottavuuden edistämiseen tarkoitettuja menojaan vastaavan summan valtiovarainministeriöltä.

20 20 (35) Kustannusrakenne Investoinnit Muut menot Ulkopuoliset palvelut Vuokrat Aineet ja tarvikkeet Palkat ja henk.sivukulut Aineita ja tarvikkeita hankittiin euron edestä (budjetti: euroa). Kyse on erilaisista pienhankinnoista, joiden määrän tarkka ennustaminen erityisesti muutostilanteissa on hankalaa. Henkilöstömenoja toteutui euroa, josta on lomapalkkavelan kasvua euroa. Henkilöstömenojen budjetti alittui euroa. Tulospalkkiojärjestelmää ei otettu käyttöön vielä vuonna 2010, jolloin tulospalkkaukseen varattua summaa ei käytetty. Lisäksi monet rekrytoinnit sekä palkkausjärjestelmän soveltaminen viivästyivät, jolloin syntyi budjetin alituksia. Kuten monien menojen kohdalla, myös henkilöstömenojen osalta oli haasteellista loppuvuonna 2009 tehdä kovin tarkkaa budjettia, koska organisaation rakentaminen oli siinä vaiheessa vielä kesken. Vuokramenoja toteutui (budjetti euroa). Ylitys johtui Senaatti Kiinteistöjen kanssa tehdystä irtautumissopimuksesta (Hakaniemenranta 6, yhteensä euroa), jolloin sovittiin ko. korvauksesta. Tämä korvaus maksettiin joulukuussa vuonna Vuokrasopimus oli alun perin voimassa vuoden 2018 loppuun, mutta siirtyminen uuteen toimitaloon Vallilaan edellytti vuokrasopimuksen irtisanomista. Palvelujen ostomenoja toteutui euroa (budjetti euroa). Kyseessä on viraston suurin menoerä (64 % kokonaiskustannuksista). Tiliryhmä on erittäin laaja ja sen sisällä on lukuisia eroja budjettiin nähden. Merkittävimmät ovat seuraavat: ATJ:n käyttöpalvelut (toteutuma: euroa, budjetti euroa). Ylitykseen vaikuttivat erityisesti tallennettavan datan määrän ennakoimaton kasvu ja erityisesti sen varmistamiseen liittyvät kustannukset, joita päästiin järkeistämään vasta loppuvuodesta. Lisäksi TYKKI/VARVE-projektit jatkuivat vuoden 2010 puolelle, ja niiden jälkitöitä tehtiin projektien loputtua vielä käyttöympäristöissä. Myös vilkas julkistusversioiden vuosi lisäsi käyttöympäristöihin liittyviä erillisveloitteisia kustannuksia. IT-lähiverkkopalvelut (ei sis. vuokria; toteutuma euroa, budjetti euroa). Uuden viraston puhelin-, tietoliikenne- ja tietojärjestelmävaikutukset aiheuttivat lisämenoja, jotka kirjattiin tälle tilille mutta joita rahoitettiin euron verran valtiovarainministeriön tuottavuusmäärärahamomentilta. Aivan kaikkia uuden viraston aiheuttamia tietojärjestelmämenoja ei pysytty en-

21 21 (35) nustamaan, mutta ne olivat luonteeltaan välttämättömiä viraston toiminnan kannalta. Koulutuspalvelut (toteutuma euroa, budjetti euroa). Budjettivaiheessa tavoitteena oli ennustaa suunnilleen tavanomainen koulutuksen määrä, josta kuitenkin jäätiin selvästi. Useimmissa tapauksissa koulutuspäivät jäivät alle ennustetun johtuen ajanpuutteesta. Tulevien vuosien budjetoinnissa koulutusmenoja katsotaan kuitenkin kriittisesti ja mitoitetaan ne realistisesti koulutukseen käytettävissä olevan ajan mukaan. IT-projektit (toteutuma euroa, budjetti euroa). Suurimmat erot aiheutuivat KT1-projektien aikataulusiirrosta (lähinnä poliisihallinnon vaatimuksesta tehtiin määrittelyihin suuria muutoksia ja projektien päättymistä pidennettiin 14 kuukaudella tammikuuhun 2013) sekä ilmailun Altitude projektin etenemisestä odotettua hitaammin. Rekisteröinnin palvelukorvaukset ( euroa, budjetti euroa). Kyseessä on täysin suoritevolyymeihin sidonnainen menoerä. Ajoneuvorekisteröinnin volyymien ylittäessä budjetoidun myös palvelukorvaukset ylittyivät vastaavasti. Muut ulkopuoliset palvelut (toteutuma euroa, budjetti euroa). Suurin ero aiheutui ajoneuvoverotusyksikössä kun ulkoistetun veroneuvontapalvelun (Astropolistieto Oy) laskutus jäi budjetoitua pienemmäksi. Puhelumäärät ovat laskeneet ja CO2-uudistuksen aiheuttamia kyselyitä ei ole tullut vielä puhelimitse niin paljoa kuin oli ennustettu. Muita menoja toteutui euroa (budjetti euroa). Budjetin alitus tapahtui matkamenojen kohdalla. Erityisesti kansainvälisiä matkoja on hankala budjetoida, koska tiettyjen kokousten toteutuminen ei ole etukäteen ennakoitavissa. Matkamenoihin kiinnitetään jatkossa erityistä huomiota, koska valtionhallinnon sisällä niitä pyritään systemaattisesti vähentämään. Valmistus omaan käyttöön ( euroa) oli KT1- sekä Altitude-projektien menojen aktivointi taseeseen, koska kyseessä ovat monivuotiset projektit, jotka eivät ole vielä päättyneet. Poistot ( euroa) ovat pääosin valmistuneiden ATJ-järjestelmien vuosipoistoja (tässä vaiheessa lähinnä vuonna 2007 käyttöönotetuista ajoneuvojärjestelmistä). Sisäiset kulut euroa johtuvat entisen Merenkulkulaitoksen saatavista aiheutuneesta luottotappiosta. Merenkulkulaitoksen kaikki saatavat ja velat siirrettiin Liikenneviraston taseeseen, mutta yksittäisiä tapahtumia sieltä kuuluu toiminnallisesti Liikenteen turvallisuusvirastolle. Tällaisissa tapauksissa Liikennevirasto laskuttaa ao. luottotappiot, jotka jäävät Liikenteen turvallisuusviraston kuluksi. Rahoitustuotot (978 euroa) ja kulut ( euroa) ovat satunnaisia korkoja. Satunnaisissa tuotoissa ( euroa) on kaksi saatua vahingonkorvausta (alun perin Merenkulkulaitokselta periytynyt korvaus jääluokkaoikeudenkäynnistä sekä Ilmailuhallinnolta periytynyt korvaus Oulun Tilauslento Oy:ltä). Satunnaisissa menoissa ( euroa) ovat suurimmat erät arvonlisäveropalautukset yksityishenkilöille (ks. kohta 1.7.2: tähän saatiin erillinen arviomääräraha) sekä vahingonkorvaus Elisa Oyj:lle.

22 22 (35) Tase Viraston avaava tase muodostui yhdistämällä Ajoneuvohallintokeskuksen, Ilmailuhallinnon, Rautatieviraston ja Merenkulkulaitoksen meriturvallisuustoiminnon taseista tilanteessa Kolme ensin mainittua siirtyivät sellaisenaan uudelle virastolle. Merenkulkulaitoksen päättävä tase jaettiin Liikenteen turvallisuusviraston ja Liikenneviraston kesken, kuitenkin siten, että kaikki saamiset ja velat siirtyivät kokonaan Liikenneviraston taseeseen. Taseen loppusumma oli euroa, josta vastaavissa oli käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten menojen osuus euroa. Tuotto- ja kululaskelman valmistus omaan käyttöön euroa merkitsi keskeneräisten projektien menojen (KT1, Altitude) aktivointia taseeseen. Poistot euroa taas merkitsivät pääosin valmistuneitten järjestelmien jäännösarvon pienenemistä. Poistojen ollessa aktivointeja suuremmat käyttöomaisuuden arvo taseessa aleni. Aineellisten hyödykkeiden saldo oli vain euroa. Merenkulkulaitokselta siirtyneet autot myytiin joulukuussa Yleisenä linjauksena on ollut, että kalusto pyritään hankkimaan leasing-sopimuksin eikä suorana investointina. Myyntisaamiset olivat euroa. Suurimmat yksittäiset myyntisaamiset olivat Finnair Oyj:ltä euroa, A-Katsastus Oy:ltä euroa ja K1 Katsastajat Oy:ltä euroa. Siirtosaamisiin ( euroa) kirjattiin tilinpäätöksessä vuodelle 2010 kuuluvia jaksotuksia, joista suurimmat olivat ICAO International Civil Aviationilta ja leasingyhtiö Easy KM Oy:ltä sekä ajokorttisaamiset joulukuulta Ostovelat olivat euroa. Suurimmat ostovelat olivat Senaatti Kiinteistöiltä euroa, Tieto Finland Oy:ltä euroa ja Logica Suomi Oy:ltä euroa. Siirtoveloissa on lomapalkkavelka euroa. 1.8 Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Liikenteen turvallisuusviraston johto vastaa viraston sisäisestä valvonnasta ja siihen sisältyvästä riskienhallinnasta. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on antaa kohtuullinen varmuus siitä, että viraston toiminta on tehokasta ja tarkoituksenmukaista, toimintaan liittyvä raportointi on luotettavaa ja toiminnassa noudatetaan lakeja ja säädöksiä. Riskienhallintajärjestelmä on osa viraston vuotuista strategista suunnittelua, tulossuunnittelua, tavoitteiden asettamista ja toimeenpanoa. Toimivan riskienhallinnan varmistamiseksi viraston johto on vahvistanut riskienhallintadokumentit (riskikartoitus ja niihin vastaaminen) sekä sisäisen valvonnan arviointikehikon. Viimeksi mainitun dokumentin avulla viraston johto on arvioinut sisäisen valvonnan tilaa vertaamalla sitä COSO ERM viitekehykseen, jonka mukaan riskejä on tarkasteltu kahdeksan osa-alueen kautta: 1. Sisäinen toimintaympäristö 2. Tavoitteiden asettaminen 3. Riskien tunnistaminen 4. Riskien arviointi