Kaksi 1700-luvun utopistista hanketta

Transkriptio

1 Kaksi 1700-luvun utopistista hanketta 1700-luvulla vallitsi vankka usko ihmisen kykyyn muokata luontoa Mekaaniset innovaatiot loivat optimistista tulevaisuudenuskoa Järki, kehitysoptimismi ja tiedonkeruu ja luokittelu Ensyklopediat Utopiat aina kiinnostaneet ihmistä antiikista 1900-luvun kommunismiin asti Utopia sijoitettiin usein saarelle Atlantis. Missä se sijaitsi? Gibraltarin salmet? Ruotsissa (Olof Rudbeck) Francis Bacon, Uusi Atlantis Robinson Crusoe, (1719). Selvisi saarellaan tekniikan ja osaamisensa avulla Utopia oli eristyksissä muusta maailmasta Utopia saattoi olla myös tekninen (Atlantis oli utopia myös hydroteknisesti). Se oli myös ihannevaltio 1700-luvun kanavat ja hydrotekniset asemakaavat Utopia saattoi olla myös Kuussa, jonne tehtävistä matkoista kirjoitettiin scifikirjoja 1600-luvulla (Wilkins) -Pietari Utopistinen hanke, joka voitiin toteuttaa yksinvaltiaan määräämänä pakkotyönä ja ulkomaisen asiantuntemuksen avulla -Amsterdam ja Zaanin alueen teollisuuskeskus Viapori. Lähes utopistinen hanke, joka myös toteutui. Ranskan rahoitus mahdollisti rakentamisen. -Edelliset olivat suomalaisten ja ruotsalaisten insinöörien esikuvina -Meri yhdisti kaikkia edellä mainittuja. Ne olivat saman väyläjärjestelmän varrella. Hyödyn aika ( ) Ruotsi hyötykultin hallitsema maa Edistys Voimistuva yksilöllisyys Yksityisyrittäjät Kaupungeista vapaat yrittäjät Linnoitustyöt alkavat Suomessa Kysyntää yritystoiminnalle Kiinnostus Venäjän-kauppaa kohtaan separatistinen toiminta 1700-luvun lopulla. Anjalan liitto. Monet sen jäsenistä olivat sahayrittäjiä, joita kiinnosti liiketoimintamahdollisuuden rajan itäpuolella Rationaliteettiusko Ihminen hallitsee luontoa ja muovaa sitä geometrian ja mekaniikan avulla Ruutukaava, geometrinen kaupunki-ihanne vielä luvullakin Myös täysin uudenlaisia klassistisia asemakaavoja, kuten Ehrensvärdin utopistinen Loviisa Valistuksen tiede keräsi tietoa ja kokosi sen ensyklopedioihin ja museoiden edeltäjiin, kuriositeettikamareihin. Erikoisuuksia esiteltiin ensimmäisissä tieteellisissä lehdissä. Ruotsin Tiedeakatemian julkaisusarja (1739-) Tietoa kerättiin myös teollisuusvakoiluna ulkomailta Näin teki myös M. O. Nordenberg 1

2 Myssyjen manufaktuurimyönteinen politiikka alkoi 1720-luvulla Yrityksiä tuettiin Tämän tuen turvin alkoi myös Alingsåsin tuotanto Kysymys puuvaroista. Suomessa oli puuta Ongelmana kuljetusyhteydet Nordenbergit alkoivat tehdä ensimmäisiä isojakoja Suomessa varatakseen itselleen aiempia yhteisomistuksessa olleita metsiä Sipoossa Ulkomaiset kanavat esikuvina Hollannin ja Ranskan kanavat (Canal du Midi, yhdisti Biskajan ja Välimeren) Midin kanavan yhtenä tarkoituksena oli oikaista ja välttää Espanjalaiset sekä Pohjois-Afrikan merirosvot Energiamuodot: Vesi, tuuli, lihasvoima, ruuti Ruotsissa myös höyryvoima jo 1720, luvulla, mutta sitä käytettiin vain kaivoksissa pumppaamiseen Ruukkeja oli perustettu läntiselle Uudellemaalle jo 1600-luvun alussa Hienoteräsahat valtasivat Vantaan ja sen sivuhaarat 1700-luvun alussa Tuulimylly voitiin sijoittaa mihin tahansa, myös saarelle Sipoossa ei ollut vesivoimaa Sipoolainen kartanonomistajasuku Raalan saha, ensimmäinen hienoteräsaha Uudellamaalla Pakenivat isovihaa Ruotsiin Veljekset Carl Fredrik, Magnus Otto ja Anders Johan Nordenberg (aateloituna Nordenskiöld, löytöretkeilijän esi-isiä) hakeutuivat Ruotsissa linnoitustoimen palvelukseen Palasivat sodan jälkeen Suomeen Osallistuivat mm. Haminan ja Loviisan linnoitustöihin Tunsivat linnoitussuunnitelmat 1720-luvun alussa nordenbergit alkoivat kehitellä teollisuuslaitoksen perustamista Sipoon edustalla olevalla Fagerön (Kaunissaari) saarelle Sinne perustettaisiin myös tuulivoimalla käyvä saha. Toimi Oli riippumaton vesivoimasta Utopistisen hankkeen piirteitä: optimaalisesti organisoitu teollisuussaari, joka toimi omilla ehdoilla ja erivapauksilla Malli oli saatu Zaanin alueen teollisuusalueesta 2

3 Nordenbergien hanketta on pidetty epärealistisena, mitä se kokonaan toteutettuna olikin Kuitenkin saarella olevalta teollisuuskeskukselta oli hyvät liikenneyhteydet esim. Pietariin ja Hollantiin Raskas tavara liikkui vesitse Fagerö sijaitsi Porvoon ja Helsingin välissä Amsterdamin Zaanin alue oli riippumaton A:n ammattikuntalaitoksesta Niin oli myös Fagerö Helsingin porvarit vastustivat. Kaunissaaressa käytiin myös laitonta maakauppaa eli kaupunkien ulkopuolista kiellettyä kauppaa. Se oli kaupunkien porvareiden sahojen kilpailija, joka kävi omaa ulkomaankauppaa Tuulisahana se oli myös vesisahojen haastaja Vesisahojen perustamisen sanottiin olevan kalliimpaa, joten ei ollut oikein, että tuulisaha saa erivapauksia Helsinkiläisporvareiden valituskirjeissä maaheralla Fagerön sahaa luonnehdittiin laitokseksi, joka oli keskellä suurta ja vaarallista merta. Tämä oli liioittelua, joka oli tyypillistä valituskirjeissä. Fagerö oli tarkoitus ruutukaavoittaa Ja perustaa sinne sahoja, paperimylly, viljamylly, tiilitehdas, laivanrakennus, palttinan (kangassidos) valkaisulaitos, kirjansitomo, hattumaakari, markkinapaikka, nahkurinverstas, köydenpunonta, tupakkaplantaasi, hylkeenpyynti, purjeneulomo, masuuni, satama jne. Nordenbergien mukaan saari oli luonnonvaroiltaan paratiisi Vrt. Hyödyn ajan yleinen optimistinen käsitys Ruotsin luonnonvaroista (silkinviljely Lapissa) Sahanhoitajina toimi hollantilaisia mestareita Tuulisahan käyttö edellytti ulkomaista asiantuntemusta Puu toimitettiin Paippisten ja Mårtensbyn metsistä, joissa Nordenbergit olivat toteuttaneet varhaisen isojaon Fagerön tuulisaha oli Viaporin myllyn esikuva Robinson Crusoe ilmestyi 1700-luvun alussa. Vaikutteita? Magnus Otto Nordenberg teki pitkiä matkoja Hollantiin, Ranskaan ja Englantiin Perehtyi teknologiaan ja lähetti kirjeitä veljelleen Suomeen Fagerön mallina oli myös Alingsåsin merkittävä teollisuuskeskus Göteborgin lähellä. Samanaikaiset hankkeet. M. O Nordenberg toimi Ruotsin Alingsåsin johtajan Jonas Alströmerin asiamiehenä Euroopassa M.O:n tehtävänä oli hankkia tietoa tupakanviljelystä Tupakka oli tärkeä (tuonti)tuote, jonka viljelyä yritettiin kotimaistaa. Kauppataseen takia tuonti pyrittiin minimoimaan. Tupakkaa käytettiin myös palkanmaksuun. 3

4 Alströmerin Alingsås osallistui Fagerön rahoittamiseen Kauppaneuvos Cameen, A:n kollega, rahoitti hankkeen Fagerö oli Alingsåsin satelliitti? Suunnitteillä olevat liikenneyhteydet olisivat yhdistäneet Fagerön ja Göteborgin Göteborgin-Tukholman kanava oli rakenteilla samoihin aikoihin Mahdollisti valmistuttuaan Fagerön tuotteiden kuljetuksen Göteborgiin Hollannin valaanpyyntiä vastasi Sipoon hylkeenpyynti, josta saadun rasvan avulla voitiin nordenbergien mukaan saada saippuaa koko Ruotsin tarpeiksi Tuuliolosuhteet olivat optimaaliset sahaa varten Tuulta oli monesti jopa liikaa: myrskyt tekivät tuhoja Fagerö oli osa vesistöjärjestelmää, joka johti Frugårdiin Mäntsälässä Siellä oli nordenbergien toinen saha Liikenne Eriksnäsistä (nordenbergien kartano Sipossa Fagerötä vastapäätä) hoidettiin säännöllisesti liikkuvilla aluksilla, joita vedettiin osan matkaa hevosilla Mallina Hollannin kanavaliikenne (ja Olof Rudbeckin säännöllinen liikenneyhteys Upsala-Tukholma) Tarkoitus oli perustaa osakeyhtiö (Société, yhteisö). Mukanaolevat saisivat osan voitosta rahana, tavarana, ruokana jne. Sijoittamansa osuuden mukaisesti Fageröstä piti saada ulkopoliittisesti neutraali tasavalta, joka olisi Ruotsin ja Venäjän konfliktien ulkopuolella Malli tasavalta Hollannista Vår lilla republique Nordenbergien tavoitteena tuottoisa idänkauppa M.O Nordenberg ihali Pietari Suurta ja Kuningatar Elisabethiä Ruotsin kuningas ei niin merkittävä Fagerössä olisi toteutunut yksityinen ja yleinen etu Saippuaa koko Ruotsin tarpeiksi Vaurautta Sipoon talonpojille ja yhtiön osakkaille Fagerön tavoitteena provinsiaalinen (paikallinen) ja yleinen valtakunnallinen hyöty Liikenneyhteyksien takia se oli osa laajempaa kompleksia (Alingsås, Frugård, Fagerö) Nordenbergit oivalsivat jo varhain idänkaupan mahdollisuudet Ennakoivat jo 1720-luvulla ollessaan mukana Suomen linnoitustöissä Viaporin rakentamisen ja saaristolaivaston perustamisen Fagerö olisi toiminut epäilemättä myös saaristolaivaston hyödyksi Näköpiirissä olivat myös Haminan (Venäjälle 1743) ja Loviisan (1745) linnoitustöiden tavarankysyntä Tältä kannalta Fagerön sijainti oli optimaalinen 4

5 Hong Kong Ahvenanmaa Saarenmaa, omat maapäivät 1600-luvulla Fagerö-suunnitelma Maakalla ja Ulkokalla. Itsehallinto luvulla Reposaari-suunnitelma Riianlahden Runö, saksalaisasutus vuoteen 1944 asti Israel Nesselius, Turun akatemian heprean kielen professori Opiskeli Leidenissä Monioppinut suurvaltakauden ja hyödyn ajan välissä Rudbeckilainen, jonka ajattelussa oli utopistisia mutta myös kaukonäköisiä piirteitä Laati mietintöjä talouden ja valtakunnan puolustuksen edistämiseksi Ruotsin mahtavuuden palauttaminen Tarkasteli Ruotsia ja Suomea kansainvälistä taustaa vasten Venäjän kasvun takia Ruotsia oli vahvistettava sotilaallisesti ja taloudellisesti Suomi liitettävä tiukemmin Ruotsiin Talouden kohentamisen keinoina mm. väestönsiirrot ja kaupunkien siirrot Halusi yhtenäistää valtakunnan mm. poistamalla suomen kielen Lappia lukuun ottamatta Suomalaisten oli opittava ruotsia Laati kirjoituksensa keskellä Pohjan sotaa Taloudellinen ajattelija joka teki konkreettisia mutta osin epärealistisia ehdotuksia Taloudellinen ajattelu oli vielä 1700-luvun alun Turun akatemiassa harvinaista Parannukset koskivat: Maatalouden kehittäminen, väestönsiirrot, rahaolot, sisämaan vesireitit, kaupungit, yliopisto Ehdotukset olivat ylioptimistisia Käytännön vaikeuksiin ei suhtauduttu realistisesti Laati merkittävän mietinnön kenraalimajuri Hans Henrik von Liewenille Puolustussuunnitelma, joka sisälsi mm. merilinnoituksen perustamisen Etelä-Suomen rannikolle Ideoi ensimmäisenä Viaporin perustamisen Ammensi sodankäyntioppinsa antiikin kirjailijoilta Ymmärsi huollon (rehu, muona) ja teiden merkityksen sodankäynnissä Luonnonesteiden merkitys sodassa Ymmärsi logistiikan merkityksen niin kaupan kuin sodankin näkökulmasta Puolustusmietinnössään Nesselius ehdotti seuraavaa: Pyhtään ja Kymenkartanon välille pitäisi sopivalle saarelle perustaa emporium eli keskus sisämaasta tuleva sahatavarakauppaa varten. Nesselius laati mietintönsä von Liewenille, joka johti Itä-Suomen linnoittamista luvulla Nordenbergit olivat von Liewenin alaisia Ideoiko siis Nesselius Fagerön? 5

6 Ajoi Päijänteen yhdistämistä Poriin ja mereen Hankeen oli tarkoitus olla Ruotsissa valmisteilla olevan Göteborgin Tukholman (Örebron) vesiyhteyden jatke Suomen puuvarat olisi yhdistetty Pohjanmeren kauppaan Nesselius oli rudbeckilainen ja jatkoi Rudbeckin Ruotsin puolella johtamia kanavahankkeita Suomessa 1700-luvun alussa Vesiliikennesuunnitelmien osana Nesselius ehdotti myös Reposaaresta uutta Suomen pääkaupunkia (emporio principali) Pori siirrettäisiin Reposaareen, josta tehtäisiin valtakunnan keskellä oleva transitiokeskus eli itä-länsi suuntaisen kaupan solmukohta Perusteena oli myös Porin väylän mataloituminen Reposaareen kerättäisiin sota-aikana valtakunnan asukkaiden omaisuus turvaan Kristiinankaupungin ja Porin porvarit muuttavat Reposaareen, jonne he rakennuttavat kivitaloja Porin viljelymaaksi (malmgård) Puuteollisuutta : Saksasta puuseppiä, sorvareita, kannunrakentajia alaa opettamaan Omavaraisuus tavoitteena Pellavankutojia Liivinmaalaisia lampaita, joista villaa kangastuotantoon Värjäreitä ja taiteilijoita Lastenkoti, jonne köyhien lapset Smolantilaisia opettamaan salpietarin keittoa Tupankehräämöjä, jotka valmistavat tupakkaa Ruotsin Saksan provinsseista kasvavasta tupakasta Raudanjalostajia, jotka osaavat Nürnbergin menetelmällä Nahanvalmistusta, ettei tarvitse tuoda tämän alan tuotteita Kansan alettava käyttää puukenkiä, jotta nahkaa ei tuhlaantuisi kenkiin Joku rikas hollantilainen opettamaan kupankäyntiä Juutalaiset opettamaan helmenpyyntiä Viljamakasiineja Paul Nyberg, Bröderna Nordenbergs planer på en storindustri i Finland. Historiak och litteraturhistoriska studier. 12. Hfors Rantanen ja Kuvaja, Sipoon pitäjän historia vuoteen 1869 II osa. Frugårds arkiv. Käsikirjoituskokoelma. HYK. Israel Nesseliuksen mietinnöt. Suomen historian lähteitä VI. Helsinki