Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta 2011

Transkriptio

1 Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta 2011 Liikenteen turvallisuusvirasto PL 320, Helsinki puh , faksi Y-tunnus Trafiksäkerhetsverket PB 320, Helsingfors tfn , fax FO-nummer

2 2/40 SISÄLTÖ 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto- ja kululaskelma Tase Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS... 40

3 3/40 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi 2011 oli Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin toinen toimintavuosi koko liikennejärjestelmän turvallisuutta aktiivisesti kehittävänä, liikenteen ympäristöystävällisyyttä edistävänä ja liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä vastaavana virastona. Alkuvuosi keskityttiin toimintamallien yhtenäistämiseen ja edellisen vuoden lopulla ( ) vahvistetun uuden organisaation mukaisten toimintojen kehittämiseen. Trafilla on alueellistamisvelvoitteena siirtää 95 htv Rovaniemelle ja 20 htv Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Alueellistamista jatkettiin määrätietoisesti ja vuoden lopussa Rovaniemen toimipisteessä työskenteli jo 53 trafilaista. Edellisenä vuonna toteutettujen yt-neuvottelujen jälkeen irtisanomisuhan alla olleiden 53 henkilön kanssa jatkettiin ratkaisujen etsimistä irtisanomisten välttämiseksi. Kaikki käytettävissä olevat keinot hyödynnettiin irtisanomisuhan alla olleiden henkilöiden tilanteen hyväksi. Toimintavuoden lopussa irtisanomisuhan alaisia henkilöitä olikin enää 23. Muille oli hyvässä yhteistoiminnassa löydetty ratkaisu, jolla irtisanominen voitiin välttää. Trafin perustamisen keskeisimpänä tavoitteena oli siirtyminen liikennemuotokohtaisesta lähestymistavasta liikennejärjestelmäajatteluun. Jo ensimmäisenä toimintavuonna virastossa tehtiin paljon töitä tämän ajattelumallin sisäistämiseksi sekä yhteisten prosessien ja toimintamallien löytämiseksi ja kehittämiseksi. Elokuussa aloitetun toimintojen kehittämishankkeen tuloksena julkaistiin marraskuussa uusi organisaatio, joka astui voimaan Organisaatiomuutoksessa toteutettiin liikennejärjestelmäajattelua. Uudistuksen seurauksena valtaosalla trafilaisia tehtävät muuttuivat ja organisaatiosta poistettiin kaikki liikennemuotokohtaiset vastuualueet. Uusi organisaatio on ydinprosessien mukaisesti rakennettu linjaorganisaatio muodostuen neljästä toimialasta; Liikennejärjestelmä, Sääntely, Vaatimustenmukaisuus ja Tietovarannot. Lisäksi toimintaa tukevat Hallinto- ja Viestintä-toimintokokonaisuudet. Toimintojen kehittämishanke oli iso ponnistus koko organisaatiolta. Kaikkien tehtävien uudelleen suunnittelu sekä henkilöiden tehtävien ja vastuiden uudelleen järjestely vaativat paljon ponnisteluja viraston henkilöstöltä. Muutoksen valmistelun ja kovan työkuorman aikana suoritetun henkilöstön työilmapiirikyselyn tulos nousi (3,2; vuonna ,0), mutta työtä henkilöstön hyvinvoinnin eteen on edelleen jatkettava. Asiantuntijaviraston tärkein voimavara on osaava ja motivoitunut henkilöstö. Virastolle oli asetettu tulostavoitteita 31 kpl, joista 18 kpl toteutui ja 13 kpl ei toteutunut. Toteutumien valossa toimintavuotta ei voi pitää kaikilta osin onnistuneena. Toteutumattomien tavoitteiden analysointi suoritetaan huolella ja tehdään korjaavat toimenpiteet. Työn tuottavuus-, henkilöstön työilmapiiri- sekä asiakastyytyväisyystavoitteiden toteutumista on kuitenkin pidettävä hyvänä suorituksena. 1.2 Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Seuraavassa on esitetty tulossopimuksen mukaisten tulostavoitteiden ja seurattavien mittarien toteutumat taulukkomuodossa. Mittarit on tässä esitetty tulossopimuksen mukaisessa sanamuodossa ja järjestyksessä.

4 4/40 Tuotokset ja laadunhallinta Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Tavoite 2011 Toteutuma 2011 Liikenneturvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl Kaupallisen merenkulun kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, kpl enintään (4 vuoden keskiarvo) Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, kpl enintään (4 vuoden keskiarvo) Kaupallisen rautatieliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, kpl Valvontatoimenpiteet Ilmailutoimialan valvontatoimenpiteet - asematasotarkastukset, kpl - lentoasemien turvatoimien tarkastukset, kpl Tieliikennetoimialan valvontatoimenpiteet - katsastustoimipaikkojen valvontatapahtumat, kpl - ADR-koulutusvalvontakäynnit, kpl Meriliikennetoimialan valvontatoimenpiteet - Satamavaltiotarkastus (Port State Control), kpl Rautatietoimialan valvontatoimenpiteet, kpl Palvelukyky ja laatu Läpäistään kansainväliset auditoinnit tai korjataan poikkeamat määräaikoihin mennessä toteutunut toteutunut toteutuu toteutunut Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta, % 84 80,13 83,0 72,71 Autokouluoppilaiden tutkintomenestys (asteikko 1-5) 3,21 3,24 3,23 3,22 Hakemusasioiden käsittelyajat Ilmailun lupakirja- ja kelpuutushakemusten käsittelyaika, 14 vrk kuluessa, % 92,9 90, ,6 Valmistussarjan viimeisille ajoneuvoille myönnettävät poikkeusluvat käsitellään tavoiteajassa (2 viikkoa), % ,4 Turvallisuusneuvonantajakokeiden käsittelyaika, pv, keskiarvo 2,0 1,83 3 2,61 Merenkulun pätevyysasiakirjojen käsittelyaika, 14 vrk kuluessa, % ,9 Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden teknisten eritelmien täytäntöönpano tehdään määräajassa 12 kk - 6 kk 6 kk Sähköisten asiointipalvelujen käyttö Keskeisten tietojärjestelmien (ATJ ja LTJ) käytettävyystaso heikko hyvä hyvä hyvä Sähköisten palvelujen määrä - lisääntynyt lisääntyy lisääntynyt INSJÖ on otettu vuoden 2011 aikana Suomessa teknisesti käyttöön ja 5 merkittävää varustamoa käyttää sitä - - toteutuu Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyys ei toteutunut Sidosryhmien tyytyväisyys Liikenteen turvallisuusviraston toimintaan - hyvä 3,5 3,5 Toiminnallinen tehokkuus Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Tavoite 2011 Toteutuma 2011

5 5/40 Toiminnallinen tehokkuus Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Tavoite 2011 Toteutuma 2011 Ennustettujen yksikkökustannusten toteutuminen - 3/5 4/5 4/5 (ennustetut yksikkökustannukset toteutuvat pääsuoritteissa) Projektien aikataulujen ja budjettien toteutuminen - 2/10 6/8 0,5/8 Työn tuottavuuden kehittyminen, % - 2,62 1 1,51 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, % - 5,69 2-1,76 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, - 99, neljän vuoden keskiarvo, % Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo, % Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Tavoite 2011 Toteutuma 2011 Henkilöstön työtyytyväisyys (asteikolla 1-5) 3,4 1 3,0 3,2 3,2 Henkilöstömäärä, htv Seurattavat mittarit Toteutuma 2009 Toteutuma 2010 Ennuste 2011 Toteutuma 2011 Muussa kuin kaupallisessa lentoliikenteessä kuolleiden määrä (5 vuoden keskiarvo) 2,2 3,2 <3 3,0 Kuolemaan johtaneet veneilyn onnettomuudet, kpl Tieliikenteessä kuolleiden määrä korkeintaan, henkilöä Ajoneuvoliikenteen tietojärjestelmästä luovutetut tietoyksiköt, miljoonaa kpl 78,4 93, ,5 Rikkomuksetta ja vahingoitta ajaneiden uusien kuljettajien osuus (keskiarvo 5 vuoden toteutumista), % 58,19 60,57 59,50 62,6 Uusien myytyjen autojen ominaispäästöt, g/km , ,8 Tulossopimuksen mukaisesti Liikenteen turvallisuusviraston tulee toteuttaa seuraavat toimenpiteet valtiokonsernin ja hallinnonalan hankkeissa. Liikenteen turvallisuusvirasto pysyy hallinnonalan tuottavuustavoitteiden ja alueellistamisen toteuttamisen sovitussa aikataulussa. Tuottavuusohjelman tavoitteena on vähentää Liikenteen turvallisuusviraston henkilötyöpanoksen määrää yhdistettyjen virastojen vuoden 2006 lähtötasoon verrattuna 46 henkilötyövuodella, eli 516 henkilötyövuoteen vuoden 2011 loppuun mennessä. Tavoite on saavutettu, koska toteutuma vuonna 2011 oli 494 henkilötyövuotta. Enimmäismäärän alittuminen on kuitenkin väliaikaista ja tulevat vuodet aiheuttavat haasteen tavoitteessa pysymiseen. Alueellistamisohjelman puitteissa on sitouduttu siirtämään tehtäviä 40 htv:n osalta Rovaniemelle vuoden 2013 loppuun mennessä ja 55 htv:n osalta vuoden 2015 loppuun mennessä sekä 20 htv:n osalta Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuottavuusohjelma ja alueellistaminen tulee toteuttaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa noudattaen ja valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisia tukikeinoja hyödyntäen. Liikenteen turvallisuusvirasto toteuttaa alueellistamisen sille määrätyssä aikataulussa. Alueellistamisessa ja siitä johtuvissa yhteistoimintaneuvotteluissa virasto on 1 Keskiarvo vuoden 2009 virastojen tuloksista.

6 6/40 noudattanut hyvää henkilöstöpolitiikkaa. Tähän mennessä alueellistaminen ei ole aiheuttanut irtisanomisia. Tämä on ollut mahdollista, koska tukitoimet ovat olleet oikein kohdennettuja. Liikenteen turvallisuusvirastossa käynnistetään tietoturvallisuuden vakiointia koskeva hanke, joka perustuu yleisesti hyväksyttyyn tietoturvastandardiin. Liikenteen turvallisuusvirastossa on käynnissä tietoturvan kehitysohjelma, joka perustuu ISO standardiin ja jonka tavoitteena on saavuttaa tietoturva-asetuksen vaatima perustaso mennessä. Virastolla on hyväksytty tietoturvapolitiikka ja uuden organisaation mukainen tietoturvaryhmä on toiminnassa. Liikenteen turvallisuusviraston tulee noudattaa toiminnassaan annettua valtioneuvoston periaatepäätöstä pysyvien toimintamenosäästöjen aikaansaamisesta. Liikenteen turvallisuusvirasto toimi valtioneuvoston antaman valtion pysyviä toimintamenosäästöjä koskevan periaatepäätöksen toimeenpano-ohjeiden mukaisesti. Matkakustannusten osalta asetettua tavoitetta ei kuitenkaan kyetty viraston alueellistamisesta sekä kansainvälisten tehtävien lisääntymisestä johtuen saavuttamaan. Käynnistetään eri toimijoiden liikenneturvallisuusviestinnän yhteistyön uudistaminen Liikenteen turvallisuusviraston johdolla. Tavoitteena on vahvistaa viranomaisten, Liikenneturvan ja liikennealan järjestöjen liikenneturvallisuusviestinnän yhteistyötä ja tehostaa sitä kautta viestinnän vaikuttavuutta liikenneturvallisuuden parantamiseksi. Toimintavuonna käynnistyi liikenneturvallisuusviestijöiden yhteiskampanjointi Liikenteen turvallisuusviraston koordinoimana. Kolmivuotinen, kaikki liikenne- ja liikkumismuodot kattava Eläköön kampanjointi alkoi marraskuussa 2011 mediamainonnalla lehdissä, radioissa ja verkossa. Kampanjoinnin kärkenä on neljä teemaa: toimijan sekä väylän ja varusteiden kunto, havainnointi, sääntöjen noudattaminen ja heikoimman ehdoilla toimiminen. Yhteistyössä on mukana laaja joukko viranomaisia ja alan järjestöjä. Liikenteen turvallisuusvirasto kehittää osaamistaan sääntelyä ja valvontaa koskevien ohjeiden laatimisessa. Myös ohjeiden selkeyteen ja laatuun kiinnitetään huomiota. Sääntelyä ja valvontaa on tehostettu organisaatiomuutoksella alkaen. Sääntely muodostaa oman toimialansa. Valvonta on yhtenä osastona Vaatimuksenmukaisuustoimialalla. 1.3 Vaikuttavuus Liikenteen turvallisuusviraston toiminnalliset tulostavoitteet tukevat seuraavien liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista: Valtioneuvoston asettamat tavoitteet yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle Toimiva liikennejärjestelmä edistää hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä varmistamalla toimivat matka- ja kuljetusketjut koko maassa hyödyntäen tehokkaasti kaikkia liikennemuotoja sekä älykkään liikenteen suomia mahdollisuuksia. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan viiden parhaan maan joukossa.

7 7/40 Liikenteen kasvihuonepäästöjä vähennetään. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan. Liikenteen toimialan tuottavuus ja tehokkuus paranee. Liikenne- ja viestintäministeriön koko hallinnonalalle asettamat tavoitteet Hallinnonala tukee toiminnallaan ilmastonmuutoksen hillintää sekä sopeutumista ilmastonmuutokseen. Hallinnonalan tutkimus- ja kehittämistoiminta tukee hallitusohjelmassa esitettyjen viestintää ja liikennettä koskevien toimenpiteiden toteuttamista. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Hallinnonalan toiminnan tuottavuutta parannetaan. Liikenteen turvallisuusviraston rooli hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa: Liikenteen turvallisuusviraston päätehtävänä on liikenne- ja viestintäministeriön harjoittaman liikenne- ja viestintäpolitiikan ja sen hyväksymien strategioiden mukaisesti vastata liikennejärjestelmän sääntely- ja valvontatehtävistä, kehittää aktiivisesti liikennejärjestelmän turvallisuutta ja edistää liikenteen ympäristöystävällisyyttä. Lisäksi virasto vastaa osaltaan myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian mukaisen tavoitteen toteutumisesta, jonka mukaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään 15 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Vuoden 2011 toiminnan painopisteitä olivat: Liikenteen turvallisuusvirasto osallistuu aktiivisesti liikennepolitiikan uuden ajattelutavan kehittämiseen Liikenteen turvallisuusvirasto tukee toimillaan ilmastomuutoksen hillintään liittyviä toimenpiteitä toimialallaan Liikenteen turvallisuusvirasto toteuttaa älyliikenteen strategiaa Liikenteen turvallisuusvirasto toteuttaa valvontastrategiaa Liikenteen turvallisuusvirasto toteuttaa säädösvalmistelustrategiaa Liikenteen turvallisuusvirasto varmistaa isojen tietojärjestelmäprojektien valmistumisen 1.4 Toiminnallinen tehokkuus Toiminnan tuottavuus Työn tuottavuuden kehittyminen vähintään 1 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 1,51 %. Kokonaistuottavuuden kehittyminen vähintään 2 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli -1,76 %. Liikenteen turvallisuusvirastolla on ollut toista vuotta käytössä Tilastokeskuksen liikevaihtoperusteinen tuottavuusmittari, joka on tarkempi kuin aikaisemmin käytetty kustannusperusteinen mittari. Laskelmassa tuotos jaetaan budjettirahoitteiseen ja maksulliseen

8 8/40 osaan. Budjettirahoitteisessa osuudessa seurataan neljän toiminnan volyymia kuvaavan mittarin kehitystä eri toimialoilta ja näiden toimialojen maksuttoman toiminnan kuluja. Maksullisen toiminnan tuotoksessa huomioidaan kaikki viraston maksulliset suoritteet ja tuotoksen laskemisessa eliminoidaan hinnanvaihtelut. Toteutuma-arvot ovat tässä vaiheessa ennusteita siltä osin, että laskennassa tarvittavat deflaattorit ovat saatavissa lopullisessa muodossaan vasta kesäkuussa Kokonaistuottavuus ei kasvanut osittain siksi, että vuonna 2010 se kasvoi 5,69 %, ja näin ollen kahden vuoden tarkastelujaksolla kokonaistuottavuus ja työn tuottavuus ovat parantuneet molemmat noin 4 prosenttia. Toinen merkittävä syy kokonaistuottavuuden heikentymiseen on myynnin volyymin laskeminen 1,8 prosenttia, vaikka myyntituotot ovat kasvaneet 14,3 prosenttia. Ero selittyy hintojen korotuksilla, joiden ansiosta päästiin lähemmäs suoritekohtaisia kustannusvastaavuuksia. Hintojen korotukset kuitenkin eliminoidaan tuottavuutta laskettaessa, joten ne eivät vaikuta laskelmiin Toiminnan taloudellisuus Ennustettujen yksikkökustannusten toteutuminen (ennustetut yksikkökustannukset toteutuvat neljässä viidestä pääsuoritteessa). Tavoite toteutui, sillä yksikkökustannukset toteutuivat neljässä viidestä pääsuoritteesta. Kustannukset nousivat budjetoitua suuremmiksi ajokorttien osalta. Ajokortin yksikkökustannukset olivat 12,43 euroa, kun tavoite oli 11,57 euroa. Tämä johtui siitä, että vuoden aikana tehtiin suunniteltua laajempi ajokorttiaihiohankinta. Tämän lisäksi ajokorttien volyymi ei jatkanut vastoin odotuksia kasvu-uralla. Muissa pääsuoritteissa volyymiarviot onnistuivat hyvin. Lisäksi ennustetut kustannukset alitettiin, joten kustannukset per suorite jäivät budjetoitua alhaisemmiksi. Rekisteröinnin yksikkökustannukset olivat 9,54 euroa (tavoite 10,28 euroa), verolipun 1,41 euroa (tavoite 1,65 euroa) ja kuljettajantutkinnon 33,81 euroa (tavoite 33,86 euroa). Vaikeimmin ennustettava volyymi on ollut tietopalvelusuorite, jonka rajua kasvua ei ole täysin onnistuneesti pystytty ennustamaan. Tietoyksikön toteutuneet yksikkökustannukset olivat 0,0562 euroa (tavoite 0,0678 euroa). Projektien aikataulujen ja budjettien toteutuminen (tavoite 6/8). Tavoite ei toteutunut, sillä toteutuma oli 0,5/8. Valitut kahdeksan projektia olivat: Kuljettajasubstanssiprojektit: Ajo-oikeusprojekti, Kuljettajakorttiprojekti, Ajokokeetprojekti ja Kuljettajatietopalveluprojekti Kuljettajakäyttöönottoprojektit: Kuljettaja-LTJ eli kuljettajatietojen siirto liikennetietojärjestelmästä ajoneuvoliikennejärjestelmään, Koppi eli Kuljettajajärjestelmän käyttöönottoprojekti sekä Kuljettajatietojärjestelmän hallinnollinen kehityshanke Ilmailun substanssijärjestelmäprojekti Kuljettajajärjestelmän kehityshankkeen projektien sisältö ja käyttöönottoaikataulu muuttuivat 2011 budjettien jättämisen jälkeen, joten aikataulutavoitteet eivät näiden osalta toteutuneet. Projektibudjetti toteutui Kuljettajakorttiprojektissa. Neljän projektin budjettui ylittyi (Ajo-oikeus-, Ajokokeet-, Kuljettajatieto- ja Kuljettaja-LTJ-projekti) ja kahden projektin budjetti alittui (Kuljettajajärjestelmän käyttöönotto- ja Kuljettajatietojärjestelmän hallinnollinen kehityshankeprojekti). Kokonaisuutena kuljettajajärjestelmän kehityshankkeen kokonaisbudjetti alittui 5 %. Ilmailun substanssijärjestelmäprojekti keskeytettiin ja kilpailutettiin uudelleen, joten sen osalta kumpikaan tavoite ei toteutunut.

9 9/ Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo 96 %. Tavoite ei toteutunut, sillä kustannusvastaavuus oli neljän vuoden keskiarvona 103 prosenttia. Kustannusvastaavuus on yleisesti erittäin vaikeasti ennustettavissa ja sen vaihtelut vuosikohtaisesti ovat suuret (esim. vuonna 2009 kustannusvastaavuus oli AKEssa 88 % ja vuonna 2010 Trafissa 106 %). Suoritteiden kysyntä tapahtuu kulloisenkin markkinatilanteen mukaisesti, mutta suoritehinnat pyritään pitämään suhteellisen vakaina. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, neljän vuoden keskiarvo 128 %. Tavoite ei toteutunut, sillä kustannusvastaavuus oli neljän vuoden keskiarvona 127 prosenttia. Myös liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden kustannusvastaavuus vaihtelee vuosittain erittäin paljon (esim. 103 % vuonna 2009 ja 138 % vuonna 2010). Kohtuullinen ylijäämä on kuitenkin liiketaloudellisten suoritteiden kohdalla ollut vallitsevan käytännön mukaan mahdollista. Trafin maksullinen toiminta muodostuu liiketaloudellisin ja julkisoikeudellisin perustein hinnoitelluista suoritteista sekä yhdestä erityislain perusteella hinnoitellusta suoritteesta. Oheisessa maksullisen toiminnan kustannusvastaavuustaulukossa esitetään näiden toimintojen kustannusvastaavuudet.

10 10/40 Maksullinen toiminta Liiketaloudellinen Julkisoikeudellinen TUOTOT 2011 tot tav. 2010tot tot tav. 2010tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 157 % 144 % 138 % 115 % 114 % 107 % Maksullinen toiminta Erityislain alainen Maksullinen yhteensä TUOTOT 2011 tot tav. 2010tot tot tav. 2010tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 120 % 102 % 119 % 119 % 116 % 110 %

11 11/40 Liiketaloudellisin perustein hinnoitellaan tietopalvelun suoritteet. Tietopalvelun suoritetuotanto koostuu valtaosin tieliikenteeseen liittyvistä suoritteista. Tietopalvelun myyntituotot olivat ennakoitua suuremmat ja ne kasvoivat oleellisesti vuodesta Suurimpia syitä suoritemäärän kasvulle olivat kaupallisen toiminnan volyymin ennakoitua suurempi kasvu sekä autokaupan odotettua vilkkaampi myynti. Tietopalvelun menot toteutuivat budjetoidusti ja kustannusvastaavuus oli 157 % (budjetti 144 %). Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot olivat melkein 2 prosenttia budjetoitua suuremmat. Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannukset olivat hieman budjetoitua korkeammat (toteuma euroa; budjetti euroa). Kustannusvastaavuus (115 %) oli yhden prosenttiyksikön budjetoitua korkeampi. Ainoa erityislain alainen suorite on katsastustoiminnan maksu. Organisaatiomuutoksista johtuen erityislain alaisen toiminnan budjetti on jouduttu laatimaan laskennallisesti, joten toimivampi vertailukohde on vuoden 2010 toteutuma. Suoritteen tuotot riippuvat ajoneuvokatsastusten lukumäärästä. Toteutuneet tuotot olivat euroa edellistä vuotta pienemmät ( euroa, euroa). Kustannusvastaavuus (120 %) kohosi edellisestä vuodesta (119 %) yhden prosenttiyksikön, koska kokonaiskustannukset olivat euroa pienemmät kuin vuonna Lentoliikenteen valvontamaksun (veroluontoinen maksu) kustannusvastaavuuslaskelma on ohessa. Maksu korotettiin vuodeksi ,20 euroon (2010: 0,80 euroa, 2011: 1,00 euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto euroa Lentoliikenteen valvontamaksua vastaavat kustannukset euroa Kustannusvastaavuus 75 %

12 12/40 Ajoneuvojen rekisteröinti Kuljettajat ja kuljettaminen Ajoneuvo- ja liikennetekniikka TUOTOT 2011 tot tav. 2010tot tot tav. 2010tot tot tav. 2010tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 116 % 122 % 107 % 112 % 107 % 111 % 126 % 114 % 117 % Merenkulku Ilmailu Rautatiet TUOTOT 2011 tot tav. 2010tot tot tav. 2010tot tot tav. 2010tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 113 % 84 % 92 % 123 % 109 % 101 % 53 % 34 % 59 % Liiketaloudelliset (Tietopalvelu) Yhteensä TUOTOT 2011 tot tav. 2010tot tot tav. 2010tot. Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Maksullisen toiminnan erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 157 % 144 % 138 % 119 % 116 % 110 %

13 13/40 Ajoneuvojen rekisteröinti-yksikön kustannusvastaavuus oli 116 % (budjetti 122 %). Autokaupan vilkastuminen johti rekisteröintisuoritteiden voimakkaaseen kasvuun, johon reagoitiin alentamalla hintoja Tämän seurauksena tulot olivat pienemmät kuin budjetoidut, mutta rekisteröinnin kiinteähintaiset ja volyymisidonnaiset palvelukorvaukset ylittivät budjetin. Henkilöstökulut jäivät budjetoidusta johtuen pääosin rekrytointitarpeiden muuttumisesta organisaatiomuutoksessa. Kuljettajat ja kuljettaminen-osaston kustannusvastaavuus oli 112 % (budjetti 107 %). Uusien suoritteiden sekä suoritteissa tapahtuneiden muutoksien vaikutusta asiakkaiden käyttäytymiseen ei osattu täysin ennakoida, minkä seurauksena tulot ylittivät budjetin. Tällaisia suoritteita olivat M-luokan käsittelykoe sekä mahdollisuus ottaa ammattipätevyysmerkintä ajokorttiin. Volyymit olivat yleisestikin ennakoitua suuremmat, mikä nosti myös kuljettajatutkintojen palvelukorvausten kokonaissummaa. Kustannusvastaavuus vuonna 2011 oli kuitenkin vain yhden prosenttiyksikön korkeampi kuin edellisenä vuonna. Ajoneuvo- ja liikennetekniikan tulot olivat budjetoitua suuremmat (toteuma euroa; budjetti euroa), mutta kustannukset jäivät vain hieman budjetoidusta ( euroa). Kustannusvastaavuus oli korkea 126 % (budjetoitu 114 %). Tulojen ennakoitua suurempi kasvu johtui ennakkoilmoituksien osalta ajoneuvojen kaupan kasvusta, mihin mahdollisesti on vaikuttanut huhtikuussa 2012 voimaan tuleva autoveronmuutos. Katsastustoiminnan maksu (erillislain alainen) tuotti tuloja aiempaa enemmän johtuen vähäisistä ensirekisteröinneistä vuosina verrattuna ensirekisteröinteihin Tällä on merkitystä sikäli, että uudet autot täytyy katsastaa vasta kolmen vuoden kuluttua ensirekisteröinnistä. Merenkulun tuotot olivat euroa, budjetin ollessa euroa. Merenkulun tuottojen ennustaminen on yleisesti vaikeaa (vuonna 2010 budjetin oltua euroa tuotot jäivät euroon). Merenkulun tulokertymän budjetoiminen on vaikeaa, koska peruskatsastusten tuotto on riippuvainen laivojen uudisrakennusten määrästä ja lipunvaihdosta, joita oli vuonna 2011 ennakoitua enemmän. Vuonna 2011 oli merenkulussa myös uusia budjettivastuullisia yksiköitä, joiden budjetointi oli tältäkin osin haastavaa. Edellisestä vuodesta poiketen merenkulku oli vuonna 2011 ylijäämäinen ( euroa) kustannusvastaavuuden ollessa 113 %. Ilmailun suoritteiden osalta tuotot jäivät budjetoidusta hieman (toteuma euroa; budjetti euroa). Edellisenä vuonna tuotot olivat ja ylittivät budjetin melkein euroa. Kustannusten alittuessa selkeästi (toteuma euroa; budjetti euroa), nousi kustannusvastaavuus 123 %:iin (budjetti 109 %). Lentokelpoisuuden valvontamaksujen tuotot jäivät budjetoidusta. Eräs tekijä oli lentokelpoisten koneiden määrän vähentyminen EASAn vaikutuksesta. Kustannuksien alittuminen johtui suurimmaksi osaksi henkilöstökulujen sekä yhteiskustannuksien pienentymisestä. Henkilöstökulut jäivät budjetoidusta johtuen pääosin rekrytointitarpeiden muuttumisesta organisaatiomuutoksessa. Yhteiskustannukset ovat pienentyneet koko virastossa, koska kuluja on pystytty kohdistamaan enemmän suoraan (erilliskustannuksina) niitä aiheuttaville yksiköille. Rautatie-osaston tuotot ylittivät selkeästi budjetoidun (toteuma euroa; budjetti euroa) mutta kustannukset puolestaan alittivat budjetoidun (toteuma euroa; budjetti euroa). Kustannusvastaavuus oli 53 % (budjetoitu 34 %). Edellisestä vuodesta kustannusvastaavuus (59 %) kuitenkin laski hieman. Tuottojen budjettiylitys johtui uuden suoritteen (kalustoyksikön rekisterissäpitomaksu) ennakoitua suuremmista tuotoista. Menot jäivät budjetista hieman lähes kaikissa menoluokissa. Tietopalvelusuoritteiden kehitystä on selostettu jo aiemmin liiketaloudellisten suoritteiden analyysissa.

14 14/ Tuotokset ja laadunhallinta Liikenneturvallisuus Kaupallisen lentoliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite toteutui. Suomessa kaupallisen liikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet ovat olleet äärimmäisen harvinaisia, viimeisimpänä 2005 tapahtunut Copterlinen onnettomuus, jossa kuoli 14 henkeä. Tilanteen säilyttäminen ennallaan edellyttää jatkuvaa turvallisuustyötä niin viranomaiselta kuin kaupallisen ilmailun toimijoiltakin. Kaupallisen merenkulun kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite toteutui, sillä kuolemaan johtaneita onnettomuuksia ei tapahtunut. Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, tavoite enintään 28 kpl (neljän vuoden keskiarvo). Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 31 kpl. Onnettomuuksia tapahtui vuonna 2011 yhteensä 38 kpl. Talven vaikeat jääolot ovat suurin yksittäinen syy onnettomuuksien lisääntymiseen. Suuri osa onnettomuuksista on tapahtunut aluksen kulkiessa jäärännissä tai murtaja-avustuksessa. Laivojen oli miltei mahdoton edetä ilman jäänmurtajien avustusta ja murtajat joutuivat voimakkaasti leikkaamaan aluksia jäistä tai hinaamaan niitä. Seurauksena lieviä yhteentörmäyksiä on raportoitu enemmän. Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, tavoite enintään 33 kpl (neljän vuoden keskiarvo). Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 31 kpl. Onnettomuuksia tapahtui 2011 yhteensä 28 kpl. Talven vaikeat jääolot ovat suurin yksittäinen syy onnettomuuksien lisääntymiseen. Suuri osa onnettomuuksista on tapahtunut aluksen kulkiessa jäärännissä tai murtaja-avustuksessa. Laivojen oli miltei mahdoton edetä ilman jäänmurtajien avustusta ja murtajat joutuivat voimakkaasti leikkaamaan aluksia jäistä tai hinaamaan niitä. Seurauksena lieviä yhteentörmäyksiä on raportoitu enemmän. Kaupallisen rautatieliikenteen kuolemaan johtaneet onnettomuudet, tavoite 0 kpl. Tavoite ei toteutunut, sillä VR:n työntekijä menehtyi avustaessaan kaupallisessa liikenteessä ollutta junaa. Vastaavien tapausten todennäköisyys on kuitenkin satunnaisvaihtelun piirissä. Valvontatoimenpiteet Ilmailutoimialan valvontatoimenpiteet: asematasotarkastukset, tavoite 120 kpl ja lentoasemien turvatoimien tarkastukset, tavoite 47 kpl. Molemmat tavoitteet toteutuivat. Asematasotarkastuksia tehtiin 136 kpl. Kokonaismäärätavoite ylittyi, koska tarkastuksissa käytettiin ensimmäisen kerran Trafin ulkopuolisia sopimustarkastajia, jolloin resursseja oli enemmän käytettävissä. Tarkastuksia kohdennettiin aikaisempia vuosia enemmän yhteisön ulkopuolisiin ilma-aluksiin. Lentoasemien turvatoimien tarkastukset, 47 kpl, tehtiin suunnitelman mukaisesti. Tieliikennetoimialan valvontatoimenpiteet: katsastustoimipaikkojen valvontatapahtumat, tavoite 300 kpl ja ADR-koulutusvalvontakäynnit, tavoite 50 kpl. Katsastustoimipaikkojen valvontatapahtumia koskeva tavoite ei toteutunut, sillä valvontatapahtumia oli yhteensä 277 kpl. Valvontatarkastussuunnitelman mukaisia loppuvuoden tarkastuskäyntejä siirrettiin osittain vuoden 2012 puolelle resurssipulan vuoksi. Myös asiakirjavalvontatoimenpiteet jäivät tavoitteesta resurssipulasta johtuen. ADRkoulutusvalvontakäyntejä koskeva tavoite puolestaan toteutui, sillä valvontakäyntejä tehtiin 63 kpl. Tarkastukset toteutettiin ennalta tehdyn valvontasuunnitelman mukaisesti. Meriliikennetoimialan valvontatoimenpiteet: Satamavaltiotarkastus (Port State Control), tavoite 340 kpl. Tavoite ei toteutunut, sillä toteutuma oli 316 kpl. Uuden

15 15/40 tarkastusjärjestelmän mukainen, tarkastettavissa olevien alusten kokonaislukumäärä ei tosiasiassa mahdollistanut tavoitteen mukaista tarkastusmäärää. Rautatietoimialan valvontatoimenpiteet, tavoite 30 kpl. Tavoite toteutui, sillä arkistointijärjestelmään kirjattujen tapahtumien toteutuma (42 tapahtumaa), ylitti tavoitteen. Palvelukyky ja laatu Läpäistään kansainväliset auditoinnit tai korjataan poikkeamat määräaikoihin mennessä, tavoite toteutuu. Tavoite toteutui. Rautatietoimialaan ei kohdistunut auditointeja vuonna Merenkulkutoimialalla oli auditointeja 3 kpl. Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) arvioi sekä meriliikenteenohjaukseen että merenkulkijoiden pätevyyksien hallintaan liittyviä toimintoja. Kansainvälinen merenkulkujärjestö (IMO) suoritti kaikkia lippu-, satama- ja rannikkovaltiotoimintoja koskevan auditoinnin marraskuussa. Korjaavat toimet ovat käynnissä ja kaikissa tapauksissa ne jatkuvat sovitusti vuodelle Kaikkien ilmailutoimialaan vuonna 2011 kohdistuneiden ulkoisten auditointien havaintojen korjaamiseksi on laadittu toimintasuunnitelmat määräaikoineen ja ne on toimitettu hyväksytettäväksi auditoineelle taholle. Näiden korjaussuunnitelmien puitteissa luonteeltaan velvoittavat ja yksinomaan Trafin ilmailutoimialan toimintaan kohdistuneet poikkeamat on joko korjattu tai tullaan korjaamaan määräaikoihin mennessä tai määräaikoihin on pyydetty organisaatiomuutoksen johdosta jatkoa. Niiden poikkeamien osalta, joiden kuntoon saattaminen riippuu Trafin ulkopuolisista tahoista, on pyritty aktiivisesti edistämään asiaa esimerkiksi kansainvälisillä foorumeilla. Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 %-yksikköä maan keskiarvosta, tavoite vähintään 83,0 %. Tavoite ei toteutunut, sillä toteutuma oli 72,71. Katsastustoimipaikkojen määrä on edelleen kasvanut. Lisäksi katsastettavien ajoneuvojen tosiasiallinen kunto vaihtelee toimipaikkojen välillä entistä enemmän. Katsastuksen tasalaatuisuuden varmistamiseksi on valvonnassa kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota valvonnan kohdentamiseen riskiperustaisesti. Myös testiauton käyttöä valvonnassa on tarkoitus lisätä. Autokouluoppilaiden tutkintomenestys (asteikko 1-5), tavoite vähintään 3,23. Tavoite ei toteutunut, sillä toteutuma oli 3,22. Tutkintomenestyksen toteutuma ei kuitenkaan poikkea merkittävästi tavoitteesta. Ero tavoitteesta on niin pieni, ettei sitä pysty tarkemmin analysoimaan. Hakemusasioiden käsittelyajat Ilmailun lupakirja- ja kelpuutushakemusten käsittelyaika 14 vrk kuluessa, tavoite vähintään 90 %. Tavoite toteutui, sillä toteutuma oli 90,6 %. Valmistussarjan viimeisille ajoneuvoille myönnettävät poikkeusluvat käsitellään tavoiteajassa (2 viikkoa), tavoite vähintään 90 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli 81,4 %. Hakemuksia tuli loppuvuodesta ennakoitua enemmän, ja moni niistä oli puutteellisesti täytetty, mikä johti myös käsittelyaikojen pitenemiseen. Käsittelyaikojen parantamiseksi poikkeuslupien myöntämisprosessia on vuoden alusta yksinkertaistettu. Lisäksi kiinnitetään entistä enemmän huomiota uusien asiakkaiden ohjeistukseen.

16 16/40 Turvallisuusneuvonantajakokeiden käsittelyaika keskimäärin enintään 3 päivää. Tavoite toteutui, sillä kokeiden keskimääräinen käsittelyaika oli 2,61 päivää. Uuden vastuuhenkilön työhön perehtyminen vaikutti kokeiden käsittelyaikaan, mutta tavoite saavutettiin. Merenkulun pätevyyskirjojen käsittelyaika 14 vrk kuluessa, tavoite vähintään 70 %. Tavoite ei toteutunut, sillä toteutuma oli 30,9 %. Käsittelyajat jäivät tavoitteesta resurssipuutteen vuoksi. Tilanne parani toisella puolivuotisjaksolla, kun käsittelyaikaa saatiin osittain lyhennettyä ostopalveluhenkilöillä. Rautatiejärjestelmän yhteentoimivuuden teknisten eritelmien täytäntöönpano tehdään määräajassa, tavoite enintään 6 kuukautta. Tavoite toteutui. Täytäntöönpanon toteutuminen määräajassa perustui siihen, että YTE:n täytäntöönpanolle on yleensä varattu 6 kk julkaisusta. Keväällä 2011 komissio kuitenkin ennalta varoittamatta julkaisi 3 YTE:ä, joilla oli kiinteä voimaantulopäivä, mikä jätti täytäntöönpanoaikaa käytännössä 1-4 viikkoa. Näin tavoitteen taustalla oleva käytäntö muuttui yllättäen niin, ettei tavoitteen täyttäminen hyvän hallinnon periaatteita noudattaen olisi ollut mahdollista edes teoriassa. Muuttuneen voimaantulokäytännön ongelmista käytiin komission kanssa keskustelu, minkä jälkeen komissio on taas palannut aiempaan 6 kk käytäntöön (jonka puitteissa tavoitteen toteutuminen on taas mahdollista). Näin ollen tavoite toteutui muiden paitsi edellä mainittujen kolmen YTE:n osalta. Sähköisten asiointipalvelujen käyttö Keskeisten tietojärjestelmien (ATJ ja LTJ) käytettävyystaso vähintään hyvä. Tavoite toteutui, sillä käytettävyystaso oli hyvä. Lähinnä vain tietojärjestelmien julkistusversioiden yhteydessä esiintyi häiriöitä. Sähköisten palvelujen määrä lisääntyy. Tavoite toteutui. Tuotantoon tuli uusia sähköisiä palveluita, mm. käyttövastaava-ilmoitus (ilmoitus tehdään sähköisellä lomakkeella, josta tiedot välittyvät suoraan rekisteriin), käytetyn auton energiamerkin tulostuspalvelu sekä uusi sähköinen lomake, jolla lentomatkustaja voi ilmoittaa Trafille havaitsemistaan turvallisuuspuutteista kaupallisessa lentoliikenteessä. INSJÖ on otettu vuoden 2011 aikana Suomessa teknisesti käyttöön ja 5 merkittävää varustamoa käyttää sitä. Tavoite ei toteutunut. INSJÖ otettiin vuoden 2011 aikana teknisesti käyttöön Suomessa, ja käyttöoikeudet järjestelmään on annettu 11 suomalaiselle varustamolle. Raportointi järjestelmään ei kuitenkaan ole aktiivista. Järjestelmän tuottamaa palautetietoa ei ole pidetty täysin hyödyllisenä. Trafi ei ole voimakkaasti edistänyt järjestelmän käyttöönottoa, koska selvitys INSJÖ- ja muiden vastaavien järjestelmien käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä on parhaillaan käynnissä. Mm. Euroopan meri-turvallisuusviraston EMSA:n ylläpitämä onnettomuusja läheltä piti -tietoja kokoava tietojärjestelmä EMCIP, minne Trafi syöttää tiedot kaikista merionnettomuuksista Suomessa, saattaa olla vaihtoehto INSJÖlle. Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyys Keskeisten asiakas- ja sidosryhmien tyytyväisyystaso on vähintään 3,5. Tavoite toteutui, sillä toteutuma oli 3, Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön työtyytyväisyys (asteikko 1-5) on vähintään 3,2. Toteutuma 2011 oli 3,22. Tavoite saavutettiin, vaikka virastossa oli juuri kyselyn toteuttamisen aikaan suuri organisaatiomuutos käynnissä. Toteutuma parani edellisestä vuodesta 0,2:lla.

17 17/40 Henkilöstömäärä on enintään 516. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 494 henkilötyövuotta. Rovaniemen rekrytoinnit eivät ole toteutuneet samassa tahdissa kuin vastaavat tehtävät ovat tyhjentyneet Helsingissä. Organisaation muuttaminen on hidastanut rekrytointeja, koska lopullinen tehtävien jakautuminen organisaatiossa on ratkennut vasta vuoden 2011 lopulla. Lisäksi uusien virastolle määrättyjen tehtävien vastaanottamiseen varauduttiin rajoittamalla rekrytointeja. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 48 henkilöä. Määräaikaisten osuus oli 9 % koko henkilöstöstä. Henkilöstöstä 44 % oli naisia ja 56 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä oli 45,0 vuotta. Yli 45-vuotiaiden osuus oli 50 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,2. Ylempi korkeakoulututkinto oli 26 %:lla henkilöstöstä. Trafiin palkattiin vuoden 2011 aikana 55 uutta virkamiestä. Trafin palveluksesta poistui 34 virkamiestä. Vuonna 2011 sairauspoissaoloja kertyi 9,5 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Virasto sopii työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuosittain työterveyshuollosta vastaavan Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Työterveyshuolto kattaa ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon. Työterveyshuollon kulut olivat euroa. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan työilmapiirikyselyillä. Trafin työilmapiirikyselyn tulos oli vmbaro kyselyllä toteutettuna 3,22. Tavoite oli 3,2. Henkilöstön virkistys- ja liikuntaharrastuksia tuettiin sähköisillä liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Trafin henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja: henkilöstömäärä 526 henkilötyövuodet 493,8 miehiä 56 % naisia 44 % keski-ikä (vuosia) 45,0 yli 45-vuotiaiden osuus 50 % koulutustasoindeksi (1-8) 5,2 vaihtuvuus 14,3 % sairauspoissaolopäivät (työpäivää/htv) 9,5 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet 0 % toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet 28 Henkilöstö jakautuminen ikäluokittain:

18 18/40 Työvoimakustannukset vuonna 2011 (luvut Tahti-järjestelmästä) palkkasumma euroa tehdyn työajan palkat euroa edellisen osuus palkkasummasta 75,84 % välilliset työvoimakustannukset euroa edellisen osuus työajan palkoista 50,62 % henkilötyövuoden hinta euroa Henkilöstöinvestoinnit vuonna 2011 (euroa/htv): koulutus ja osaamisen kehittäminen 670 euroa työtyytyväisyyden edistäminen 650 euroa työkunnon edistäminen 167 euroa työterveyshuolto 805 euroa yhteensä 2292 euroa 1.7 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Oheinen laskelma kuvaa Liikenteen turvallisuusviraston rahoituksen rakennetta vuonna 2011 (huom! rahoituslaskelman ja tuotto- ja kululaskelmien, ml. kustannusvastaavuuslaskelmien, väliset erot johtuvat tehtyjen investointien sekä poistojen ja pääoman korkojen välisestä erosta).

19 19/40 LIIKENTEEN TURVALLISUUSVIRASTO Rahan lähteet Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Valtion siirtomääräraha Arviomääräraha Edelliseltä vuodelta siirretty määräraha Rahan lähteet yhteensä Rahan käyttö Maksullisen toiminnan menot Maksuttoman toiminnan menot Määrärahan siirto seuraavalle vuodelle Rahan käyttö yhteensä Kertynyt ylijäämä/alijäämä 0 0 Viraston rahoitus koostuu maksullisen toiminnan tuotoista, kaksivuotisesta siirtomäärärahasta ja edelliseltä vuodelta siirretystä määrärahasta. Maksullisen toiminnan tuotot ovat rahoituksen lähteistä merkittävin, vuonna 2011 yhteensä euroa. Muitten tulojen vaikutus rahoitukseen ei ole yleensä huomattava, vuonna 2011 muut tulot olivat euroa. Vuoden 2010 siirtomäärärahaa oli käytettävissä euron verran ja vuodelle 2012 puolestaan siirrettiin osa uudesta siirtomäärärahasta eli yhteensä euroa. Tulot olivat hieman budjetoitua suurempia. Budjettia laadittaessa arvioitiin taantuman alkavan, mutta se ei ainakaan vielä vaikuttanut tulokertymään. Osittain menot alittivat budjetoidun (tätä on selostettu tarkemmin kappaleessa 1.7.3). Maksullisen toiminnan osuus on Liikenteen turvallisuusvirastolla huomattava. Monin paikoin on ongelmana määrittää maksut tilivuoden menoja vastaavasti oikeansuuruisiksi. Tuloja budjetoitaessa suunnitteluprosessit käsittävät yksityiskohtaiset maksu- ja volyymikohtaiset ennusteet. Viraston tavoitteena on pyrkiä löytämään suoritteille omakustannusarvo (kustannusvastaavuus 100 %), mutta tällöin tulisi myös volyymit pystyä ennustamaan riittävän tarkkaan. Monilta osin kysynnän ennustaminen on parhaimmillaankin arvio. Maksutasoa pyritäänkin seuraamaan usean vuoden aikajänteellä, jolloin maksutaso olisi riittävän vakaa ja keskimäärin tasapainossa. Lisäksi maksutuloa voidaan käyttää ainoastaan ao. suoritteiden tuottamiseen, joten maksuilla ei voi rahoittaa toimintaa, johon virasto saa rahoitusta valtion budjetista. Viraston rahoituksen rakenne on haastava, mikä edellyttää ennen toimintavuoden alkua tarkkaa budjetointia sekä tilivuoden aikana ennusteiden laatimista. Ensimmäisen toimintavuoden kokemukset osoittavat, että näitä ohjausprosesseja on edelleen kehitettävä ja saatava kattavammiksi.

20 20/ Talousarvion toteutuminen Liikenteen turvallisuusviraston toimintamenomomentille myönnettiin kaksivuotista siirtomäärärahaa yhteensä euroa. Määrärahan mitoituksessa otettiin huomioon momentille budjetoitu lentoliikenteen valvontamaksun tuottoa vastaava osuus euron verran. Lisäksi vuodelta 2010 siirtyi siirtomäärärahaa yhteensä euron verran, joka käytettiin kokonaan vuonna Tämän jälkeen siirtomäärärahaa vuodelta 2011 siirtyi seuraavalle vuodelle euroa. Siirtomäärärahan kumuloitumisessa vaikuttaa edelleen vuodelta 2009 vanhoilta virastoilta (pl. Merenkulkulaitos) siirtynyt määräraha euroa. Toimintamenomomentti päätyi vuonna 2011 menopuolelle euron verran. Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan tuottavuusmäärärahamomentille kirjattiin vuonna 2011 yhteensä euron verran puhelin- ja tietoliikenneprojektin menoja. Talousarvion toteutumiseen liittyy läheisesti viraston rahoituksen rakenne, jota on selostettu kappaleessa Siirtomäärärahan kumuloituminen johtui (maksutulojen ylitysten ohella) maksuttoman toiminnan piirissä tapahtuneilla menobudjettien alituksilla. Budjetista rahoitettiin pääosa ilmailutoimialan (toteutunut euroa, budjetti euroa), merenkulkuosastojen (toteutunut euroa, budjetti euroa) ja rautatieosaston (toteutunut euroa, budjetti euroa) toimintaa. Vuoden 2011 ajoneuvoverotustehtävien hoitoon mitoitetun määrärahan ollessa euroa tarvittiin verotustehtävien hoitoon ainoastaan euroa. Monin paikoin jäätiin selvästi menobudjetista. Alueellistamiseen virastolle ei myönnetty erillistä määrärahaa, vaan toimenpiteet toteuttiin toimintamenomomentin puitteissa. Vuonna 2011 alueellistamiseen (ns. perustamiskustannukset) käytettiin euroa (2010: euroa). Kuljettajatietojärjestelmien kehittämiseen (KT1) käytettiin euroa, josta kehitysprojektien osuus oli euroa. Ajoneuvoverotuottoja kertyi vuonna 2011 yhteensä 754 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 687 miljoonaa euroa). Autoveron tuotto oli 1,4 miljoonaa euroa (2010: 5,9 miljoonaa euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto oli euroa. Kirjanpitoon verot kirjataan maksuperusteisesti kuten tilinpäätöksen liitetiedoissa on eritelty. Verotuotot ovat rahoituksellisesti verohallituksen tuottoja, mutta ne näkyvät viraston tuotto- ja kululaskelmassa kohdassa Verot ja veronluonteiset maksut Tuotto- ja kululaskelma Liikenteen turvallisuusviraston toiminnan tuotot olivat euroa ja toiminnan kulut euroa. Vuosi 2011 oli viraston toinen toimintavuosi, mistä johtuen tuottojen ja kulujen budjetoinnista oli yhden vuoden kokemus. Tästä huolimatta budjetoinnissa ei kaikilta osin osattu huomioida toimintavuoden tapahtumia, muun muassa organisaatiomuutoksen aiheuttamia vaikutuksia toimintaan. Viraston maksullisen toiminnan tuotot ylittivät budjetoidun (toteutuma: 93,8 miljoonaa euroa; budjetti: 91 miljoonaa euroa). Budjetin ylitys johtui ennakoitua suuremmista myyntivolyymeista (suoritteiden kysyntä on pysyväisluontoisesti vaihtelevaa). Tuottojen erot suoriteryhmittäin on selostettu kappaleessa Tuotot jakaantuvat pääsuoritteiden kesken seuraavasti: