Mikko Huhtamies MMikk
|
|
- Katriina Alanen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikko Huhtamies MMikk Saaristossa toimiva matalakulkuisten alusten laivasto Avomerilaivasto koostui suurista linjalaivoista Varhaishistoriaa: viikinkilaivastot ja ns. ledung-laitos Ledung, keskiaikainen ( ) puolustusjärjestelmä, jossa rannikon talonpoikien velvollisuus asettaa laiva ja miehistö maanpuolustukseen. Tiedetään vähän. Suomen vanhin organisaatio? Ruotsi(-Suomella) oli saaristolaivasto 1500-luvulla ja luvulla Ainutlaatuinen maailmassa, erikoisjoukot, tunnettiin nimellä kelluva armeija (flytande arme) 1700-luvulla saaristolaivastolla kaksi tukikohtaa: Tukholma ja Viapori (eskaaderit) Kustaa Vaasa aloitti kaleerien rakentamisen Tuliko Ruotsiin venetsialaisia kaleerimestareita? Kartografi ja historioitsija Olaus Magnuksen mukaan tuli ( Pohjoisten kansojen historia ) Juhana III aikana Ruotsilla merkittävä kaleerilaivasto Venäjän sodat edellyttivät joukkojenkuljetusaluksia. Saaristolaivasto soveltui tähän tehtävään. Vuosisadan tärkein tapahtuma Ruotsin ja varsinkin Suomen kannalta (ja tulevien vaiheiden kannalta, 1900-luku) Pietarin perustaminen 1703 Muutti täysin sotilaspoliittisen aseman Suomenlahdella Toi kaleerit Suomenlahdelle Venäjän kaleerit pystyivät syksyllä itätuulen voimalla kenenkään estämättä etenemään muutamassa tunnissa Helsinkiin Myös Saimaa avoin Venäjän kaleerihyökkäyksille Ruotsin laivasto saarroksissa Tukholmassa. Sen matka Helsinkiin kesti vastatuulessa kuukauden Ajatus Viaporista syntyy Viapori perustettiin saaristolaivaston l. kaleerilaivaston tukikohdaksi 1748 Kuuluiko saaristolaivasto maa- vai merivoimiin? Amfibiosotaa saaristossa. Maavoimien tukeminen armens flotta, armeijan laivasto Kelluva armeija Merellä käytyä maasotaa, entraaminen Suomen laivaston alku 1
2 Saaristolaivaston perustaminen Viaporiin piristi elinkeinoelämää Sahat saivat saaristolaivastosta merkittävän asiakkaan Köysiä, rautaa, tervaa, maalia, purjekangasta, muonaa Helsingin kasvun taustalla Viapori ja saaristolaivasto. Taloudellinen kysyntä. Soutamalla ja purjein liikkunut alus Syntyi antiikin maailmassa Pitkä, kapea ja matalasyväys (2m) Ei luovinut, hidas. Ei päässyt edes kohtalaiseen vastatuuleen. Huono purjealus ja soutualus Kuljetti paljon miehiä mutta vähän muonaa. Riippuvainen tukikohdista > Laivastoasemat m aluksessa miestä. Suojaton miehistölle. Tehokas saaristossa ja ainoa mahdollinen alus sokkeloiseen saaristoon. Soveltui amfibiosotaan (maalla ja merellä) Rakenteeltaan heikko, koska sen piti olla levyt ja soudettava 1760-luvulla kaleerin korvasi saaristofregatti (maakuntanimet) 2
3 Kaarle XII hinasi kaleereja maitse tunturien yli Norjaan suuressa Pohjan sodassa Operaation konsulttina Polhem, Olof Rudbeckin oppilas ja Viaporin insinöörejä Muinaiset skyytit olivat gööttiläisen käsityksen mukaan taitavia hinaamaan aluksia maitse Itä-Suomessa useita telateitä (kartat). Myöhemmin näille kohdin syntyi kanavia. Rakennettu 1730 Tukholmassa Laivanrakennusmestari G. Falck Ranskalaistyyppinen (maneeri) täyskaleeri Ruotsissa myös venetsialaismallisia 140 jalkaa pitkä (n. 46 m) Miehistö 289 miestä Edessä tykit Päällystöllä tilat keulassa ja perässä Säilytystilat kannen alla Limilaudoitettu (vrt. tasalaudoitus) Käsitykset saaristolaivastosta muuttuivat Pommerin sodan jälkeen Kaleerien tukikohdaksi vakiintui Tukholma Viaporissa alettiin rakentaa uutta alustyyppiä, saaristofregattia Uusimaa, Hämeenmaa, Pohjanmaa, Turunmaa Suunnittelijana af F. H. Chapman Aloitti alustan matemaattisen suunnittelun Käsityöstä tieteeksi. Laiva-arkkitehtuuri (Chapman, architectura navalis) Saaristofregatti oli tulivoimainen ja muistutti purjelaivaa Rakennettiin männystä (?) 3
4 Saaristolaivastossa kehitys kulki kohti pienempää alusta Venäläisten skampavei-kaleerit. Ketteriä. 20 m pitkä, 50 miehen miehistö, tykki, syväys 1 m, airoparia Suuressa Pohjan sodassa 1713 elokuussa Venäjän skampaveit olivat Tammisalon ja Herttoniemen rannoilla Komentajana venetsialainen amiraali Ivan Botsis Venetsialainen pärjäsi hyvin Suomenlahden saaristossa Venäläiset käyttivät myös pohjoisafrikkalaisten merirosvojen suosimaa nopeaa shebekkiä. Ruotsin saaristofregattien esikuva Kolme mastoa, latinalaispurjeet Airoportit tykkien alapuolella Täyslaitatykistö Venäläisten versio, välimerenmallia tulivoimaisempi Vastavoima Ruotsin saaristofregateille Pieni alus (20 m), jossa tykit edessä ja takana kelluva tykki Pääsi lähelle isoa alusta, joka ei voinut ampua alaspäin airoparia Af Chapmanin onnistunut luomus Kaleerin perusidea, airot ja eteen ampuvat tykit Varkauteen sijoitettiin tykkisluuppeja (8 kpl) Suomenlinnassa rakennetaan kopiota Mastot pystyi kaatamaan Tasasaumainen eli nopeampi(vrt. limilaudoitus) Moderni sluuppitakila (vrt. raakapurjetakila) Ratkaisi Ruotsinsalmen taistelun 1789 Ruotsin voitoksi Miehistö (laivamiehet, båtman) asui laivamiestorpissaan rannikolla Ruodut (2-4 taloa) ylläpitivät torppaa Talvet kotona Kesäksi Tukholmaan tai Viaporiin Perämiehet (styrman) Kauppalaivoista sotalaivastoon värvätyt Laivapuusepät (timmerman) Ei kaleeriorjia, mutta pakkotyövankeja Kuolleisuus korkealla tasolla Elinolot kovat, ahtaus, taudit Tautiepidemia pysäytti Ruotsin Venäjän sodan Kaleerit täysin suojattomia miehistölle Taistelussa miehistö suojaton Saaristofregateissa suojat Saaristoasutus kärsi saaristolaivaston liikkuessa alueella 4
5 5
8.2.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk
Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Sveaborg, yxi fästingi makaa muutamain holmain päällä meresä likillä Helsingforssia. On se suurin ja ia wäkevin fästingi waldakunnassa. Uudella maalla on 4 kaupunkia: Helsingforssi,
Lisätiedot3.11.2014. Gangut - Rilax Riilahti 1714. Mikko Meronen, Forum Marinum
Gangut - Rilax Riilahti 1714 Mikko Meronen, Forum Marinum 1 Taustaa ja taistelun merkitys Venäjä rakennutti voimakkaan kaleerilaivaston Suuren Pohjan sodan aikana Venäjän laivasto syntyi Pietari Suuri
Lisätiedot5.4.2011. Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk
5.4.2011 Mikko Huhtamies 8.8.2008MMikk Innovaatio=uusi keksintö, menetelmä tms., joka otetaan käyttöön Innovaatioiden leviäminen, diffuusio 1700-luvulla innovaatioiden leviäminen edellytti matkustamista
LisätiedotEnglantilaistyyppinen suolalihatynnyri 1800-luvulta.
24 Yleisesti kaikkialla maailmassa käytetty metallivanteilla tuettu puutynnyri. Tällaisissa säilytettiin ja kuljetettiin niin tervaa kuin suolakalaakin peräpohjolasta maailmalle. Englantilaistyyppinen
LisätiedotKaljaasi Maija. Aluksen Särkilät rakensivat neljän vuoden aikana perinteitä vaalien käsityönä.
Kaljaasi Maija Himankalaiset Vesa, Juhani ja Juha Särkilä ovat vaalineet himankalaista laivanrakennusperinnettä rakentamalla kaljaasi Maijan. Esikuvana he käyttivät Mikko Mikonpoika Pöyhtärin rakentamaa
Lisätiedot10.11.2011. Ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen (n. 1427-1626) Olaus Magnus ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen 1500-luvulla
Ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen (n. 1427-1626) Olaus Magnus ja Pohjolan karttakuvan hahmottuminen 1500-luvulla 1 Maanmittaus määrittää mittauksin maastokohteiden sijaintia, muotoa ja kokoa (pinta-ala).
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotONNETTOMUUKSIEN UHKA-ARVIO SUOMENLAHDEN MERIPELASTUSLOHKOLLA LIITE 6 6.12.2013 1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla
1 (2) Onnettomuuksien uhka-arvio Suomenlahden meripelastuslohkolla Yleisellä tasolla uhka-arviota on käsitelty Monialaisiin Merionnettomuuksiin Varautumisen yhteistoimintasuunnitelmassa. Suomenlahden meripelastuslohkolla
LisätiedotKotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta
ALLECO RAPORTTI N:O 2/2013 Kotka Kuutsalo väylähanke Viistokaiku- ja monikeilausaineistojen arkeologinen tulkinta Eveliina Salo (Pintafilmi Oy) MARINE BIOLOGICAL AND LIMNOLOGICAL CONSULTANTS Veneentekijäntie
Lisätiedot6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA
Huhtikuun 6. päivän kilta 6.10.2015 1. JOHDATUS AIHEESEEN 2. ITSENÄISEN SUOMEN LAIVASTON SYNTY TAUSTAA JA TAPAHTUMIA 3. MERISOTAA ITÄMERELLÄ WW II SUOMENLAHDEN MERISULKU MIINASOTAAN LIITTYVIÄ OPERAATIOITA
LisätiedotTIETÄMÄT. LC Tornio Putaan raivaustalkoilla TORNION TAISTELUN MUISTOMERKKI ESILLE
2011 LC TORNIO PUDAS UUTISIA 3.11.2011 SYKSY Tornion kaupungin alueella on vuonna 2002 julkaistun muistomerkkioppaan mukaan yli 60 erilaista henkilöstä, tapahtumasta, taistelusta tai kaatuneista kertovaa
LisätiedotMeriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015. Jenni Kuronen
Meriliikennevirrat Suomenlahdella 2007 & 2015 Jenni Kuronen 0 Suomenlahden meriliikennevirrat WP1 Tavoitteet: Selvittää Suomenlahden meriliikennevirrat v. 2007 Tuottaa tulevaisuusskenaarioita Suomenlahden
LisätiedotRouva Maria. Rallimateriaalit: Sari Koivuniemi, Midnight Divers ry
Rouva Maria Vrouw Maria (Rouva Maria) oli hollantilainen kauppa-alus. Alus oli matkalla Amsterdamista Pietariin, kun se törmäsi 3. lokakuuta 1771 Itämerellä kahteen kariin Nauvon ulkosaaristossa. Vrouw
LisätiedotHerttoniemi. Pronssikaudelta nykypäivään
Herttoniemi Pronssikaudelta nykypäivään Herttoniemi Herttoniemi (ruots. Hertonäs) on niemi ja Helsingin 43. kaupunginosa Kulosaaren itäpuolella. Se sijaitsee Vanhankaupunginlahden, Herttoniemensalmen,
LisätiedotRadikaali. vesiliikenne
Radikaali vesiliikenne Vesillä liikkumiseen liittyy useita samoja haasteita kuin maalla liikkumiseen. Navigointi vesiliikenteessä vaatii vielä enemmän paikantamista ja ympäristön tuntemusta kuin maaliikenteessä.
LisätiedotPorvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta
Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri
LisätiedotOanha. Opas julkaissut. Shrensoärd-Seura. 2 karttaa. .. Al'
Oanha Suomenlinna Opas julkaissut Shrensoärd-Seura 2 karttaa.. Al' uhmal astu saaren luo, kun maassa oaino käy, kun merten kuningatar tuo ei leppyisältä näy: tuhansin kidoin kuolemaa sen tulikirnut kiljahtaa."
LisätiedotSuomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014
Suomalaisen työn liitto (STL) - Suomalainen kuluttaja muuttuvassa ympäristössä 2014 28.08.2014 Mikko Kesä, Jan-Erik Müller, Tuomo Saarinen Innolink Research Oy Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tarkoituksena
LisätiedotKultakaleeri. quaworld DM-kurssi kevät 2003 K. arttaharjoitus
Kultakaleeri A quaworld DM-kurssi kevät 2003 K arttaharjoitus Pekka Puomio PatricLindman Miikka Pyykkö MarkoPirinen TimoMäkinen Sami Juha KimNyström MikkoKemppinen Kultakaleerintarina Kultakaleeri lienee
LisätiedotMatkailun kehitys 2016
Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä
LisätiedotAhvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta kylmään sotaan. Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.
Ahvenanmaan strateginen merkitys Suomen sodasta 1808-09 kylmään sotaan Eversti evp HuK Anders Gardberg Sotahistoriallinen seura, Turku 9.3.2019 Ahvenanmaan veteraani kolmannessa polvessa Historia 1808
LisätiedotITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA
ITÄMERI TURVALLISUUSALUEENA 14.05.2009 -LPAMIR V-J PENNALA 0 Esityksen rakenne Turvallisuusympäristö Meriliikenne ja energiavirrat Uhkakuva Kansainväliset merivalvontahankkeet 1 2 Lähialue Meriliikenne
Lisätiedot(SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015
Suomenlahden merivartiosto (SLMV) Kalastuksenvalvojien valtakunnalliset jatkokoulutuspäivät 9.6.2015 Kapteeniluutnantti Tuomas Luukkonen Sisällys Merivartiosto osana Rajavartiolaitosta Suomenlahden merivartiosto
LisätiedotÖljykuljetukset ja öljyonnettomuudet
Markus Dernjatin/ WWF Öljykuljetukset ja öljyonnettomuudet Öljyntorjunnan peruskurssi, Helsinki Öljykuljetusten määrä Suomelahdella Lähde: ymparisto.fi Onnettomuuden riski ei kuitenkaan synny vain öljykulkjetuksista,
LisätiedotKokeeseen tulevat aiheet
Kokeeseen tulevat aiheet Vihkokoe. Lue kirjasta ne sivut, jotka on vihkoon merkitty otsikon viereen. Opettele vuosiluvuista vain ne, jotka on ympyröity. Muista, että aloitamme tilanteesta, jossa suomalaiset
LisätiedotSotilaita ja siviilejä Viaporin väestö vuonna 1806
Sotilaita ja siviilejä Viaporin väestö vuonna 1806 Pro gradu -tutkielma Sampsa Hatakka 2.5.2011 Suomen ja Pohjoismaiden historia Helsingin yliopisto Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 1.1. Tutkimusaihe
LisätiedotMiten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa? A1 Suomen valtio
A1 Suomen valtio 1917 2017 1 Kuinka suuri Suomi oli? Mikä oli Suomen pinta-ala? km 2 2 Mikä oli Suomen 4. suurin kaupunki? 3 Kuinka paljon Suomessa oli asukkaita? 4 Kuinka monta ihmistä asui neliökilometrin
LisätiedotSuomalaisia karttasarjoja, yhteenveto:
Suomalaisia karttasarjoja, yhteenveto: Sheet1 (Timo Meriluoto) (Päivitetty 9.9.2015) (Maanmittaushallitus = Maanmittauslaitos) (Geologinen Toimikunta = Geologinen Tutkimuskeskus) [G]=Ks. tarkempaa selitystä
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotRuotsin aikaan -näyttelyyn
Tehtäviä Ruotsin aikaan -näyttelyyn Sisällys 2 3 4 5 5 6 9 10 Ruotsin ajan suomalaisia Kuvateksti historiallisille kuville Ristikko Aikajärjestys Loppuarviointia Ratkaisut Sanaselityksiä 2 YHTEINEN HISTORIAMME
LisätiedotPORIN PUISET SOTALAIVAT
PORIN PUISET SOTALAIVAT PORIN PUISET SOTALAIVAT Aarni Lehti Karl Immonen Paino Porin kaupungin painatuskeskus Taitto Marianne Kotiranta 2006 SISÄLLYSLUETTELO Porin puiset sotalaivat 1 Suomen merenkulku
LisätiedotOrbinskin sukuseuran kiertoajelu Rantasalmella dosentti Jorma Kaimion opastuksella
Orbinskin sukuseuran kiertoajelu Rantasalmella dosentti Jorma Kaimion opastuksella Rantasalmesta tuli Turun rauhassa 1743 Ruotsin ja Venäjän rajapitäjä. Kouluja ja laitoksia siirrettiin idästä länteen
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotMAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja
MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin
Lisätiedotm/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 -
m/s Sally Albatross m/s Silja Opera 1992-1994 2002 - Matkustajaristeilylaiva Rakennettu: 1992, Finnyards Oy, Rauma (#309) Bruttovetoisuus: 25 076 Brt Nettovetoisuus: 12 407 Nrt Kantavuus: 1 707 dwt Pituus:
LisätiedotMerenkulku. Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia
Merenkulku Onnea matkaan aikaa 10 minuuttia Tehtävä 1 Minkälaisen äänimerkin konealus antaa, kun se liikkuu veden halki, näkyvyyden ollessa rajoittunut? A. Yksi lyhyt enintään 1min välein B. Yksi pitkä
LisätiedotTaaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha
Taaleri Pohjois-Euroopan ensimmäinen yhteinen raha Juha Tarkka 15.4.2014 Taalerin kolme vuosisataa Pohjois-Euroopan rahahistoria 1500-luvulta 1800- luvulle on taalerin historiaa Itämeren alueen yhteinen
LisätiedotPelisuunnittelu Ronja 2014
Pelisuunnittelu Ronja 2014 Moodboard Avaruuspeli Yksinpeli, roolipeli Ihmisrodun viimeiset edustajat ovat kaikki tummaihoisia, koska maapallon otsonikerros on ohentunut ja planeetta on muutenkin huonossa
Lisätiedot30% Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen
Laivaliikenne Suomenlahdella kasvaa edelleen Helsingin ja Tallinnan välillä on yksi maailman suurimmista risteyksistä. Suomenlahden keskikohdan Helsinki ohittaneet laivat vuonna 2014 Helsingin ja Tallinnan
LisätiedotHelsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998. M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13).
Helsingin Merireserviläiset ry Olle Skogman 1.12.1998 M/Y VESIKKO, tiedot 1974 --> 1998. sivu 1(13). 1974: Ajopäivät: 79 päivää Ajomatka: 2166 mpk Ajoaika: 323 tuntia 1:nen ajopäivä: 27.4 viim. ajopäivä:
LisätiedotRantasalmenkierros 18-19.6 2012
Rantasalmenkierros 18-19.6 2012 Osallistujat: Raimo Hämäläinen Vantaa Aulis Nikkanen Aarne Talikka Helsinki Salo yksinsoutuvene. Veneet: Sulkavan soutumalliset vuorosoutuvene ja Aloitimme kierroksen Tammenlahden
LisätiedotAlbergan kartanolla kummittelee. Albergan kartano. Espoo-päivän Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry
lla kummittelee Albergan kartano Espoo-päivän 24.8.2018 Sellon kirjastolla pidetty esitys Arja Salmi, Leppävaara-seura ry 1 1622 Kustaa II Adolf lahjoitti Albergan rälssisäterin majuri Gyldenärille juuret
LisätiedotTästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen
Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen
LisätiedotNäyttäisikö tämä hyvältä! hetkeltä puhua bisneksistä?!
Näyttäisikö tämä hyvältä! hetkeltä puhua bisneksistä?! Luna Sailing Team hakee uusia kumppaneita - Tule mukaan ja voit kohdata asiakkaasi uudella tavalla Kumppanina voit Syventää tärkeimpiä sidosryhmäsuhteitasi
LisätiedotSota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla
Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VII: Eurooppalaisten vuosisata Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen
LisätiedotKsenia Pietarilainen -keppinuket
Ksenia Pietarilainen -keppinuket - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti. - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan. - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala jää pöytää vasten. - Liimaa hahmo
LisätiedotLeppävaara sisällissodassa 1918
Alberga vuosisadan alussa Albergaan kasvanut työväenasutusalue 1905 - Useita työväenliikkeen johtohenkilöitä Sirola, Wuolijoki; Salmelat, Mäkelä Albergan Työväenyhdistys perustettiin 1911 Vallityöt 1914-1917:
LisätiedotHeikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016
Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.
LisätiedotPuumalan saaristoreitti Menestystarina 2017
Puumalan saaristoreitti Menestystarina 2017 Riitta Viialainen, Nestorinranta 15.11.2017 Puumalan saaristoreitti 300 km Helsingistä 260 km Pietarista Aikataulu, hinnat, kapasiteetti, matka-aika Klo 14
LisätiedotUNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012. Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.
UNESCOn maailmanperintösopimus 40 vuotta 1972-2012 Opetus- ja kulttuuriministeriö Kansainvälisten asiain sihteeristö unesco@minedu.fi UNESCO lyhyesti YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö UNESCO
LisätiedotSuunnittelualueen rakentumisen vaiheet on esitetty kartassa sivulla 15.
Huvila-aatetta tuki 1900-luvun alussa Keski-Euroopasta Suomeen levinnyt puutarha- ja esikaupunki-ideologia. Vuosisadan alussa suunnittelualueen maisema muuttui voimakkaasti venäläisten toimesta aloitetun
LisätiedotJuha Nurmi ja veneilyjaosto
Juha Nurmi ja veneilyjaosto 9.10.2017 Kulku mereltä Saimaan kanavan kautta tai kumikanavana pyörien päällä Suomen suurin sisävesistö Saimaan syväväylän kulkusyvyys on 4,35m ja aluksen max korkeus on 24,5
LisätiedotSUOMEN ESIHISTORIA. Esihistoria
Suomen esihistoria / Ulla-Riitta Mikkonen 1 SUOMEN ESIHISTORIA Suomen historia jaetaan esihistoriaan ja historiaan. Esihistoria tarkoittaa sitä aikaa, kun Suomessa ei vielä ollut kristinuskoa. Esihistorian
LisätiedotFAKTALEHTI K13. Vaasan sataman historia ja kehitys
Teema 5. Kulttuuri FAKTALEHTI. Vaasan sataman historia ja kehitys Vaasan kaupungin ja Mustasaaren kunnan rannoilla on esikristillisistä ajoista lähtien asunut ihmisiä, jotka ovat harjoittaneet kaupankäyntiä
LisätiedotKartta ja innovaatiot. Pohjolan karttakuvan synty sekä etelän ja pohjoisen välinen kulttuurivaihto
Kartta ja innovaatiot. Pohjolan karttakuvan synty sekä etelän ja pohjoisen välinen kulttuurivaihto Mikko Huhtamies Innovaatiot ovat kirjapainotaidon keksimisestä asti levinneet uutuuksia esittelevien painotuotteiden
LisätiedotMarkkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili
Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotOZONE LEIJAHIITO 2006/2007
OZONE LEIJAHIITO 2006/2007 Ozone on markkinajohtaja ja edelläkävijä leijahiihdon (snowkite) saralla. Ozone leijat kuuluvat alan laadukkaimpiin tuotteisiin ja edustavat lajin suunnittelun terävintä kärkeä.
LisätiedotSeuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa.
Seuraavat kuvat ovat kirjasta Ankravee! Kirja uitosta, joka ilmestyi viime syksynä. Kirjassa on 1040 sivua ja yli 1200 kuvaa. Lennart Segerstråhlen (1892-1975) öljyvärityö Puiden lauttakuljetus kuvaa vahvasti
LisätiedotJäsentutkimus 2016: Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton legitimiteettitarkastelu Brita Somerkoski
Jäsentutkimus 2016: Länsi-Suomen Pelastusalan Liiton legitimiteettitarkastelu 29.4.2017 Brita Somerkoski Jäsentutkimus 2016 Taustaa: Jäsentutkimuksen valmistelu aloitettiin syksyllä 2016 Rakenteeksi sovittiin
LisätiedotYhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista
Yhteenveto 8.9., 22.9. ja 6.10. seminaareista Yritykset ja kaupunki luovat Salon kasvun Hannu Salminen, Salon kaupunki Salon elinkeinopoliittisen ohjelman keskeiset tavoitteet: - Kaupungin vetovoimaisuudesta
Lisätiedothttp://finlex3.edita.fi:80/dynaweb/sops...showtoc=false;root=idmatch(id,19830037) Hae SopS n:o 37/1983 Annettu 04.07.1983 Asetus
Valtiosopimukset Hae Nimikehaku viitetietokantaan Tekstihaku sopimustekstiin SopS n:o 37/1983 Annettu 04.07.1983 Asetus Asetus kansainvälisistä säännöistä yhteentörmäämisen ehkäisemiseksi merellä vuonna
LisätiedotSuomi toisena kielenä tehtäviä 2.-4. -luokkalaisille: Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku. 1. Kirjoita sanat oikein: turku
Iso vai pieni alkukirjain? Essi Järvelä/Nummen koulu/turku Iso alkukirjain seuraaviin: nimet, maat, kaupungit Pieni alkukirjain seuraaviin: viikonpäivät, kielet, kuukaudet 1. Kirjoita sanat oikein: turku
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotPL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898
OPS M2-1, Liite 1 21.12.2007 PL 186, 01531 VANTAA, FINLAND, puh. 358 (0)9 4250 11, Faksi 358 (0)9 4250 2898 www.ilmailuhallinto.fi LENTOKONEEN VALOT Huom. Katso luku 6 1. MÄÄRITELMIÄ Kun tässä luvussa
LisätiedotMATEMATIIKKA 3 VIIKKOTUNTIA. PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009
EB-TUTKINTO 2009 MATEMATIIKKA 3 VIIKKOTUNTIA PÄIVÄMÄÄRÄ: 8. kesäkuuta 2009 KOKEEN KESTO: 3 tuntia (180 minuuttia) SALLITUT APUVÄLINEET: Eurooppa-koulun antama taulukkovihkonen Funktiolaskin, joka ei saa
Lisätiedot4ETA-lokihanke. PortNet osahankkeita FITS 3
4ETA-lokihanke PortNet osahankkeita FITS 3 4Mikä on ETA? ETA on yleisnimi paitsi ETA:lle myös ETD:lle Aikataulut, erityisesti ennakkoaikataulut, ovat keskeinen osa PortNet-järjestelmää Aikataulujen vaikutus
LisätiedotMiten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen?
Miten Ukrainan tilanne heijastuu Suomen talouteen? Donetsk Luhansk Donetskin ja Luhanskin alueella asuu 6,5 milj. ihmistä eli 15% Ukrainan väkiluvusta. Krimin niemimaalla, ml. Sevastopol, asuu lähes 2,5
LisätiedotBRITIT ITÄMERELLÄ ls00-1700-luvuilla
ENGLANNIN LAIVASTO SUOMEN RANNIKOLLA JA LÄHIVESILLÄ BRITIT ITÄMERELLÄ ls00-1700-luvuilla Yleisesikuntakommodorl Olavi Vitikka Englantilaisten sota-alusten todennäköisesti ensimmäinen esiintyminen pohjoisella
LisätiedotKOTKA VTS MASTER'S GUIDE
1 (5) KOTKA VTS MASTER'S GUIDE Alusliikennepalvelut Alusliikennepalveluista säädetään Alusliikennepalvelulaissa 623/2005 ja Valtioneuvoston asetuksella alusliikennepalvelusta 763/2005 ja 1798/2009. ALUSLIIKENNEPALVELUUN
LisätiedotMatkailun suuralueet sekä maakunnat
Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston
LisätiedotCUDA. Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen
CUDA Moniydinohjelmointi 17.4.2012 Mikko Honkonen Yleisesti Compute Unified Device Architecture Ideana GPGPU eli grafiikkaprosessorin käyttö yleiseen laskentaan. Nvidian täysin suljetusti kehittämä. Vuoden
LisätiedotUlkomaalaisten asuttaminen Suomeen
Ulkomaalaisten asuttaminen Suomeen 1939-1945 15.11.2016 leitzinger@welho.com antero.leitzinger@migri.fi Keitä ulkomaalaisia Suomessa oli? 2 31.12.1938: ulkomaalaisia 21.158, joista ent. Venäjän / Neuvostoliiton
LisätiedotPortfolio. Christina Smetanskii 2009-2013
Portfolio Christina Smetanskii 2009-2013 CV Nimi ja yhteystiedot Christina Smetanski s. 27.12.1981 Hakaniemenranta 14 A 23 00530 Helsinki tel: 040-5611707 email: chinnamaste@yahoo.com Työkokemus 2013 Itella
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotSUOMEN MERIPELASTUSSEURA
SUOMEN MERIPELASTUSSEURA Valmiuspäällikkö Jori Nordström 26.9.2012 Esitys 1 SUOMEN MERIPELASTUSSEURA 65 meri- ja järvipelastusasemaa 58 jäsenyhdistystä 1780 aktiivista vapaaehtoista meripelastajaa 153
LisätiedotOhjeita veneilijöille
Ohjeita veneilijöille Nord Stream Itämeren kaasuputken rakentaminen > Nord Stream on 220 kilometriä pitkä maakaasuputki, joka kulkee Viipurin lähistöltä Venäjällä Itämeren halki Saksan pohjoisrannikolle.
LisätiedotTervetuloa mukaan Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry:n iloisiin tapahtumiin!
1.9.2012 1/8 RANNIKONPUOLUSTAJIEN SUURI JUHLA Suomenlinnan Rannikkotykistökilta ry juhli 50-vuotistaivaltaan Helsingin edustan linnakesaari Kuivasaaressa. AIKA: La 1.9.2012 PAIKKA: Kuivasaari Kuivasaaren
LisätiedotSergei Radonezilainen -keppinukke
Sergei Radonezilainen -keppinukke - Leikkaa hahmot ja lavasteet irti - Liimaa hahmon peilikuvat yhteen pohjapaloistaan (katso mallia ruhtinashahmosta). - Taita hahmot pystyyn siten, että valkoinen pala
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
Lisätiedot1898-1929 Suomen luotsi- ja majakkalaitos (1918-1929 Merenkulkuhallitus) Alus palveli Viipurin luotsipiirin Pitkäpaaden luotsiaseman luotsikutterina.
Luotsikutteri Pitkäpaasi Legendaarisen Colin Archerin suunnittelema luotsikutteri Pitkäpaasi palasi Suomeen 4. syyskuuta 2000 purjehdittuaan maailman merillä 66 vuotta. Suomen merimuseon tuki ry osti aluksen
LisätiedotTervetuloa Porvooseen, Suomen parhaaseen matkailukaupunkiin!
Tervetuloa seen, Suomen parhaaseen matkailukaupunkiin! Monta reittiä seen! on paikka, jonka vanhan kaupungin mukulakivikadut, pienet galleriat ja jokimaisema ranta-aittoineen hurmaavat kävijänsä yhä uudelleen.
LisätiedotHavaintoja kotimaanliikenteen matkustaja-alusten turvallisuudesta. Esa Pasanen Erityisasiantuntija Merikapteeni
Havaintoja kotimaanliikenteen matkustaja-alusten turvallisuudesta Esa Pasanen Erityisasiantuntija Merikapteeni Kotimaan vesiliikenteen matkustajamäärä alueittain 2017, rannikko Suomenlahti 2 959 672 josta
LisätiedotIlmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016
Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437
LisätiedotWest Coast VTS Master s Guide
West Coast VTS Master s Guide 23.5.2014 2 Sisällysluettelo 1 ALUSLIIKENNEPALVELUUN OSALLISTUMINEN... 3 2 VTS-ALUE... 3 2.1 Pori VTS sektori... 3 2.2 Rauma VTS sektori... 3 3 LIIKENNEILMOITUKSET... 4 3.1
LisätiedotEUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT
EUROOPAN KULTTUURIYMPÄRISTÖPÄIVÄT 2016 PORUKAN PAIKAT, YHTEISET YMPÄRISTÖT Cultural heritage -makers 2016, LASTU, Lapinlahti, Finland LASTU School of Architecture and Environmental Culture LASTU School
LisätiedotVastine/ Korkein hallinto-oikeus (Diaarin:o 1312/3/15) / Hannu Valkonen. Valmistelija: kaupungininsinööri, puh. 040 846 9816.
Tekninen lautakunta 86 12.06.2014 Tekninen lautakunta 92 21.08.2014 Tekninen lautakunta 103 25.09.2014 Tekninen lautakunta 111 23.07.2015 Vastine/ Korkein hallinto-oikeus (Diaarin:o 1312/3/15) / Hannu
LisätiedotLINNAKESAARET. Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa. Ove Enqvist Heikki Tiilikainen TAMMI
LINNAKESAARET Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa Ove Enqvist Heikki Tiilikainen TAMMI Ove Enqvist. Heikki Tiilikainen LINNAKESAARET Rannikkolinnakkeiden elämää sodassa ja rauhassa Kustannusosakeyhtiö
LisätiedotKevätretki Tykistöprikaatiin
Pirkan Viesti Kesäkuu 3/2009 Teksti : Ilkka Mäntyvaara Kuvat: Jorma Hautala Tykkiä 155K98 laitetaan ampumakuntoon. Kevätretki Tykistöprikaatiin Pirkanmaan Maanpuolustusyhdistys ja Tampereen Reserviupseerien
LisätiedotAdolf Erik Nordenskiöld
P u n a i n e n r a s t i Adolf Erik Nordenskiöld Adolf Erik Nordenskiöld (1832 1901) vietti lapsuutensa Alikartanossa. Hänen isänsä Nils Gustaf Nordenskiöld oli mineralogi, kivennäistutkija. Adolf Erik
LisätiedotMaanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto
Maanpuolustuskorkeakoulu Suomen ryhdikkäin yliopisto Maanpuolustuskorkeakoulun asema PLM Valtioneuvosto OKM Puolustusvoimain komentaja PE Maavoimat Merivoimat Ilmavoimat MPKK Yliopistot MPKK:n tehtävät
LisätiedotYhteistyö on voimaa Kirjastojen ja museoiden yhteistyö ja hyvät käytännöt Tietokeskus Vellamossa Kotkassa
Yhteistyö on voimaa Kirjastojen ja museoiden yhteistyö ja hyvät käytännöt Tietokeskus Vellamossa Kotkassa Eeva Savolainen, Kymenlaakson amk (31.12.2010 saakka) Olipa kerran Idea v. 2001 KyAMK:n kirjaston
LisätiedotSUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA
SUOMALAISEN LUTERILAISEN LÄHETYSTYÖN AIKAJANA JUURET 1695 Hallen laitosten perustaminen merkitsi luterilaisen pietismin parissa syntyneelle lähetysherätykselle voimakasta tukikohtaa. Lähetystyöhön johtaneet
LisätiedotUsein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden
ME RAKASTAMME MERTA Usein Kysytyt kysymykset Kuunari Linden Mistä alus lähtee? Lindenin kotisatama on Halkolaituri Pohjoisrannassa. Mikä on ryhmän maksimikoko Lindenillä? Lindenillä voimme ottaa kyytiin
LisätiedotAhtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori
Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta
LisätiedotI johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?
Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä
LisätiedotSAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ
SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen
LisätiedotKohdissa 2 ja 3 jos lukujen valintaan on useita vaihtoehtoja, valitaan sellaiset luvut, jotka ovat mahdollisimman lähellä listan alkua.
A Lista Aikaraja: 1 s Uolevi sai käsiinsä listan kokonaislukuja. Hän päätti laskea listan luvuista yhden luvun käyttäen seuraavaa algoritmia: 1. Jos listalla on vain yksi luku, pysäytä algoritmi. 2. Jos
Lisätiedot