Uudenmaan kulttuuriympäristöjen helmiä

Transkriptio

1 Uudenmaan kulttuuriympäristöjen helmiä Uudenmaan kulttuuriympäristöselvitys Missä maat on mainiommat seminaari Maakunta-arkkitehti Elina Kuusisto

2 2

3 3 Kulttuuriympäristöselvityksen taustaa Uudenmaan maakuntakaavassa Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet Vuoden 1993 RKY-inventoinnin mukaiset valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt Ei maakunnallisesti arvokkaita kohteita Rakennettu Uusimaa inventointiluonnos 2007 Ympäristöministeriön vahvistamispäätös Uudenmaan maakuntakaavasta 2007 RKY inventoinnin päivitys 2009 Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan yhdistyminen 2011

4 4 Kulttuuriympäristöselvityksen rajauksia Uusimaa ja Itä-Uusimaa Kulttuuriympäristöt = Maisema-alueet + Rakennusperintö + Muinaisjäännökset + Maisemanähtävyydet + Perinnemaisemat Tarkastellaan aluksi erikseen Työn kuluessa voidaan pohtia tarkoituksenmukaisinta lopputulosta Maakunnallisesti ja seudullisesti arvokkaat Maakuntakaavan tarkkuus

5 Kulttuuriympäristöselvityksen menetelmä Kokonaiskuva Uudenmaan maisemasta ja asutuksen kehityksestä 5 Seudulliset ominaispiirteet: Maisema ja kulttuuriympäristöt Miten kokonaiskuvan ilmiöt kohdentuvat seuduittain Seudulliset kulttuuriympäristötyöpajat Ominaispiirteitä kuvastavat alueet Kunnat, museot, ELY, liitto

6 6

7 7

8 8 Kivikausi Muinaisjäännöksiä löydetty Litorinameren rannoilta Tihentymiä Nuuksion etelälaidassa ja Askolassa Pronssikausi Rautakausi Rautakautisia muinaisjäännöksiä löydetty eniten Länsi- Uudeltamaalta Itä- ja Keski-Uusimaa olleet autioita Peltoviljely alkaa

9 Porvoo ja Raaseporin linna Suuri Rantatie, jonka ympärillä ensimmäiset kivikirkot ja kartanot Valtakunnan raja 9 Ahvenkoskeen Linnoittaminen: Viapori ja Svartholma Loviisa Helsingin kehittyminen Viaporin mukana Kulttuurielämä alkaa kehittyä Isojako hajautti keskiaikaista kylärakennetta Keskiaika Kustaa Vaasan suurvaltapyrkimykset Helsingin perustaminen Porvoon ja Tammisaaren lakkauttaminen Ruukit Lännessä 1-2 tilan kylät Idän jokilaaksoissa suuret kylät Keski-Uusimaalla vähän asutusta

10 Suomesta Venäjän autonominen Suuriruhtinaskunta, jonka pääkaupungiksi Helsinki Senaatintorin ympäristöön rakennettiin keskushallinnon, kirkon ja yliopiston keskus 10 Kiihtyvä kaupungistuminen uuden väestön asuttaminen ja infrastruktuuri Tieverkon kohentaminen Lentoliikenteen myötä yhteydet Eurooppaan I ms aikana maa- ja merilinnoitus Helsingin ympärille Neuvostoliitolle Hangon ( ) ja Porkkalan ( ) vuokra-alueet Teollistuminen kaupungistuminen sivistys Höyryvoiman ja innovaatioiden seurauksena uusia aluerakenteen kehityssuuntia rautateiden ympärille Radan varren esikaupungit ja taajaväkiset yhdyskunnat Helsingin kivikaupunki kasvoi kehämäisesti empire-keskustan ympärille Talvisatama Hankoon, josta viides kaupunki Saha- ja kalkkiteollisuus Lohjalla Vapaa-ajanvietto: kylpylät, huvila-asutus, täysihoitolat Taiteilijayhdyskunnat 1914-

11 Muuttoliike kaupunkeihin aluerakentaminen eli lähiöt Sodissa menetettyjen alueiden väestön asuttaminen Maaseudun asutuksen hajaantuminen jatkuu Kaupunkirakenne leviää yhä kauemmas keskustoista Kesäolympialaiset Nyt 85 % Uudenmaan rakennuskannasta on rakennettu luvun jälkeen Loput 15 % rakennuskannasta kattaa lähes tuhannen vuoden mittaisen ajanjakson

12 12

13 Uudenmaan kulttuuriympäristöseudut 13

14 14 Läntinen Uusimaa Maisema Salpausselät Salpausselkien välinen jokilaakso (Pohjanpitäjänlahden, Fiskarsinjoen ja Mustionjoen alue) Rannikko Salpausselän ja Nuuksion eteläpuolelle jäävä viljelyalue Nuuksio Kulttuuriympäristöt Pitkä asutushistoria: entinen merenpohja viljeltynä jo vuosisatoja Pitkät sisämaalahdet, vesireitit, muinaiset meritiet Suuri Rantatie ja siihen liittyvvät vanhimmat kartanot, ruukit, kirkot Perinteisesti pieniä 1-2 talon kyliä Salpausselät, rautatie Merenkulku ja saaristorannikko Teollisuuden uranuurtaja-aluetta: Ruukkiyhdyskunnat 1500-luvulta (kupari ja rauta), työväen asuntoalueet Harjuseutujen terveyskylpylät, parantolat, sairaalat 1800-l Kesähuvila-asutus, mökit Neuvostoliito vuokra-alueet Hangossa ja Porkkalassa Varuskunta ja linnoitussaaret

15 15 Länsi-Uusimaa Maisema Salpausselät Salpausselkien välinen järviseutu (Lohjanjärvi ja Hiidenvesi) Kulttuuriympäristöt Paikoin jo 1100-luvulta nykyaikaan periytyvää asutusta, perinteisesti pieniä 1-2 talon kyliä Kartanot, kivikirkot Salpausselän ja Nuuksion eteläpuolelle jäävä viljelyseutu Pohjoisosien (Karkkilan) metsäylänkö Sodan jälkeinen rakentaminen Salpausselät, rautatie, vesireitit, muinaiset meritiet Salpausselkien välinen viljelyseutu Teollisuuden uranuurtaja-aluetta: Ruukit 1500-luvulta lähtien, saha- ja kaivosteollisuus 1800-luvulta, puutarhatoiminta Harjuseutujen terveyskylpylät ja parantolat

16 16 Keski-Uusimaa Maisema Järvenlaskut Kulttuuriympäristöt Suuret kylät ja maatalous, kartanot ja torpat Mustijoen latvaosat ja Mäntsälänjoki Kauppalat ja nuoret kaupungit Keski-Uudenmaan viljelyseutu (Vantaanjoki Keravanjoki) Hämeen järviylängön metsä- ja viljelymaisemat Salpausselkä Jälleenrakennuskauden vaikutus Ensimmäinen yleisen liikenteen rautatie 1862 Rautatien vaikutus teollisuuden kasvuun: kutomo-, tulitikku-, kone- jne. teollisuus Sairaalat ja parantolat, rangaistuslaitokset, täysihoitolat, oppilaitokset, varuskunta Tuusulassa Kulttuurivaikuttajat

17 17 Pääkaupunkiseutu Maisema Nuuksion metsäylänkö Keski-Uudenmaan saaristorannikko Keski-Uudenmaan viljelyseutu (Vantaanjoki Keravanjoki) Espoonjokilaakso murroslinjassa Täyttömaalle rakentaminen Kulttuuriympäristöt Suuri rantatie agraariasutuksen keskiössä Helsingin perustaminen, sittemmin pääkaupunki, kaupunkikulttuurin vaikutus asutukseen Asumisen murros, eri aikakausien asuinalueet Kaavoituksen historia Viaporin rakentamisen vaikutus ja kulttuuripiiri Krimin sodan ja I maailmansodan aikaiset linnoituslaitteet, Santahamina ja muut sotilassaaret, Teollisuus ja työväenasuntoalueet Vapaa-ajan ja virkistyksen vaikutus kaupunkirakenteeseen Huvilakulttuuri ja -puutarhat Siirtolapuutarhat, virkistysalueet, puistot, kansanpuistot Urheilun areenat, olympiarakentaminen Arjen kulttuuriympäristöt, arkitaide Rangaistuslaitokset, sairaala-alueet, oppilaitokset Rautatiet, ilmailu, linja-autoliikenne Höyrylaivaliikenne 1800-luvulta 1930-luvulle

18 18 Itä-Uusimaa Maisema Porvoon ja Myrskylän metsäiset mäkimaat Sipoonkorpi Jokilaaksot Rannikko Kulttuuriympäristöt Suuri rantatie, kivikirkot, kartanoita jo keskiajalla Vanhat kaupungit Porvoo (1300-l) ja Loviisa (1700-l) Keskiaikainen kylärakenne säilynyt useissa kylissä Joet liikkumisen väylinä 1700-l loppuun mennessä muotoutuneen tieverkon kyliä yhdistäneet linjaukset säilyneet Höyrylaivaliikenne (saariston) huvilakulttuuri, pensionaatit, Loviisa kylpyläkaupunkina Ruukit (1600-l), myllyt, sahateollisuus, vanuttamot, puunjalostusteollisuus, tiilitehtaat Voimalaitokset Moderni työväenasuntokulttuuri Satamat, vanhat väylät, majakat, kummelit jne Saaristolais- ja kalastajakylät Linnamäet/vuoret Svartholman ja Loviisan linnoitukset Ahvenkoski valtakunnan rajana ja ylityspaikkana

19 (+ 38) maakunnallisesti arvokasta Kulttuuriympäristöä 8 RKY93 pudonnut

20 20

21 21

22 22 Noin 50 % löydetyistä muinaisjäännöksistä sisältyy rajauksiin

23 23 Noin 50 % löydetyistä muinaisjäännöksistä sisältyy rajauksiin

24 Mitä maiseman ja kulttuuriympäristöjen arvottamisella halutaan kertoa? 24 Maakunnallinen vai seudullinen? Saaristoalueiden tarkempi käsittely Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden teiden ja reittien selvittäminen Muinaisjäännökset Mitä maiseman ja kulttuuriympäristöjen arvottamisella halutaan kertoa? Maiseman nykyinen kuva vs. maiseman historia? Miten maiseman kehitystä ohjataan? Miten suhtaudutaan maisemavaurioihin? Millaisella tarkkuudella alueita rajataan, kuinka yksityiskohtaista tietoa tarvitaan? Valtakunnallinen-maakunnallinen-paikallinen hierarkia: Onko maakunnallinen vähemmän merkittävä kuin valtakunnallinen?

25 25