Miten ohjata ja tulkita moniäänistä tekstiä?

Transkriptio

1 Miten ohjata ja tulkita moniäänistä tekstiä? ÄIDINKIELEN YO-KOE:OHJAAMINEN JA ARVOSTELU , Helsinki, Anne Mäntynen Anne Mäntynen, Helsingin yliopisto

2 Työpajan eteneminen Moniäänisyyden käsite kielentutkimuksessa Moniäänisyys äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa Työskentely ryhmissä: esimerkkitekstin erittely ja tulkinta moniäänisen tekstin rakentaminen Yhteistä keskustelua ja pohdintaa

3 Moniäänisyys kielentutkimuksessa 1 Monen eri lähteestä tulevan äänen läsnäoloa kielenkäytössä. Kun tekstissä on monta ääntä, siinä on läsnä myös monta kielenkäyttötilannetta. Moniäänisessä tekstissä aktivoituu useita konteksteja. Lähikäsitteitä: ääni, dialogisuus ja intertekstuaalisuus.

4 Moniäänisyys lukion opsissa Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä.

5 Moniäänisyys lukiokursseissa 1 ÄI1: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus tekstien referointi ja kommentointi ÄI2: Tekstien rakenteita ja merkityksiä oppii näkemään tekstin yhteyden kontekstiin ja muihin teksteihin oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä.

6 Moniäänisyys lukiokursseissa 2 ÄI4: Tekstit ja vaikuttaminen tekstien ideologisuus, lähdekritiikki ja mediakritiikki ÄI5: Teksti, tyyli ja konteksti oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin. ÄI8: Tekstitaitojen syventäminen syventää ja monipuolistaa taitojaan analysoida ja tuottaa tekstejä.

7 Moniäänisyys tekstitaidon kokeen arvostelumääräyksissä Tekstitaidolla tarkoitetaan kokelaan taitoa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä tietoisena niiden tavoitteista ja konteksteista. Koesuorituksia arvioitaessa otetaan huomioon äidinkielen ja kirjallisuuden oppiaineen tavoitteet. Häneltä [kokelaalta] odotetaan hyvää yleissivistystä ja kykyä ymmärtää tekstin kytkökset muihin teksteihin ja kulttuuriin.

8 Moniäänisyyden tulkinta ja ohjaus Miten erottaa eri äänet tekstistä? Tekstin erittely ja tulkinta Miten kirjoittaa moniäänisestä tekstistä? Oman ja muiden äänten erottelu Referoinnin keinot sekä tunnistettava että osattava tuottaa Referointi toimivaksi osaksi oppilaan omaa tekstiä (mitä sillä tehdään?)

9 Moniäänisyys kielentutkimuksessa 2 Äänet ilmenevät kirjoitetussa tekstissä referointina (suora ja epäsuora esitys ym.) lainausmerkkien käyttönä vapaana (epä)suorana esityksenä presuppositioina ja kieltoina alluusioina ja intertekstuaalisina viittauksina sekä tekstin eri tason piirteiden ristiriitaisuuksina, joiden tunnistaminen riippuu paljon tulkitsijan taustasta ja tiedoista.

10 Työpajatyöskentelyä 1 Pienryhmät (4 henk.) 1. Esimerkkitekstin erittely ja tulkinta Mitä eri ääniä? Millä keinoilla ne ilmaistaan? Mitä näkökulmia eri äänet tuovat? Miten tekstilaji (konteksti) vaikuttaa erittelyyn ja tulkintaan? Mikä tehtävänannon (väitteet ja perustelut) kannalta oleellista?

11 Työpajatyöskentelyä 2 2. Moniäänisen tekstin rakentaminen Kirjoittakaa yksi tai kaksi kappaletta vastaustekstiä, jossa käytätte esimerkkitekstiä ja erottelette oman äänenne (tulkinnan) muista äänistä selvästi. Oma tulkinta pitää perustella. Erittely Tulkinta Perustelu (omalle tulkinnalle)

12 Esimerkki (1) tekstitaitokokeen kappaleen rakentamisesta Väite (tulkinta) Hemmilä, Lahtela ja Salo väittävät maa- ja metsätalousministeriön suurpetopolitiikan vaikuttavan ristiriitaiselta. Perustelu (sitaatti) Näkemystä perustellaan kertomalla ristiriidan molemmat puolet: Toisaalta sen lähtökohtana - - kohtuutonta rasitusta. Erittely (sitaatin avaaminen)?

13 Esimerkki (2) tekstitaitokokeen kappaleen rakentamisesta Väite (erittely) + Tulkinta Hemmilä, Lahtela ja Salo ovat kysymyksessään käyttäneet paljon fakta- ja tilastotietoja, joilla he saavat argumentointiinsa lisää voimakkuutta ja vakuuttavuutta. Referointi (perustelu) He mainitsevat pyyntiluvat ja metsästysajat sekä muistuttavat, kuka niitä voi myöntää ja kenelle. Suora sitaatti (perustelu) Perusteluna näiden asioiden esiintuomiselle on susien aiheuttamat taloudelliset vahingot: - - vahingot vaarantavat jo koko elinkeinon tulevaisuuden.

14 Huomioita ja päätelmiä

15 Lähteet Kalliokoski, Jyrki 2005: Referointi ja moniäänisyys kielenkäytön ilmiönä. Teoksessa Markku Haakana & Jyrki Kalliokoski (toim.), Referointi ja moniäänisyys. Tietolipas 206. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura LUKION OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Helsinki: Opetushallitus. Mäntynen, Anne 2005: Referointi tekstilajipiirteenä. Esimerkkinä kielijutut. Teoksessa Markku Haakana & Jyrki Kalliokoski (toim.), Referointi ja moniäänisyys. Tietolipas 206. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki Mäntynen, Anne 2009: Lukion tekstitaidoista akateemiseen kirjoittamiseen. Teoksessa Minna Harmanen & Tuija Takala (toim.), Tekstien pyörityksessä. Tekstitaitoja alakoulusta yliopistoon. Äidinkielen opettajain liiton vuosikirja Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto

16 Nordlund, Taru 2005: Suomen kielen kvasirakenne ja kieliopillistunut moniäänisyys. Teoksessa Markku Haakana & Jyrki Kalliokoski (toim.), Referointi ja moniäänisyys. Tietolipas 206. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Pietikäinen, Sari Mäntynen, Anne 2009: Kurssi kohti diskurssia. Tampere: Vastapaino. Rahtu, Toini 2009: Siipirikko villivarsa eli siteeraamisen lyhyt oppimäärä. Teoksessa Kirsi Heikkinen & Sirkku Leppilahti (toim.), Ylioppilastekstejä Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura & Äidinkielen opettajain liitto ÄIDINKIELEN KOKEEN MÄÄRÄYKSET. Helsinki: Ylioppilastutkintolautakunta Anne Mäntynen, Helsingin yliopisto