Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Transkriptio

1 Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla VI: Valistuneet itsevaltiaat Risto Marjomaa Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos > Opiskelu ja opetus > Oppiaineet > yleinen historia > kurssimateriaalit 30-vuotisen sodan opetukset ( ) Kustannusten nousu ei vastannut tuloksia: sotaliikkeiden hitaus; taistelut verisiä, mutta eivät ratkaisevia resurssipula; maasta eläminen (kontribuutiot) siviilien kärsimykset valtavia; väestökatoa Päämääräksi vihollisen näännyttäminen: sodan oltava aina hyökkäyssotaa tavoitteet taloudellisia; lisäresursseja 2 1

2 Sotataito hakee muotoaan Aseistuksen kehittyminen: musketit; tuliaseiden osuus kasvaa kenttätykit entistä liikkuvampia Väittelyä sodankäynnin teoriasta: pyssymiesten, keihäsmiesten, kenttätykkien ja ratsuväen yhteistyö 3 Sodan yksityisyrittäjät Alihankkijoita: eversti > kapteeni > sotilaat Kosmopoliittisuus: kansainvälisiä sotilasyrittäjiä etuna ammattitaito Tavoitteet taloudellisia: rahaa ja sotasaalista oma tulevaisuus kiinni tuotosta korruptio: kuolleita sieluja 4 2

3 Kurjaliston sotaretki Rivimiehet marginaaleista: irtolaisia, rikollisia ja vähemmistöjen edustajia mukana usein paljon naisia: kenttähuorat, pyykkärit jne. tarpeetonta väestöä Taloudelliset motiivit: kapinointia rästien vuoksi kuolema usein upseerin etu mahdollisuus vaihtaa puolta 5 Kansallisen armeijan ongelmat Värväyspohja: talonpojat ja porvarit tarpeellisia Resurssien puute: mistä varat pysyvään sotalaitokseen? Ammattitaito: kouluttamattomia ja huonokuntoisia Luotettavuus: aseistettujen alamaisten vaarallisuus 6 3

4 Aurinkokuninkaan aika ( ) Sotilasmahdin uusjako Euroopassa: Osmanien voimat hiipuvat Espanja vararikossa Ruotsi liian pieni Puola sisäisessä hajoamistilassa Keisarikunta sekasorrossa (Itävalta) Englanti ja Hollanti merivaltoja Johtava valtio mantereella Ranska (Louis XIV) ensimmäinen moderni valtio ja sotalaitos 7 Modernin sotalaitoksen synty Ehdot: keskitetty valtiontalous tehokas sisäinen hallinto Keinot: värvärit alihankkijoiden sijaan palkanmaksu suoraan sotilaille; pitkä pesti yhteinen koulutus; äkseerausta ja linjataktiikkaa pysyvät rykmentit; univormut, liput, marssit kansalliset upseerit; aateli kuninkaan palvelukseen8 4

5 Aurinkokuninkaan sodat ( ) Tavoitteena ylivalta Euroopassa linnoitusketju suojaamaan Ranskaa vihollisilta makasiineja huolehtimaan armeijan huollosta Seuraukset: mallin kopioiminen muualla; keskitettyjen valtakuntien nousu ja perinteisten rappio sotalaitoksen koon ja kulujen kasvu entisestään; pysyvät kulut myös rauhan aikana 9 Preussilainen järjestys Perustaja Friedrich I Wilhelm ( ): tavoitteena maksimoida pienen ja köyhän maan resurssit vahvan armeijan luomiseksi äärimmilleen keskitetty militaristinen hallinto Yhteiskunta sotalaitoksen palvelukseen: talonpojista armeijan ruokkijoita käsityöläisistä varustajia aatelista upseereita sotilaita haalittiin ympäri Eurooppaa 10 5

6 Hänen majesteettinsa laivasto Aseistettujen kauppalaivojen syrjäytyminen: tykkien kasvava määrä vei tilaa lastilta kaikilla merivalloilla ei suurta kauppalaivastoa (Englanti, Tanska, Ruotsi) Englannin-Hollannin merisodat ( ) Keskitetty valtio mahdollisti sotalaivaston pysyvän ylläpidon Iso-Britanniasta merten valtias Ranska ajoittain kilpailijana 11 Uuden sotalaitoksen seuraukset Valtiolle väkivallan monopoli: ensi kertaa Euroopassa sitten Rooman päivien aatelin ja kaupunkien sotajoukot puretaan kuninkaan varuskunnat kapinoinnin esteenä Kabinettipolitiikan aika: sotien tavoitteet valtapoliittisia rajoitettavuus ja ennustettavuus; liittokuntia 12 6

7 Linjataktiikan vuosisata Sotilaista hyvin varustettuja ammattilaisia: koulutettavissa monimutkaisiin manöövereihin haluttomuus hyväksyä tappioita Tuloksena manööverisota ja linjataktiikka: jalkaväestä johtava aselaji Aseiden kehitys hidasta: käsityön tarve pistimet korvaavat keihäät sodan esteettisyys; univormut 13 Renessanssi ja sodan oikeudet Pohdinnan perusteet moraalisista filosofisiin: vähän mielenkiintoa sodan lakeja kohtaan Francisco de Vitoria (n ): oikean ja väärän määrittäminen neutraalisti mahdotonta > oikeutettu sota suhteellinen käsite toisaalta oikeutetun sodan käsite koskemaan myös ulkoeurooppalaisia vastaan käytyjä sotia > kansainvälisten sodan lakien mahdollisuus 14 7

8 Sota ja uskonpuhdistus Keskenään ristiriitaisia linjauksia: yksilön vastuu: oikean uskon puolesta valtion vastuu: alamaisten vastuuvapaus valtion toimista pasifismi: kveekarit, anabaptistit Hugo Grotius ( ): siviilit, omaisuus ja kauppa turvattava hallitsijan suvereenius: kaikki sodat oikeutettuja, kunhan muodollisesti oikein perusteltuja 15 Antiikin esimerkki Niccolò Machiavelli ( ): kansalaisten asepalvelus tasavallan perusta sota vahvistaa yhteiskuntaa tarkoitus pyhittää keinot (Italian yhdistäminen) Englannin tasavaltalaiset: sota oikeutettua taantumusta vastaan mutta kuka määrittää taantumuksen? 16 8

9 Valistuksen aika Vähän kiinnostusta sodan oikeutukseen: merkityksettömyys: suvereeneilla hallitsijoilla oikeus puolustaa valtion etuja tarpeettomuus: syrjäytyy lopulta sivistyksen tieltä Sodan lakien kodifioiminen oleellisempaa; Emmerich de Vattel ( ): perusväittämä: kaikki tarpeeton on kiellettyä ensimmäinen yleisesti hyväksytty sodan laki 17 9