Mikko Huhtamies MMikk

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "8.2.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk"

Transkriptio

1 Mikko Huhtamies MMikk Sveaborg, yxi fästingi makaa muutamain holmain päällä meresä likillä Helsingforssia. On se suurin ja ia wäkevin fästingi waldakunnassa. Uudella maalla on 4 kaupunkia: Helsingforssi, Borgo, Sweaborgin Fästingi, Ekenäsi ia Lovisa. (Daniel Djurberg, Geografia 1804) Gibraltarin linnoituksen jälkeen se on luultavasti koko Euroopan vankin. Edward Daniel Clarke. Matka Suomen halki Pietariin luvun Venäjän sodat Miehistön kuljetuksen soudettavilla aluksilla (kaleereilla) rannikon tuntumassa. Saaristolaivasto. Kaleerit tarvitsivat tukikohtia (Hangon ja Porvoon välisellä merialueelle ei tukikohtia) Mihin laivastoasema perustettaisiin? Porkkala? Helsinki vakiintui paikaksi hyvän sijaintinsa takia Santahaminasta Vanhankaupunginlahdelle Kaupunki laajeni etelään luvulla vaasakauden saaristolaivasto rappeutui ja katosi. Kaleerien rakennustaito, traditio, katkesi Vastustajana Tanska, merisodan painopiste etelässä. Karlskrona perustetaan 1600-luvun lopulla Etelä-Ruotsiin avomerilaivaston tukikohdaksi 1700 Venäjä uudelleen viholliseksi. Saaristolaivasto perustetaan uudestaan. Tukikohtakysymys ajankohtaistuu jälleen. Kuka oli Helsingin niemen ensimmäinen linnoittaja? Uudenkaupungin rauhassa (1720)Venäjä sai Kannaksen ja Käkisalmen läänin eteläosat sekä Ruotsin Baltian omistukset Pommerissa vielä Ruotsin omistuksia (Pommerin sota) Haminasta rajakaupunki Suomi kärsinyt isovihan aikana Pelättiin että Suomi liitetään Venäjään Suomen jälleenrakennus Jälleenrakennus (pääomaa) ei mahdollinen, ellei Suomen puolustusta kunnostettu Pikkuvihan 1743 jälkeen raja Kymijoella 1

2 Vuosisadan tärkein tapahtuma Ruotsin ja varsinkin Suomen kannalta (ja tulevien vaiheiden kannalta, 1900-luku) Pietarin perustaminen 1703 Muutti täysin sotilaspoliittisen aseman Suomenlahdella Toi kaleerit Suomenlahdelle Venäjän kaleerit pystyivät syksyllä itätuulen voimalla kenenkään estämättä etenemään muutamassa tunnissa Helsinkiin Myös Saimaa avoin Venäjän kaleerihyökkäyksille Ruotsin laivasto saarroksissa Tukholmassa. Sen matka Helsinkiin kesti vastatuulessa kuukauden Ajatus Viaporista syntyy Ruotsi oli sai Pietari Suuresta uuden voimakkaan ja erikoisen naapurin. Seiskari ja Lavansaari oli lahjoitettu Pietari Suuren hovinarrille Johan da Costalle. Hallitsi merellistä valtakuntaansa Lavansaarelle asettamansa voudin välityksellä. (Kaukiainen, Rantarosvojen saaristo, 2006). Lavansaaren hovi. Pietarin sukelluskomppania teki Lavansaaresta tukikohdan, josta käsin pelasti haaksirikkoutuneita aluksia. Pietari Suuri modernisoi Venäjää Pietariin teknologiaa Hollannista, Englannista ja Välimereltä Opintomatka 1690-luvulla Eurooppaan Tuotti eräältä matkaltaan 750 eri alojen asiantuntijaa Kaleerilaivasto rakennettiin venetsialaisen asiantuntoja avustuksella Pietarin uudistukset heijastuivat Suomeen Sahat levisivät Narvan ja Viipurin kautta Haminaan ja Helsinkiin 1720-luvulla Linnoitustyöt synnyttivät teollisuutta Jo 1500-luvulla Helsinkiin perustettiin sahoja myllyjä, tärkeänä asiakkaan laivasto ja armeija Telakkoja perustettiin Sahatoiminta käynnistyi samaan aikaan kun Haminaa alettiin linnoittaa Sotilaallinen läsnäolo militarisoi, sotilaallisti Helsingistä sotilaskaupunki Ns. uusi sotahistoria tutkii sotalaitoksen ja yhteiskunnan vuorovaikutusta (Parker, Roberts, Viapori-projekti) Linnoitustöiden johdossa kenraalimajuri Axel von Löwen Painopisteenä etelärannikon linnoittaminen Laati puolustussuunnitelma 1723: Haminaan rajalinnoitus, Helsinkiin päälinnoitus. Svartholma Loviisan edustalla. Perusta myöhemmille suunnitelmille. Helsinkiin kaleerieskaaderi maihinnousua estämään ja omaa maahyökkäystä tukemaan. Kaleerit olivat hyökkäys- ja puolustusase. Suomeen itsenäinen puolustus. Suunnitelman taustalla Suomen muuttunut puolustuspoliittinen asema, maantieteellinen asema ja luonnonolot (talvi, saaristo) 2

3 Haminan linnoittaminen 1720-luvulla Mihin uusi merilinnoitus? Hanko, Tvärminne, Porkkala, Helsinki? Suunnitelmat keskittyvä Helsinkiin. Miksi? Helsingin lähisaaret päätetään linnoittaa. Suunniteltiin jopa Helsingin ympäröivää linnoitusta. Linnoituksen suojiin telakka ja saaristolaivaston tukikohta Rakennustyöt alkavat Augustin Ehrensvärdin johdolla. Pohjois-Euroopan suurin rakennushanke? Vanhan Suomen rajaseudulle rakennettu Suvorovin (ja Suchtelenin) linja suurempi? Kumpi suurempi rakennushanke? Soutamalla ja purjein liikkunut alus Syntyi antiikin maailmassa Pitkä, kapea ja matalasyväys (2m) Ei luovinut, hidas. Ei päässyt edes kohtalaiseen vastatuuleen. Huono purjealus ja soutualus Kuljetti paljon miehiä mutta vähän muonaa. Riippuvainen tukikohdista > Laivastoasemat m aluksessa miestä. Suojaton miehistölle. Tehokas saaristossa ja ainoa mahdollinen alus sokkeloiseen saaristoon. Soveltui amfibiosotaan (maalla ja merellä) Rakenteeltaan heikko, koska sen piti olla levyt ja soudettava 1760-luvulla kaleerin korvasi saaristofregatti (maakuntanimet) 3

4 Kaarle XII hinasi kaleereja maitse tunturien yli Norjaan suuressa Pohjan sodassa Operaation konsulttina Polhem, Olof Rudbeckin oppilas ja Viaporin insinöörejä Muinaiset skyytit olivat gööttiläisen käsityksen mukaan taitavia hinaamaan aluksia maitse Itä-Suomessa useita telateitä (kartat). Myöhemmin näille kohdin syntyi kanavia. Rakennettiin Ranskan rahoituksella Ruotusotamiehiä ja pakkotyövankeja. Rakennettiin lihasvoimalla ja ruudin avulla. Aluksi ruotsalaisia sotilaita, jotka olivat kotoisin kaivosalueilta (Taalainmaa). Kokeneita kaivosmiehiä. Työmaa toi tilauksia Helsingin porvareille Rakentaminen taukosi Pommerin sodan ( ) aikana Ruotsin oli vastattava Venäjän uhkaan Suurin uhka oli Venäjän kaleerilaivasto, jonka maihinnousua pelättiin Ruotsi tarvitsi oman saaristo- l kaleerilaivaston Kaleerit tarvitsivat tukikohdan, Viaporin Viaporin suurtyömaa käynnisti Helsingin kasvun Sotalaitoksen merkitys historiallisen muutoksen taustalla suuri 4

5 1700-luvulla vakaa usko, että ihminen pystyi muokkaamaan ympäristöään miten halusi Utopistisia hankkeita: silkinviljely Lapissa, Fagerön teollisuuskeskus, läpikulkuvesitiehanke. Kaupunkien ruutulaavan pakottaminen luontoon Lumetodellisuuden synnyttäminen mekaanisella teatteritekniikalla ja optisilla laitteilla Viaporin linnanpihan valeperspektiivi Viapori oli suurisuuntainen ja utopistinen suunnitelma, joka kuitenkin toteutui. Arkkitehtonisesti Viapori mukautui maastoon ja rantaviivaan ja tehtiin graniitista (poikkeuksellista Euroopassa) 5

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk 5.4.2011 Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Innovaatio=uusi keksintö, menetelmä tms., joka otetaan käyttöön Innovaatioiden leviäminen, diffuusio 1700-luvulla innovaatioiden leviäminen edellytti matkustamista

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3. Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla

ONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla

Lisätiedot

Henrik Leinon esi-isät

Henrik Leinon esi-isät Henrik n esi-isät Sukujuuret ja n hovi Teemu Harri www.kotiweb.kotiportti.fi/leino 10.06.2006 Sukukokous 2006 1 Säkkijärvi - Lahnajärvi Karjalan alue oli rauhaton sotien takia 1700-luvun alussa ja Ison

Lisätiedot

Suomen puolustus 1721-1808. 1

Suomen puolustus 1721-1808. 1 Suomen puolustus 1721-1808. 1 Einar W. btva. Sota on näytellyt hllomattavaa osaa Suomen historiassa.»tämä maa - Suomi - on kohta 700 vuotta kuulunut Ruotsin kruunulle, mutta ei ole milloinkaan vielä viittäkolmatta

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Hybridisota ja informaatiovaikuttaminen. Sotaa, manipulointia vai markkinointia?

Hybridisota ja informaatiovaikuttaminen. Sotaa, manipulointia vai markkinointia? Hybridisota ja informaatiovaikuttaminen Sotaa, manipulointia vai markkinointia? Venäjä katsoo informaatiokamppailuksi asevoimien ja poliittisten, taloudellisten, informaatio- ja muiden ei-sotilaallisten

Lisätiedot

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA

ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne

Lisätiedot

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa

Molemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa

Lisätiedot

1.12.2011. Kaksi 1700-luvun utopistista hanketta

1.12.2011. Kaksi 1700-luvun utopistista hanketta Kaksi 1700-luvun utopistista hanketta 1700-luvulla vallitsi vankka usko ihmisen kykyyn muokata luontoa Mekaaniset innovaatiot loivat optimistista tulevaisuudenuskoa Järki, kehitysoptimismi ja tiedonkeruu

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Tuntematon Viapori innovaatiokeskus ja talouselämän vilkastuttaja

Tuntematon Viapori innovaatiokeskus ja talouselämän vilkastuttaja Tuntematon Viapori innovaatiokeskus ja talouselämän vilkastuttaja Juha-Matti Granqvist, Sofia Gustafsson, Sampsa Hatakka ja Mikko Huhtamies Viaporia on tutkittu yllättävän vähän. Linnoituksen arkkitehtuuri,

Lisätiedot

- Infraa on rakennettu aina

- Infraa on rakennettu aina - Infraa on rakennettu aina - Varhaiset rakenteet (kivikaudelta 1800-luvulle) - Teollistuvan Suomen rakentaminen (1800-luvun jälkipuoliskolta alkaen) - Kaupungistuvan Hyvinvointi-Suomen rakentaminen (1950-)

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Ohjeita veneilijöille

Ohjeita veneilijöille Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen

Miinasotaa Suomenlahdella 1941. Antti Valkonen Miinasotaa Suomenlahdella 1941 Antti Valkonen 3.3.2011 11:56 1 Miinasotaa Suomenlahdella 1941 1. Suomi valmistautuu sotaan 2. Miinasota Suomenlahdella alkaa 3. Suomalaiset sukellusveneet laskevat miinoja

Lisätiedot

Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa

Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa Suomen asema kansainvälisessä kilpailussa < Valmennusjärjestelmäkuvauksen pääsivu Vuosina 2005 2010 Suomen kansainvälinen menestys oli asetettujen tavoitteiden valossa erinomaista. Kun tarkastellaan kolmessa

Lisätiedot

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa

Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa TALVISODAN LOPUN JÄNNITYSNÄYTELMÄ Käsikirjoitus: Harri Virtapohja Esittäjät: Harri Virtapohja, Veikko Parkkinen ja Timo Tulosmaa PALAUTAMME MIELEEN KANSAMME KOHTALON HETKET KEVÄÄLLÄ 1940 Jännitys tiivistyi

Lisätiedot

Kokeeseen tulevat aiheet

Kokeeseen tulevat aiheet Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset

Lisätiedot

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.

Suunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15. Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin. Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus

Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin. Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus Suomen ja Venäjän taloussuhteet autonomian ajan alusta nykypäiviin Antti Kuusterä VTT, dosentti 26.11.2015 Kuntien takauskeskus Geografialle emme voi mitään J. K. Paasikivi 65 vuotta aktiivisia yhteyksiä

Lisätiedot

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus

Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin. Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Meritilannekuva ja dynaaminen riskienhallinta paikkatiedoin Tommi Arola Meriliikenteen ohjaus Teemat Suomenlahden alusliikenne ja alusliikennepalvelu Missä tietoa tarvitaan ja mitä tietoa välitetään merenkulkijoille?

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

LINNAKESAARET. Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa. Ove Enqvist Heikki Tiilikainen TAMMI

LINNAKESAARET. Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa. Ove Enqvist Heikki Tiilikainen TAMMI LINNAKESAARET Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa Ove Enqvist Heikki Tiilikainen TAMMI Ove Enqvist. Heikki Tiilikainen LINNAKESAARET Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa Kustannusosakeyhtiö

Lisätiedot

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 10.10.2008

Rahoittajat ja tiedon julkisuus. Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 10.10.2008 Rahoittajat ja tiedon julkisuus Pirjo Hiidenmaa Suomen Akatemia 10.10.2008 Periaate Julkisella rahalla tehty tutkimus on julkista. Termikysymys Mitä open access on suomeksi? Mitä näkökulmaa sananvalinnalla

Lisätiedot

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU

SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA-MUSEO BUNKKERIMUSEO SALPAPOLKU SALPALINJA Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. geotekniikan asiantuntija /Muistio 1.10.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006

Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1. Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys Osa 1 Lappeenranta 2006 Etelä-Karjalan maisema- ja kulttuurialueselvitys, osa 1 Etelä-Karjalan liitto Lappeenranta 2006 Pohjakartat: Maanmittauslaitos,

Lisätiedot

10.11.2011. Ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen (n. 1427-1626) Olaus Magnus ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen 1500-luvulla

10.11.2011. Ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen (n. 1427-1626) Olaus Magnus ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen 1500-luvulla Ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen (n. 1427-1626) Olaus Magnus ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen 1500-luvulla 1 Maanmittaus määrittää mittauksin maastokohteiden sijaintia, muotoa ja kokoa (pinta-ala).

Lisätiedot

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen

Militarisoituminen ja megatrendit. Olli-Petteri Pitkänen Militarisoituminen ja megatrendit Olli-Petteri Pitkänen Johdantoa Fysiikan militarisoituminen Fysiikan tutkimuksen rahoituksen muuttumista sotilaspainotteiseksi Yhdysvalloissa. Lisäksi käsitellään myös

Lisätiedot

Kylät kaupungin kumppanina lähipalvelun synnyttämisessä. Pieksämäen kylät ry 12.5.2015

Kylät kaupungin kumppanina lähipalvelun synnyttämisessä. Pieksämäen kylät ry 12.5.2015 Kylät kaupungin kumppanina lähipalvelun synnyttämisessä Pieksämäen kylät ry 12.5.2015 Palveluja ajetaan alas sattumanvaraisesti Oikea käsi ei tiedä mitä vasen tekee Jopa hallintokuntien välillä on tiedonkulun

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu

TAK Rajatutkimus tuloksia Kouvolan seutu TAK Rajatutkimus 2014 tuloksia Kouvolan seutu 2 Suomessa / Ruotsissa vierailleet ulkomaalaiset matkailijat vuonna 2012 Venäjä Viro Ruotsi/Suomi Saksa Iso-Britannia Norja USA Japani Ranska Kiina Tanska

Lisätiedot

Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin. 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin. 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Jatkuvalla uusiutumisella eteenpäin 28.02.2011 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Sisältö Taloudellinen kehitys 2010 Markkinoiden kehitys Kilpailukyvyn kehittäminen Pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Sveaborgin antautuminen geopoliittisessa kontekstissä

Sveaborgin antautuminen geopoliittisessa kontekstissä 1 Suomen Sotahistoriallinen Seura 19.3.2018 Alpo Juntunen Sveaborgin antautuminen geopoliittisessa kontekstissä Johdanto Yli 200 vuoden ajan Sveaborgin antautuminen on ollut tutkijoiden ja harrastajien

Lisätiedot

Sotilaita ja siviilejä Viaporin väestö vuonna 1806

Sotilaita ja siviilejä Viaporin väestö vuonna 1806 Sotilaita ja siviilejä Viaporin väestö vuonna 1806 Pro gradu -tutkielma Sampsa Hatakka 2.5.2011 Suomen ja Pohjoismaiden historia Helsingin yliopisto Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1. Tutkimusaihe

Lisätiedot

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa)

Nettiraamattu lapsille. Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Sovittaja: Ruth Klassen Kääntäjä: Anni Kernaghan Tuottaja: Bible for Children www.m1914.org 2009 Bible for

Lisätiedot

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku

Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpapolku Salpalinja-museo Bunkkerimuseo Salpalinja Salpalinja rakennettiin uuden itärajan turvaksi talvisotaa seuranneen välirauhan aikana v. 1940-41. Keskeneräisen puolustusaseman linnoittamista jatkettiin kesällä

Lisätiedot

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.

Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää. Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Suunnistaminen peukalokompassilla Peukalokompasseissa on eroa

Suunnistaminen peukalokompassilla Peukalokompasseissa on eroa Suunnistaminen peukalokompassilla Peukalokompasseissa on eroa Pyörivä neularasia Kiinteä neularasia, Vain neula pyörii. Eikä mitään ylimääräisiä merkintöjä. Vain tuo musta suuntaviiva levyn reunassa. Pyörivällä

Lisätiedot

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo

Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu. Juha Vuorinen Porvoon museo Saariston rakennuskulttuuri ja matkailu Juha Vuorinen Porvoon museo Kulttuuriympäristö ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta.

Lisätiedot

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011

Ilmavoimat iskee. Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Ilmavoimat iskee Carl-Fredrik Geust, dipl.ins. Suomen Sotahistoriallisen Seuran hallituksen jäsen 23.11.2011 Joroisten lentokenttä 3./LeLv 26:n Fiat-ohjaajia: kers I. Pöysti, ylik O. Paronen, vääp V.

Lisätiedot

Työssäoppiminen 16.4-26.5.2013, Fuengirola

Työssäoppiminen 16.4-26.5.2013, Fuengirola Työssäoppiminen 16.4-26.5.2013, Fuengirola Matkaan lähdimme maanantaina 15.4 jännittynein, mutta iloisin mielin. Tiistai-aamuna lensimme Kööpenhaminan kautta Malagaan. Malagassa oli lämmintä ja jännityksestä

Lisätiedot

Matkailu Kaakkois-Suomessa

Matkailu Kaakkois-Suomessa Matkailu Kaakkois-Suomessa Kulttuurimatkailufoorumi 17.11.2011 Maija-Liisa Huovila, Kaakkois-Suomen ELY-keskus Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Maija-Liisa Huovila 17.11.2011 1 Matkailu Kaakkois-Suomessa Alueella

Lisätiedot

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016

Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta. Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet ja muuta ajankohtaista vesiväylänpidosta Vesiväyläpäivät 6.4.2016 6.4.2016 Korjausvelkahankkeet Ns. korjausvelkapaketista vesiväylien kunnostukseen 10,5 M Saimaan kanavan alaporttien

Lisätiedot

Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto:

Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto: Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto: Sheet1 (Timo Meriluoto) (Päivitetty 9.9.2015) (Maanmittaushallitus = Maanmittauslaitos) (Geologinen Toimikunta = Geologinen Tutkimuskeskus) [G]=Ks. tarkempaa selitystä

Lisätiedot

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa

Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen esikuvansa 2016 Loviisalainen Pakettijahti Österstjernan www.osterstjernan.fi Pakettijahti Österstjernan purjehti vuosina 1815 1848 reitillä Loviisa - Tukholma kuljettaen sekä matkustajia että rahtia. Historiallisen

Lisätiedot

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa

Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Meri ja saaristo Visit Finlandin strategioissa Jaakko Lehtonen, Executive Vice President 5.2.2015 2 JAAKKO LEHTONEN Ulkomaiset yöpymiset matkailun suuralueittain 2013 20 % 25 % 18 % 38 % Rannikko ja saaristo,

Lisätiedot

Uudenmaan kulttuuriympäristöjen helmiä

Uudenmaan kulttuuriympäristöjen helmiä Uudenmaan kulttuuriympäristöjen helmiä Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys Missä maat on mainiommat seminaari 20.9.2011 Maakunta-arkkitehti Elina Kuusisto 2 3 Kulttuuriympäristöselvityksen taustaa Uudenmaan

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmalliksi

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys. Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmalliksi Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin esitys Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatio- ja rahoitusmalliksi Miksi Paras-hanke ei riitä? - sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

P R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A

P R O F. R A D I K A A L I N V E S I L I I K E N N E A R V I O I D E N N Ä K Ö K U L M A S T A KOTK AN SATAMA JA SISÄVESILIIKENNE P R O F. J O R M A T A I N A N V U O N N A 2 0 0 8 T E K E M Ä T A N A L Y Y S I T, A R V I O T J A E N N U S T U K S E T K Y M E N L A A K S O N V E S I L I I K E N

Lisätiedot

Kultakaleeri. quaworld DM-kurssi kevät 2003 K. arttaharjoitus

Kultakaleeri. quaworld DM-kurssi kevät 2003 K. arttaharjoitus Kultakaleeri A quaworld DM-kurssi kevät 2003 K arttaharjoitus Pekka Puomio PatricLindman Miikka Pyykkö MarkoPirinen TimoMäkinen Sami Juha KimNyström MikkoKemppinen Kultakaleerintarina Kultakaleeri lienee

Lisätiedot

GUSTAVSVÄRNIN KOLME ELÄMÄÄ. Retkeilijöiden opastus Gustun saaarella Eevakaisa Mäntyranta,

GUSTAVSVÄRNIN KOLME ELÄMÄÄ. Retkeilijöiden opastus Gustun saaarella Eevakaisa Mäntyranta, GUSTAVSVÄRNIN KOLME ELÄMÄÄ Retkeilijöiden opastus Gustun saaarella Eevakaisa Mäntyranta, 27.6.2017 Vieraiden tullessa muut työt keskeytetään ja mennään vastaan laiturille. Konehuone ja kauppa kannattaa

Lisätiedot

www.handelsbanken.fi Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta

www.handelsbanken.fi Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta Case Handelsbanken Paikallisesti sovittu malli palkkakeskustelusta Handelsbanken lyhyesti Perustettu vuonna 1871 Tukholmassa, samannimisenä Ruotsin suurin ja Pohjoismaiden 3. suurin pankki Henkilökuntaa

Lisätiedot

Pyöräilemme syöpäsairaiden lasten hyväksi

Pyöräilemme syöpäsairaiden lasten hyväksi Pyöräilemme syöpäsairaiden lasten hyväksi Liity osaksi Team Rynkeby -sponsoriverkostoa www.team-rynkeby.fi www.team-rynkeby.com/likedin www.facebook.com/teamrynkeby w Team Rynkeby on pohjoismainen hyväntekeväisyystiimi,

Lisätiedot

Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA. yhteistyössä:

Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA. yhteistyössä: Rakensimme myynnille jo omansa, joka toimii. Nyt on huollon vuoro. HUOLLON UUSI VALMENNUS- OHJELMA yhteistyössä: Yhteistyössä räätälöimme tekniselle kaupalle Huollon uuden valmennusohjelman Emme ole myyjiä

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VI: Valistuneet itsevaltiaat Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

6. LINNOITUKSET. Etelä-Karjala, linnoitettu maakunta

6. LINNOITUKSET. Etelä-Karjala, linnoitettu maakunta 6. LINNOITUKSET Etelä-Karjala, linnoitettu maakunta Valtakunnan rajat ovat lähes koko historiallisen ajan jakaneet Etelä-Karjalan eri valtakuntien osiksi. Ruotsi ja itsenäistymisen jälkeen myös Suomi sekä

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS

KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS MAAILMALLA TARVITAAN POIKKEUKSELLISEN HYVIÄ TUOTTEITA JA PALVELUITA KANSAINVÄLISYYSKARTOITUS POHJOISKARJALAISISSA YRITYKSISSÄ Lisätiedot: erikoissuunnittelija, i itt FT Anneli Airola anneli.airola@pkamk.fi,

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja näkymät

Taloudellinen tilanne ja näkymät Taloudellinen tilanne ja näkymät Vesa Vihriälä 19.11.2015 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan BKT 6-7 % kriisiä edeltänyttä huippua pienempi Suomi pärjännyt keskeisiä kilpailijamaita huonommin BKT:n

Lisätiedot

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta

Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta 1 Usko Anttikoski dipl.ins. /Muistio 30.8.2012 Euroopan pohjoinen ulottuvuus geotekniikan kannalta Yhteenveto Kirjoituksessa selostetaan Pohjoismaiden ratakorridoreja Jäämereltä Välimerelle. Varsinkin

Lisätiedot

Oanha. Opas julkaissut. Shrensoärd-Seura. 2 karttaa. .. Al'

Oanha. Opas julkaissut. Shrensoärd-Seura. 2 karttaa. .. Al' Oanha Suomenlinna Opas julkaissut Shrensoärd-Seura 2 karttaa.. Al' uhmal astu saaren luo, kun maassa oaino käy, kun merten kuningatar tuo ei leppyisältä näy: tuhansin kidoin kuolemaa sen tulikirnut kiljahtaa."

Lisätiedot

Kuningas Daavid (2. osa)

Kuningas Daavid (2. osa) Nettiraamattu lapsille Kuningas Daavid (2. osa) Kirjoittaja: Edward Hughes Kuvittaja: Lazarus Kääntäjä: Anni Kernaghan Sovittaja: Ruth Klassen Suomi Kertomus 21/60 www.m1914.org Bible for Children, PO

Lisätiedot

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen

Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Suomenlahden kansallispuistojen kehittäminen Petteri Tolvanen, WWF 19.3.2015 Petteri Tolvanen WWF:n esitys toukokuu 2014 Porkkalan uudelleenperustaminen; erittäin monipuolinen luontokokonaisuus vanhoista

Lisätiedot

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU

KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU KONTTILIIKENTEEN KEHITYNÄKYMÄT SUOMENLAHDELLA KYMENLAAKSON KAUPPAKAMARIN LOGISTIIKKAPÄIVÄ 21.5.2008 PROFESSORI JORMA TAINA TURUN KAUPPAKORKEAKOULU PYRIN ANTAMAAN VAIN PIENEN PINTARAAPAISUN TÄLLÄ HETKELLÄ

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1

UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 IMMORTALS OSA 1 UUTUUDET TOUKOKUU - KESÄKUU 2012 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 SYVÄLLE SALATTU IMMORTALS NORDISK FILM TOUKOKUUN-KESÄKUUN 2012 UUTUUDET 1 TWILIGHT: AAMUNKOI - OSA 1 Yli 190 000 elokuvakatsojaa! Tervetuloa

Lisätiedot

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!

MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Kysely Välkky-projektissa keväällä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Aika ja paikka: 11.3.2011, MTC Oy, Pori Kouluttajat: Timo Martelius

Lisätiedot

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT

JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,

Lisätiedot

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista

Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 20.08.2014 KJ Esimerkkejä Suomenlahden öljyvahinkolaskelmista 1. Perusteet 1.1. Yleistä Suomenlahdelle on vuosina 2011-2014 tehty Suomen ympäristökeskuksessa SpillModlaskentaohjelmistolla laskelmia erilaisten

Lisätiedot

Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma

Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma Hyvä vesihuoltohanke, suunnittelijan näkökulma Hannu Pirinen Pohjois-Karjalan aikuisopisto 16.03.2012 Maveplan Oy March 14, 2012 2 PÄÄVAIHEET: Osuuskunnan perustaminen Liittymishalukkuuden selvittäminen

Lisätiedot

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit

Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset. Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokyselyn ja Morjens Loviisa mobiilisovelluksen kyselyn tulokset Valkon ja sen lähialueiden osayleiskaavan rakennemallit Paikkatietokysely 5.7. 13.8.2018 Loviisan kaupunki suoritti 5.7. 13.8.2018

Lisätiedot

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha

Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen

Lisätiedot

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014

HELSINKI. Helsingin Satama. Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 HELSINKI 2014 Helsingin Satama Vuosaaren sataman telakan väylän viistokaikuluotausaineiston arkeologinen tulkinta 10.10.2014 Arkisto- ja rekisteritiedot Kunta: Helsinki Alue: Vuosaaren satama, Skatanselkä,

Lisätiedot

Tervetuloa Porvooseen, Suomen parhaaseen matkailukaupunkiin!

Tervetuloa Porvooseen, Suomen parhaaseen matkailukaupunkiin! Tervetuloa seen, Suomen parhaaseen matkailukaupunkiin! Monta reittiä seen! on paikka, jonka vanhan kaupungin mukulakivikadut, pienet galleriat ja jokimaisema ranta-aittoineen hurmaavat kävijänsä yhä uudelleen.

Lisätiedot

VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE

VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE 9 VENÄJÄN POHJOINEN SOTILASPIIRI; PUOLUSTUSVYÖHYKE JA HYÖKKÄYKSEN LÄHTÖALUE Eversti Erkki Nordbergin juhlaesitelmä 'Suomen Sotatieteellisen Seuran vuosikokouksessa 10.3.1997. Kunnioitetut kuulijat. Venäjä

Lisätiedot

Miten ilmaston lämpeneminen Arktiksessa vaikuttaa Suomen ilmastoon?

Miten ilmaston lämpeneminen Arktiksessa vaikuttaa Suomen ilmastoon? Miten ilmaston lämpeneminen Arktiksessa vaikuttaa Suomen ilmastoon? Timo Vihma Ilmatieteen laitos Meteorologinen tutkimus Mitä tiedämme varmuudella - Arktis on viimeisten 100 vuoden aikana lämmennyt noin

Lisätiedot

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET

ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET ITÄMEREN KANSALLISPUISTOT JA UHATUT VIRTAVEDET 19.3.2015 klo 17.30 Eduskunnan kansalaisinfo Suomenlahden kansallispuistojen täydennys Ympäristöneuvos JukkaPekka Flander YMPÄRISTÖMINISTERIÖ Muokkaa alaotsikon

Lisätiedot

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen

Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti. Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Suomenlahti-selvitys Itäinen Suomenlahti Kotka 19.3.2015 Seppo Manninen Mistä on kyse? Ympäristöministeriön tehtäväksi anto Metsähallitukselle selvittää osana Suomenlahti 2014 vuoden toimenpiteitä Suomenlahden

Lisätiedot

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ

Jurkoja. SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ SUKUTUTKIMUS MUISTIO 14.9.2011 Into Koivisto ja Markus Koivisto JURKOJA JA KOIVISTOLAISIA 1600-LUVUN INKERISSÄ Lähde: Pähkinälinnan läänin henkikirjat Inkerinmaalla henkikirjoja (manthals längd) on 1600-luvulla

Lisätiedot

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15

HYVÄÄ JA HUONOA 8 APTEEKKARI 1/15 HYVÄÄ JA HUONOA Lena Sonnerfelt asioi Kronan apteekissa Tukholman Tyresössä. Hänen mielestään apteekkipalvelut ovat muuttuneet osin paremmiksi, osin huonommiksi valtiollisen monopolin purkamisen jälkeen.

Lisätiedot

Puumalan saaristoreitti Menestystarina 2017

Puumalan saaristoreitti Menestystarina 2017 Puumalan saaristoreitti Menestystarina 2017 Riitta Viialainen, Nestorinranta 15.11.2017 Puumalan saaristoreitti 300 km Helsingistä 260 km Pietarista Aikataulu, hinnat, kapasiteetti, matka-aika Klo 14

Lisätiedot

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta ALLECO RAPORTTI N:O 2/2013 Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta Eveliina Salo (Pintafilmi Oy) MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie

Lisätiedot

MERIVOIMIEN UUDEN MONITOIMIALUKSEN KASTETILAISUUS UUDESSAKAUPUNGISSA 8.3.2011 YMPÄRISTÖVAHINKOJEN TORJUNTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN

MERIVOIMIEN UUDEN MONITOIMIALUKSEN KASTETILAISUUS UUDESSAKAUPUNGISSA 8.3.2011 YMPÄRISTÖVAHINKOJEN TORJUNTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN MERIVOIMIEN UUDEN MONITOIMIALUKSEN KASTETILAISUUS UUDESSAKAUPUNGISSA 8.3.2011 YMPÄRISTÖVAHINKOJEN TORJUNTAVALMIUDEN KEHITTÄMINEN Kalervo Jolma Suomen ympäristökeskus 3.3.2011 22.6.2010 Ympäristöministeriö

Lisätiedot

Hurmaava Hamina 1 Y s t ä v ä l l i n e n m e r e n r a n t a k a u p u n k i

Hurmaava Hamina 1 Y s t ä v ä l l i n e n m e r e n r a n t a k a u p u n k i Hurmaava Hamina Y s t ä v ä l l i n e n m e r e n r a n t a k a u p u n k i 1 Tervetuloa ystävälliseen merenrantakaupunkiin Hamina on viehättävä, yli 21 000 asukkaan pikkukaupunki Kaakkois-Suomessa, Suomenlahden

Lisätiedot

HELSINKI Suomenlinna Vankila

HELSINKI Suomenlinna Vankila T U T K I M U S R A P O R T T I HELSINKI Suomenlinna Vankila Suomenlinnan vankilan alueen kaivutöiden arkeologinen valvonta 6.6. 14.6.2013 AKDG3353:13 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT

Lisätiedot

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE

KOTKA VTS MASTER'S GUIDE 1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN

Lisätiedot