Mikko Huhtamies MMikk

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk"

Transkriptio

1 Mikko Huhtamies MMikk Innovaatio=uusi keksintö, menetelmä tms., joka otetaan käyttöön Innovaatioiden leviäminen, diffuusio 1700-luvulla innovaatioiden leviäminen edellytti matkustamista Muuttoliike yksittäiset ihmiset tai joukkomuutto levittivät asiantuntemusta ja innovaatioita Valtiovalta ohjasi ja kannusti muuttoliikettä. Savolainen kaskitekniikka levisi Ruotsin Värmlantiin 1500-luvulla Vallonit (nyk. Belgian alueelta) toivat uuden rautateollisuuden Ruotsiin 1600-luvulla Helsingin perustaminen 1550, Tammisaaren porvarit pakkosiirrettiin Helsinkiin Karlskronan laivastoasemalle siirrettiin pohjalaisia laivakirvesmiehiä Maantiede (etäisyydet, luonnonolot ja esteet) vaikuttavat innovaatioiden leviämiseen. Helsingin edustan linnoittaminen ajankohtaistuu1700-luvun alkupuolella Ranskan rahoittama merilinnoitus Venäjää vastaan. Työt alkoivat Viapori lisäsi Tukholman kiinnostusta Suomea kohtaan Laivastoasema (kaleerilaivasto). Ehrensvärd: Hävisimme sodan (so. suuren Pohjan sodan), koska meillä ei ollut kaleereja. Rakentaminen teknisesti ja logistisesti vaikea tehtävä Aikansa huippuosaaminen keskittyi Viaporiin Ehrensvärd, Thunberg, af Chapman ja heidän alaisuudessaan olevat lukuisat linnoitusupseerit (E. O Runeberg). Monet heistä Christopher Polhemin oppilaita (Polhem Olof Rudbeckin oppilas) Helsingissä n ihmistä Viaporissa n Sotilaat tulivat katukuvaan ja hallintoon Viapori militarisoi Helsinkiä. Sotilaat asuivat helsinkiläisten luona. Porvaristo toivoi liiketoimintaa suojaavaa linnoitusta (Venäjän pelko) Toivotut tavarantilaukset. Elinkeinoelämä vilkastui Rahatalous yleistyi > Rahanvaihtokonttori perustetaan Tarvittiin rakennusaineita ja ruokaa Tuotantolaitoksia syntyi Helsingin kaupunkiin ja pitäjään Tiiliruukkeja (25), kalkinpolttolaitoksia (pääosin Sipoosta ja Gotlannista), veistämöitä, sahoja, käsityötoimintaa, elintarviketuotantoa (panimoita, viljamakasiineja, myllyjä, tupakkaplantaaseja) Käsityöläisiä Helsingissä , Köydenpunontarata (2?) Kampissa (156 jalkaa, 93 m pitkä) Talonpojille kuljetustöitä ja tuohta Linnoitustöiden keskeytyminen Pommerin sodan takia aiheutti Viaporin alihankkijoille konkurssiaallon. Anniskelupaikkoja 76, Viaporissa 4, viinikellareita 7 (1777) Oluenpanijoita n. 60 (1784) Linnoitustyömaan logistiikka edellytti maanhallinnan rationalisointia ja maanviljelyksen tehostamista Keskiaikaisesta sarkajaosta isojakoon Kollektiivisesta maanomistuksesta yksityisomistukseen Esimerkiksi puun osto helpottui E. O Runeberg ryhtyi johtamaan isojakoa 1

2 Thunbergin mylly Monitoimivoimakone. Pumppasi vettä telakasta, jauhoi viljaa, sahasi puuta (hienoterätekniikka) Lisäksi hevoskäyttöinen (12) kaksilinjainen pumppu Tuulimyllyt yleistyivät 1748 alkaen Helsingissä ja sen pitäjässä Katajanokka, Johanneksenvuori, Siltavuori, Vironniemi, Hämeenkadun varrella. Viisi tuulimyllyä ja yksi hevosmylly. (lähde: 1765 suostuntavero) Höyrykone käytössä Ruotsissa jo 1720-luvulla. Ei kilpailukykyinen tuulivoimatekniikan kanssa Helsingin asemakaavasuunnitelmat sisälsivät kanavia (KluuviKaupunginlahti) Ehrensvärdin kanavasuunnitelma Saaren kartanossaan Mynämäellä Räjäytys-, louhintatekniikka ja vaaituslaiteet mahdollistivat periaatteessa kanavat 2

3 Kaleeritelakka ja avomeritelakka Thunbergin sulkuproomu, nousi ja laski, pumppaamalla sen säiliöissä olevaa vettä (tällainen on edelleen Suomenlinnan telakalla) Telakan jäänestojärjestelmä: puulämmitteiset kamiinat. Yksi syy Viaporin suuren puunkulutuksen taustalla 3

4 Ehrensvärd: Hävisimme vuosien sodan karttojen puutteen takia.. Ehrensvärd innokas kartografi Helsingissä (asemakaavoitukset) ja sen ympäristössä Merialueilla (väylät Viaporiin), kartoituksia ja luotauksia, merimerkkejä (Thunbergin mylly Viaporin majakkana) Saaristolaivaston toimintakyky edellytti merikartoituksia. Saariston talonpoikien merkitys luotseina ja pelastussukeltajina. Itä-Suomessa (ns. pitäjänkartoitukset 1:20 000) km syvä vyöhyke rajan pinnassa (puolustuksen porrastus) Geodeettiset runkomittaukset (kiintopisteketjut) Viaporista Tukholmaan Tarkkojen kartoitusten edellytys Ohjasiko Viapori läpikulkuvesitiehankeen lännen sijasta etelään? Työmaan tavarantoimitusten helpottaminen Viaporissa tarvittiin puuta, tiiltä ja kalkkia Tiilituotanto edellytti polttopuuta Ehrensvärd määräsi Helsingin puutaloja purettavaksi polttopuuksi Puu-Helsinki poltettiin Viaporin uuneissa Salpietari, ruudin tärkein ainesosa Ehrensvärd perusti kemiallisen salpietarilaboratorion Helsinkiin Salpietaria tarvittiin Viaporissa ja Helsingissä enemmän kuin muualla valtakunnassa Tykkejä kehiteltiin Ehrensvärdin aloitteesta alettiin porata tykkien putket valamisen sijaan 4

5 Kaleerit. Ruotsalaisupseerien opintomatkat Välimerelle 1760-luvulla uudet saaristofregatit Kaleerin ja linjalaivan (tav. avomerisotalaiva) hybridi Laitatykistö, latinalaistakila, myöh. raakapurjetakila Raskas soudettava, huono purjehtija Uusimaa ja Pohjanmaa luokat edistyksellisiä. Kääntyvät tykkilavetit, mastonkaatojärjestelmä Saaristofregatit rakennettiin pääosin männystä Viaporin tiilivarastoille ja kivirakentajille oli käyttöä myös Helsingissä Haluttiin säästää puuta (paloturvallisuus, laivaston tarpeet) Myös tavalliset rivisotilaat oppivat räjäytystekniikan ja alkoivat rakentaa kivijalkoja taloihinsa Helsingin raatihuone ja koulutalo Saniteettiolot kehittyvät Ehrensvärdin aloitteesta: ensimmäiset yleiset käymälät Helsinkiin Upseerien mukana uusi tapakulttuuri Seuraelämä (salaseurat kuten Valhalla seura 1780-luvulla) Vapaamuuraritoiminnan keskus Ehrensvärd kehitti upseerien yleissivistävää opetusta. Viaporissa maan suurimpia kirjastoja. Pelit (biljardi, korttipelit). Anders Byströmin biljardisali Viaporissa Viaporin taiteilijapiiri Monet heistä linnoitusinsinöörejä ja kartografeja (Tykistöluutnantti E. A. Gete oli kartografi, Elias Martin koristeli laivoja ja opetti upseereille piirustusta) Puutarhat Töölön hapelähde, Töölönlahden luot.puol. Kaivohuone. Teatteriseurueet, nuorallatanssia. Teatteritilana raatimies Etholenin tupakkaplantaasin kuivatuslato (1790). Hornborg, 545. Ensimmäinen kahvihuone 1773 Ilotulitukset (1773), vahakabinetti (1800) 5

6 Ehrensvärd perusti 1760-luvulla laivapoikakoulun Viaporiin Laivaston miehistön, aliupseerien ja laivapuuseppien poikia Köyhiä tai orpoja poikia Saivat teoreettista ja käytännöllistä opetusta laivastouraa varten Ehrensvärdin tupakkaplantaasin lastenkoti (tykistön lapsille). Brändö rusthollin mailla Herttoniemessä. Perimmäisenä tavoitteena miehistön täydentäminen Laivastossa kuolleisuus korkealla tasolla Laivaston taistelukyky heikkeni, miehistön rekrytointi hankaloitui Viaporiin sotilassairaala (Tukholmassa oli jo) Af Chapmanin sairaalalaivat. Aseistettuja. Laivojen tuuletus ongelmana. Daniel Thunberg kehitti potkuritoimisen ilmanvaihtolaitteen (väderväxlingsmaskin) Viaporiin tuli teknisiä ja kulttuurisia uutuuksia, joita se välitti ympäristöönsä Uutta luova merkitys Helsingin ja Uudenmaan talouselämälle Sosiaalisia (laivapoikakoulut) ja kulttuurisia uutuuksia (salaseurat, seuraelämä) Telakka valtakunnan (Euroopan) edistyksellisin Merkittävä eurooppalainen laivanrakennuskeskus. Uusia alusmodifikaatioita saaristo-oloihin. Innovaatiokeskus siirtyi: Venetsia-Hollanti-Englanti- Karlskrona-Pietari-Viapori 6

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen

Lisätiedot

8.2.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk

8.2.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Sveaborg, yxi fästingi makaa muutamain holmain päällä meresä likillä Helsingforssia. On se suurin ja ia wäkevin fästingi waldakunnassa. Uudella maalla on 4 kaupunkia: Helsingforssi,

Lisätiedot

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum

3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri

Lisätiedot

Tuntematon Viapori innovaatiokeskus ja talouselämän vilkastuttaja

Tuntematon Viapori innovaatiokeskus ja talouselämän vilkastuttaja Tuntematon Viapori innovaatiokeskus ja talouselämän vilkastuttaja Juha-Matti Granqvist, Sofia Gustafsson, Sampsa Hatakka ja Mikko Huhtamies Viaporia on tutkittu yllättävän vähän. Linnoituksen arkkitehtuuri,

Lisätiedot

Vesi ja teknologia 21.11.2011. Vanhin tekniikan muoto. Vesi, sähkön varhainen korvike. jatkuu. Arkhimedes. Hellenistinen aika

Vesi ja teknologia 21.11.2011. Vanhin tekniikan muoto. Vesi, sähkön varhainen korvike. jatkuu. Arkhimedes. Hellenistinen aika Vanhin tekniikan muoto Jokilaaksokulttuurit perustuivat veden (tulvat) hallintaan, saatavuuteen ja hyödyntämiseen kuljetuksissa Mesopotamia, Egypti, Indus ja Kiina (n. 3000-2000 ekr.) Vesi ja teknologia

Lisätiedot

1.12.2011. Kaksi 1700-luvun utopistista hanketta

1.12.2011. Kaksi 1700-luvun utopistista hanketta Kaksi 1700-luvun utopistista hanketta 1700-luvulla vallitsi vankka usko ihmisen kykyyn muokata luontoa Mekaaniset innovaatiot loivat optimistista tulevaisuudenuskoa Järki, kehitysoptimismi ja tiedonkeruu

Lisätiedot

10.11.2011. Ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen (n. 1427-1626) Olaus Magnus ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen 1500-luvulla

10.11.2011. Ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen (n. 1427-1626) Olaus Magnus ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen 1500-luvulla Ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen (n. 1427-1626) Olaus Magnus ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen 1500-luvulla 1 Maanmittaus määrittää mittauksin maastokohteiden sijaintia, muotoa ja kokoa (pinta-ala).

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789

Kansakuntien sota. Ranskan suuri vallankumous 1789 Kansakuntien sota janne.malkki@gmail.com Ranskan suuri vallankumous 1789 Liberté, égalité, fraternité alamaisista tulee kansalaisia vallankumouksen esimerkki uhka monarkeille ympäri Eurooppaa vallankumoukselliset

Lisätiedot

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 2 12,999,976 km 9,136,765 km 1,276,765 km 499,892 km 245,066 km 112,907 km 36,765 km 24,159 km 7899 km 2408 km 76 km 12 14 16 1 12 7 3 1 6 2 5 4 3 11 9 10 8 18 20 21 22 23 24 25 26

Lisätiedot

Albergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry

Albergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret

Lisätiedot

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA

VARJAKKA hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 2020 -hanke VARJAKKA 2020 HANKE VARJAKAN ALUE INFOA 27.5.2009 VARJAKKA - ALUERAJAUS Aluerajaus: Varjakan saari, Varjakan mantere ja Akion saari Alueen pinta-ala noin 200 ha (Varjakka + Pyydyskari 100 ha,

Lisätiedot

Sotilaita ja siviilejä Viaporin väestö vuonna 1806

Sotilaita ja siviilejä Viaporin väestö vuonna 1806 Sotilaita ja siviilejä Viaporin väestö vuonna 1806 Pro gradu -tutkielma Sampsa Hatakka 2.5.2011 Suomen ja Pohjoismaiden historia Helsingin yliopisto Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1. Tutkimusaihe

Lisätiedot

Adolf Erik Nordenskiöld

Adolf Erik Nordenskiöld P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik

Lisätiedot

Oanha. Opas julkaissut. Shrensoärd-Seura. 2 karttaa. .. Al'

Oanha. Opas julkaissut. Shrensoärd-Seura. 2 karttaa. .. Al' Oanha Suomenlinna Opas julkaissut Shrensoärd-Seura 2 karttaa.. Al' uhmal astu saaren luo, kun maassa oaino käy, kun merten kuningatar tuo ei leppyisältä näy: tuhansin kidoin kuolemaa sen tulikirnut kiljahtaa."

Lisätiedot

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 )

Suomen historia. Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) 2009-2013 Suomen historia Esihistoria ( 1300) Ruotsin vallan aika (1300 1809) Venäjän vallan aika (1809 1917) Itsenäinen Suomi (1917 ) Sotien jälkeinen aika (1945 ) Nykyaika Esihistoria ( 1300) Suomi

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA

6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA

Lisätiedot

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA

HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA HISTORIASUUNNISTUS KOKKOLASSA Etsi karttaan merkityt numeroidut kohteet ja tee niihin liittyvät tehtävät. Jokaisesta kohteesta on vanha kuva ja kysymyksiä. Voit kiertää kohteet haluamassasi järjestyksessä.

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut

MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET. VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLISEN TUULIVOIMAN TUOMAT HAASTEET VELMU-seminaari 11.2.2009 Michael Haldin Metsähallitus Pohjanmaan luontopalvelut MERELLINEN TUULIVOIMA MISTÄ ON KYSE? Merellinen tuulivoima on meri- ja saaristoalueille

Lisätiedot

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.

Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3. Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018

Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) LUKUVUOSI 2017/2018 Tasa-arvosuunnitelma KAURASLAMMEN KOULU (LUOKAT 7-9) 1.1.2017- LUKUVUOSI 2017/2018 Mikä tasa-arvosuunnitelma on? Tasa-arvosuunnitelman tavoitteena edistää eri sukupuolten tasa-arvoa koulussamme Muodostetaan

Lisätiedot

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA

ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA ILOISTA PÄÄSIÄISTÄ! ME 111 MAALISKUU 2015 - PÄÄTOIMITTAJA marketta.sarahonka@edu.hel.fi Ympäristöraadin terveiset Viikolla 13 kiinnitimme ruokalassa huomiota hyvään ruokalakäyttäytymiseen ja ruokahävikin

Lisätiedot

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Vimpelin sotakoulu Pekka Koivisto VSSPK 1

Vimpelin sotakoulu Pekka Koivisto VSSPK 1 Vimpelin sotakoulu 28.12.1917 13.1.1918 30.3.2019 Pekka Koivisto VSSPK 1 Sotakoulun merkki Akseli ja Jorma Gallen-Kallela 30.3.2019 Pekka Koivisto VSSPK 2 Perustaminen Aktiivinen Komitea teki alustavan

Lisätiedot

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2015

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2015 VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2015 AIKA KLO KLO TAPAHTUMA/PAIKKA JÄRJESTÄJÄ YHTEYSHENKILÖ 9.5.15 10.5.15 n. 10.00 n. 16.00 Optimistijollien maajoukkuekarsintakisa/kruunuvuorenselkä, pohjoinen

Lisätiedot

Hilja-mummin matkassa

Hilja-mummin matkassa Hilja-mummin matkassa Tuntematon isoäitimme Helena Ahonen Dordela-Krämer sukuseuran kokous 11.8.2018 Mallusjoella Hedvig Dordela. 1768 Virenoja, Dordela,Mäkelä Mickel Holmberg. 1769. Virenoja, Pöllölä

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Mittapöytämittauksesta

Mittapöytämittauksesta 40 Mittapöytämittauksesta Maanmittaus 84:2 (2009) Historiallinen tietoisku Mittapöytämittauksesta Pertti Heikkilä pheikki@suomi24.fi Mittaaminen ja kartanteko oli ihan kelvollista jo tuhansia vuosia sitten

Lisätiedot

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2010

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2010 11.5.10 15.6.10 18:00 21:00 Pohjoinen Kruunuvuorenselkä HTPS Aatos Kiiveri 050-567 8383 11.5.10 15.6.10 18:00 21:00 Helsingin edusta, Tiistaikilpailut Koivusaaren Roope Heikkilä 044-3300647 13.5.10 7:30

Lisätiedot

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puupolttoaineen käyttö energiantuotannossa vuonna 2002 Toimittaja: Esa Ylitalo 25.4.2003 670 Metsähakkeen

Lisätiedot

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK

Oulu ennen ja nyt. Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK 1 Pohjois-Pohjanmaan museo Oppimateriaalia kouluille / AK Oulu ennen ja nyt Tätä materiaalia voi käyttää apuna esimerkiksi historian tai kuvataiteiden opinnoissa. Tehtävät sopivat niin yläasteelle kuin

Lisätiedot

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala

Lintu Sininen. Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Lintu Sininen Karjaan yhteiskoulun ja Karjaan lukion kouluruokala Karjaan yhteiskoulu ja Karjaan lukio Koulumme toimivat läheisessä yhteistyössä, samansuuntaisin arvoin ja toimintatavoin, lähtökohtana

Lisätiedot

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta

Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta ALLECO RAPORTTI N:O 2/2013 Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta Eveliina Salo (Pintafilmi Oy) MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie

Lisätiedot

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666

Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat 1-2 / 2019 yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Opetussuunnitelmakysely - Huoltajat yhteenveto/kaikki koulut Mäntsälä n = 666 Miten seuraavat asiat ovat välittyneet lapsenne koulun arjesta? Oppilas voi vaikuttaa opetuksen suunnitteluun. Säännöllisesti

Lisätiedot

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.

Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti

Lisätiedot

Asiantuntijoiden rekrytointi sosiaalisessa mediassa. Juha Frey, Netprofile 6.9.2011

Asiantuntijoiden rekrytointi sosiaalisessa mediassa. Juha Frey, Netprofile 6.9.2011 Asiantuntijoiden rekrytointi sosiaalisessa mediassa Juha Frey, Netprofile 6.9.2011 Ennen: Kun sanot mitä sanot, saat mitä haet. Sivistynyt y 47-v, raitis ja kunnollinen POIKAMIES, joka ei juo eikä tupakoi

Lisätiedot

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola

Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola Eila Väänänen Eila Marjatta Väänänen, o.s. Tahvola, syntyi 22.1.1922 Lappeella ja kävi kansakoulun 1928 1934 Lappeen Simolassa ja lyseon pääosin Viipurissa 1934 1939. Eila 13-vuotiaana Eila ja äiti Irene

Lisätiedot

Piirros Mika Kolehmainen

Piirros Mika Kolehmainen Piirros Mika Kolehmainen Liikunnan syventävä kurssi Liikunnan tarkoitus on tuottaa iloa, virkistystä ja hyvinvointia. Tavoitteena on motoristen perustaitojen vahvistaminen ja monipuolistaminen sekä liikunnallisten

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VI: Valistuneet itsevaltiaat Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun.

Yhtenäiskoulu. Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI. www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU. opas. peruskoulun. Yhtenäiskoulu Louhentie 3 00610 HELSINKI PL 3312 00099 HELSINGIN KAUPUNKI www.ynk.edu.hel.fi YHTENÄISKOULU opas peruskoulun luokille 7 9 Yhtenäiskoulun 7. - 9. luokkien tuntijako Vuosiluokka 7 8 9 Kaikille

Lisätiedot

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget)

Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Opintoretkeilypäivä 24.9.2011, aamupäivä Kirjurina Sameli Salokannel Falunin kuparikaivos (Stora Kopparberget) Stora Kopparbergetin kaivostoiminnalla on ollut merkittävä vaikutus koko Ruotsin kehitykseen

Lisätiedot

Suptek Pumppusi asiantuntija

Suptek Pumppusi asiantuntija 1 Suptek Pumppusi asiantuntija Suptek Oy on teollisuuden pumppujen asiantuntija. Huoltomme pitää laitteesi kunnossa ja prosessisi pyörimässä. Myynniltämme saat nykyisen tai tulevien tarpeidesi mukaisen

Lisätiedot

Ajankohtaista Metsähallituksesta

Ajankohtaista Metsähallituksesta Ajankohtaista Metsähallituksesta 4.4.2017 Pääjohtaja Pentti Hyttinen Perusasiat ennallaan Metsähallituksen hallinnassa on kolmasosa Suomen maa- ja vesipinta-alasta. Metsähallitus hoitaa, käyttää ja kehittää

Lisätiedot

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013

Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa. Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Uutta LUMA-opetuksessa ja -toiminnassa Johtaja, prof. Maija Aksela Valtakunnallinen LUMA-keskus, HY 15.1.2013 Tieteen ja teknologian iloa kaikille! Valtakunnallisen LUMA-keskuksen tavoitteena on yhteistyössä

Lisätiedot

Leppävaara sisällissodassa 1918

Leppävaara sisällissodassa 1918 Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:

Lisätiedot

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus

Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Suomen metsäbiotalouden tulevaisuus Puumarkkinapäivät Reima Sutinen Työ- ja elinkeinoministeriö www.biotalous.fi Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous Biotalous:

Lisätiedot

Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2)

Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) Verkkokauppa Menu Katsaus Lojerin historiaan (osa 1/2) 30.06.2017 Suomi viettää 100-vuotisjuhlaa! Juhlavuoden kunniaksi esittelemme Lojerin lähes satavuotisen historian merkittävimpiä etappeja. #Suomi100

Lisätiedot

Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa

Seuraavassa on kuvattu kulttuuriperintökohteita, joissa on nähtävillä ihmisen toiminta saaristoluonnossa. Perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa Selkämeren saaristossa eivät näy vain luonnon omat muovaustaidot myös ihmisen kädenjälki on vahvasti läsnä maalla ja merellä. Saarista löytyy arvokkaita perinnebiotooppeja ja kulttuurimaisemaa, merenpohjasta

Lisätiedot

ARKEOLOGIAA JA JOULUN TUNNELMAA

ARKEOLOGIAA JA JOULUN TUNNELMAA KOULUTIEDOTE SYKSY 2019 ARKEOLOGIAA JA JOULUN TUNNELMAA HISTORIAA KIVIKIRVEISTÄ IKEAAN ARKEOLOGIAA JA HAUTAUSTAPOJA TEHDÄÄN YHDESSÄ JOULUA! Tornionlaakson maakuntamuseo tarjoaa oivaltavan matkan oman historian

Lisätiedot

Ruotsin aikaan -näyttelyyn

Ruotsin aikaan -näyttelyyn Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME

Lisätiedot

Maakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen. Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi

Maakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen. Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi Maakunnan identiteetti ja institutionalisoituminen Uusimaa 2.0 Roadshow Lauri Kuukasjärvi 17.5.2018 Identiteetti Rakentuu kollektiivisista käytännöistä alueelta tai sen ulkopuolelta. Voi rakentua bottom-up

Lisätiedot

KOTITALOUS. Syventävät opinnot 8-9 vuosiluokilla, taito ja taideaineet

KOTITALOUS. Syventävät opinnot 8-9 vuosiluokilla, taito ja taideaineet KOTITALOUS Syventävät opinnot 8-9 vuosiluokilla, taito ja taideaineet Opetus perustuu kaikille yhteisiin kotitalousopintoihin, jolloin tiedot ja taidot syvenevät ja oppilaiden itsenäisyys ja vastuu kasvaa.

Lisätiedot

Lukuisia kerhoja Etelä- Pohjanmaalle Mervi Heikkilä Kokkola

Lukuisia kerhoja Etelä- Pohjanmaalle Mervi Heikkilä Kokkola Lukuisia kerhoja Etelä- Pohjanmaalle 2014 2015 Mervi Heikkilä Kokkola 28.10. 2015 Hankkeen tausta Tutkimusten mukaan lapset, joilla on vaikeuksia lukemisessa, hyötyisivät lukuharrastuksesta monella tavalla

Lisätiedot

TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun

TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun TASKILAN PUHDISTAMON SANEERAUS - jätevesien käsittely keskittyy Ouluun Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät 19. 20.11.2014 Oulu Jarmo Lahtinen käyttöpäällikkö Oulun Vesi TASKILAN PUHDISTAMO Puhdistamo on aloittanut

Lisätiedot

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus

VÄLKE-ryhmän toiminta. Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus VÄLKE-ryhmän toiminta Mikko Kantokari Uudenmaan ELY-keskus 22.4.2014 Ympäristö ja luonnonvarat ympäristönsuojelu alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne ja rakentamisen ohjaus ympäristövaikutusten arviointi

Lisätiedot

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa

Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Vastakkainasettelusta yhtenäiseksi kansaksi Ukkini elämä Suomen muutoksessa Jere Matias Koiso Kanttila, Kastellin koulu 8B, Oulu Opettaja Maija Karjalainen Jokela 27.1.2011 Erkki Koiso Kanttila Synt. 1914

Lisätiedot

Kuuleminen sotejärjestämislaista

Kuuleminen sotejärjestämislaista Kuuleminen sotejärjestämislaista Pornaisten kunnan ratkaisut Eduskunnan Hallintovaliokunta 11.5.2017 Pornaisten kunnan sijainti Pornaisten tunnuslukuja Asukkaita 5.100 Veroprosentti 20,50 Vuosibudjetti

Lisätiedot

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen Tiina Tähkä tiina.tahka@oph.fi MAOL Pori 6.10.2012 1 Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Lisätiedot

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita

Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Etappi 02. Hulluksen metsä Framnäsin rustholli puolustusvarusteita Kulkiessaan Masalantieltä polun ensimmäiseltä etapilta Framnäsin puistotietä pitkin luoteeseen huomaa kävelytien vievän ylös puistomaiselle

Lisätiedot

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009

Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Pernajan Björkbackan asemakaavaluonnosalueen historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten tarkastus 8.5.2009 Johanna Enqvist/V.-P. Suhonen Museovirasto/RHO Kuva 1: Edesby kuvattuna idästä. Museoviraston

Lisätiedot

Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili - (alakoulu) tulostusohje. Tytöt: 46% 38% 17% 24. Pojat: 61% 30% 9% 33. Tytöt: 63% 33% 4% 24

Auranlaakson koulu Koulun hyvinvointiprofiili - (alakoulu) tulostusohje. Tytöt: 46% 38% 17% 24. Pojat: 61% 30% 9% 33. Tytöt: 63% 33% 4% 24 Page 1 of 8 Auranlaakson koulu tulostusohje Tyttöjä: Poikia: 57 vastaajaa 24 (42 %) 33 (58 %) Koulun tilat ja toiminta Samaa mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Eri mieltä Vastaajia Luokkahuone on riittävän

Lisätiedot

KUTTILA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine

KUTTILA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine KUTTILA Kyläkeskiviikko 14.10.2015 Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine Kartta: Kansallisarkisto, Maanmittaushallituksen historiallinen kartta-arkisto, Pitäjänkartasto, Loimaa (2111 08 Ia.* -/- -) Kylän

Lisätiedot

Suomenlinna. Näe ainakin nämä. Suomenlinnaan kuljetaan vesiteitse. merilinnoitus. Kauppatori. suomenlinna. Suomenlinnan kirkko.

Suomenlinna. Näe ainakin nämä. Suomenlinnaan kuljetaan vesiteitse. merilinnoitus. Kauppatori. suomenlinna. Suomenlinnan kirkko. Suomenlinnaan kuljetaan vesiteitse Merimatka Suomenlinnaan kestää 0 minuuttia. Lautta kulkee ympäri vuoden ja vesibussi toukosyyskuussa. HSL:n Lautta Lautta lähtee Kauppatorilta Presidentinlinnan kohdalta.

Lisätiedot

Neuvonnan keinoilla eteenpäin

Neuvonnan keinoilla eteenpäin Neuvonnan keinoilla eteenpäin perinnemaisemat ekosysteemipalvelut tuotteistettu maisema Leena Lahdenvesi-Korhonen kehitysjohtaja, maaseutumaisema ja luonnonhoito Maa- ja kotitalousnaisten Keskus, MKN maisemapalvelut

Lisätiedot

GUSTAVSVÄRNIN KOLME ELÄMÄÄ. Retkeilijöiden opastus Gustun saaarella Eevakaisa Mäntyranta,

GUSTAVSVÄRNIN KOLME ELÄMÄÄ. Retkeilijöiden opastus Gustun saaarella Eevakaisa Mäntyranta, GUSTAVSVÄRNIN KOLME ELÄMÄÄ Retkeilijöiden opastus Gustun saaarella Eevakaisa Mäntyranta, 27.6.2017 Vieraiden tullessa muut työt keskeytetään ja mennään vastaan laiturille. Konehuone ja kauppa kannattaa

Lisätiedot

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014

Työpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014 Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus

OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus OULUN YLIOPISTO, BIOLOGIAN LAITOS Puututkimus Puu on yksilö, lajinsa edustaja, eliöyhteisönsä jäsen, esteettinen näky ja paljon muuta. Tässä harjoituksessa lähestytään puuta monipuolisesti ja harjoitellaan

Lisätiedot

Suomenlinna. Näe ainakin nämä. merilinnoitus. Suomenlinnan kirkko. Suuri Linnanpiha. Kuivatelakka. Kustaanmiekka. Kuninkaanportti.

Suomenlinna. Näe ainakin nämä. merilinnoitus. Suomenlinnan kirkko. Suuri Linnanpiha. Kuivatelakka. Kustaanmiekka. Kuninkaanportti. Näe ainakin nämä sisältää kartan merilinnoitus Suomenlinna Suomenlinnan kirkko Kirkko rakennettiin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi 54. Suomalaisen ajan alussa 190-luvulla se muutettiin luterilaiseksi

Lisätiedot

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6

9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 9.2.6. Biologia ja maantieto vuosiluokilla 5 6 Biologian opetuksen avulla oppilas oppii tuntemaan luonnon moninaisuutta, ihmisen toimintaa, ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä itseään. Oma vastuu itsestä

Lisätiedot

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten.

1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. AJANKOHTA TAPAHTUMA 1.2.1899 Julkaistiin asetus kahden uuden seminaarin perustamisesta, toinen nais- ja toinen miesoppilaita varten. 20.3.1900 Julkaistiin asetus Kajaanin kansakoulupohjaisen miesseminaarin

Lisätiedot

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki

Työllisyys ja julkinen talous Martti Hetemäki Työllisyys ja julkinen talous 29.12.2016 Martti Hetemäki Miten paljon työllisyys vaikuttaa julkiseen talouteen? Miten työllisyys liittyy sukupolvien väliseen sopimukseen? Miten työllisyysaste on kehittynyt

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Antti Tuuri, Talvisota

Antti Tuuri, Talvisota 1 Antti Tuuri, Talvisota Jarmo Vestola Koulun nimi Kirjallisuusesitelmä 20.1.2000 Arvosana: 8½ 2 Talvisota Antti Tuurin Talvisota on koottu sotapäiväkirjoista, haastatteluista ja mukana olleiden kertomuksista.

Lisätiedot

Suomenlinna. tärkeimmät nähtävyydet. merilinnoitus

Suomenlinna. tärkeimmät nähtävyydet. merilinnoitus merilinnoitus Suomenlinna tärkeimmät nähtävyydet Suomenlinnan kirkko Kirkko rakennettiin ortodoksiseksi varuskuntakirkoksi 1854. Suomalaisen ajan alussa 1920-luvulla kirkko muutet tiin luterilaiseksi kirkoksi.

Lisätiedot

Aikakauslehtien mainonta 2009

Aikakauslehtien mainonta 2009 Aikakauslehtien mainonta 09 Eri toimialojen mainonnan kiinnostavuus kussakin lehdessä KMT Kuluttaja 09 KMT Kuluttaja 09 N = 3 (est. 4 440 000) Kysymys: "Kuinka kiinnostavina pidätte seuraavien aihealueiden

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

Etäopetuksen monet muodot

Etäopetuksen monet muodot Etäopetuksen monet muodot Erikoistutkija Minna Nummenmaa Professori Erno Leh8nen Turun yliopisto Oppimistutkimuksen keskus Ope=ajankoulutuslaitos #itkfoorumi205 www.etaopetus.fi minna.nummenmaa@utu.fi

Lisätiedot

KAUHANOJA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine

KAUHANOJA. Kyläkeskiviikko Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine KAUHANOJA Kyläkeskiviikko 19.9.2012 Suomen maatalousmuseo Sarka Kirsi Laine Mitäs puuttuu, sano Punto Toista aisaa, sano Perho Mettästä saadaan, sano Sakkinen Mun on mettä kaikki, sano Martti On mullaki

Lisätiedot

Työohje: sahaaminen käsikäyttöisillä sahoilla (käsisaha, selkäsaha, askartelusaha

Työohje: sahaaminen käsikäyttöisillä sahoilla (käsisaha, selkäsaha, askartelusaha POM1YTN Teknologiakasvatus ja tekninen työ Työohje Eveliina Rantala ja Katja Riivari Työohje: sahaaminen käsikäyttöisillä sahoilla (käsisaha, selkäsaha, askartelusaha ja lehtisaha) kahvat sahojen terät

Lisätiedot

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio

Miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin

Lisätiedot

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa

Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Osaamisen varmistaminen ja johtaminen Metsä Groupissa Hyvä maine ja osaamisen johtaminen muuttuvassa työelämässä -seminaari Anneli Karhula, SVP HR, Metsä Group 17.5.2016 Tuotteemme tulevat metsästä Me

Lisätiedot

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta 356 Isojakokartat 1800-luvun pitäjänkartat 1950-luvun peruskartta Vuoden 2014 peruskartta 357 Kihniö Virrat YLÖJÄRVI Mutalan kulttuurimaisema Parkano Mänttä-Vilppula Ruovesi Ikaalinen Ylöjärvi Juupajoki

Lisätiedot

Uudenmaan kulttuuriympäristöjen helmiä

Uudenmaan kulttuuriympäristöjen helmiä Uudenmaan kulttuuriympäristöjen helmiä Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys Missä maat on mainiommat seminaari 20.9.2011 Maakunta-arkkitehti Elina Kuusisto 2 3 Kulttuuriympäristöselvityksen taustaa Uudenmaan

Lisätiedot

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2017

VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2017 VENEKILPAILUJA JA -TAPAHTUMIA HELSINGISSÄ 2017 18.7.2017 AIKA KLO KLO TAPAHTUMA/PAIKKA JÄRJESTÄJÄ YHTEYSHENKILÖ 13.5.17 13.5.17 Lindt Excellence Race, saaristopurjehdus ORC, köliveneet (rannikko) 14.5.17

Lisätiedot

VALINNAISAINEEN VALINTA

VALINNAISAINEEN VALINTA VALINNAISAINEEN VALINTA Valinnaisaine valitaan 4. luokan ajaksi eli lukuvuodeksi 2018 2019. Jokainen oppilas valitsee itselleen yhden valinnaisaineen. Kesken lukuvuoden valinnaisainetta ei voi vaihtaa.

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla

Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla Nimien yleisyys Väestörekisterikeskuksen mukaan 2000-luvulla (M = miehiä, N = naisia, S = Suomessa, Ulk. = ulkomailla; Nyk. = nykynimenä, Ent. = entisenä nimenä, Kuoll. = kuolleita po. nimisiä) Nämä yleisyysluvut

Lisätiedot

Opintoretkeilypäivä , ilta Kirjurina P-J. Kuitto

Opintoretkeilypäivä , ilta Kirjurina P-J. Kuitto Opintoretkeilypäivä 23.9.2011, ilta Kirjurina P-J. Kuitto Stora Enson puunkorjuutyömaiden jälkeen retkiporukka suuntasi Falunista kohti Siljan järveä. Järvi on Falunista 45 km ja Tukholmasta noin 260 km

Lisätiedot

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara

Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara Metsäenergian saatavuus, käytön kannattavuus ja työllisyysvaikutukset, Case Mustavaara TIE-hankkeen päätösseminaari Taivalkoski 27.3.2013 Matti Virkkunen, VTT 2 Sisältö Metsähakkeen saatavuus Mustavaaran

Lisätiedot

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA

MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA 1 MAANTIETEEN TUTKINTO-OHJELMA Lokakuu 2015 2 OULUN YLIOPISTO Perustettu 1958 9 tiedekuntaa 16 000 opiskelijaa 3 000 työntekijää Suomen suurimpia ja monitieteisimpiä yliopistoja Maailman pohjoisin maantieteen

Lisätiedot

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi

Musiikkitieto. Vanhasta tiedosta jotakin uutta? leena.unkari-virtanen@metropolia.fi Musiikkitieto Vanhasta tiedosta jotakin uutta? 2 Musiikin menneisyys Jotakin uutta? TIEDOT Tässä katsauksessa 3 Kysytään mitä musiikkitiedossa oikein pitäisi oppia: tietoa - entä taitoja? Luodaan katsaus

Lisätiedot

Sukellusvene Vesikko opetuspaketti opettajalle

Sukellusvene Vesikko opetuspaketti opettajalle 1 Tehtävät on laatinut Annaliina Lassila 2011 Sukellusvene Vesikko opetuspaketti opettajalle Oppimistavoitteet Opetuspaketin päämääränä on oppia perustietoja sukellusveneiden historiasta, toiminnasta ja

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina

Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia. Hankkeen loppuseminaari, Varatoimitusjohtaja Timo Reina Eurooppalaiset hallintojärjestelmät vertailussa haja-ajatuksia Hankkeen loppuseminaari, 20.9.2016 Varatoimitusjohtaja Timo Reina Yleistä Eurooppalainen tai pohjoismainenkaan vertailu ei ole helppoa. Näissä

Lisätiedot

Kannelmäen peruskoulun lehti

Kannelmäen peruskoulun lehti Kannelmäen peruskoulun lehti Tämä lehti on kannelmäen peruskoulun oppilaiden tekemä lehti Tässä lehdessä esitetään oppilaiden tekemiä eri töitä, piirroksia ja sarjakuvia sekä raportti Super Schools viikosta

Lisätiedot

Yritys. Liikevaihto vuonna milj eur. Vuonna 2012 lv oli 26.9 milj. eur

Yritys. Liikevaihto vuonna milj eur. Vuonna 2012 lv oli 26.9 milj. eur Yritys Airamin historia alkaa vuodesta 1921 jolloin perustettiin Suomen Sähkölampputehdas Oy. Nimen alkuperästä on eri teorioita: Osram, Tungsram, ram-pääte kun raaka-aineena Volfram ai, ram vaiko naisten

Lisätiedot