Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta 2012

Transkriptio

1 n tilinpäätös vuodelta 2012 PL 320, Helsinki puh , faksi Y-tunnus Trafiksäkerhetsverket PB 320, Helsingfors tfn , fax FO-nummer / r

2 2/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 SISÄLTÖ 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 39

3 3/39 n tilinpäätös vuodelta TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Trafin kolmas toimintavuosi käynnistyi vuoden alusta voimaan astuneella uudella organisaatiolla. Organisaatiomuutos oli edellisvuonna toteutetun laajan toimintojen kehittämishankkeen tulos ja vei liikennejärjestelmäajattelun myös käytännön tasolle. Uudessa organisaatiossa virastolla ei ole enää liikennemuotokohtaisia toimintokokonaisuuksia vaan toiminnot on organisoitu prosessien mukaisesti. Suuri haaste on ollut uusien yhtenäisten toimintamallien kehittäminen. Toimintavuoden aikana onkin liikennejärjestelmänäkökulman omaksumisessa edistytty merkittävästi. Uudistuksen seurauksena tehtävät muuttuivat valtaosalla henkilöstöstä ja uusi organisaatio vaati kaikilta trafilaisilta uuden oppimista. Uuden organisaation mukaisen toiminnan käynnistäminen oli iso ponnistus. Lähes kaikkien trafilaisten toimenkuvien ja vastuiden uudelleenjärjestely vaati paljon työtä ja joustoa viraston henkilöstöltä. Uuden, yhtenäisen trafilaisen toimintatavan sekä työhyvinvoinnin kehittämiseen panostettiin mm. kaikille esimiehille suunnatulla johtamisvalmennuksella. Henkilöstön hyvinvointi on painopisteenä myös jatkossa, sillä asiantuntijaviraston tärkein voimavara on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Uudistuneista toimintamalleista ja vastuista sekä kovasta työkuormasta huolimatta henkilöstön työilmapiirikyselyn tulos nousi 3,5:een (3,2 vuonna 2011). Trafin toimintojen alueellistamista jatkettiin. Vuoden 2012 lopussa Rovaniemen toimipisteessä työskenteli jo 63 ja Lappeenrannassa 10 vakituista henkilöä. Trafin alueellistamisvelvoitteena on siirtää 95 htv Rovaniemelle ja 20 htv Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna 2010 toteutettujen yt-neuvottelujen jälkeen irtisanomisuhan alla oli vuoden 2012 lopussa vielä 15 henkilöä. Yhdessä henkilöstön kanssa jatketaan ponnisteluja sellaisten ratkaisujen löytämiseksi, joilla irtisanomisilta voitaisiin kokonaan välttyä. Trafille oli asetettu 22 tulostavoitetta, joista 16,5 toteutui ja 5,5 ei toteutunut. Toteutumien kokonaisuuden valossa toimintavuosi oli onnistunut. Asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyystavoitteen toteutuminen osoittaa, että viraston julkisuuskuva on hyvä, etenkin kun otetaan huomioon viraston valvonta- ja regulaattoritehtävät. Tuottavuustavoitteet eivät kuitenkaan toteutuneet, mikä johtui kokonaiskustannusten ja henkilötyövuosien määrän kasvusta verrattuna edelliseen vuoteen. 1.2 Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Seuraavassa on esitetty tulossopimuksen mukaisten tulostavoitteiden ja seurattavien mittarien toteutumat taulukkomuodossa. Mittarit on tässä esitetty tulossopimuksen mukaisessa sanamuodossa ja järjestyksessä. Tuotokset ja laadunhallinta Liikenneturvallisuus Indikaattorijärjestelmän kehittäminen Toteutuma 2010 Toteutuma 2011 Tavoite 2012 Toteutuma 2012 valmis toteutunut Ilmailun kansallisen turvallisuusohjelman (State Safety Program) ensimmäinen luonnos valmis 04/2012 mennessä toteutuu toteutunut

4 4/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 Tuotokset ja laadunhallinta Ympäristö Toteutuma 2010 Toteutuma 2011 Tavoite 2012 Toteutuma 2012 Ympäristöohjelman toteutuminen, toteutuu toimenpiteistä % Valvonta Valvontasuunnitelman toteutuminen, toteutuu toimenpiteistä % Hallinto Viraston vastuulla olevien normien antaminen määräajassa, % Viestinnän vaikuttavuus (asteikko 1-5) 3,5 3,4 Liikenneturvallisuusviestintäsuunnitelman toteutuminen, toteutuu toimenpiteistä, % Tutkimusohjelman toteutuminen, toteutuu toimenpiteistä, % 90 toteutunut Onnettomuustutkintakeskuksen suositusten käsittely ja kannanotto suositukseen 90 päivän kuluessa, % Palvelukyky ja laatu Suoriudutaan auditoinneista ja korjataan poikkeamat määräaikoihin mennessä toteutunut toteutunut toteutuu toteutunut Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta, % 80,13 72,71 83,0 77,21 Kuljettajantutkintojen laadunvarmistussuunnitelman toteutuminen, % Sähköisten asiointipalvelujen käyttö Keskeisten tietojärjestelmien (ATJ ja LTJ) käytettävyystaso hyvä hyvä erinomainen erinomainen Sähköisten palvelujen määrä lisääntynyt lisääntynyt lisääntyy lisääntynyt Sähköisten palveluiden käyttöaste Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyys lisääntyy lisääntynyt Asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyys Liikenteen turvallisuusviraston toimintaan (asteikko 1-5) 3,6 3,5 3,6 3,6 Toiminnallinen tehokkuus Toteutuma 2010 Toteutuma 2011 Tavoite 2012 Toteutuma 2012 Ennustettujen yksikkökustannusten toteutuminen (ennustetut yksikkökustannukset toteutuvat pääsuoritteissa) 3/5 4/5 4/5 4/5 KT1 aikataulun ja budjetin toteutuminen toteutuu aikataulu toteutui, budjetti ei toteutunut Työn tuottavuuden kehittyminen, % 2,62 1,51 1-4,90 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % 5,69-1,76 2-3,12

5 5/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 Toiminnallinen tehokkuus Toteutuma 2010 Toteutuma 2011 Tavoite 2012 Toteutuma 2012 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo, +/- 3 % Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo, +/- 3 % Seurattavat mittarit Toteutuma 2010 Toteutuma 2011 Ennuste 2012 Toteutuma 2012 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Liikenneturvallisuus Kaupallinen ja ammattiliikenne Lentoliikenneonnettomuuksissa kuolleet, hlö Rautatieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, hlö Merenkulkuonnettomuuksissa kuolleet, hlö Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään, hlö Lentotoiminnassa tapahtuneiden vakavien vaaratilanteiden määrä suhteutettuna liikenteen määrään, vähenevä trendi (viiden vuoden keskiarvo) - - toteutuu toteutunut Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, enintään kpl (neljän vuoden keskiarvo) Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, enintään kpl (neljän vuoden keskiarvo) Yksityinen ja harrasteliikenne Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö (neljän vuoden keskiarvo) Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö Ilmailuonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö (neljän vuoden keskiarvo) Ympäristö Sertifioinnin hakeminen n ympäristöjärjestelmälle (ISO 14001) - - toteutuu toteutunut Hallinto Sertifioinnin hakeminen merenkulun operatiivisille toiminnoille (ISO 9001) - - toteutuu toteutunut Palvelukyky ja laatu Ulkomailla pysäytettyjen suomalaisten alusten määrä, enintään kpl HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA Henkilöstön kokonaismäärä, HTV Henkilöstön työtyytyväisyys, indeksi 3,0 3,2 3,2 3,5 Kehityskeskustelujen käyminen, % henkilöstöstä Alueellistamisen eteneminen suunnitelman mukaisesti - toteutuu toteutunut

6 6/39 n tilinpäätös vuodelta Vaikuttavuus n toiminnalliset tulostavoitteet tukevat seuraavien liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista: Matka- ja kuljetusketjut toimivat sujuvasti ja turvallisesti hyvinvointia ja kilpailukykyä edistäen. Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan, tavoitteena matkustajamäärien kasvu ja yksityisautoilun vähentäminen. Erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan parhaiden maiden joukossa. Tieliikenteen turvallisuus paranee jatkuvasti. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Suomen kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan. Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat käyttäen hyväksi monipuolisesti erilaisia keinoja mm. tieto- ja viestintäteknologiaa. Tuetaan tutkimuksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista toimien laaja-alaisesti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Hallinnonalan toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta parannetaan. n rooli yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa: edistää liikennejärjestelmän turvallisuutta ja ympäristöystävällisyyttä sekä vastaa liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä liikenne- ja viestintäministeriön harjoittaman liikenne- ja viestintäpolitiikan ja sen hyväksymien strategioiden mukaisesti. Virasto vastaa osaltaan tieliikenteelle asetetun tavoitteen toteutumisesta (liikennekuolemien puolittaminen seuraavan vuosikymmenen aikana). Lisäksi virasto vastaa osaltaan myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisen tavoitteen toteutumisesta, jonka mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 15 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. 1.4 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Työn tuottavuuden kehittyminen vähintään 1 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli -4,90 %. Kokonaistuottavuuden kehittyminen vähintään 2 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli -3,12 %. lla on ollut kolmatta vuotta käytössä Tilastokeskuksen kehittämä liikevaihtoperusteinen tuottavuusmittari, joka on tarkempi kuin aikaisemmin käytetty kustannusperusteinen mittari. Laskelmassa tuotos jaetaan budjettirahoitteiseen ja maksulliseen toimintaan. Budjettirahoitteisen toiminnan osuudessa seurataan neljän toiminnon volyymia kuvaavan mittarin kehitystä eri toimialoilta ja näiden toimialojen maksuttoman toiminnan kuluja.

7 7/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 Maksullisen toiminnan tuotoksessa huomioidaan kaikki viraston maksulliset suoritteet ja tuotoksen laskemisessa eliminoidaan hinnanvaihtelut. Toteutuma-arvot ovat ennusteita siltä osin, että laskennassa tarvittavat deflaattorit ovat saatavissa lopullisessa muodossaan vasta kesäkuussa Vuoteen 2011 verrattuna maksullisen toiminnan tuotos hieman kasvoi ja maksuttoman toiminnan tuotos pieneni. Samalla maksullisen toiminnan panoksen suhteellinen osuus pieneni. Työn tuottavuustavoite ei toteutunut, koska henkilötyövuosimäärä kasvoi merkittävästi (2011: 494; 2012: 518; TA 2012: 516), mutta kokonaistuotos ei kasvanut. Henkilötyövuosien määrä nousi Trafin tavoitetasolle, koska organisaatiomuutoksesta ja alueellistamisvelvoitteesta johtuvat resurssivajeet saatiin täytettyä. Myöskään kokonaistuottavuus ei toteutunut, koska menot kasvoivat merkittävästi (2011: 123,0 M ; 2012: 133,8 M ; TA 2012: 130,0 M ). Käytännössä jo talousarvion mukainen menokehitys olisi merkinnyt laskevaa tuottavuuskehitystä. Menojen budjettiylitykset johtuivat mm. KT1-käyttöönottoprojekteista (n. 1,6 M ) ja toimitilavuokrista (1,0 M ; johtui Rovaniemen aluetoimipisteen henkilömäärän suunniteltua nopeammasta kasvusta). Tuottavuuden kasvuun on käytännössä vaikea päästä, jos viraston henkilötyövuosimäärä ja kokonaiskustannukset kasvavat Toiminnan taloudellisuus Ennustettujen yksikkökustannusten toteutuminen (ennustetut yksikkökustannukset toteutuvat neljässä viidestä pääsuoritteessa). Tavoite toteutui, sillä yksikkökustannukset toteutuivat neljässä viidestä pääsuoritteesta. Kustannukset nousivat ennustettua suuremmiksi ajokorttien osalta. Ajokortin yksikkökustannukset olivat 14,04 euroa, kun ennuste oli 12,93 euroa. Tämä johtui ennen muuta siitä, että volyymi jäi merkittävästi tavoitteesta. Muissa pääsuoritteissa volyymiarviot onnistuivat hyvin. Lisäksi ennustetut kustannukset alitettiin tai toteutuivat lähelle budjetoitua. Rekisteröinnin yksikkökustannukset olivat 9,88 euroa (ennuste 9,94 euroa), verolipun 1,44 euroa (ennuste 1,46 euroa), kuljettajatutkinnon 28,36 euroa (ennuste 29,11 euroa) ja tietoyksikön 0,0577 euroa (ennuste 0,0609 euroa). KT1 aikataulun ja budjetin toteutuminen. Tavoite toteutui osittain. Vuodelle 2012 asetetut aikataulutavoitteet toteutuivat, koska KT1-projektien eteneminen tapahtui aikataulussaan. Käyttöönotto vuoden 2013 alussa merkitsi monivuotisen hankkeen loppuun saattamista. Budjetti ei kuitenkaan toteutunut, koska toimituksen työtä siirtyi vuodelta 2011 vuoden 2012 puolelle ja samalla sen kustannukset kohdistuivat vuodelle Tämä aiheutti myös sen, että hyväksymistestaukseen käytettävissä oleva aika lyheni aiheuttaen testauskonsulttien lisäämistarpeen, mistä aiheutui lisäkustannuksia. Hankkeen kehitysprojektien budjetti kuitenkin pysyi tavoitteissaan Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo 104 % (+/- 3 %). Tavoite toteutui, sillä kustannusvastaavuus oli neljän vuoden keskiarvona 105 prosenttia. Kustannusvastaavuus on yleisesti erittäin vaikeasti ennustettavissa ja sen vaihtelut vuosikohtaisesti ovat suuret (esim. vuonna 2011 kustannusvastaavuus oli 118 % ja vuonna %; huom! erillislain alainen katsastustoiminnan maksu on tällöin laskettu mukaan tähän tulostavoitteeseen). Suoritteiden kysyntä tapahtuu kulloisenkin markkinatilanteen mukaisesti, mutta suoritehinnat pyritään pitämään suhteellisen vakaina. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo 134 % (+/- 3 %). Tavoite toteutui, sillä kustannusvastaavuus oli neljän vuoden keskiarvona 134 prosenttia. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden volyymit ovat kasvaneet odotettua

8 8/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 enemmän vuosittain, mikä on johtanut kustannusvastaavuuden ylijäämäisyyteen. Kohtuullinen ylijäämä on kuitenkin liiketaloudellisten suoritteiden kohdalla ollut vallitsevan käytännön mukaan mahdollista. Eräiden liiketaloudellisten suoritteiden hintoja laskettiin vuodesta Trafin maksullinen toiminta muodostuu liiketaloudellisin ja julkisoikeudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista sekä yhdestä erityislain perusteella hinnoitellusta suoritteesta. Oheisessa maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustaulukossa esitetään näiden toimintojen kustannusvastaavuudet. Seuraavilla sivuilla esiintyvissä kustannusvastaavuustaulukoissa on vähäisiä pyöristyseroja, jotka johtuvat lukujen esittämisestä 1000 euron tarkkuudella.

9 9/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 Maksullinen toiminta (t ) Liiketaloudelliset suoritteet Julkisoikeudellinen TUOTOT 2012 tot tav tot tot tot tav tot tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 139 % 127 % 157 % 138 % 105 % 102 % 115 % 107 % Maksullinen toiminta (t ) Erityislain alainen Maksullinen yhteensä TUOTOT 2012 tot tav tot tot tot tav tot tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 129 % 122 % 120 % 119 % 109 % 105 % 119 % 110 %

10 10/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 Liiketaloudellisin perustein hinnoitellaan tietopalvelun suoritteet. Tietopalvelun suoritetuotanto koostuu valtaosin tieliikenteeseen liittyvistä suoritteista. Tietopalvelun myyntituotot olivat ennakoitua suuremmat, mutta ne pienenivät vuodesta 2011 johtuen hintojen alentamisesta. Tietopalvelun menot jäivät hieman budjetoidusta, jolloin kustannusvastaavuus oli 139 % (budjetti 127 %). Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot jäivät hieman budjetoidusta johtuen pääosin uusien ajoneuvojen myynnin heikentymisestä, mikä vähensi ajoneuvojen rekisteröintejä sekä rekisterikilpien myyntiä. Tämä näkyi myös palvelukorvauksissa, jotka jäivät budjetoidusta. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannukset olivat budjetoitua matalammat (toteuma euroa; budjetti euroa) johtuen palvelukorvausten lisäksi KT1-projektista, jonka käyttöönoton varmistamiseksi resursseja siirrettiin julkisoikeudellisia suoritteita tukevilta kehitystehtäviltä KT1-projektille. Kustannusvastaavuus (105 %) oli budjetoitua korkeampi, mutta selvästi edellistä vuotta matalampi. Ainoa erityislain alainen suorite on katsastustoiminnan maksu. Organisaatiomuutoksista johtuen erityislain alaisen toiminnan kustannukset on jouduttu joiltakin osin määrittelemään laskennallisesti. Suoritteen tuotot riippuvat ajoneuvokatsastusten lukumäärästä. Toteutuneet tuotot olivat edellisen vuoden tasolla, mutta merkittävästi budjetoitua suuremmat. Kustannusvastaavuus (129 %) kohosi edellisestä vuodesta (120 %), koska kokonaiskustannukset olivat merkittävästi pienemmät kuin vuonna Tähän vaikutti erityisesti KATSA-järjestelmän ylläpitomenojen jääminen suunniteltua olennaisesti pienemmiksi johtuen katsastuslain voimaantulon siirtymisestä. Lentoliikenteen valvontamaksun (veroluontoinen maksu) kustannusvastaavuuslaskelma on ohessa. Maksu korotettiin vuodeksi ,20 euroon (2010: 0,80 euroa, 2011: 1,00 euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto euroa Lentoliikenteen valvontamaksua vastaavat kustannukset euroa Kustannusvastaavuus 94 %

11 11/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 Maksullinen toiminta (t ) Liikennevälineiden rekisteröinti Pätevyyksien rekisteröinti TUOTOT 2012 tot tav tot tot tot tav tot tot. Liiketaloudelliset tuotot 34 Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 119 % 111 % 116 % 107 % 98 % 95 % 114 % 110 % Maksullinen toiminta (t ) Tutkinnot, luvat ja valvonta Erityislain alainen TUOTOT 2012 tot tav tot tot tot tav tot tot. Liiketaloudelliset tuotot 88 Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 91 % 91 % 114 % 105 % 129 % 122 % 120 % 119 %

12 12/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 Maksullinen toiminta (t ) Liiketaloudelliset suoritteet Maksullinen toiminta yhteensä TUOTOT 2012 tot tav tot tot tot tav tot tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 139 % 127 % 157 % 138 % 109 % 105 % 119 % 110 % Taulukossa on esitetty maksullisen toiminnan kustannusvastaavuusjaottelu lähtien voimassa olevan organisaatiorakenteen mukaisesti. Uusi organisaatiorakenne on aiempia läpinäkyvämpi ja kuvastaa n toimintoja. Tämän vuoksi jaottelu liikennevälineiden rekisteröintiin, pätevyyksien rekisteröintiin sekä tutkintoihin, lupiin ja valvontaan tuottaa aiempaa tarkempaa vertailutietoa eri prosessien kustannusvastaavuuksista. Taulukossa on lisäksi eroteltu erityislain alainen ja liiketaloudellinen toiminta, joiden kehitystä on jo selostettu luvun ensimmäisen taulukon yhteydessä. Liikennevälineiden rekisteröinti on ollut hieman ylijäämäistä toimintaa johtuen kahdesta ylijäämäiseksi säädetystä suoritteesta (erityiskilvet, koenumerotodistukset). Vuonna 2012 kustannusvastaavuus oli 119 %, mikä on budjetoitua selvästi korkeampi. Vertailukelpoisuus aiempiin vuosiin ei ole aivan täysimääräinen, sillä aiempien vuosien luvuissa on mukana vain tieliikenteen liikennevälineiden rekisteröinti. Vaikka maksullisen toiminnan tuotto jäi budjetoidusta, kohosi kustannusvastaavuus ulkopuolisten palveluiden kustannusten jäädessä selvästi budjetoidusta. Erityisesti suurivolyymisen tieliikenteen puolella keväällä 2012 tapahtunut autoverouudistus nosti uusien autojen myyntiä voimakkaasti keväällä, mutta johti uusien autojen lähes pysähtyneeseen myyntiin kesällä ja alkusyksystä. Lisäksi vuoden aikana ja loppuvuotta kohden korostunut talouden epävarmuus aiheutti heikon uusien ajoneuvojen myynnin. Tämä vuorostaan heijastui suoraan ajoneuvojen rekisteröintivolyymeihin ja laski myös rekisterikilpien menekkiä sekä suoriteperusteisesti maksettavia rekisteröinnin palvelukorvauksia. Rekisterikilpien osalta vuoden 2012 alusta voimaan astui kilpailutuksen myötä uusi sopimus, jonka myötä kilpien hinta laski. Tämä selittää osittain kilpimenojen pienentymistä. Toisena selittävänä tekijänä on, että kilpien toimittaminen on kausittaista. Jos katsastustoimipaikoilla on

13 13/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 kilpiä paljon varastossaan vuoden lopulla ja ennakkoilmoittajat eivät tee suuria ennakkoilmoituksia, voivat kilpikustannukset siirtyä seuraavaan vuoteen, mikä voi selittää selkeät erot kahden tai kolmen peräkkäisen vuoden välillä. Pätevyyksien rekisteröinti käsittää suoritteina ajokortit ja erilaiset piirturikortit. Aiemmin selvästi ylijäämäisen toiminnan kustannusvastaavuutta tietoisesti pienennettiin laskemalla hintoja vuoden 2012 alusta alkaen ajokortin osalta 15 eurosta 13,50 euroon ja piirturikorttien osalta 110 eurosta 100 euroon. Hinnanlaskun ansiosta päästiin kustannusvastaavuusprosenttiin 98, jota voidaan pitää aiempien vuosien ylijäämäisyys huomioiden erinomaisena. Tuotot olivat hieman budjetoitua suuremmat, mutta kokonaiskustannukset toteutuivat budjetoidusti. Tutkinnot, luvat ja valvonta pitää sisällään maksullisen toiminnan osalta runsaasti henkilötyötä vaativia suoritteita, jotka ovat perinteisesti olleet kustannusvastaavuudeltaan hieman alijäämäisiä. Vertailukelpoisuus aiempiin vuosiin on laskennallinen johtuen organisaatiorakennemuutoksesta. Tulot ja menot toteutuivat kuitenkin lähes budjetoidusti. Myös näihin suoritteisiin tehtiin hinnanalennuksia, jotka tasoittivat vuoden 2011 ylijäämää. Vuonna 2012 kustannusvastaavuus toteutui budjetoidusti ollen 91 %. Viraston maksullisen toiminnan kokonaistuotot ylittivät hieman budjetoidun johtuen lähinnä liiketaloudellisten suoritteiden volyymin ennakoitua suuremmasta kasvusta, joka nosti tuottoja huolimatta hintojen alennuksista. Kustannuseristä henkilöstökustannusten ja vuokrien budjetti ylittyi tarkasteltaessa viraston maksullista toimintaa kokonaisuudessaan. Henkilöstökustannuksissa ylitys johtui henkilötyön kohdistumisesta aikaisempaa hieman enemmän maksulliseen toimintaan. Vuokrien osalta kustannuksien ylittyminen johtui osaksi siitä, että vuonna 2012 tehtiin sekä toiminnallisista että vuokranantajasta johtuvista syistä toimitilojen muutoksia suunniteltua enemmän vastaamaan viraston toimitilakonseptia. Lisäksi alueellistaminen Rovaniemelle eteni toiminnallisista syistä suunniteltua nopeammin, mistä johtuen jouduttiin vuokraamaan väliaikaisia lisätiloja.

14 14/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 Maksullinen toiminta (t ) Ilmailu Merenkulku 2012 TA TA Myyntituotot Kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus, % 74 % 101 % 123 % 101 % 68 % 90 % 113 % 92 % Maksullinen toiminta (t ) Tie- ja Rautatieliikenne Liiketaloudelliset suoritteet 2012 TA TA Myyntituotot Kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus, % 112 % 109 % 115 % 109 % 139 % 144 % 157 % 138 % Maksullinen toiminta (t ) Maksullinen toiminta yhteensä 2012 TA Myyntituotot Kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus, % 109 % 111 % 119 % 110 % Taulukossa esitetty maksullisen toiminnan liikennemuotokohtainen jaottelu on kustannusten osalta laskennallinen, koska uusi organisaatiorakenne ei vastaa enää liikennemuotoisuutta. Tuotelaskennan avulla liikennemuotokohtaiset kustannusvastaavuuslaskelmat on kuitenkin pystytty laatimaan riittävällä tarkkuudella (tuotot lähes yksiselitteisellä tarkkuudella, kustannukset osin laskennallisesti). Taulukoissa mainittu talousarvio (TA) vuodelle 2012 poikkeaa loppuvuonna 2011 laaditusta sisäisestä budjetista, joka on ollut maksuasetuksen laadinnan pohjana. Ilmailun suoritteiden osalta tuotot jäivät jonkin verran talousarviosta (toteuma euroa; budjetti euroa) johtuen lähinnä tehdyistä hinnanalennuksista. Kustannusten ylittyessä selkeästi (toteuma euroa; budjetti euroa), laski kustannusvastaavuus 74 %:iin (talousarvio 101 %). Toimintavuoden aikana ilmailun budjettirahoitteisia tehtäviä siirrettiin päivitetyn organisaatiorakenteen mukaisesti sääntely-toimialalle. Osaamisen siirtymisen viiveestä johtuen kyseisiä kustannuksia kohdistui vielä vuonna 2012 vaatimustenmukaisuus-toimialalle. Maksullisen toiminnan kokonaiskustannusten suurta kasvua ilmailun osalta voidaan selittää maksuttoman toiminnan osuuden pienenemisellä organisaation muutoksen myötä. Ilmailuun tehtiin myös hintojenalennuksia, jotka olivat vuoden 2011 kustannusvastaavuudella perusteltuja. Hintojenalennukset osoittautuivat ennakoitua vaikuttavimmiksi ja alhaiseen kustannusvastaavuuteen on jo reagoitu vuoden 2013 maksuasetuksessa. Merenkulun tuotot olivat euroa, talousarvion ollessa euroa. Merenkulun tulokertymän ennustaminen on vaikeaa, koska peruskatsastusten tuotto on riippuvainen laivojen uudisrakennusten määrästä ja lipunvaihdosta. Selvästi aiempaa enemmän tuottoja kertyi merenkulun toimenpidemaksuista. Merenkulun kokonaiskustannukset olivat merkittävästi talousarviota suuremmat, mikä johti matalaan kustannusvastaavuuteen 68 %. Eräänä merkittävänä kustannuksia kasvattaneena tekijänä olivat simulaattorikoulutuksen ulkoistamisen myötä maksettavaksi tulleet tuottoja suuremmat palvelukorvaukset. Lisäksi tuottojen nousu kohdistui työintensiivisiin merenkulun tuntihintaisiin toimenpidemaksuihin. Toimintavuoden aikana merenkulun budjettirahoitteisia tehtäviä siirrettiin päivitetyn organisaatiorakenteen mukaisesti sääntely-toimialalle. Osaamisen siirtymisen viiveestä johtuen kyseisiä kustannuksia kohdistui vielä vuonna 2012 vaatimustenmukaisuus-toimialalle. Alhaiseen

15 15/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 kustannusvastaavuuteen on jo reagoitu vuoden 2013 maksuasetuksessa. Uuden organisaation läpinäkyvyyden ansiosta voidaan olettaa nykyisen jaon maksulliseen ja maksuttomaan toimintaan olevan aiempia vuosia tarkempi. Tie- ja rautatieliikenteen osalta tuotot toteutuivat hyvin lähelle talousarviota. Kokonaiskustannukset jäivät arviosta johtuen liikennevälineiden rekisteröinnin oletettua pienemmistä palvelukorvauksista, joista on tarkemmin selostettu edellisen taulukon yhteydessä. Kustannusvastaavuus oli talousarviota kolme prosenttiyksikköä korkeampi, mutta laski vuoden 2011 toteumaan vertailtaessa kolme prosenttiyksikköä. 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta Liikenneturvallisuus Indikaattorijärjestelmän kehittäminen, tavoite: valmis Tavoite toteutui. Turvallisuusindikaattorit on kehitetty kaikkiin neljään liikennemuotoon ja versio 1.0 valmistui kaikista vuonna Ilmailun kansallisen turvallisuusohjelman (State Safety Program) ensimmäinen luonnos valmis 04/2012 mennessä. Tavoite toteutui. Ohjelmaluonnos on hyväksytty Trafin johtoryhmässä ja virallinen versio päivätty Turvallisuusohjelma on lähetetty ICAOlle ja EASAlle sekä esitelty ilmailun sidosryhmille. Ympäristö Ympäristöohjelman toteutuminen, toimenpiteistä toteutuu 90 %. Tavoite toteutui. Ympäristöohjelman kaikkiaan 18 tavoitteesta toteutui 16,5 eli 92 %. Itämeren suojelun edistämiseen liittyvä, painolastivesiyleissopimuksen (BWMC) kansalliseen toimeenpanoon asetetun tavoitteen toteutumattomuus johtui Trafista riippumattomista syistä. Valvonta Valvontasuunnitelman toteutuminen, toimenpiteistä toteutuu 90 %. Tavoite toteutui, koska kaikista suunnitelluista toimenpiteistä toteutui 98,8 %. Hallinto Viraston vastuulla olevien normien antaminen määräajassa, toteutuu 100 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 95 % (tällöin laskennassa ovat mukana ne määräykset, joille oli määräaika). Yhden direktiivin täytäntöönpanotoimia ei tehty määräajassa (2011/15/EU). Säädöshankesalkkua koottaessa ei tunnistettu direktiivin voimaansaattamistarvetta. antoi vuonna 2012 yhteensä 39 määräystä tai määräysmuutosta (20 merenkulun, 9 ilmailun, 7 rautatieliikenteen ja 3 tieliikenteen alalta). Lukumäärä sinänsä ei kerro hankkeiden laajuudesta. Tämän lisäksi osallistui liikenteen hallinnonalalla useiden eri laki- ja asetushankkeiden valmisteluun sekä kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanotoimiin. Viestinnän vaikuttavuus (asteikko 1-5), tavoite 3,5. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 3,41. Kyseessä on kolmen kyselyn yhteisindeksi (sisäinen asiakastyytyväisyystutkimus, yritysviestintätutkimus sekä sidosryhmätutkimus). Sidosryhmätutkimuksen tulos ylitti

16 16/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 keskimääräisen tavoitteen (3,63). Kokonaisarvosanaa kuitenkin laskivat sisäisen asiakastyytyväisyystutkimuksen (3,22) sekä yritysviestintätutkimuksen (3,31) tulokset. Panostukset sisäiseen viestintään eivät vuoden aikana olleet aivan riittäviä. Trafi ei näkynyt vuoden aikana julkisuudessa aivan niin paljon kuin oli suunniteltu. Liikenneturvallisuusviestintäsuunnitelman toteutuminen, toimenpiteistä toteutuu 90 %. Tavoite toteutui, koska toimenpiteistä on toteutettu 96 %. Toimenpiteitä toteutettiin 46 kpl. Tutkimusohjelman toteutuminen, toimenpiteistä toteutuu 90 %. Tavoite toteutui. Tutkimuspalvelujen oston budjetti vuoden 2012 oli euroa ja toteutuma euroa. Toimenpiteitä toteutettiin yli alkuperäisen suunnitelman, sillä vuoden 2012 loppupuoliskon aikana käynnistettiin useita, vuoden 2012 aikana tarpeelliseksi ilmenneitä hallinnonalan yhteisiä hankkeita. Myös joitakin alkuperäisen suunnitelman mukaan vuodelle 2011 tarkoitettuja laskutuksia siirtyi vuoden 2012 puolelle. Onnettomuustutkintakeskuksen suositusten käsittely ja kannanotto suositukseen 90 päivän kuluessa, toteutuu 100 %. Tavoite toteutui. Kaikki vuonna 2012 tulleet OTKESin suositukset on käsitelty ja niihin on otettu kantaa määräajan kuluessa. Palvelukyky ja laatu Suoriudutaan auditoinneista ja korjataan ilmenneet poikkeamat määräaikoihin mennessä. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 100 %. Suoritetuissa ulkoisissa auditoinneissa saatuihin poikkeamiin on laadittu suunnitelmat korjaaviksi toimiksi. Osa toimista ajoittuu kuitenkin vuodelle 2014 asti. Vuodelle 2012 ajoittuneet toimet on Trafin osalta tehty. Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 %-yksikköä maan keskiarvosta, tavoite vähintään 83,0 %. Tavoite ei toteutunut, sillä toteutuma oli 77,21 %. Tilanne on kuitenkin parantunut selvästi vuoteen 2011 verrattuna, jolloin toteutuma oli 72,71 %. Katsastuksesta syntyneiden tilastoja analysoimalla voidaan päätellä mm. että katsastukseen esitettyjen ajoneuvojen keski-ikä vaihtelee toimipaikkojen välillä merkittävästi. Kaikkien katsastettujen ajoneuvojen keski-ikä vuonna 2012 oli 12,6 vuotta ja katsastustoimipaikkojen määrä oli 382 kpl. Näistä katsastustoimipaikoista noin 10 % oli sellaisia, joissa katsastettujen ajoneuvojen keski-ikä on ollut merkittävästi nuorempi (vähintään kaksi vuotta uudempaa yleiseen valtakunnalliseen tasoon verrattuna). Näiden katsastustoimipaikkojen hylkäysprosentti oli myös vuonna 2012 merkittävästi yleistä valtakunnallista tasoa alhaisempi. Mm. näiden toimipaikkojen osalta jo pelkästään katsastettujen ajoneuvojen iän voidaan olettaa muodostavan merkittävän perusteen hylkäysprosenttipoikkeamalle. Katsastustoiminnan rakenteellisen muutoksen seurauksena on myös syntynyt enenevässä määrin toimipaikkoja, jotka toimivat autokorjaamon tiloissa taikka niiden välittömässä läheisyydessä ja keskittyvät korjaamon kautta tulevien ajoneuvojen katsastukseen. Erityisen voimakasta tällainen rakenteellinen muutos on ollut raskaan kaluston katsastusten osalta. Tämä myös vaikuttaa siihen, että usean toimipaikan hylkäysprosenttipoikkeamalle on olemassa merkittävät perusteet. Parannusta vuoteen 2011 verrattuna on saavutettu kehittämällä katsastuksessa syntyneiden tilastojen analysointia ja hyödyntämällä tätä tietoa valvonnan riskiperustaisessa kohdentamisessa. Vikatilastojen analysoinnissa on pyritty tunnistamaan sellaiset katsastustoimipaikat, joiden vikatilastopoikkeamat saattavat johtua katsastuksen riittämättömästä laadusta. Tällaisten toimipaikkojen tunnistamisen apuna on käytetty hylkäysprosentin lisäksi katsastettujen ajoneuvojen keski-ikää, katsastuksissa havaittujen vikojen prosentuaalisia kokonaismääriä ja katsastustoimipaikan hylkäysprosentin sekä katsastettujen ajoneuvojen keski-iän epäsuotuisia muutoksia (katsastettujen ajoneuvojen keski-iän vanhetessa

17 17/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 hylkäysprosentti on samanaikaisesti laskenut). Tilastojen avulla on siis pyritty kohdentamaan valvontaa sinne, missä sitä todennäköisemmin tarvitaan. Valvontaa tullaan edelleen kehittämään tilastollista mittaamista kehittämällä, valvonnan suorituskykyä mittaamalla, valvontaprosessia kehittämällä ja testiautotoiminnassa syntyviä tietoja hyödyntämällä. Tavoitteena on vaikuttavuuden lisääminen riskiperustaisen kohdentamisen avulla. Lisäksi pyrkimyksenä on lisätä katsastustoimijoiden itsevalvontaa ja pyrkiä hyödyntämään itsevalvonnan tuottamaa tietoa valvonnan riskiperustaisessa kohdentamisessa. Kuljettajatutkintojen laadunvarmistussuunnitelman toteutuminen, toimenpiteistä toteutuu 90 %. Tavoite toteutui. Kaikkiaan toteutui 134 auditointia 137:stä eli 98 %. Sähköisten asiointipalvelujen käyttö Keskeisten tietojärjestelmien (ATJ ja LTJ) käytettävyystaso erinomainen. Tavoite toteutui. ATJ:n käytettävyystaso oli tarkisteluajanjaksolla erinomainen eli toteutui 99,91 %:sti. Sähköisten palveluiden määrä lisääntyy. Tavoite toteutui. Vuonna 2012 julkaistiin uusina sähköisen asioinnin palveluina Maksamattomat ajoneuvoverot palvelu ja evaky. Lisäksi sähköistettiin yhdeksän lomaketta. Sähköisten palveluiden käyttöaste kasvaa. Tavoite toteutui. Sähköisten palveluiden käyttöastetta verrataan vastaavien palveluiden (liikennekäytöstäpoistot ja -otot) edellisen vuoden käyttöasteeseen. Vuonna 2011 käyttöaste oli 36,3 % ja vuonna ,34 %. Lisäksi sähköisten verolippujen osuus kasvoi enemmän kuin 2%. Myös EkoTrafin käyttö lisääntyi 17 % (2011: ; 2012: ). Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyys Asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyys n toimintaan on vähintään 3,6. Tavoite toteutui, koska tulos oli 3,62. Kokonaistulos syntyi kolmesta tutkimuksesta (1: LVM, Trafi ja Liikennevirasto yhteistutkimus johtotasolle; 2: Trafin operatiivisen toiminnan tyytyväisyys ja 3: ajoneuvoveroasiakkaiden tyytyväisyys). 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan työilmapiirikyselyillä. Trafin työilmapiirikyselyn tulos oli vmbaro-kyselyllä toteutettuna 3,5 (asteikko 1-5). Tulos parani edellisestä vuodesta 0,3:lla, vaikka virastossa oli juuri kyselyn toteuttamisen aikaan suuri organisaatiomuutos käynnissä. Viraston henkilötyövuosien kokonaistoteutuma oli 526 henkilötyövuotta, mutta kun kokonaistoteumasta vähennetään henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneet ja korkeakouluharjoittelijat, saadaan viraston henkilöstömääräksi 518 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosimäärää nosti Rovaniemelle siirrettävistä tehtävistä johtuva kaksoismiehitys. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 62 henkilöä. Määräaikaisten osuus oli 11 % koko henkilöstöstä. Henkilöstöstä 46 % oli naisia ja 54 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä oli 44,3 vuotta. Yli 45-vuotiaiden osuus oli 48,3 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,3. Ylempi korkeakoulututkinto oli 31 %:lla henkilöstöstä.

18 18/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 Trafiin palkattiin vuoden 2012 aikana 107 uutta virkamiestä. Palkatuista vakinaiseen virkaan palkattiin 42 ja määräaikaiseen virkaan 65 henkilöä. Trafin palveluksesta poistui 79 virkamiestä, joista 33 oli vakituista ja 46 määräaikaista. Vuonna 2012 sairauspoissaoloja kertyi 9 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Virasto sopii työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuosittain työterveyshuollosta vastaavan Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Työterveyshuolto kattaa ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon. Työterveyshuollon kulut olivat euroa. Henkilöstön virkistys- ja liikuntaharrastuksia tuettiin sähköisillä liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Trafin henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja: henkilöstömäärä 557 henkilötyövuodet 525,7 miehiä 54 % naisia 46 % keski-ikä (vuosia) 44,3 yli 45-vuotiaiden osuus 48,3 % koulutustasoindeksi (1-8) 5,3 sairauspoissaolopäivät (työpäivää/htv) 9 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (hlö) 2 toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet (hlö) 56 Henkilöstön jakautuminen ikäluokittain: Henkilöstön jakautuminen ikäluokittain 1 % 1 % 26 % 22 % 26 % 24 % Työvoimakustannukset vuonna 2012 (luvut Tahti-järjestelmästä) palkkasumma euroa tehdyn työajan palkat euroa edellisen osuus palkkasummasta 76,9 % välilliset työvoimakustannukset euroa

19 19/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 edellisen osuus työajan palkoista 55,8 % henkilötyövuoden hinta euroa Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2012 (euroa/htv): koulutus ja osaamisen kehittäminen euroa työtyytyväisyyden edistäminen 350 euroa työkunnon edistäminen 243 euroa työterveyshuolto 737 euroa yhteensä euroa 1.7 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Oheinen laskelma kuvaa n rahoituksen rakennetta vuonna 2012 (huom! rahoituslaskelman ja tuotto- ja kululaskelmien, ml. kustannusvastaavuuslaskelmien, väliset erot johtuvat tehtyjen investointien sekä poistojen ja pääoman korkojen välisestä erosta). LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO Rahan lähteet Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Valtion siirtomääräraha Arviomääräraha Edelliseltä vuodelta siirretty määräraha Rahan lähteet yhteensä Rahan käyttö Maksullisen toiminnan menot Maksuttoman toiminnan menot Määrärahan siirto seuraavalle vuodelle Rahan käyttö yhteensä Kertynyt ylijäämä/alijäämä Viraston rahoitus koostuu lähes täysin maksullisen toiminnan tuotoista, kaksivuotisesta siirtomäärärahasta ja edelliseltä vuodelta siirretystä määrärahasta. Maksullisen toiminnan tuotot ovat rahoituksen lähteistä merkittävin, vuonna 2012 yhteensä euroa. Muitten tulojen vaikutus rahoitukseen ei ole yleensä huomattava, vuonna 2012 muut tulot olivat euroa. Vuoden 2011 siirtomäärärahaa oli käytettävissä euron verran (tämän lisäksi Trafi käytti vuodelta 2011 siirtynyttä lvm:n hallinnonalan tuottavuusmäärärahaa euron verran) ja vuodelle 2012 puolestaan siirrettiin osa uudesta siirtomäärärahasta eli yhteensä euroa. Vuoden 2012 tulot olivat hieman budjetoitua suurempia. Menot ylittivät budjetoidun selvästi (tätä on selostettu tarkemmin kappaleessa 1.7.3).

20 20/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 Maksullisen toiminnan osuus on lla huomattava. Monin paikoin on ongelmana määrittää maksut tilivuoden menoja vastaavasti oikeansuuruisiksi. Tuloja budjetoitaessa suunnitteluprosessit käsittävät yksityiskohtaiset maksu- ja volyymikohtaiset ennusteet. Viraston tavoitteena on pyrkiä löytämään suoritteille omakustannusarvo (kustannusvastaavuus 100 %), mutta tällöin tulisi myös volyymit pystyä ennustamaan riittävän tarkkaan. Monilta osin kysynnän ennustaminen on parhaimmillaankin arvio. Maksutasoa pyritäänkin seuraamaan usean vuoden aikajänteellä, jolloin maksutaso olisi riittävän vakaa ja keskimäärin tasapainossa. Lisäksi maksutuloa voidaan käyttää ainoastaan ao. suoritteiden tuottamiseen, joten maksuilla ei voi rahoittaa toimintaa, johon virasto saa rahoitusta valtion budjetista. Viraston rahoituksen rakenne on haastava, mikä edellyttää ennen toimintavuoden alkua tarkkaa budjetointia sekä tilivuoden aikana ennusteiden laatimista Talousarvion toteutuminen n toimintamenomomentille myönnettiin kaksivuotista siirtomäärärahaa yhteensä euroa. Määrärahan mitoituksessa otettiin huomioon momentille budjetoitu lentoliikenteen valvontamaksun tuottoa vastaava osuus euron verran. Lisäksi vuodelta 2011 siirtyi siirtomäärärahaa yhteensä euron verran, joka käytettiin kokonaan vuonna Tämän jälkeen siirtomäärärahaa vuodelta 2012 siirtyi seuraavalle vuodelle euroa. Toimintamenomomentti päätyi vuonna 2012 menopuolelle euron verran. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmäärärahamomentille kirjattiin vuonna 2012 yhteensä euron verran ulkoisen integraatioratkaisun kehittämiseen. Talousarvion toteutumiseen liittyy läheisesti viraston rahoituksen rakenne, jota on selostettu kappaleessa Budjettirahoitteista olivat sääntely-toimialan (toteutunut euroa, budjetti euroa) sekä osa vaatimustenmukaisuus-toimialan (toteutunut euroa, budjetti euroa) ja tietovarannot-toimialan (toteutunut euroa, budjetti ) toiminnoista. Viimeksi mainittuun sisältyy ajoneuvoverotustehtävien hoito, jonka määräraha oli euroa ja toteutuma euroa. Alueellistamiseen virastolle ei myönnetty erillistä määrärahaa, vaan toimenpiteet toteuttiin toimintamenomomentin puitteissa. Vuonna 2012 alueellistamiseen (ns. perustamiskustannukset) käytettiin euroa (2011: euroa). Kuljettajatietojärjestelmien kehittämiseen (KT1) käytettiin euroa, josta kehitysprojektien osuus oli euroa. KT1-projektien kokonaisbudjetti ylittyi selvästi (budjetti euroa). Ylitykset johtuivat käyttöönottoprojekteista sekä vuodelta 2011 siirtyneistä tehtävistä. Ajoneuvoverotuottoja kertyi vuonna 2012 yhteensä 753 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 754 miljoonaa euroa). Autoveron tuotto oli 9,3 miljoonaa euroa (2011: 1,4 miljoonaa euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto oli euroa. Kirjanpitoon verot kirjataan maksuperusteisesti kuten tilinpäätöksen liitetiedoissa on eritelty. Verotuotot ovat rahoituksellisesti verohallituksen tuottoja, mutta ne näkyvät viraston tuotto- ja kululaskelmassa kohdassa Verot ja veronluonteiset maksut.

21 21/39 n tilinpäätös vuodelta Tuotto- ja kululaskelma n toiminnan tuotot olivat euroa ja toiminnan kulut euroa. Vuosi 2012 oli viraston kolmas toimintavuosi ja budjetoinnissa onnistuttiin jo merkittävästi aikaisempia vuosia paremmin. Viraston maksullisen toiminnan tuotot ylittivät budjetoidun eurolla (0,4 %) ja ne jakautuivat suoriteryhmittäin seuraavasti: Tuottojen jakautuminen 29 % 8 % 10 % 9 % 44 % Liikennevälineiden rekisteröinti Pätevyyksien rekisteröinti Tutkinnot, luvat ja valvonta Erityislain alainen Liiketaloudelliset suoritteet Muita toiminnan tuottoja on toimintavuonna ollut euroa, josta euroa oli EU:n korvaamia matkakustannuksia.

22 22/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 Menojen jakautuminen 1 % 1 % 63 % 5 % 26 % 4 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat Henkilöstökustannukset Vuokrat Palvelujen ostot Muut erilliskustannukset Investoinnit Aineita ja tarvikkeita hankittiin euron edestä (budjetti: euroa). Kyse on erilaisista pienhankinnoista, joiden tarkan määrän ennustaminen on vaikeaa. Henkilöstömenoja toteutui euroa. Lomapalkkavelka kasvoi euroa yhteensä euroon. Henkilöstömenojen budjetti ylittyi euroa (0,5 %). Vuokramenoja toteutui (budjetti euroa). Ylitys johtui osaksi siitä, että vuonna 2012 tehtiin sekä toiminnallisista että vuokranantajasta johtuvia toimitilojen muutoksia suunniteltua enemmän vastaamaan viraston toimitilakonseptia. Lisäksi alueellistaminen Rovaniemelle eteni toiminnallisista innallisista syistä suunniteltua nopeammin, mistä johtuen jouduttiin vuokraamaan väliaikaisia lisätiloja. Palvelujen ostomenoja toteutui euroa (budjetti euroa). Kyseessä on viraston suurin menoerä. Tiliryhmä on erittäin laaja ja sen sisällä on lukuisia eroja budjettiin nähden. Merkittävimmät ovat seuraavat: Ostetut ICT-tukipalvelut (toteutuma: euroa, budjetti euroa) erosi budjetista merkittävästi. Suurin yksittäinen selittäjä erolle oli ATJ-tuen sopimusmuutos vuoden 2012 alussa. ATJ:n käyttöpalvelut (toteutuma: euroa, budjetti euroa) ylitti alkuperäisen budjetin. KT1-järjestelmien käyttöönoton varmistamiseksi tehtiin marraskuussa ennakoimattomia riskinhallintatöitä. Muut IT-lähiverkon käyttöpalvelut (toteutuma: euroa, budjetti euroa) ja muut käyttöpalvelut (toteutuma: euroa, budjetti euroa) tilien budjetointi osoittautui oittautui erityisen haastavaksi, ja vuodelle 2013 tilit onkin

23 23/39 n tilinpäätös vuodelta 2012 yhdistetty. Tilien yhteenlaskettu budjetin ylitys oli euroa, mikä johtui uusien etätyöskentelyteknologioiden käyttöönotosta, joita ei budjetointivaiheessa osattu huomioida. ATK-lisenssien (toteutuma: euroa, budjetti: euroa) budjetin ylitykset johtuvat projekteista, joissa ei budjettivaiheessa huomioitu lisenssikustannuksia. Rekisteröinnin palvelukorvaukset (toteutuma: euroa, budjetti euroa) jäivät budjetoidusta johtuen autojen myynnin odotettua pienemmästä volyymista. Asia on selostettu tarkemmin luvussa Rekisterikilpien (toteutuma: euroa, budjetti euroa) osalta vuoden 2012 alusta voimaan astui kilpailutuksen myötä uusi sopimus, jonka myötä kilpien hinta laski. Asia on selostettu tarkemmin luvussa IT-Projektit (toteutuma: euroa, budjetti euroa) ylittivät selvästi budjetin johtuen KT1-käyttöönotosta. Vuonna 2012 toteutettiin myös aiemmille vuosille budjetoituja toimituksia. Hankkeen budjetoitujen kustannuksien lisäksi toteutettiin laajennusversio, jossa tehtiin paljon sellaisia toiminnallisuuksia, joita ei alun perin eikä lainmuutoksenkaan yhteydessä ollut määritelty, mutta nähtiin välttämättömiksi järjestelmän tehokkaan käytön kannalta. Lisäksi projektin yhteydessä toteutettiin korjausmuutosohjelmisto, joka mahdollistaa käyttäjien tekemien syöttövirheiden tehokkaan korjauksen ilman järjestelmätoimittajalta tilattavia tietokantakorjauksia. Nämä ominaisuudet säästävät sekä manuaalista henkilötyötä että tietotekniikkatoimittajille maksettavia kustannuksia. IT-ylläpito (toteutuma: euroa, budjetti euroa) jäi merkittävästi budjetista, koska resursseja siirrettiin KT1-käyttöönoton varmistamiseksi. Koulutuspalveluiden (toteutuma euroa, budjetti euroa) budjetointi on perinteisesti ollut haastavaa. Perussyynä budjetin toteutumattomuudelle ovat puutteet ajankäytön suunnittelussa. Muut henkilöstöpalvelut (toteutuma: euroa, budjetti: euroa) alitti budjetin. Ostopalveluhenkilöitä käytettiin huomattavasti vähemmän kuin oli suunniteltu. Muut ulkopuoliset palvelut (toteutuma: euroa, budjetti: euroa) ylitti budjettinsa. Toimintavuonna tehtiin organisaatiomuutoksesta ja muista toiminnallisista syistä budjetoitua enemmän työpisteiden vaihdoksia ja muutoksia niihin. Lisäksi Rovaniemen alueellistamisen eteneminen suunniteltua nopeammin toi tarpeen lisätilojen vuokraamiselle, mistä aiheutui ennakoimattomia muuttokustannuksia. Lisäksi vuokranantajasta johtuvasta syystä toteutettiin muutot Vaasan ja Kotkan toimipisteissä. Trafin matkamenot olivat euroa (budjetti euroa). Vähäinen ylitys johtui ennakoitua suuremmista kansainvälisistä matkoista, alueellistamiseen liittyväistä matkoista sekä asiakaskäynteihin liittyvästä matkustamisesta. Valmistus omaan käyttöön ( euroa) oli käynnissä olleiden KT1-, IKE- sekä PURKKIprojektien menojen aktivointia taseeseen. Poistot ( euroa) ovat pääosin valmistuneiden ATJ-järjestelmien vuosipoistoja (tässä vaiheessa koskien lähinnä vuonna 2007 käyttöönotettuja ajoneuvojärjestelmiä).