TRAFI/339/ /2014

Transkriptio

1 TRAFI/339/ /2014 Liikenteen turvallisuusviraston tilinpäätös vuodelta

2 TRAFI/339/ /2014 Sisällysluettelo 1 TOIMINTAKERTOMUS Johdon katsaus Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Vaikuttavuus Toiminnallinen tehokkuus Tuotokset ja laadunhallinta Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Tilinpäätösanalyysi Sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuma Arviointien tulokset Yhteenveto havaituista väärinkäytöksistä TALOUSARVION TOTEUTUMALASKELMA TUOTTO- JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS Liikenteen turvallisuusvirasto 2014

3 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Johdon katsaus Vuosi oli Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin neljäs toimintavuosi. Viraston yhtenäiset toimintamallit ja etenkin toiminnan liikennejärjestelmänäkökulma alkavat jo olla vakiintuneita. Määrätietoinen kehittäminen jatkui kuitenkin edelleen ja organisaatiota madallettiin. Organisaatiouudistuksen tavoitteena oli vähentää hallinnollista työtä ja saada enemmän resursseja asiantuntijatyöhön. Lisäksi koko Trafin tasoisten, yhtenäisten linjausten läpivienti ja seuranta helpottuivat organisaatiotasojen vähetessä. Uusi organisaatio tuli voimaan Vuoden aikana jatkettiin kaikille esimiehille suunnattua johtamisvalmennusta, joka myös osaltaan edistää yhtenäisen trafilaisen toimintatavan vakiintumista sekä parantaa henkilöstön työhyvinvointia. Trafin ISO ympäristöjärjestelmän sertifiointi toteutettiin helmikuussa ja kaksi toimialaa sai ympäristösertifikaatin maaliskuussa. Trafin ISO 9001 lippuvaltiotoiminnon laatusertifikaatti myönnettiin toukokuussa. Trafin tietoturvasertifiointi aloitettiin loppuvuodesta ja se jatkuu vuonna Tavoitteena on, että koko viraston toimintajärjestelmä (laatu-, ympäristö- ja tietoturvajärjestelmät) on sertifioitu vuonna Ajoneuvoliikennerekisterin taustalla toimivien tietojärjestelmien uusimishanke päättyi keväällä, kun viimeinen kuljettajatietojärjestelmien osaprojekti päättyi ja järjestelmä otettiin onnistuneesti käyttöön. Henkilöstön työilmapiirikyselyn tulos oli edelleen hyvällä tasolla ja nousi edellisvuodesta 3,6:een (3,5 vuonna 2012). Trafin toimintojen alueellistaminen jatkui. Vuoden lopussa Rovaniemen toimipisteessä työskenteli jo 81 henkilöä ja Lappeenrannassa 10 henkilöä. Trafin alueellistamisvelvoitteena on siirtää 95 henkilötyövuotta Rovaniemelle ja 20 Lappeenrantaan vuoden 2015 loppuun mennessä. Vuonna 2010 toteutettujen yt-neuvottelujen jälkeen irtisanomisuhan alla oli vuoden lopussa vielä seitsemän henkilöä. Ratkaisuja, joilla irtisanomisilta voitaisiin välttyä, etsitään edelleen yhteistyössä henkilöstön kanssa. Trafille oli asetettu 15 tulostavoitetta, joista 11 toteutui ja neljä ei toteutunut. Toteutumien kokonaisuuden valossa toimintavuosi oli onnistunut. Asiakkaiden ja sidosryhmien tyytyväisyystavoitteet jäivät tosin niukasti toteutumatta. Työn tuottavuustavoite ei toteutunut henkilötyövuosien kasvaessa, mutta toisaalta kokonaistuottavuuden tavoite toteutui kun kokonaiskustannukset säilyivät suunnilleen vuoden 2012 tasolla. 1.2 Tulostavoitteet ja seurattavat mittarit Seuraavassa on esitetty tulossopimuksen mukaisten tulostavoitteiden ja seurattavien mittarien toteutumat taulukkomuodossa. Mittarit on tässä esitetty tulossopimuksen mukaisessa sanamuodossa ja järjestyksessä. 3

4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristö Turvallisuuden ja ympäristön tilakuva Vastuulliset toimintamallit (ammattiliikenne) Vastuulliset valinnat (yksityiset) KV-vaikuttamisen tehostaminen Palvelutaso Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Tavoite Toteutuma Ympäristötilakuva kehitetty, turvallisuustilakuva käytössä Mallit kehitetty ja koekäytetty (kolme kokeilua) Ajokäyttäytymisen palautejärjestelmäkokeilut (TrafiSafe) ja autovalintatyökalut valmiit Vaikuttamisprosessit on tunnistettu ja vaikuttamissuunnitelma on tehty Asiakastyytyväisyys, asiakkaat 3,6 3,4 Asiakastyytyväisyys, sidosryhmät 3,6 3,4 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Viranomaistehtävät toteutunut toteutunut toteutunut toteutunut Normien antaminen määräajassa 95 % 100 % 100 % Lupien myöntäminen tavoiteajassa 90 % ei toteutunut: 1/6 luparyhmästä ei täyttänyt tavoitetta Valvonnan kehittäminen riskiperusteiseksi Tieliikenteen katsastuksen laatu, testiautotoiminnalla mitattuna vähintään 6/9 pistettä Tuottavuus Kehitetään menetelmä riskiperusteiseen valvontaan Tavoitepistemäärän saavuttavien katsastusasemien osuudelle asetetaan tavoite Työn tuottavuuden kehittyminen, vähintään % 1,51-4,90 1-0,9 Kokonaistuottavuuden kehittyminen, vähintään % -1,76-3,12 2 2,0 Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus (kolmen vuoden keskiarvo, %) Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, kolmen vuoden keskiarvo, +/- 3 % Sähköiset palvelut ja asiointi lisääntynyt lisääntynyt Määrä ja käyttöaste lisääntynyt toteutunut toteutunut lisääntynyt 4

5 Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Ennuste Toteutuma Toimintajärjestelmä - sertifioinnit Ympäristöjärjestelmä (ISO 14001) Q1/ Liikennejärjestelmä ja Sääntely Laatujärjestelmä (ISO 9001) Q1/ VAMU (Lippuvaltiodirektiivi) Tietoturvajärjestelmä (27001) Henkisten voimavarojen hallinta Koko virasto sertifiointivalmis 2014 Henkilöstön kokonaismäärä, HTV Henkilöstön työtyytyväisyys, (asteikko 1 5) 3,2 3,5 3,5 3,6 toteutunut toteutunut Alueellistamisen eteneminen suunnitelman mukaisesti - - toteutuu toteutunut Virasto laatii inhimillisen pääoman suunnitelman seuraaville kolmelle osa-alueelle: 1) innostava johtaminen ja esimiestyö, 2) osaamisen kehittäminen ja uudistuminen ja 3) henkinen, fyysinen, sosiaalinen ja eettinen työkyky Suunnitelma laadittu toteutunut 1.3 Vaikuttavuus Liikenteen turvallisuusviraston toiminnalliset tulostavoitteet tukevat seuraavien yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden toteutumista: Matka- ja kuljetusketjut toimivat sujuvasti ja turvallisesti hyvinvointia ja kilpailukykyä edistäen. Liikennejärjestelmän toimintavarmuus paranee. Joukkoliikenteen palvelutasoa parannetaan, tavoitteena matkustajamäärien kasvu ja yksityisautoilun vähentäminen. Erityisen huomion kohteena on raideliikenteen lisääminen ja palvelutason parantaminen. Suomi on liikenneturvallisuudeltaan Euroopan parhaiden maiden joukossa. Tieliikenteen turvallisuus paranee jatkuvasti. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjä vähennetään Suomen kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Liikenteen terveydelle ja luonnolle aiheuttamat haitat minimoidaan. Liikennejärjestelmän ylläpidon ja kehittämisen tehokkuus ja vaikuttavuus paranevat käyttäen hyväksi monipuolisesti erilaisia keinoja mm. tieto- ja viestintäteknologiaa. Tuetaan tutkimuksen keinoin ilmastonmuutokseen sopeutumista toimien laajaalaisesti yhteistyössä muiden alan toimijoiden kanssa. Koko hallinnonalalle asetetut tavoitteet: Huolehditaan yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseen liittyvien tehtävien toteuttamisesta. Hallinnonalan toiminnan vaikuttavuutta ja tehokkuutta parannetaan. 5

6 Vaikuttavuustavoitteiden mittarit Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Ennuste Toteutuma Liikenneturvallisuus Tieliikenteessä vakavien loukkaantumisten määritelmä virallisesti käytössä Kaupallinen ja ammattiliikenne valmistelu valmistelu valmistelu Lentoliikenneonnettomuuksissa kuolleet, hlö Rautatieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, hlö Merenkulkuonnettomuuksissa kuolleet, hlö Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään, hlö Lentotoiminnassa tapahtuneiden vakavien vaaratilanteiden määrä suhteutettuna liikenteen määrään, vähenevä trendi (viiden vuoden keskiarvo) Suomalaisille aluksille tapahtuneet onnettomuudet, enintään kpl (neljän vuoden keskiarvo) - toteutunut toteutuu toteutunut Suomen aluevesillä tapahtuneet onnettomuudet, enintään kpl (neljän vuoden keskiarvo) ,5 Yksityinen ja harrasteliikenne Vesiliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö (neljän vuoden keskiarvo) ennakkotietojen mukaan 51 Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö Ilmailuonnettomuuksissa kuolleet, enintään hlö (neljän vuoden keskiarvo) Ympäristö Uusien henkilöautojen CO2-päästöt, g/km 144,5 139, Uusien käyttövoimien osuus rekisteröidyistä autoista, % 0,68 0,55 2 0,7 Energiatehokkuussopimuksiin liittyneiden yritysten määrä Palvelukyky ja laatu Ulkomailla pysäytettyjen suomalaisten alusten määrä, enintään kpl Katsastustoimipaikat, joissa ajoneuvojen hylkäysprosentit eivät perusteettomasti poikkea enemmän kuin -3 tai +7 prosenttiyksikköä maan keskiarvosta, % Trafille osoitettujen onnettomuustutkintakeskuksen suositusten käsittely ja kannanotto suositukseen 90 päivän kuluessa, % 750/11 (kuljetusyritykset/ bussiyritykset) 776/ / / ,71 77, , Toiminnallinen tehokkuus Viranomaistehtävät Normien antaminen määräajassa 100 %. Tavoite toteutui. Kaikki Trafin vastuulla olevat normit on annettu määräajassa. Lupien myöntäminen tavoiteajassa 90 %. Tavoite ei toteutunut. Ilmailun lupakirjojen osalta tavoite on toteutunut, koska 90 % hakemuksista on käsitelty tavoiteajassa. Merenkulun pätevyyksien tavoite ei toteutunut, koska hakemuksista 45 % on käsitelty 14 vuorokauden sisällä. 6

7 Kaikki lentokelpoisuustodistukset on käsitelty määräajassa. Rautatiekaluston käyttöönottolupien käsittelyaika on toteutunut, koska 96 % luvista on käsitelty 4 kuukauden määräajassa. Tieliikenteen kansainväliset luvat on käsitelty 98 % määräajassa. Kansallisen yksityislentäjän koulutusluvan uusimiset on käsitelty määräajassa. Vuoden tammi- ja helmikuussa käsiteltiin 14 vrk:n sisällä yli 90 % merenkulun pätevyyksien hakemuksista astui voimaan uusi asetus alusten miehityksestä ja laivaväen pätevyydestä, mikä pitää sisällään ns. Manilan muutokset. Sekä tämän uuden asetuksen että lisääntyneen hakemusmäärän vuoksi pätevyyskirjakäsittelyssä tapahtui keväällä notkahdus. Uusi asetus vaati käsittelijöiden perehdyttämistä. Samalla hakemusmäärät nousivat merkittävästi tammi-helmikuuhun verrattuna muun muassa siksi, että uuden asetuksen mukainen kirja osoittautui vanhaa suositummaksi. Kesäkuussa päästiin käsittelyajassa jo lähes 80 prosenttiin 14 vrk:n sisällä. Heinäkuussa tapahtui uusi notkahdus kevään tasolle. Tämä johtui kesälomista ja turvatoimihakemusruuhkan alkamisesta. Valvonnan kehittäminen riskiperusteiseksi: kehitetään menetelmä riskiperusteiseen valvontaan. Tavoite toteutui, sillä riskiperusteisen valvonnan menetelmä on hyväksytty Trafin johtoryhmässä Tieliikenteen katsastuksen laatu, testiautotoiminnalla mitattuna vähintään 6/9 pistettä: Tavoitepistemäärän saavuttavien katsastusasemien osuudelle asetetaan tavoite. Tavoite toteutui, sillä ko. tavoite on asetettu Toiminnan tuottavuus Työn tuottavuuden kehittyminen vähintään 1 %. Tavoite ei toteutunut, koska toteutuma oli -0,9 %. Kokonaistuottavuuden kehittyminen vähintään 2 %. Tavoite toteutui, koska toteutuma oli 2,0 %. Trafilla on ollut neljättä vuotta käytössä Tilastokeskuksen kehittämä liikevaihtoperusteinen tuottavuusmittari, joka on tarkempi kuin aikaisemmin käytetty kustannusperusteinen mittari. Laskelmassa tuotos jaetaan budjettirahoitteiseen ja maksulliseen toimintaan. Budjettirahoitteisen toiminnan osuudessa seurataan viiden toiminnon volyymia kuvaavan mittarin kehitystä eri toimialoilta ja näiden toimialojen maksuttoman toiminnan kuluja. Maksullisen toiminnan tuotoksessa huomioidaan kaikki viraston maksulliset suoritteet ja tuotoksen laskemisessa eliminoidaan hinnanvaihtelut. On korostettava, että vaikuttavuus ja muut laadulliset tekijät eivät sisälly tuottavuusmittariin. Toteutuma-arvot ovat ennusteita siltä osin, että laskennassa tarvittavat deflaattorit ovat saatavissa lopullisessa muodossaan vasta kesäkuussa Vuoteen 2012 verrattuna maksullisen toiminnan tuotos kasvoi 2,7 prosenttia ja maksuttoman toiminnan tuotos pieneni hieman. Trafin kokonaistuotos kasvoi 0,63 prosenttia. Työn tuottavuustavoite ei toteutunut, koska henkilötyövuosimäärä kasvoi merkittävästi (2012: 518; :526; TA : 526). Henkilötyövuosien määrä nousi Trafin tavoitetasolle, jotta uusista tehtävistä johtuvat resurssivajeet saatiin täytettyä. Kokonaistuottavuus toisaalta toteutui, koska menot eivät juuri kasvaneet edellisvuodesta. Trafin tuotos on pysynyt suhteellisen vakaana, joten panos pääosin määrittelee vuosittain tuottavuustavoitteen toteutumisen. 7

8 Sähköiset palvelut ja asiointi, määrä ja käyttöaste lisääntynyt. Tavoite toteutui. Uusista palveluista on käyttöönotettu kuljettajakyselyt ja uudistetut ajoneuvokyselyt. Sähköisten liikennekäytöstä poistojen ja -ottojen käyttöaste on ollut 52,64 %. Sähköisten rekisterikyselyiden trendi on ollut nouseva Toiminnan taloudellisuus TOIMINNAN TALOUDELLISUUS Kustannukset, euroa Toteutuma 2011 Toteutuma 2012 Toteutuma Kokonaiskustannukset Kokonaiskustannukset per henkilötyövuosi Henkilöstökustannukset Vuokrat Vuokrat per henkilötyövuosi Palveluiden ostot Palveluiden ostot per henkilötyövuosi Matkamenot Matkamenot per henkilötyövuosi Suoritevolyymit, kpl Liitteetön rekisteri-ilmoitus Sähköinen rekisteri-ilmoitus Ajokortti Katsastustoiminnan maksu Suorakyselyt Sovelluskyselyt Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, kolmen vuoden keskiarvo %. Tavoite toteutui, sillä kustannusvastaavuus oli kolmen vuoden keskiarvona 109 prosenttia. Kustannusvastaavuus on yleisesti erittäin vaikeasti ennustettavissa ja sen vaihtelut vuosikohtaisesti ovat suuret (esim. vuonna 2011 kustannusvastaavuus oli 118 %, vuonna % ja vuonna 103 %, erillislain alainen katsastustoiminnan maksu on laskettu mukaan tähän tulostavoitteeseen). Suoritteiden kysyntä tapahtuu kulloisenkin markkinatilanteen mukaisesti, mutta suoritehinnat pyritään pitämään suhteellisen vakaina. Liikennemuotokohtaiset kustannusvastaavuudet vuonna olivat seuraavat: ilmailu 67 %, merenkulku 69 %, rautatieliikenne 58 % ja tieliikenne 111 %. Liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus, kolmen vuoden keskiarvo %. Tavoite toteutui, sillä kustannusvastaavuus oli kolmen vuoden keskiarvona 136 prosenttia. Liiketaloudellisesti hinnoiteltavien suoritteiden volyymit ovat kasvaneet odotettua enemmän vuosittain, mikä on johtanut kustannusvastaavuuden ylijäämäisyyteen. Kohtuullinen ylijäämä on kuitenkin liiketaloudellisten suoritteiden kohdalla ollut vallitsevan käytännön mukaan mahdollista. Vuonna liiketaloudellisten suoritteiden kustannusvastaavuus oli 111 prosenttia. Maksullisen toiminnan tulosta ja kannattavuutta tarkastellaan seuraavassa kustannusvastaavuuslaskelmien kautta. Taulukoissa on vähäisiä pyöristyseroja, jotka johtuvat lukujen esittämisestä 1000 euron tarkkuudella. 8

9 Maksullinen toiminta (t ) Liiketaloudelliset suoritteet Julkisoikeudellinen TUOTOT tav tav Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yht YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 111 % 104 % 139 % 157 % 101 % 95 % 105 % 115 % Maksullinen toiminta (t ) Erityislain alainen Maksullinen yhteensä TUOTOT tav tav Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yht YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 124 % 121 % 129 % 120 % 104 % 97 % 109 % 119 % Liiketaloudellisten suoritteiden tuotot koostuvat tietopalvelun hinnastosuoritteiden myynnistä. Vaikka myyntituottojen kasvuun oli varauduttu budjetointivaiheessa, myynti ylitti ennakoidun. Myyntituottojen ylittyessä ja kustannusten jäädessä hieman budjetoidusta oli kustannusvastaa- 9

10 vuus 111 % (budjetoitu 104 %). Liiketaloudellisten suoritteiden ylijäämää on käytetty liikenneturvallisuustutkimuksen rahoittamiseen, mutta vuoden ylijäämä jäi selvästi toteutuneita tutkimusmenoja pienemmäksi (ylijäämä: euroa, tutkimusmenot euroa). Usean vuoden aikajänteellä ylijäämä on riittänyt tutkimusmenojen kattamiseen. Julkisoikeudellisten suoritteiden tuotot jäivät 3 % budjetoitua pienemmiksi. Suoritetuotoista huomattava osuus koostuu ajoneuvojen rekisteröintisuoritteista, joiden määrät eivät toteutuneet ennakoidun mukaisesti johtuen ajoneuvokaupan tilanteesta. Myös tuottojen kannalta merkittävät tieliikenteen kuljettajantutkintojen määrät jäivät pienemmiksi kuin oli budjetoitu. Edellä mainittu vaikutti suoraan suoritteiden ulkopuolisten palveluiden ostoista aiheutuviin kustannuksiin, jotka jäivät huomattavasti ennakoitua pienemmiksi. Kun muutkin suoritetuotannon kustannukset lukuun ottamatta henkilöstökustannuksia jäivät selkeästi budjetoiduista, muodostui julkisoikeudellisten suoritteiden kustannusvastaavuudeksi 101 % (budjetoitu 95 %). Erityislain perusteella määrätään katsastustoiminnan maksu. Suoritemaksu peritään jokaisesta suoritetusta katsastuksesta. Katsastusten määrän ollessa aiempia vuosia selkeästi suurempi kustannusvastaavuus toteutui tavoiteltua korkeampana (124 %, budjetoitu 121 %), mutta kuitenkin alempana kuin edellisenä vuonna (129 %). Organisaatiomuutoksista johtuen erityislain alaisen toiminnan kustannukset on jouduttu joiltakin osin määrittelemään laskennallisesti. Seuraavassa on lentoliikenteen valvontamaksun (veroluontoinen maksu) kustannusvastaavuuslaskelma. Maksu (1,20 euroa) oli sama kuin vuonna 2012 (1,00 euroa vuonna 2011). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto euroa Lentoliikenteen valvontamaksua vastaavat kustannukset euroa Kustannusvastaavuus 90 % 10

11 Maksullinen toiminta (t ) Liikennevälineiden rekisteröinti Pätevyyksien rekisteröinti TUOTOT tav tav Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 114 % 108 % 119 % 116 % 106 % 91 % 98 % 114 % Maksullinen toiminta (t ) Tutkinnot, luvat ja valvonta Erityislain alainen TUOTOT tav tav Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 87 % 82 % 91 % 114 % 124 % 121 % 129 % 120 % 11

12 Maksullinen toiminta (t ) Liiketaloudelliset suoritteet Maksullinen toiminta yhteensä TUOTOT tav tav Liiketaloudelliset tuotot Julkisoikeudelliset tuotot Erityislain alaiset tuotot TUOTOT YHTEENSÄ KUSTANNUKSET Erilliskustannukset Aineet ja tarvikkeet Henkilöstökustannukset Vuokrat Ulkopuoliset palvelut Muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä KÄYTTÖJÄÄMÄ Sisäiset siirrot Osuus muista yhteiskustannuksista Kokonaiskustannukset yhteensä YLI/ALIJÄÄMÄ Kustannusvastaavuus - % 111 % 104 % 139 % 157 % 104 % 97 % 109 % 119 % Taulukossa on esitetty maksullisen toiminnan jaottelu talousarvion kustannusvastaavuuslaskelman mukaisesti. Toiminta on jaettu julkisoikeudellisten suoritteiden tuotannon mukaisesti seuraaviin pääryhmiin: liikennevälineiden rekisteröinti, pätevyyksien rekisteröinti sekä tutkinnot, luvat ja valvonta. Toimintojen jaottelua tukee Trafin organisaatiorakenne. Taulukossa on lisäksi eroteltu erityislain alainen ja liiketaloudellinen toiminta, joita on kuvattu luvun ensimmäisen taulukon yhteydessä. Liikennevälineiden rekisteröinti -suoriteryhmään sisältyvistä kahdesta ylijäämäiseksi säädetystä suoritteesta johtuen on toiminnan kustannusvastaavuus ollut hieman ylijäämäistä. Vuonna toiminnan kustannusvastaavuus oli 114 %. Suoritteiden tuotto jäi budjetoidusta suoritemäärien laskemisesta johtuen. Kun toiminnan kustannukset jäivät budjetoiduista, toteutui kustannusvastaavuus budjetoitua (108 %) selvästi korkeampana, mutta kuitenkin edellistä vuotta (119 %) alhaisempana. Budjetoidun toiminnan ja toteutuman eroja selittää toimintavuoden taloudellisen tilanteen heikko kehitys. Vaikka toiminta kattaa kaikki liikennemuodot, taloustilanteen vaikutukset ovat erityisesti näkyvissä suurivolyymisessä ja suhdanneherkässä tieliikennesektorissa, jossa henkilöasiakkaat ovat suuressa roolissa. Budjetointivaiheessa näkymät vuodelle olivat maltillisesti positiivisia ja ennustivat pientä kasvua. Vuoden alkupuoliskolla toiminta oli vahvasti alijäämäistä, mutta syksyllä autokauppa kuitenkin hieman piristyi, ja tuotot toteutuivat lopulta 4 % budjetoitua pienempinä. Kustannusten jäämistä budjetoidusta tasosta selittää sopimusrekisteröijille suoritemäärien mukaisesti maksettavien palvelukorvauskulujen toteutuminen ennakoitua pienempinä. Palvelukorvausten määrä väheni kuitenkin suhteellisesti enemmän, koska Trafin omien sähköisten rekisteröintipalvelujen käyttö lisääntyi huomattavasti vuoden takaisesta. 12

13 Pätevyyksien rekisteröinnin merkittävimmät suoritteet ovat tieliikenteen ajokortit, piirturikortit ja ajoluvat. Vuoden tuotot toteutuivat noin 6 % yli ennakoidun, vaikka ajokortista perittävää maksua laskettiin toista vuotta peräkkäin kustannusvastaavuuden pitämiseksi edellytetyllä tasolla. Ammattipätevyyskorttien määrä kasvoi kuitenkin ennakoitua enemmän johtuen toimintavuonna voimaantulleesta lakimuutoksesta, jonka mukaan kaikilla linja-autonkuljettajilla tulee olla joko erillinen ammattipätevyyskortti tai vastaava merkintä. Toiminnan kustannukset eivät myöskään toteutuneet ennakoidusti, vaan jäivät selkeästi budjetoidusta, erityisesti ulkopuolisten palveluiden kustannuksiin sisältyvistä IT-ylläpidon kustannuksista johtuen. Kustannusvastaavuudeksi muodostui 106 % (budjetti 91 %). Tutkinnot, luvat ja valvonta pitää sisällään maksullisen toiminnan osalta runsaasti henkilötyötä vaativia suoritteita, jotka ovat perinteisesti olleet kustannusvastaavuudeltaan hieman alijäämäisiä. Toiminnan tuotot jäivät hieman ennakoidusta tasosta, vaikka suoritteisiin tehtiin maksukorotuksia. Budjetointi oli aiempaa haasteellisempaa maksuasetuksen uudistuksessa tehtyjen merkittävien suoriterakennemuutosten vuoksi. Toiminnan kustannukset lukuun ottamatta henkilöstökustannuksia jäivät budjetoidusta, ja toiminnan kustannusvastaavuus oli 87 % (tavoite 82 %). Vuoden 2011 luvut ovat laskennallisia johtuen organisaatiorakenteen muuttumisesta. Viraston maksullisen toiminnan kokonaistuotot jäivät budjetoidusta julkioikeudellisten tuottojen vähenemisen vuoksi. Kustannuslajeista henkilöstökustannusten budjetti ylittyi tarkasteltaessa viraston maksullista toimintaa kokonaisuudessaan. Muiden kustannuslajien toteutumat jäivät budjetoitua alhaisemmiksi. Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuus oli 104 % (tavoite 97 %). 1.5 Tuotokset ja laadunhallinta Liikennejärjestelmän turvallisuus ja ympäristö Turvallisuuden ja ympäristön tilakuva: ympäristötilakuva kehitetty, turvallisuustilakuva käytössä. Tavoite toteutui. Ympäristöindikaattorit on kehitetty ja hyväksytty Trafin johtoryhmässä Turvallisuus- ja ympäristöindikaattorit ovat käytössä. Turvallisuuden tilaa seurataan mm. indikaattorien ja analysoinnin avulla ja turvallisuuden vuosikatsaukset (meri, ilma, rautatie, tie) on julkaistu syksyllä. Neljännesvuosikatsauksia on julkaistu neljä kappaletta vuonna. Vastuulliset toimintamallit (ammattiliikenne): mallit kehitetty ja koekäytetty (kolme kokeilua). Tavoite toteutui. Malli on kehitetty ja koekäytöstä on tehty sopimus syksyn aikana (6 kokeilua). Vastuulliset valinnat (yksityiset): Ajokäyttäytymisen palautejärjestelmäkokeilut (TrafiSafe) ja autovalintatyökalut valmiit. Tavoite toteutui. Palautejärjestelmän vaikuttavuudesta on saatu positiiviset tulokset, jotka esiteltiin älyliikenteen (ITS) maailmankongressissa Tokiossa. Tuloksia esitellään myös Euroopan kokouksessa Helsingissä kesäkuussa 2014, jolloin niitä täydennetään kuluvan talven ajotapatiedoilla. EkoTrafi-palveluun on lisätty tieto Euro NCAP 5 tähteä -merkinnöistä suunnitellun mukaisesti. KV-vaikuttamisen tehostaminen: vaikuttamisprosessit on tunnistettu ja vaikuttamissuunnitelma on tehty. Tavoite toteutui. Kansainvälisen vaikuttamisen tehostamiseen liittyvät tehdyt kehitystoimet on esitelty ja hyväksytty Trafin johtoryhmässä Palvelutaso Asiakastyytyväisyys, asiakkaat vähintään 3,6. Tavoite ei toteutunut, koska tulos oli 3,38. Kohderyhmäksi on valittu lentotoiminta (luvat), rataverkon haltijat, rautatieliikenteen harjoittajat, varustamot ja laivayhtiöt, satamat, kuljettajatutkintojen vastaanottajat, katsastusase- 13

14 mat/katsastus, autoliikkeet, rahoitusyhtiöt, ennakkoilmoittajat, maahantuojat, tieliikenteen kansainvälisiä kuljetuslupia hakeneet, ammattipätevyyskouluttajat, sähköisen asioinnin asiakkaat (SEDU) ja autoilu-teeman asiakkaat. Tutkimuksen sisältö on muuttunut (vuonna tulos mitattiin lvm:n koordinoimalla hallinnonalan tutkimuksella), joten edellisien vuosien tulokset eivät ole vertailukelpoisia. Asiakastyytyväisyys, sidosryhmät vähintään 3,6. Tavoite ei toteutunut, koska tulos oli 3,37. Asiakastyytyväisyys on mitattu yhteisellä tutkimuksella lvm:n, Liikenneviraston, Viestintäviraston ja Ilmatieteenlaitoksen kanssa. Kohderyhmä on ollut Trafin sidosryhmäfoorumiin kutsutut johtotason henkilöt. Tutkimuksen sisältö on muuttunut (vuonna tulos mitattiin lvm:n koordinoimalla hallinnonalan tutkimuksella), joten edellisten vuosien tulokset eivät ole vertailukelpoisia. 1.6 Henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen Henkilöstön työtyytyväisyyttä ja työhyvinvointia seurataan työilmapiirikyselyillä. Trafin työilmapiirikyselyn tulos oli vmbaro-kyselyllä toteutettuna 3,6 (asteikko 1-5). Tulos parani edellisestä vuodesta 0,1:llä. Viraston tulos on tasaisesti parantunut vuodesta 2010 lähtien. Viraston henkilötyövuosien kokonaistoteutuma oli 548 henkilötyövuotta, mutta kun kokonaistoteutumasta vähennetään henkilökohtaisen eläkeiän saavuttaneet ja korkeakouluharjoittelijat, saadaan viraston henkilötyövuosien määräksi 526 henkilötyövuotta. Henkilötyövuosimäärä pystyttiin pitämään tavoitearvossa, vaikka alueellistamisvelvoitteesta johtuen on vielä kaksoismiehitystä muutamissa tehtävissä. Määräaikaisessa virkasuhteessa työskenteli 47 henkilöä. Määräaikaisten osuus oli 8,2 % koko henkilöstöstä. Henkilöstöstä 43,9 % oli naisia ja 56,1 % miehiä. Henkilöstön keski-ikä oli 45,1 vuotta. Yli 45-vuotiaiden osuus oli 50,2 %. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 5,5. Ylempi korkeakoulututkinto oli 36 %:lla henkilöstöstä. Trafiin palkattiin vuoden aikana 79 uutta virkamiestä. Palkatuista vakinaiseen virkaan palkattiin 37 ja määräaikaiseen virkaan 42 henkilöä. Trafin palveluksesta poistui 74 virkamiestä, joista 20 oli vakituista ja 54 määräaikaista. Vuonna sairauspoissaoloja kertyi 7,3 työpäivää henkilötyövuotta kohti. Sairauspoissaolojen määrä on merkittävästi laskenut edellisen vuoden lukemasta. Sairauspoissaolojen vähentyminen tarkoittaa vuositasolla euron säästöä. Virasto sopii työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta vuosittain työterveyshuollosta vastaavan Suomen Terveystalo Oy:n kanssa. Työterveyshuolto kattaa ehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän toiminnan sekä sairaanhoidon. Työterveyshuollon kulut olivat euroa. Henkilöstön virkistys- ja liikuntaharrastuksia tuettiin sähköisillä liikunta- ja kulttuuriseteleillä. Trafin henkilöstöä kuvaavia tunnuslukuja: henkilöstömäärä 572 henkilötyövuodet 526 miehiä 56 % naisia 44 % keski-ikä (vuosia) 45,1 yli 45-vuotiaiden osuus 50,2 % koulutustasoindeksi (1-8) 5,5 sairauspoissaolopäivät (työpäivää/htv) 7,3 14

15 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneet (hlö) 1 toisen työnantajan palvelukseen siirtyneet (hlö) 49 Henkilöstön jakautuminen ikäluokittain: 1 % 1 % 22 % 27 % 22 % 27 % Työvoimakustannukset vuonna (luvut Tahti-järjestelmästä ) palkkasumma euroa tehdyn työajan palkat euroa edellisen osuus palkkasummasta 77,0 % välilliset työvoimakustannukset euroa edellisen osuus työajan palkoista 62,8 % henkilötyövuoden hinta euroa Henkilöstöinvestoinnit vuonna (euroa/htv): koulutus ja osaamisen kehittäminen euroa työtyytyväisyyden edistäminen 324 euroa työkunnon edistäminen 519 euroa työterveyshuolto 695 euroa yhteensä euroa 1.7 Tilinpäätösanalyysi Rahoituksen rakenne Oheinen laskelma kuvaa Trafin rahoituksen rakennetta vuonna 2012 (huom! rahoituslaskelman ja tuotto- ja kululaskelmien, ml. kustannusvastaavuuslaskelmien, väliset erot johtuvat tehtyjen investointien sekä poistojen ja pääoman korkojen välisestä erosta). 15

16 Rahan lähteet Maksullisen toiminnan tulot Muut tulot Valtion siirtomääräraha Arviomääräraha Edelliseltä vuodelta siirretty määräraha Rahan lähteet yhteensä Rahan käyttö Maksullisen toiminnan menot Maksuttoman toiminnan menot Määrärahan siirto seuraavalle vuodelle Rahan käyttö yhteensä Kertynyt ylijäämä/alijäämä Viraston rahoitus koostuu lähes täysin maksullisen toiminnan tuotoista, kaksivuotisesta siirtomäärärahasta ja edelliseltä vuodelta siirretystä määrärahasta. Maksullisen toiminnan tuotot ovat rahoituksen lähteistä merkittävin, vuonna yhteensä euroa. Muiden tulojen vaikutus rahoitukseen ei ole yleensä huomattava, vuonna muut tulot olivat euroa. Vuoden 2012 siirtomäärärahaa oli käytettävissä euron verran ja vuodelle 2014 puolestaan siirrettiin osa uudesta siirtomäärärahasta eli yhteensä euroa. Vuoden tulot olivat hieman budjetoitua pienempiä. Menot alittivat budjetoidun selvästi (tätä on selostettu tarkemmin kappaleessa 1.7.3). Maksullisen toiminnan osuus on Trafilla huomattava. Monin paikoin on ongelmana määrittää maksut tilivuoden menoja vastaavasti oikeansuuruisiksi. Tuloja budjetoitaessa suunnitteluprosessit käsittävät yksityiskohtaiset maksu- ja volyymikohtaiset ennusteet. Viraston tavoitteena on pyrkiä löytämään suoritteille omakustannusarvo (kustannusvastaavuus 100 %), mutta tällöin tulisi myös volyymit pystyä ennustamaan riittävän tarkkaan. Monilta osin kysynnän ennustaminen on parhaimmillaankin arvio. Maksutasoa pyritäänkin seuraamaan usean vuoden aikajänteellä, jolloin maksutaso olisi riittävän vakaa ja keskimäärin tasapainossa. Lisäksi maksutuloa voidaan käyttää ainoastaan ao. suoritteiden tuottamiseen, joten maksuilla ei voi rahoittaa toimintaa, johon virasto saa rahoitusta valtion budjetista. Viraston rahoituksen rakenne on haastava, mikä edellyttää ennen toimintavuoden alkua tarkkaa budjetointia sekä tilivuoden aikana ennusteiden laatimista Talousarvion toteutuminen Trafin toimintamenomomentille myönnettiin kaksivuotista siirtomäärärahaa yhteensä euroa. Määrärahan mitoituksessa otettiin huomioon momentille budjetoitu lentoliikenteen valvontamaksun tuottoa vastaava osuus euron verran. Lisäksi vuodelta 2012 siirtyi siirtomäärärahaa yhteensä euron verran, joka käytettiin kokonaan vuonna. Tämän jälkeen siirtomäärärahaa vuodelta siirtyi seuraavalle vuodelle euroa. Toimintamenomomentti päätyi vuonna menopuolelle euron verran. 16

17 Talousarvion toteutumiseen liittyy läheisesti viraston rahoituksen rakenne, jota on selostettu kappaleessa Budjettirahoitteista olivat sääntely-toimialan (toteutunut euroa, budjetti euroa) sekä osa vaatimustenmukaisuus-toimialan (toteutunut euroa, budjetti euroa) ja tietovarannot-toimialan (toteutunut euroa, budjetti ) toiminnoista. Viimeksi mainittuun sisältyy ajoneuvoverotustehtävien hoito, jonka määräraha oli euroa ja toteutuma euroa. Alueellistamiseen virastolle ei myönnetty erillistä määrärahaa, vaan toimenpiteet toteutettiin toimintamenomomentin puitteissa. Vuonna alueellistamiseen (ns. perustamiskustannukset) käytettiin euroa (2012: euroa). Kuljettajatietojärjestelmät (KT1) saatiin valmiiksi vuoden tammikuussa. Merkittävimmät muut tietojärjestelmäprojektit vuonna olivat ilmailun uudet tietojärjestelmät (IKE), merija vesiliikenteen rekisterikokonaisuuden hanke (PURKKI) sekä tiedonluovutushanke (TILU). IKEn kustannukset olivat euroa, PURKKIn euroa sekä TILUn euroa. Ajoneuvoverotuottoja kertyi vuonna yhteensä 860 miljoonaa euroa (edellisenä vuonna 753 miljoonaa euroa). Kasvu johtui pääasiassa siitä, että ajoneuvoveron perusvero-osuutta nostettiin lakimuutoksella Koska ajoneuvoveroa maksuunpannaan etukäteisesti, korotettua veroa sovellettiin 12 kuukauden siirtymäajan vuoksi veroon, joka kohdistui 1.1. ja sen jälkeisiltä päiviltä kannettavaan veroon. Veron korotuksen vaikutukset ovat siten näkyneet täysimääräisesti vasta toimintavuonna. Autoveron tuotto oli 5,7 miljoonaa euroa (2012: 9,3 miljoonaa euroa). Lentoliikenteen valvontamaksun tuotto oli euroa. Kirjanpitoon verot kirjataan maksuperusteisesti, kuten tilinpäätöksen liitetiedoissa on eritelty. Verotuotot ovat rahoituksellisesti verohallituksen tuottoja, mutta ne näkyvät viraston tuotto- ja kululaskelmassa kohdassa Verot ja veronluonteiset maksut Tuotto- ja kululaskelma Trafin toiminnan tuotot olivat euroa ja toiminnan kulut euroa. Viraston maksullisen toiminnan tuotot jäivät hieman budjetoidusta ja ne jakautuivat suoriteryhmittäin seuraavasti: Tuottojen jakautuminen 8 % 9 % 10 % 31 % 42 % Liikennevälineiden rekisteröinti Tutkinnot, luvat ja valvonta Liiketaloudelliset suoritteet Pätevyyksien rekisteröinti Erityislain alainen 17

18 Muita toiminnan tuottoja kertyi toimintavuonna euroa, josta euroa oli EUmatkakorvauksia. Menojen jakautuminen 5 % 5 % 0 % 0 % Palvelujen ostot Henkilöstömenot 29 % 61 % Muut erillismenot Vuokrat Aineet, tarvikkeet ja tavarat Investoinnit Aineita ja tarvikkeita hankittiin eurolla (budjetti euroa). Kaikkien tiliryhmän tilien toteutuma jäi budjetoidusta, erityisesti arvoltaan vähäisiä laitteita, koneita ja kalusteita ja ATK-laitteita hankittiin arvioitua vähemmän kuten myös elintarvikkeita ja juomia. Henkilöstömenoja toteutui euroa. Lomapalkkavelka kasvoi euroa, yhteensä euroon. Henkilöstömenojen budjetti ylittyi euroa (9,6 %), mikä aiheutui useasta eri tekijästä: htv-raamin kasvusta, harjoittelijoiden määrän kasvusta (+ 4 htv), uusien aiempia vaativien tehtävien vaativuustason noususta (erityisesti virastolle tulevien uusien tehtävien vastaanottamisen mahdollistavasta tehtävänkuvien muokkaamisesta entistä vaativammaksi), rekrytointiprossin nopeutumisesta sekä sairauspoissaolojen vähentymisestä. Tämän lisäksi virastossa otettiin käyttöön vuonna 2012 tulospalkkiojärjestelmä. Edellisen vuoden toteumien perusteella toimintavuonna maksettu tulospalkkio ylitti huomattavasti tähän budjetoidun summan. Vuokramenoja toteutui euroa, mikä oli budjetoitua ( euroa) vähemmän. Muiden rakennusten vuokrat alittuivat johtuen mm. aluetoimipisteiden tilavarausten vuokrien toteutumisesta alle ennakoidun ja yhden toimitilavuokrasopimuksen päättymisestä arvioitua aiemmin. Myös ATK-laitteiden vuokrat jäivät budjetista. Muiden vuokrien budjettiylitys aiheutui pääosin liian alhaisiksi arvioiduista irtaimiston vuokrista. Palvelujen ostoja, yhteensä euroa, toteutui huomattavasti budjetoitua vähemmän (budjetti euroa). Palvelun ostot muodostuvat selkeästi suurimman osuuden viraston toiminnan menoista. Tiliryhmä on laaja, ja useiden tilien toteutuma eroaa budjetoidusta. Seuraavassa on esitetty merkittäviä eroja tileittäin: ICT-laitteiden korjaus- ja kunnossapito -tilin toteutuma alitti budjetoidun selvästi (toteutuma euroa, budjetti euroa). Laitteiden omistamisen sijaan on virasto pyrkinyt siirtymään vuokralaitteiden käyttöön ja sopimuksiin, joissa huolto sisältyy laitteiden vuokriin. Suurelta osin tilin alitus johtuukin siitä, että virasto luopui kansalaisneuvonnassa käytetyistä puhelinlaitteista, jolloin näiden ennakoidut huoltomenot jäivät toteutumatta. Postipalvelut-tilin toteutuma oli euroa (budjetti euroa). Alitus johtui mm. ajokorttiuudistuksesta aiheutuneiden uusien postitusmenojen toteutumisesta ennakoitua alempina. Lisäksi verolippujen postitusmenot vähenivät lippujen tulostuksesta 18

19 vuoden loppupuolella tehdyn sopimuksen myötä: hinnoittelurakenteen muutos siirsi menoja postipalveluista painatuspalveluihin, jonka budjetti ylittyi (toteutuma euroa, budjetti euroa). Tietoliikennepalvelut-tilin toteutuma, euroa, jäi ennakoidusta (budjetti euroa). Palvelut kilpailutettiin vuonna 2012, eikä budjetointivaiheessa onnistuttu ennakoimaan täysin kilpailutuksen hintavaikutuksia. Ostetut ICT-tukipalvelut eivät toteutuneet budjetoidusti (toteutuma euroa, budjetti euroa), sillä palveluiden käyttö jäi arvioitua vähäisemmäksi. LTJ-käyttöpalvelut-tilin toteutuma alittui merkittävästi (toteutuma euroa, budjetti euroa). Budjetoidut menot jäivät toteutumatta, koska budjetointivaiheessa ei ollut käytettävissä tietoa järjestelmän alasajon aikataulusta: alasajoprojekti toteutettiin vaiheittain, ja vaiheistuksen aikataulu tarkentui toimintavuoden aikana. Rekisterijärjestelmien käyttöpalvelut -tili ylittyi eurolla (toteutuma euroa, budjetti euroa). KT1-järjestelmien käyttöönotto ja siihen liittyvät jatkuvien palvelujen menot toteutuivat yli ennakoidun. Lisäksi myös muista projekteista aiheutui ennakoimattomia käyttöpalvelumenoja. Muut IT-lähiverkon käyttöpalvelut ylittyi merkittävästi (toteutuma euroa, budjetti euroa). Vuonna otettiin tuotantoon suuri määrä uusia palveluita, joiden vaikutuksia jatkuviin käyttöpalveluihin ei pystytty luotettavalla tavalla yksilöimään budjetointivaiheessa. Sovellusvuokrauspalvelut (ASP, SAAS) -tilin toteutuma jäi huomattavasti budjetoidusta (toteutuma euroa, budjetti euroa), koska osa menoista ei toteutunut suunnitellusti, vaan siirtyi vuodelle Koulutuspalvelut-tilin toteutuma alitti budjetin (toteutuma euroa, budjetti euroa), koska aivan kaikkia koulutussuunnitelmia ei ehditty toteuttaa suunnitellusti. On kuitenkin huomattava, että verrattuna aikaisempiin vuosiin koulutuspalveluja käytettiin selvästi suunnitellummin (toteutuma vuonna 2012 oli euroa). Muut henkilöstöpalvelut (toteutuma euroa, budjetti euroa) alitti budjetin. Ostopalveluhenkilöitä käytettiin huomattavasti vähemmän kuin oli ennustettu. Tutkimuspalvelut-tilin budjetti ylittyi (toteutuma euroa, budjetti euroa). Kahden tutkimushankkeen, Trafin yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja Tiedosta toimenpiteisiin, budjetin ylitys ( euroa) hyväksyttiin viraston johtoryhmässä. Lisäksi osa vuodelle 2012 budjetoiduista menoista toteutui vasta vuonna. IT-projektien ja IT-ylläpidon tilien toteutuma yhteensä, euroa, alitti budjettinsa ( euroa). Toimintavuoden aikana oli hankintoja priorisoitava ja uudelleenkohdennettava, mistä syystä aiheutui eroja budjetoituun (projektihankintoja tehtiin suunniteltua enemmän ja ylläpidon osalta suunniteltua vähemmän). IT-salkun budjetin alitukseen on vaikuttanut hankintojen hintataso, joka on uusien tai uusittujen sopimusten myötä laskenut ja tietohallinnossa käyttöönotettu ns. ketterä toimintamalli, joka on tehostanut toimintaa. Konsultointi- ja suunnittelupalvelut -tili toteutui selkeästi alle suunnitellun (toteutuma euroa, budjetti euroa). Alitus johtui useasta eri tekijästä. Asiointi- ja asiakirjapalveluiden osalta ennakoituja menoja jäi toteutumatta mm. pysyviin ja pitkäaikaissäilytettäviin asiakirjoihin liittyvän käsittely- ja arkistointipalvelun ennakoitua myöhäisemmästä käynnistymisestä ja merkittävien kehittämistoimenpiteiden siirtymisestä johtuen. Tietohallinnon konsultointi ja suunnittelumenojen osalta budjettialitus johtuu se- 19

20 kä uuden toimintamallin myötä tehostuneesta toiminnasta että projektien aloituksen siirtymisestä. Puhelinvälityspalveluiden hankintaan oli varattu euroa, mutta toteutuma, euroa, jäi tästä merkittävästi. Budjetoinnin jälkeen tehty kilpailutus laski palvelun hintaa huomattavasti. Suoritemäärien mukaan muuttuvat rekisteröinnin palvelukorvaukset (toteutuma euroa, budjetti euroa) jäivät budjetoidusta johtuen ajoneuvokaupan tilanteesta. Samasta syystä myös rekisterikilpimenot jäivät budjetistaan euroa. Myös kuljettajantutkintojen palvelukorvaukset -tili alitti budjettinsa suoritemäärän toteuduttua ennakoitua alempana (toteutuma euroa, budjetti ). Asia on selostettu tarkemmin luvussa Muut ulkopuoliset palvelut -tilin (toteutuma euroa, budjetti euroa) jäi ennakoidusta. Konsultointi- ja suunnittelupalvelut -tilin toteutuman yhteydessä esitettyjen asiointi- ja asiakirjapalveluiden toimenpiteiden käynnistyminen ennakoitua myöhemmin selittää merkittävimmän osuuden alituksesta. Muut erillismenot jäivät alle budjetoidun (toteutuma euroa, budjetti euroa). Matkamenojen budjetointiin kiinnitettiin erityistä huomiota, ja viraston menot toteutuivatkin lähes budjetoidusti toteutuman ollessa euroa (budjetti euroa). Muut pakolliset maksut -tilin toteutuma ( euroa) ylitti budjetin ( euroa) merkittävästi. Tämä aiheutui tilille kirjattavien ajoneuvoveron ulosottomaksujen ylittymisestä, sillä verojärjestelmään tehdyn järjestelmämuutoksen aiheuttaman ulosottomaksujen kasvun arvioitiin vielä budjetointivaiheessa olleen kertaluonteinen. Jäsenmaksuja ulkomaille maksettiin euroa, mikä oli 15 % ennakoitua ( euroa) vähemmän. Valmistus omaan käyttöön ( euroa) oli käynnissä olleiden IKE- sekä PURKKIprojektien menojen aktivointia taseeseen. Poistot ( euroa) ovat pääosin valmistuneiden järjestelmien vuosipoistoja. Rahoitustuotot (9 696 euroa) ja -kulut (4 827 euroa) olivat yksittäisiä korkoja. Satunnaisissa tuotoissa ( euroa) on vahinkovakuutuskorvaus sekä Ajovarman maksama sopimussakko. Satunnaiset kulut ( euroa) koostuvat useista pienistä vahingonkorvauksista (lähinnä ajokorttivalokuviin liittyen) ja muista maksetuista korvauksista Tase Taseen loppusumma oli euroa, josta vastaavissa oli käyttöomaisuuden ja muiden pitkäaikaisten menojen osuus euroa. Tuotto- ja kululaskelman valmistus omaan käyttöön euroa merkitsi keskeneräisten projektien menojen (PURKKI ja IKE) aktivointia taseeseen. Poistot euroa taas merkitsivät pääosin valmistuneitten järjestelmien jäännösarvon pienenemistä. Poistojen ollessa aktivointeja pienemmät käyttöomaisuuden arvo taseessa kasvoi. KT1 käyttöönotto tapahtui vuoden tammikuussa ja siihen kuuluneiden kehitysprojektien menot aktivoitiin keväällä pitkävaikutteisiin menoihin ja ne poistetaan suunnitelman mukaisesti. Aineellisten hyödykkeiden saldo laski edelliseen vuoteen verrattuna, koska Helsingin konttorin (Kumpulantie 9-11) auditorioremontin menoja poistettiin suunnitelman mukaisesti. Muut aineelliset hyödykkeet ( euroa) ovat taide-esineitä. Koneiden ja laitteiden sekä kalusteiden osalta pääsääntönä on, että ko. käyttöomaisuus hankitaan leasingin kautta. 20