7.1. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Transkriptio

1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta sekä omaa identiteettiään. Äidinkielen myötä ihminen oppii vuorovaikutustaitoja ja omaksuu yhteisönsä kulttuurin. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kieltä ja kulttuuria. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja suvaitsevaisuuteen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Äidinkielen ja kirjallisuuden kursseilla opitaan kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja. Kielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on monenlaisten tekstien erittelemisen ja tulkitsemisen taito. Kaikilla kursseilla luetaan sekä asiatekstejä että kaunokirjallisuutta. Kirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat yhteisöllisiin tekstitaitoihin sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen sekä tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Äidinkieli ja kirjallisuus soveltuu siten yhteistyöaineeksi myös useimpien muiden lukion oppiaineiden kanssa. Yhteisistä aihekokonaisuuksista äidinkielen ja kirjallisuuden opetukseen kytkeytyvät kiinteimmin kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus sekä viestintä- ja mediaosaaminen, jotka ovat luonnostaan oppiaineen sisältöalueita useimmissa kursseissa. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys liittyy oppiaineeseen erityisesti kriittisen lukutaidon ja vaikuttamisen taitojen kannalta. Hyvinvointi ja turvallisuus sekä kestävä kehitys näkyvät esimerkiksi käsiteltävien ja tuotettavien tekstien aiheissa ja sisällöissä. Teknologia ja yhteiskunta -aihekokonaisuutta tarkastellaan tietoverkkojen ja teknologian kriittisen, vastuullisen ja tarkoituksenmukaisen käytön yhteydessä. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa

2 2 maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta arvostaa omaa kieltään ja kulttuuriaan. Äidinkielen ja kirjallisuuden kurssien arviointi kohdistuu monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Opiskelija saa tietoa kurssien tavoitteista, sisällöistä ja arvioinnista niin, että hän pystyy suunnittelemaan omaa opiskeluaan ja seuraamaan edistymistään. Kurssiarvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Opiskelija asettaa itselleen tavoitteita, arvioi omaa työskentelyään ja saa palautetta opettajalta ja toisilta opiskelijoilta. Arvioinnin avulla opiskelija voi rakentaa käsitystä itsestään lukijana, kirjoittajana ja puhujana. Arvioinnin tulee olla realistista ja kannustavaa. Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin siten, että tietojen ja taitojen opiskelu on jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kaikilla kursseilla syvennetään kirjoitetun kielen hallintaa ja kehitetään lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä luetaan runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. ÄI1 Kieli, tekstit ja vuorovaikutus Kurssi on luonteeltaan äidinkielen ja kirjallisuuden opiskeluun johdattava. Siinä opiskellaan tekstitaitojen, kirjoittamisen ja vuorovaikutustaitojen perusteita. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan monenlaisia tekstejä entistä tietoisempana tulkintaansa ohjaavista seikoista ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua syventää tietojaan ryhmäviestinnästä: hän kehittää ja oppii arvioimaan omia osallistumistapojaan ryhmän vuorovaikutuksen ja ilmapiirin sekä ryhmätyön tai keskustelun tuloksellisuuden kannalta. Kurssin ydinkysymyksiä ovat, mitä kieli on, mitä ovat tekstilajit, miten tekstien merkitys kontekstissaan rakentuu ja miten kieltä huolletaan. Kurssilla luetaan ja eritellään, nimetään, referoidaan ja kommentoidaan monenlaisia asia- ja kaunokirjallisia tekstejä. Erityisesti pohditaan, mitä merkityksiä konteksti, tekijä ja tavoite teksteihin synnyttävät. Kotona luetaan 1-2 romaania. Kaunokirjallisuutta eritellään käyttämällä kirjallisuuden peruskäsitteitä sekä havainnoimalla omaa lukukokemusta. Kirjoitetaan lukijaelämäkerta ja kommentoiva referaatti, jolloin tutustutaan myös pohjatekstiin viittaamisen periaatteisiin. Lisäksi harjoitellaan havainnollisen tyylin keinoja ja kirjoitetaan havainnollinen asiateksti. Kerrataan oikeinkirjoitusasioita, alkukirjaimet, yhdyssanat ja välimerkit, ja opitaan huoltamaan omaa tekstiä. Ryhmäviestintätaitoja harjoitellaan keskustelemalla ohjatusti omasta lukijahistoriasta, kurssilla luetuista teoksista ja mahdollisuuksien mukaan yhdessä toteutetusta teatteri-, elokuva- tai muusta kulttuuritilaisuuskäynnistä

3 3 Arviointi perustuu kommentoiva referaattiin, asiatekstiin, keskusteluun ja kokeeseen sekä aktiiviseen osallistumiseen. Kurssikokeessa on kysymyksiä ja erittelytehtäviä koko kurssin aiheista sekä kielenhuolto-osio. Kurssia ei voi tenttiä. ÄI2 Tekstien rakenteita ja merkityksiä Kurssilla syvennetään ja laajennetaan erityisesti asiatekstien rakenteitten ja kielen analysointitaitoja ja opitaan käyttämään kirjoitelmiin ja puhe-esityksiin tarvittavia tietolähteitä tarkoituksenmukaisesti ja kriittisesti sekä antamaan vertaispalautetta. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija osaa arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa sekä oppii erittelemään tekstiä merkityssuhteista muodostuvana kokonaisuutena, oppii tekstien erittelyssä tarvittavaa käsitteistöä ja pystyy soveltamaan sitä myös tuottaessaan itse tekstiä tottuu työstämään tekstiä oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja asiatekstejä sekä kykenee välittämään sanomansa kuuntelijoille tai lukijoille tavoitteittensa mukaisesti oppii tiedonhankintastrategioita, käyttää painettuja ja sähköisiä tietolähteitä sekä löytää käyttökelpoista ja luotettavaa tietoa kirjoitelmansa tai puhe-esityksensä pohjaksi. Tekstien kokonaisrakennetta eritellään sekä suullisesti että kirjallisesti merkityssuhteiden, rajauksen, toisiin teksteihin viittaamisen, jaksottelun ja sidostumisen näkökulmasta. Lisäksi tutkitaan merkityksen rakentumista ironian, kielen kuvallisuuden, sanavalintojen ja lausetyyppien avulla. Kurssilla kirjoitetaan jäsennelty, aineistoon perustuva pohtiva kirjoitelma kirjoittamisprosessin vaiheita noudattaen. Samalla opitaan lukemaan kriittisesti lähdetekstejä sekä antamaan vertaispalautetta. Omaa kieltä huolletaan ja hyvän asiatyylin piirteistä opiskellaan sidoskeinoja, pronominien oikeaa käyttöä, onnistuneita kielikuvia ja sanajärjestystä sekä puheen ja kirjoituksen eroja. Puheviestinnässä harjoitellaan puheenvuoron rakentamista ja pidetään valmisteltu, informatiivinen, lähteisiin perustuva puheenvuoro esimerkiksi tietoteoksesta tai elokuvasta. Jokainen antaa myös palautetta toisten esityksistä. Kotona luetaan kaunokirjallinen teos ja sitä eritellään kirjallisesti ohjeiden mukaan. Arvioinnin kohteena ovat kurssisuunnitelmassa sovittu määrä kirjallisia analyysitehtäviä, aineistopohjainen kirjoitelma, puheenvuoro ja koe sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssikokeessa on tehtäviä koko kurssin aiheista sekä kielenhuolto-osio. Kurssia ei suositella tentittäväksi. ÄI3 Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa Kurssi on kaunokirjallisuuden ymmärtämiseen perehdyttävä kurssi. Opiskelijan käsitys kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta ja kulttuurisesta tehtävästä syvenee.

4 4 Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä, kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana erilaisia lukija- ja tulkintalähtökohtia sekä tarpeellisia kirjallisuustieteellisiä käsitteitä käyttäen oppii perustelemaan tulkintaansa teksteistä sekä suullisesti että kirjallisesti sekä harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. Kurssilla luetaan proosaa, runoja ja näytelmiä sekä koulussa että kotona. Kirjallisuuden tulkinnassa opetellaan käyttämään kirjallisuustieteen käsitteitä. Teatterikäynti järjestetään mahdollisuuksien mukaan. Kurssin aikana opiskelija lukee kotona yhden novellikokoelman erityisesti kerronnan keinoja tarkastellen. Lisäksi kotona luetaan yksi runokokoelma, jonka opiskelija esittelee suullisesti muille ja josta hän analysoi yhteisen keskustelun pohjaksi jonkin runon. Perehdytään länsimaisen näytelmän rakenteeseen ja luetaan yksi näytelmä. Proosan kerrontateknisistä keinoista otetaan esille kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema ja motiivi. Opiskellaan keskeisiä lyriikan käsitteitä: runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto ja kielen kuvallisuus. Tutustutaan länsimaisen draaman rakenteeseen. Kurssilla opiskelija kirjoittaa sekä suppeahkoja novelli- ja runoanalyysejä että omia kertomuksia tai novelleja ja runoja. Arvioinnin kohteena ovat kurssisuunnitelmassa määriteltävät suulliset ja kirjalliset näytöt ja koe. Kurssikokeena on kysymyksiä kurssin sisällöistä ja novellianalyysi. ÄI4 Tekstit ja vaikuttaminen Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Hän perehtyy argumentointiin ja syventää siihen liittyviä tietoja. Hän oppii analysoimaan ja tuottamaan argumentatiivisia tekstejä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää medialukutaitoaan, jolloin hän pystyy analysoimaan ja tulkitsemaan erilaisia mediatekstejä, niiden taustoja ja tavoitteita sekä kriittisesti arvioimaan median välittämää informaatiota ja vaikutusta yksilöihin ja yhteiskuntaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida vaikuttamispyrkimyksiä ja tekstin luotettavuutta osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta oppii tarkastelemaan ja arvioimaan tekstejä ja niiden välittämiä arvoja myös eettisistä lähtökohdista. Kurssilla käsitellään kieltä ja kirjallisuutta vaikuttamisen välineenä. Havainnoidaan suoran ja epäsuoran vaikuttamisen keinoja: suostuttelu, ohjailu, manipulointi; mainonta, propaganda; ironia, satiiri, parodia. Harjoitellaan argumentaatiota ja retorisia keinoja. Tarkastellaan kriittisesti median kieltä. Lehti- ja mainoskuvia analysoidaan osana tekstiä. Esitetään mielipiteitä perustellusti kirjoittamalla ja puhumalla. Pidetään ohjelmapuhe. Tutustutaan eri aikakausien kiistanalaisiin kaunokirjallisiin teksteihin. Luetaan 1-2 yhteiskunnallista romaania. Käsiteltäviä tekstilajeja ovat esimerkiksi mielipide, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos

5 5 Arvioinnin kohteena ovat argumentoiva kirjoitelma, ohjelmapuhe, kurssilla kirjoitettavat pienet tuotokset ja koe sekä aktiivinen osallistuminen. Kurssikokeena on tekstin analysointikoe. ÄI5 Teksti, tyyli, konteksti Kurssilla syvennetään kaunokirjallisten ja asiatekstien tulkintataitoja. Opiskelija oppii tarkastelemaan tekstejä ja niiden tyyliä siten, että hän osaa ottaa huomioon kontekstin merkityksen tulkinnassa ja tekstin tuottamisessa. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tarkastelemaan niin fiktiivisiä tekstejä kuin asiatekstejäkin niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin oppii erittelemään tyylin elementtejä ja niiden vaikutusta tekstin kokonaisuuteen pystyy itsenäiseen kirjoitusprosessiin aiheen ja näkökulman valinnasta, aineiston koonnista ja järjestelystä tekstin muokkaamisen ja tyylin hionnan kautta oman pohdiskelevan tekstin laadintaan kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään. Kurssilla tarkastellaan tekstejä erityisesti aika- ja kulttuurikonteksteissaan ja tyylin näkökulmasta. Myös omien tekstien tyyliä tutkitaan ja hiotaan sekä vahvistetaan itsenäistä tekstin tuottamistaitoa. Tekstejä eritellään tutkimalla sitä, miten eri aikakausien ihmiskuva, maailmankuva, arvo- ja aatemaailma näkyvät tekstien aiheissa, sisällöissä, muotoratkaisuissa ja tyylissä. Tyylin aineksista havainnoidaan esim. sananvalintaa, sävyä, kielen kuvallisuutta, rytmiä, lauserakenteita ja retorisia keinoja. Kurssilla tutustutaan eri aika- ja tyylikausien merkittäviin teksteihin, havainnoidaan niiden vaikutuksia toisiinsa sekä opiskellaan tulkinnan pohjaksi kirjallisuushistoriallista taustatietoa. Kurssin aikana luetaan kotona maailmankirjallisuuden klassikoita yhteensä noin 400 sivua. Lisäksi luetaan eri aikakausia ja tyylilajeja edustavia lyhyempiä fiktiivisiä ja muita tekstejä. Kurssilla kirjoitetaan kirjallisuusessee ja yksi laajahko pohdiskeleva teksti sekä pieniä, omaa tyyliä ja ilmaisukeinoja kehittäviä harjoitustekstejä. Kirjoitustaitoa kehitetään opiskelemalla kielikuvien taitavaa käyttöä. Puheviestintätaitoja vahvistetaan osallistumalla kirjallisuuskeskusteluun omalla alustuksella ja puheenvuoroilla. Arvioinnin kohteena ovat kirjoitelmat, keskustelu sekä koe. Kurssikokeessa on tulkintatehtäviä eri aika- ja tyylikausia edustavista teksteistä. ÄI6 Kieli, kirjallisuus, identiteetti Kurssilla käsitellään suomen kielen ja suomalaisen kirjallisuuden kehitystä. Opitaan ymmärtämään kulttuurikontaktien vaikutus kielen ja kirjallisuuden muotoutumiseen. Läpi kurssin vankennetaan tekstitaitoja. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija oppii tuntemaan suomen kielen kehityksen vaiheita ja ymmärtää eurooppalaisten kieli- ja kulttuurikontaktien vaikutuksen suomalaisen kulttuurin muotoutumiseen ja jatkuvaan muutokseen arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja -

6 6 kielisyyttä ja ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja. Hän osaa arvioida niiden merkitystä oman kulttuurinsa näkökulmasta kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana. Kurssilla tutustutaan suomen kielen kehittymiseen ja muuttumiseen lyhyiden luentojen ja tekstien tarkastelun pohjalta. Tutustutaan kielenohjailun periaatteisiin, sovelletaan opittua käyttämällä kielenhuollon oppaita omiin kirjoitustehtäviin. Kirjoitetaan kieliartikkeli tai kielikulttuuriin liittyvä mielipidekirjoitus. Kiinnitetään huomiota nyky-suomen monikulttuurisuuteen ja -kielisyyteen artikkelien ja oppilaspuheenvuorojen avulla. Kotona luetaan keskeistä suomalaista kaunokirjallisuutta n. 400 sivua. Kirjoja tulkitaan kirjallisuushistoriallisesta näkökulmasta ottamalla huomioon aika- ja kulttuurikonteksti. Pidetään kirjallisuuspuheenvuoroja ja kirjoitetaan kirjallisuusessee. Kurssin loppupuolella toteutetaan kokoava keskustelu, esimerkiksi paneeli, kurssin teemoista. Arvioinnin kohteena ovat kieliartikkeli tai kielikulttuuriin liittyvä mielipidekirjoitus, kirjallisuusessee, kirjallisuuspuheenvuoro, osallistuminen kokoavaan keskusteluun sekä koe. Kurssikokeessa on tekstianalyysitehtäviä sekä kysymyksiä kieli- ja kirjallisuushistoriasta. Kurssia ei suositella tentittäväksi. ÄI7 Puheviestinnän taitojen syventäminen syventävä Kurssilla opiskelija syventää ja monipuolistaa puheviestintään liittyviä tietojaan ja taitojaan sekä oppii arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteissa, opiskelussa ja työelämässä. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan vuorovaikutuksen luonteesta, ominaispiirteistä ja puhekulttuurista kehittää puhumisrohkeuttaan ja ilmaisuvarmuuttaan sekä esiintymis- ja ryhmätaitojaan tunnistaa ja osaa analysoida sekä puhujan että sanoman luotettavuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kurssilla harjoitellaan monenlaisia viestintätilanteita, esimerkiksi keskusteluja, neuvotteluja, kokouksia, väittelyitä, alustuksia ja puheita. Opiskellaan erilaisten ohjattujen ja luovien harjoitusten avulla verbaalista ja nonverbaalista viestintää. Lisäksi voidaan harjoitella taiteellista, tulkitsevaa ilmaisua. Opitaan esiintymis- ja ryhmätaitoja eri vuorovaikutustilanteissa. Kurssilla tarkastellaan myös puheviestinnän kulttuurisia piirteitä. Osa kurssin tehtävistä valmistellaan kotona ja kurssilla voidaan pitää oppimispäiväkirjaa. Harjoituksia voidaan nauhoittaa ja niistä annetaan palautetta toisille. Arvioinnin kohteena ovat kurssin aikana annetut näytöt ja aktiivinen osallistuminen sekä koeviikolla pidettävä valtakunnallisen puheviestintätaitojen päättökokeen tyyppinen koe. Kurssia ei voi tenttiä. ÄI8 Tekstitaitojen syventäminen syventävä

7 7 Kurssi on luonteeltaan tekstien tulkintataitoja vahvistava, asiatyyliä parantava ja oikeinkirjoitusta kertaava kokonaisuus. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä sekä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä. Kurssilla kerrataan sekä asiatekstien että kaunokirjallisten tekstien erittelyyn ja tulkintaan tarvittavat peruskäsitteet (mm. konteksti, intertekstuaalisuus, argumentointi, retoriset keinot ja muut kielelliset valinnat; kerronnan keinot ja kielen kuvallisuus) ja kirjoitetaan useita tekstitaidon päättökokeen tyyppisiä tehtäviä. Kerrataan aineistopohjaisen kirjoittamisen periaatteet, tekstin rakentamisen vaiheet ja jäsentämisen perustyypit sekä kirjoitetaan asia-aineistoon perustuva, laaja päättökokeen tyyppinen kirjoitelma. Oman tekstin huoltoon ja tyyliin liittyviä asioita kerrataan ryhmän tarpeiden mukaan. Arvioinnin kohteena ovat Kurssisuunnitelmassa sovittu määrä analyysitehtäviä, aineistopohjainen kirjoitelma, kielenhuoltotesti sekä koe. Kurssikokeena on tekstitaidon päättökokeen tyyppinen koe. Kurssia ei voi tenttiä. ÄI9 Kirjoittaminen ja nykykulttuuri syventävä Opiskelija perehtyy kulttuuri- ja yhteiskunnalliseen keskusteluun, median ajankohtaisaiheisiin ja nykykirjallisuuteen. Hänen kriittinen ja kulttuurinen lukutaitonsa syvenee, ajattelutaitonsa kehittyy ja kirjallinen ilmaisunsa kypsyy kohti lukion päättötason vaatimuksia. Kurssin tavoitteena on, että opiskelija kykenee keskustellen ja kirjoittaen käsittelemään ajankohtaisia kielen, kirjallisuuden ja viestinnän teemoja oppii arvioimaan ja arvottamaan ajankohtaisia tekstejä eettisin ja esteettisin perustein ja näkemään niiden merkityksen osana yhteiskunnallista keskustelua löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun osoittaa kypsyyttä oman tekstinsä näkökulman valinnassa, aiheen käsittelyssä, ajattelun itsenäisyydessä ja ilmaisun omaäänisyydessä. Kurssilla syvennetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa sekä kehitetään ajattelutaitoa ja kirjallista ilmaisua vastaamaan lukion päättökokeen vaatimuksia. Lisäksi harjoitellaan aktiivisena kansalaisena toimimista seuraamalla keskustelua ajankohtaisista aiheista ja osallistumalla siihen. Kurssilla luetaan ajankohtaisia mediatekstejä ja arvioidaan niiden merkityksiä keskustellen ja kirjoittaen. Erityisesti seurataan kielen, kirjallisuuden ja viestinnän aihepiirejä. Opiskelija seuraa valitsemaansa teemaa medioista. Kurssin aikana luetaan nykykirjallisuutta. Kurssilla kirjoitetaan kaksi laajahkoa, päättökokeen tyyppistä tekstiä (mielipideteksti ja pohtiva teksti) sekä lyhyitä harjoitustekstejä. Omaa tekstiä hiotaan ja kielenhuollon asioita harjoitellaan kirjoittajan tarpeiden mukaisesti. Luetuista kirjoista ja muista teksteistä keskustellaan sekä pidetään puheenvuoroja ajankohtaisista kulttuuriaiheista. Opiskelijoita rohkaistaan etsimään teksteilleen julkaisukanavia. Arvioinnin kohteena ovat kirjoitelmat ja suunnitelmassa sovitut lyhyet tekstit, keskustelu ja puheenvuoro. Kurssikokeena on päättökokeen tyyppinen laajahko teksti. Kurssia ei voi tenttiä.

8 8 ÄI10 Luovan kirjoittamisen kurssi koulukohtainen syventävä Luovan kirjoittamisen kurssin tavoitteena on kannustaa oppilasta kokeilemaan sanataiteen eri lajeja ja hiomaan omia tekstejään siten, että hänen taitonsa myös luovaan lukemiseen kehittyy. Tavoitteena on lisäksi, että oppilaan tapa ilmaista asioita kielellisesti monipuolistuu ja vuorovaikutus lukijoiden kanssa vahvistuu. Kurssilla kirjoitetaan monenlaisten harjoitusten pohjalta luonnostekstejä. Opetellaan muun muassa tarkkojen havaintojen tekemistä, tekstilajin muuntamista, muistikirjan pitämistä ja aineiston kokoamista. Perehdytään kaunokirjallisuuden eri lajien ominaispiirteisiin ja kirjoitetaan runoja, satuja, novelleja ja mahdollisesti näytelmiä ryhmän toiveiden mukaan. Kurssilla opitaan myös muokkaamaan ja hiomaan joitakin omia tekstejä julkaisukuntoon. Työskentelyyn kuuluu olennaisena osana palautteen antamista ja vastaanottamista. Kurssi arvioidaan työskentelyn ja tuotosten perusteella hyväksytty / hylätty. ÄI11 Kirjallisuuden teemakurssi koulukohtainen syventävä Laajennetaan ja syvennetään opiskelijan kirjallisuuden tuntemusta, kehitetään tekstianalyysitaitoja sekä etsitään iloa, virkistystä ja uusia elämyksiä kaunokirjallisuuden lukemisesta Kurssilla tutustutaan oppilaiden kiinnostuksen mukaan joko länsimaiseen tai Euroopan ulkopuoliseen kaunokirjallisuuteen. Kurssilla voidaan keskittyä ryhmän valitsemiin teemoihin. Luetaan valittuihin aihepiireihin liittyvää kirjallisuutta (vähintään kaksi kokonaisteosta), jota työstetään koulussa erilaisiksi tuotoksiksi. Yhteisissä keskusteluissa jaetaan lukukokemuksia ryhmäläisten kanssa. Kurssi 1. on suoritettava ennen kirjallisuuden teemakurssia. Arvioinnin kohteena ovat tuotokset ja aktiivinen osallistuminen. Arviointi: hyväksytty / hylätty.