TUTUSTA SADUSTA OMAAN SATUUN - opetuskokeilu R2L -menetelmää soveltaen
|
|
- Elsa Ahola
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kurssi 3. essee Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Elina Särkilahti Päivi Hynynen TUTUSTA SADUSTA OMAAN SATUUN - opetuskokeilu R2L -menetelmää soveltaen Olimme kuuntelemassa Katriina Rapatin luentoa ( ) genrepedagogiikasta ja reading to learn-menetelmästä (R2L). Jo tuolloin luennolla virisi ajatus siitä, että asiaan pitäisi perehtyä tarkemmin erityisesti kirjoittamisen opettamisen osalta. Menetelmän mukaan kirjoittamisprosessi pohjaa vahvasti mallitekstiin, joka on huolella valittu. Opettaja valitsee tekstin siitä tekstilajista, jonka kirjoittamista harjoitellaan. Oli kyse sitten sadusta, uutisesta tai vaikkapa mielipidekirjoituksesta, harjoittelu alkaa siitä, että teksti luetaan huolellisesti. Tekstin sanastoa, vaiheita ja rakennetta tarkastellaan välillä jopa pitkäpiimäiseltä tuntuvalla tavalla. Kun tämä huolellinen tarkasteluvaihe on tehty, siirrytään yhteisen kirjoittamisen vaiheeseen. Sosiaalinen tekstin tarkastelu/tuottaminen ovat R2L-menetelmässä olennaisia vaiheita. Yhteinen teksti tuotetaan mallitekstiä apuna käyttäen ja oppilaiden ehdotusten pohjalta. Kirjoitusprosessi on yhteinen ja jaettu. Tämän jälkeen jokaiselle on toivon mukaan rakentunut ajatus siitä, miten kirjoittamisprosessi tehdään. Menetelmässä on paljon sellaista, joka kuulostaa järkeenkäyvältä ja oikeastaan juuri siltä, millaista opetusta ajattelemme lasten tarvitsevan nykypäivänä. Jotkin vaiheet taas tuntuvat kysymyksiä herättävältä. Oli niin tai näin, tarvetta tämänkaltaiselle opetukselle tai ajattelulle on varmasti. Lapset törmäävät erilaisiin teksteihin eri medioiden kautta ja tällöin tekstitaidot ja kielitietoisuus nousevat yhä merkittävämpään asemaan. Tätä näkökulmaa korostaa myös uusi opetussuunnitelma (OPS 2014), ja asia koskettanee S2-oppijoiden lisäksi kaikki muitakin oppijoita. Suomi toisena kielena ja kirjallisuus -oppimaä ra n opetuksen laḧto kohtana ovat oppilaille merkitykselliset ja tarpeelliset tekstilajit ja kielenkaÿttoẗilanteet, joiden avulla kielen muotoja, merkityksia ja kaÿttoä tutkitaan ja opitaan analysoimaan (OPS 2014, s. 314). Tämän esseen lähtökohtana oli, että haluaisimme kokeilla R2L-menetelmää ja sen pohjalta kehittää
2 tehtävää, joka sopisi luovan kirjoittamisen harjoitteluun erityisesti pienille oppijoille. Toisaalta halusimme soveltaa menetelmää sellaiseksi, että se tuntuisi itselle mahdolliselta toteuttaa. Olemme perehtyneet Tekstilajitaidot -Lukemisen ja kirjoittamisen opetus koulussa - teokseen (Shore & Rapatti 2014) tehtävää tehdessämme ja huomasimme, että useat käytännön sovellusesimerkit R2L-menetelmästä erityisesti suomalaisessa kontekstissa ovat vanhemmille oppilaille suunnattuja kokeiluja. Erityisesti jo luennolla käytetty Roald Dahlin Kekseliäs Kettu esimerkki tuntuu innoittaneen monia R2L-menetelmän testaajia. Dahl on toki loistava lastenkirjailija, jonka kuvaileva tyyli on inhottavuudessaan, hauskuudessaan ja kekseliäisyydessään omaa luokkaansa. Kieli tuntuu välillä jopa niin rikkaalta ja leikittelevältä, että omissa pohdinnoissamme soveltuu paremmin vanhemmille oppilaille. Kuitenkin tuntuu siltä, että samankaltaista harjoittelua kaivataan myös pienemmille oppilaille. Pienet oppilaat ovat otollinen kohde satujen kirjoittamisen harjoitteluun. Jaettu kokemuksemme kuitenkin on, että useille oppilaille on ongelmallista saada kirjoittaminen alkuun. Aloittaminen on vaikeaa ja todella monen tarinan lopputulos on monotoninen tapahtumien ketju, josta puuttuu kielen rikkaus, vivahteet ja kuvailu. Osa oppilaista ei myöskään hahmota sadun tai tarinan rakennetta. Hypoteesimme on, että useasti ne lapset, joille on kotona luettu ääneen tarinoita ja kirjoja, pystyvät luomaan niitä myös helpommin. Heille on ikään kuin rakentunut valmiiksi ajatus päähän sadun elementeistä ja niitä lähdetään myös omassa tekstissä toistamaan. Tällainen mallintaminenhan vaikuttaisi olevan myös R2Lmenetelmän ajatus. Toisaalta, jos lapsella ei ole rikasta kirjallisuus- tai kielitaustaa, on hänen vaikeaa luoda myöskään omia satuja tai tarinoita. Tämä näkökulma koskettaa oletettavasti vähän satuja kuulleita lapsia, olivat he sitten S2-oppijoita tai suomea äidinkielenä puhuvia. Uusi OPS edellyttää, että jo 1-2-luokilla oppilas tutustuu monipuolisesti teksteihin ja tuottaa niitä eri tavoin. Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimisympa ristö rakennetaan monipuoliseksi teksti- ja kieliympa risto ksi. Saatavilla tulee olla paljon oppilaita kiinnostavaa kirjallisuutta ja monimuotoisia tekstejä. Tekstejä tuotetaan yksin ja yhdessä ja niitä julkaistaan luokassa ja laḧipiirissä. Kieltä tutkitaan leikinomaisesti, esimerkiksi rooli-, draama- ja teatterileikin keinoin. Opetusta eheytetään niin, että äidinkielen taitojen oppiminen nivoutuu ilmiöiden kielelliseen hahmottamiseen eri oppiaineiden yhteydessä. (OPS 2014, s. 104.)
3 Suunnittelemamme opetuskokonaisuus pyrkii luovan sadun kirjoittamisen harjoittamiseen. Lähtökohtana on käyttää R2L-menetelmän vaiheita. Halusimme suunnitelmaa tehdessämme ottaa huomioon sen, että mikään työvaihe ei vaatisi opettajalta kohtuutonta ennakkovalmistelua tai menetelmään perehtymistä. Alkuun tarkoituksena on R2Lmenetelmän mukainen mallitekstin eli sadun lukeminen ja huolellinen tarkastelu. Seuraavaksi kirjoitetaan luokan yhteinen satu ja lopuksi jokainen oppilas kirjoittaa oman sadun. Päädyimme käyttämään tekstin rakenteen tarkastelussa apuna draaman kaarta, joka niin monissa oppikirjoissa opetetaan oppilaille. Mallisaduksi päätimme valita sadun Kolme karhua ja Kultakutri. Kyseisessä sadussa on perinteisen sadun elementtejä kuten toistoa. Toisaalta halusimme valita sadun, jonka käsitteleminen tuntui itsestäkin motivoivalta. Huolenaiheemme kokeiltavaan satuun liittyen oli se, onko satu liian pitkä ja tuleeko kirjoittamisprosessista pienille oppilaille liian raskas. Päätavoitteemme kirjoitusjaksoa suunnitellessa oli, että oppilaat saisivat kirjoitettua sadun muotoon jotakuinkin eheän tekstin, joka sisältäisi kuvailua. Päätimme siis, että tehtävän painopiste on luovassa kirjoittamisessa ja kieliopillisiin asioihin ei kirjoittamisprosessissa ole tarpeen keskittyä. Toisaalta luovan kirjoittamisen lisäksi prosessissa harjoitellaan myös mekaanista lukemista ja tietysti kirjoittamista. Kolme karhua -opetusjakso Valitsimme opetusjakson saduksi Kolme karhua -sadun. Sadusta löytyy perinteiselle sadulle tyypillisiä ominaisuuksia sekä mukavalla tavalla henkilöiden, tapahtumien ja paikkojen kuvailua. Satu sopii mielestämme hyvin myös S2-oppilaille, koska siinä on paljon toistoa, jolloin sanasto tulee helposti tutuksi. Tämän opetusjakson tuntisuunnitelmat ja käytetyt tuntimäärät ovat viitteellisiä. Esimerkiksi ensimmäisen tunti voi hyvin olla kaksoistunti. Oppilaiden ikä ja taidot vaikuttavat paljon siihen, kuinka kauan mihinkin vaiheeseen kannattaa käyttää aikaa. Pääasia on, että oppilaiden oppimismotivaatio pysyisi mahdollisimman hyvänä opetusjakson aikana. Seuraavaksi käymme läpi oppitunti kerrallaan, miten R2L- menetelmän pohjalta suunnittelemamme Kolme karhua -opetusjakso etenee.
4 1. oppitunti Kuunteleminen ja lukeminen Opettaja lukee ääneen oppilaille sadun Kolme karhua. Ensimmäisellä lukukerralla opettaja lukee sadun kokonaan ääneen ilman sanojen selittelytaukoja tai muita taukoja. Tarkoituksena on, että kaikki oppilaat suomen kielen taitotasosta riippumatta saavat eheän kuuntelukokemuksen. Tämän jälkeen jutellaan sadusta hieman esimerkiksi kysyen oliko satu tuttu oppilaille jo entuudestaan. Toisen lukukerran hoitavat oppilaat. Oppilaille jaetaan satu monisteena. Satu luetaan toisen kerran siten, että oppilaat lukevat satua vuorotellen ääneen, muiden kuunnellessa ja seuratessa tekstiä. Toisen lukukerran aikana opettaja tekee tarkentavia kysymyksiä sadussa käytetyistä sanoista ja sadun kulusta tarkistaen, että jokainen ymmärtää sadun juonen ja tekstin. Jos luokassa on paljon S2 oppilaita, käytetään tähän vaiheeseen riittävästi aikaa. Henkilöiden ja paikkojen kuvailu Toisen lukukerran jälkeen jatketaan sadun käsittelyä pohtimalla ketkä ovat sadun päähenkilöt. Kun oppilaat löytävät sadun päähenkilöt: suuren suuren karhun, suuren karhun, pienen karhun ja Kultakutrin jakaa opettaja heille kuvamonisteen päähenkilöistä. Samat henkilökuvat ovat oppilaiden nähtävillä luokan edessä taululla tai valkokankaalla. Seuraavaksi tarkastellaan, että minkälaisia nämä henkilöt ovat tekstin mukaan. Oppilaat etsivät sadusta henkilö kerrallaan henkilöitä kuvailevat sanat. Nämä kuvailusanat kirjoitetaan monisteeseen oikean henkilön viereen ajatuskartan tavoin. Lisäksi kuvailevat sanat selitetään omin sanoin. Lopuksi voidaan keksiä lisää henkilöitä kuvailevia sanoja monisteeseen. Tässä kohtaa voidaan tehdä myös draamaharjoituksia karhujen ja Kultakutrin liikkumatavoista, äänistä, tunteista ja ilmeistä. Kuvailuharjoituksen avulla pyritään luomaan pohjaa kuvailevan tekstin kirjoittamiseen. Myös sadun tapahtumapaikan suhteen voi tehdä samat harjoitukset. 2. oppitunti Draaman kaari Kolmas lukukerta tehdään pienryhmissä. Opettaja jakaa oppilaat pienryhmiin ja antaa ohjeistuksen. Pienryhmässä päätetään, ketkä lukevat kenenkin sadun henkilön
5 vuorosanat, muuten luetaan lause kerrallaan satu ääneen. Tämän jälkeen oppilaat etsivät ja kertovat omin sanoin pienryhmissä, mistä satu alkaa, mihin loppuu ja mitkä ovat sadun päätapahtumat. Etsitään myös sadun mahdollinen huippukohta. Käydään yhdessä läpi sadun juoni ja puhutaan draaman kaaresta. Draamaan kaaren löytämiseksi opettaja jakaa oppilaille draamakaavion, johon alku, tapahtumat ja loppu sijoitetaan. Tämän jälkeen käydään vielä yhdessä läpi sadun kulku ja draaman kaari. Draaman kaaren tarkasteluun voi myös liittää ilmaisuharjoituksia kuten tapahtumien esittäminen pienryhmissä. t6 t4 t5 t1 t2 t3 alku kub loppu Esimerkki 1. Kolme karhua -sadun draaman kaari (t1-t6 ovat sadun tapahtumat) 3. oppitunti Luokan yhteisen sadun kirjoittaminen Nyt Kolme karhua satu on kaikille tuttu ja sitä on käyty yhdessä läpi monin eri tavoin. Tällä oppitunnilla on tarkoitus aloittaa koko luokan yhteisen sadun kirjoittaminen. Pohdimme tätä opetusjaksoa tehdessämme, mikä olisi helpoin tapa kirjoittaa luokan yhteistä satua ja päädyimme siihen, että ainakin pienillä oppilailla opettaja toimii tietokoneella kirjurina. Samalla opettaja ohjaa oppilaita keksimään satua mallisadun eli tässä tapauksessa Kolme karhua -sadun pohjalta. Opettajan toimiminen oppilaiden
6 ideoiden kirjurina muistuttaa hieman sadutusta, mutta tässä opetusjaksossa mallisadun seuraaminen, jäljittely ja hyödyntäminen ovat olennaisia. Kolmas oppitunti aloitetaan muistelemalla Kolme karhua -satua. Sen jälkeen opettaja johdattelee oppilaat miettimään uusia satuhahmoja ja tapahtumapaikkoja. Tarkoitus on keksiä yhtä monta henkilöä ja paikkaa kuin mallisadussa. Lopulliset henkilöt voidaan päättää luokkaäänestyksen avulla. Tämän jälkeen henkilöistä tehdään ajatuskartan tavoin kuvailuharjoitus yhdessä taululle. Jokainen voi lisäksi piirtää henkilöt ja tapahtumapaikan omaan vihkoonsa kuvailujen perusteella. 4. oppitunti Mallisadun päälle kirjoittaminen Jatketaan luokan yhteisen sadun kirjoittamista. Aikaisemmalla oppitunnilla on päätetty sadun henkilöt ja paikka. Seuraavaksi opettaja ottaa tietokoneelta esille mallisadun. Olennaista on, että mallisatu on koko ajan kaikkien nähtävillä. Mallisatuun aletaan muokata oppilaiden ideoiden pohjalta uutta satua. Ennen yhteisen sadun kirjoittamista oppilaat voivat toki keksiä pareittain yhtä monta sadun tapahtumaa kuin mallisadussa oli. Opettajan tehtävä on johdattaa oppilaat seuraamaan mallisatua samalla kun oppilaat keksivät uutta. Yhteisen sadun kirjoittaminen vaatii opettajalta tarkkaavaisuutta, jotta jokainen pääsee osallistumaan sadun kirjoittamiseen. Sadun loppuhuipennus voi toki olla vaikka päinvastainen kuin mallisadussa. Opettaja voi itse päättää kuinka tarkasti mallisatua jäljitellään luokan yhteistä satua kirjoittaessa, mutta periaatteessa tehtävän ideana on juuri, että uusi satu pohjautuu vahvasti mallisatuun. Näin muun muassa sadun rakenne ja ominaispiirteet tulevat oppilaille tutuiksi ja oman sadun kirjoittamisen kynnys madaltuu. Lopuksi luetaan luokan yhteinen satu ääneen ja keskustellaan millainen sadusta tuli. 5. ja 6. oppitunti Oman sadun kirjoittaminen Takana on nyt mallisatuun perehtyminen ja sen pohjalta on kirjoitettu luokan yhteinen satu. Tällä tunnilla tai kahdella on tarkoitus, että jokainen oppilas kirjoittaa itse oman
7 sadun mallisadun ja luokan yhteisen sadun oppien mukaisesti. Tehtävä etenee kuten aikaisempinakin tunteina. Ensin jokainen keksii sadun henkilöt ja paikan ja kuvailee niitä hieman. Tämän jälkeen alkaa kirjoittaminen, jossa voi olla määrätty määrä tapahtumia. Opettaja muistuttaa ennen kirjoittamista ja kirjoittamisen aikana draamaan kaaresta. Oppilaat voivat tehdä siitä itselleen kaavion, jos se auttaa heitä kirjoittamisprosessissa. Tärkeää sadun kirjoittamisessa on, että henkilöt ja paikka kuvaillaan. Lisäksi tärkeää on kiinnittää huomiota sadun rakenteeseen eli, että sadusta löytyy selkeä alku, huippukohta/loppuhuipennus ja loppu. Opettaja ohjaa jokaisen oppilaan sadun kirjoittamisprosessia mallisatuja hyödyntäen. Omat sadut voidaan kuvittaa ja kirjoittaa puhtaaksi. Luokan saduista voidaan tehdä myös satukirja. Lähteet OPS 2014, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014, Opetushallitus. perusopetus Rapatti, Katriina, luento : Reading to Learn. Shore, Susanna & Katriina Rapatti (toim.) (2014): Tekstilajitaidot -Lukemisen ja kirjoittamisen opetus koulussa. Äidinkielen opettajain liitto ry.
Mielestämme hyvä kannustus ja mukava ilmapiiri on opiskelijalle todella tärkeää.
Ops-perusteluonnosten palaute Poikkilaakson oppilailta 1 LUKU 2 B Perusopetuksen arvoperusta Suunta on oikea, ja tekstissä kuvataan hyvin sitä, kuinka kaikilla lapsilla kuuluisi olla oikeus opiskella ja
LisätiedotMolemmille yhteistä asiaa tulee kerralla enemmän opeteltavaa on huomattavasti enemmän kuin englannissa
Molemmille yhteistä alkavat Espoossa 4. luokalta 2 oppituntia viikossa etenemisvauhti on kappaleittain laskettuna hitaampaa kuin englannissa, mutta asiaa tulee kerralla enemmän sanat taipuvat, joten opeteltavaa
LisätiedotAasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja
Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,
LisätiedotJoustava perusopetus. - taustaa ja perusteita
Joustava perusopetus - taustaa ja perusteita Paasitorni 27.9.2010 Jopo-toiminnan taustaa Ensimmäiset 26 kuntaa käynnistivät toiminnan vuonna 2006. Lukuvuonna 2007-2008 toimintaa oli 72:ssa kunnassa. Lukuvuonna
Lisätiedot1. Eläydy, voit halutessasi myös pukeutua, lukemasi kirjan henkilöksi. Anna luokkatovereiden haastatella sinua.
1. Eläydy, voit halutessasi myös pukeutua, lukemasi kirjan henkilöksi. Anna luokkatovereiden haastatella sinua. Valitsin henkilöksi. Valitsin juuri hänet, koska 2. Tee kuvin ja sanoin ajatuskartta lukemasi
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,
LisätiedotSuomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE
1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen
Lisätiedot10/23/2012 Olli Määttä
Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.
LisätiedotMiten ohjata ja tulkita moniäänistä tekstiä?
Miten ohjata ja tulkita moniäänistä tekstiä? ÄIDINKIELEN YO-KOE:OHJAAMINEN JA ARVOSTELU 25.11.2009, Helsinki, Anne Mäntynen Anne Mäntynen, Helsingin yliopisto Työpajan eteneminen Moniäänisyyden käsite
LisätiedotSuomi toisena kielenä -ylioppilaskoe. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö OPETUSHALLITUS
Suomi toisena kielenä -ylioppilaskoe FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Uusi opetussuunnitelma haastaa oppimisen Uusi opetussuunnitelma haastaa oppimisen Teknologian soveltaminen
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotHuomaathan, että ohjeessa olevat näytöistä otetut kuvat voivat poiketa sinun koulutuksesi vastaavien sivujen kuvista.
OHJE OPISKELIJALLE MOODLEN KÄYTTÖÖN 1/5 2011/2012 MOODLE KOULUTUKSESSA Työterveyslaitoksella käytetään Moodle -verkko-oppimisalustaa. Potilassiirtojen Ergonomia - koulutus on monimuotokoulutusta, johon
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotP A R T. Professional Assault Response Training 2002. Seppo Salminen Auroran koulu. Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.
P A R T Professional Assault Response Training 2002 Seppo Salminen Auroran koulu Valtakunnalliset sairaalaopetuksen koulutuspäivät 16.11.2007 PART -taustaa Ammatillista reagointia uhkaavissa ja väkivaltaisissa
LisätiedotKaksinkertainen mahtis
Luovat harjoitukset Kaksinkertainen mahtis Palautteenantoharjoitus tavoite: yksityiskohtainen palautteen sanallistaminen ja luokkakaverin vahvuuksien tukeminen ja kehittäminen kesto 20 min Tehdään ensin
LisätiedotYKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU
YKSILÖLLINEN ELÄMÄNSUUNNITTELU Mertanen / Martikainen 1 Esimerkkinä yksilölliset aamutoimet Mertanen / Martikainen 2 Kyse on ajattelu- ja toimintatavasta Henkilö saa osallistua oman elämän suunnitteluun
LisätiedotMonilukutaitoon kielitietoisella opetuksella. Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center
Monilukutaitoon kielitietoisella opetuksella Minna Harmanen, Opetushallitus Kansalliset peruskoulupäivät 20. 21.11.2014 Marina Congress Center Monilukutaito ja kielitietoisuus - kysymyksiä Mitä on monilukutaito
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella
LisätiedotOpetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016
Opetussuunnitelma uudistui mikä muuttui? Tietoja Linnainmaan koulun huoltajille syksy 2016 Mikä on opetussuunnitelma? Opetussuunnitelma on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Siinä kerrotaan,
LisätiedotTAITOTASOTAVOITE. PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1. PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.
TAITOTASOTAVOITE PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVA OPETUS keskimäärin A1.3 A2.1 PERUSOPETUS päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8: kielitaito B1.1 B1.2 AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN ALKUVAIHE A2.2 (=YKI 2) LUKIOKOULUTUS
LisätiedotOppimispäiväkirja Nimi:
Oppimispäiväkirja Nimi: Tässä projektissa tavoitteena on Lisätään ymmärrystä siitä, millaista on asettua vieraaseen kulttuuriin. Viron kielen, kulttuurin ja tarinoiden tarkastelu luo lähtökohdan tavoitteen
LisätiedotKERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )
KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä
LisätiedotKUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ
Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu
LisätiedotPitkä ja monivaiheinen prosessi
Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu
Lisätiedotkehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus
Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1
LisätiedotIlmoittautuminen kansalliseen, SM-, AM- tai avoimeen kilpailuun
Ilmoittautuminen kansalliseen, SM-, AM- tai avoimeen kilpailuun 1. Kirjaudu IRMAan suunnistajana. 2. Valitse kilpailukalenterista se kilpailu, johon haluat ilmoittautua ja paina Ilmoittaudu. Vain niihin
LisätiedotMoni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen
Moni-Opet Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus Kursseja monikulttuuriseen kouluun ja varhaiskasvatukseen Vastuuhenkilöt: OKL Turku: yliopisto-opettajat Jenni Alisaari ja Heli Vigren Osaamistavoitteet: -
LisätiedotMonialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt. Työkaluja monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisen seurantaan ja arviointiin - OPS2016
Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt Työkaluja monialaisen oppimiskokonaisuuden toteutumisen seurantaan ja arviointiin - OPS2016 Monialaisen oppimiskokonaisuuden arviointikäytännöt Arvioinnin
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotElämänkatsomustieto. Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi. Sari Muhonen
Elämänkatsomustieto Arto Vaahtokari Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu arto.vaahtokari@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Elämänkatsomustiedon opetuksen ydintehtävänä on edistää oppilaiden kykyä etsiä
LisätiedotPANSION KOULUN OPS PORTAAT
SYKSY 2012 TULEVAISUUDE N KOULU Kyselyt huoltajille, oppilaille ja opettajille SYKSY 2013 KOULUARJEN KEHITTÄMINEN Kyselyn tulosten hyödyntäminen VESO 16.11 Koulun toimintakulttu uri Mikä arjessa sujuu
LisätiedotJohdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015
Johdatus diskreettiin matematiikkaan Harjoitus 7, 28.10.2015 1. Onko olemassa yhtenäistä verkkoa, jossa (a) jokaisen kärjen aste on 6, (b) jokaisen kärjen aste on 5, ja paperille piirrettynä sivut eivät
LisätiedotOppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee
AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan
LisätiedotII- luento. Etiikan määritelmiä. Eettisen ajattelu ja käytänteet. 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta
II- luento Eettisen ajattelu ja käytänteet Etiikan määritelmiä 1 Etiikka on oikean ja väärän tutkimusta 2. Etiikka ei ole samaa kuin moraali, se on moraalin tutkimusta 3. Etiikka ei ole tutkimusta siitä,
LisätiedotMikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS. Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala
Mikkeli Luonnos MEDIA MEDIATAITOJEN OPINTOKOKONAISUUS Mikkelin Yhteiskoulun lukio Etelä-Savon ammattiopisto, kulttuuriala Mikkeli Luonnos Puheviestintä Puheviestintä Lukio opintokokonaisuus Mikkelin Yhteiskoulun
LisätiedotOPS2016 Monialaisia oppimiskokonaisuuksia kohti. Leena-Maija Niemi apulaisrehtori Kasavuoren koulu 19.10.2015
OPS2016 Monialaisia oppimiskokonaisuuksia kohti Leena-Maija Niemi apulaisrehtori Kasavuoren koulu 19.10.2015 Kasavuoren koulu on peruskoulu Kauniaisissa, vuosiluokat 7-9 340 oppilasta ja 35 opettajaa Kolme
LisätiedotMiten yliopiston teoriaopetus vastaa harjoittelussa tarvittaviin taitoihin? Opetusapteekkien neuvottelupäivä 23.4.2014 Liisa Niemi
Miten yliopiston teoriaopetus vastaa harjoittelussa tarvittaviin taitoihin? Opetusapteekkien neuvottelupäivä 23.4.2014 Liisa Niemi Olen 3. vuoden proviisoriopiskelija, opiskellut v. 2011-2014 Kerron vanhasta
LisätiedotOpetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen
Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen
LisätiedotOulun kielten opetussuunnitelma. Kielten opettajien tapaaminen 3.3. Pauliina Kanervo ja Eija Ruohomäki
Oulun kielten opetussuunnitelma Kielten opettajien tapaaminen 3.3. ja Eija Ruohomäki In a nutshell jokainen opettaja kielenopettaja kielten opetuksessa painotetaan maailman kielellistä ja kulttuurista
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotKAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU
KAUKAMETSÄN SANATAIDEKOULU TAITEEN PERUSOPETUS SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET KAUKAMETSÄN OPISTOSSA 1 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 2 SANATAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISTAVOITTEET
LisätiedotKieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH
Kieli- ja kulttuuritietoinen opetus 1-15 op OPH 2017 2018 Opettajankoulutuslaitoksen Sat@Oppi järjestää yhteistyössä opettajankoulutuslaitoksen Rauman ja Turun yksiköiden kanssa ensisijassa perusopetuksen
LisätiedotPerusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:
Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden
LisätiedotKiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/31
KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/31 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/31 Kukaan
LisätiedotLue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä.
1 Väliaikaisen tallennuskansion käyttö Lue ohjeet huolellisesti ennen laitteen käyttöä. Kun skannaat kuvia, dioja, asiakirjoja jne. sekä digitoit LP-levyjä tai C-kasetteja, sinulla on mahdollisuus tallentaa
LisätiedotTytöt LVI-alalla - Perusraportti
Tytöt LVI-alalla - Perusraportti 1. Ikäni on Tämä kysymys antoi harhaanjohtavan tuloksen, sillä kaksi tytöistä täyttää 16 vuotta tänä vuonna mutta kaksi 17, vielä loppuvuoden aikana. 2. Aiempi koulutukseni
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotKURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET
KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa
LisätiedotSKYPE-RYHMÄN LUOMINEN
SKYPE-RYHMÄN LUOMINEN JA RYHMÄPUHELUN SOITTAMINEN Ryhmän perustaminen on helppoa. Tarvitset internet-yhteyden sekä tietokoneen, jossa on mikrofoni ja webbikamera. Useimmissa kannettavissa tietokoneissa
LisätiedotHyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä
Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä Kuinka kehitän HELPOSTI oppitunteja toiminnallisempaan suuntaan? 1.Fyysinen aktiivisuus ja koulupäivä Keskustelu - voidaanko meidän koululla samaistua
Lisätiedot1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille
1. Kirja kantaa -lukudiplomi Oppilaan ohjeet 1.- 6. luokille A. Näin suoritat lukudiplomin 1. Ohjeet alakoululaisille Lue vuoden aikana luokan lukudiplomiin tarvittavat kirjat, tee jokaiseen lukemaasi
LisätiedotMonilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa
Monilukutaito opetussuunnitelmien perusteissa Minna Harmanen, Opetushallitus Aineopettajaliiton seminaari, Paasitorni, 7.11.2015 Monilukutaito? Opetussuunnitelmat uudistuvat Perusopetuksen ops-perusteet
LisätiedotSyksyn aloituskampanjat lippukunnissa
Syksyn aloituskampanjat lippukunnissa Partiossa eletään nyt hyvää nousukautta. Jotta sama tilanne jatkuisi, olemme tehneet teille syksyn toiminnan aloittamisen tueksi tarkoitetun vihkon. Viime syksynä
LisätiedotVuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet
Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet Niina Sinkko/Suomalais-venäläinen koulu Suomi-Venäjä-Seura, pääsihteeri https://www.youtube.com/watch?v=f8rq_iugejc Yleisesti Paikalliset opsit
LisätiedotKokemusasiantuntijan tarina. Kasvamista kokemusasiantuntijaksi
Kokemusasiantuntijan tarina Kasvamista kokemusasiantuntijaksi Tie päihdekuntoutujasta kokemusasiantuntijaksi on ollut kivinen ja pitkä. En olisi joskus toipumiseni alussa voinut ikinä kuvitellakaan toimivani
LisätiedotKoulutuksen sisältö: Opiskelija vastaa itse majoituksesta ja ruokailuista.
FitFarmin Personal Trainer -koulutus on personal trainerin ammattiin valmistava koulutusohjelma. Kurssin hyväksytysti suorittaneet saavat lisenssin, joka on osoitus vankasta ammattitaidosta. FitFarm-lisenssin
LisätiedotOhje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa
Hakijan ohje Opetushallitus kevät 2013 Ohje hakulomakkeen täyttämiseen yliopistohaku.fi -palvelussa Tässä ohjeessa on kuvattu miten hakulomake täytetään ja lähetetään yliopistohaku.fi-palvelussa. Näytön
LisätiedotMatematiikan tukikurssi
Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 8 1 Derivaatta Tarkastellaan funktion f keskimääräistä muutosta tietyllä välillä ( 0, ). Funktio f muuttuu tällä välillä määrän. Kun tämä määrä jaetaan välin pituudella,
LisätiedotIlman huoltajaa tulleen alaikäisen kotoutumissuunnitelma
Täytetään yhdessä lapsen/nuoren ja hänen edustajansa kanssa Lapsen nimi ja kutsumanimi Henkilötunnus Maahanmuuttopäivä ja ikä Äidinkieli (-kielet) Kansalaisuus Uskonto Edustajan nimi ja yhteystiedot Missä
LisätiedotKenguru 2016 Mini-Ecolier (2. ja 3. luokka) Ratkaisut
sivu 1 / 11 TEHTÄVÄ 1 2 3 4 5 6 VASTAUS E B C D D A TEHTÄVÄ 7 8 9 10 11 12 VASTAUS E C D C E C TEHTÄVÄ 13 14 15 16 17 18 VASTAUS A B E E B A sivu 2 / 11 3 pistettä 1. Anni, Bert, Camilla, David ja Eemeli
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun
LisätiedotOsallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto
Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne
LisätiedotAikuisten perusopetus
Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman
LisätiedotMarjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio
Marjan makuisia koruja rautalangasta ja helmistä -Portfolio Saara Lohi 2007 Suunnittelu ja tavoitteet Suunnittelun lähtökohtana oli kuva pihlajanmarjoista pajumatolla. Tavoitteena on suunnitella ja toteuttaa
LisätiedotCode.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa
Code.org sivusto ohjelmoinnin opetuksessa Innokas-verkosto Kati Sormunen 1 Tämän oppitunnin tavoitteena On ottaa käyttöön Code.org sivusto, jossa oppilas voi harjoitella ohjelmointia koulussa ja kotona
Lisätiedot9.-luokkalaisen kulttuurikansio
9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -
Lisätiedotoppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?
Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee
LisätiedotKULKURI. Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu. Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti EKO 19.1.2012
KULKURI Ulkomailla asuvan oppilaan verkkokoulu EKO 19.1.2012 Tuija Tammelander ja Anni Autere-Kesti Etäkoulu Kulkuri Perustettu 1975 (2011 toukokuuhun asti Ulkosuomalaisten lasten kotiperuskoulu) Ylläpitäjä
LisätiedotSuomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2
Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja
LisätiedotVALINNAISKURSSIT 5.LK
VALINNAISKURSSIT 5.LK Kursseja on tarjolla yhteensä kahdeksan. Design -kursseja kolme. Äly ja väläys -kursseja kolme. Ilmaisu -kursseja kaksi. Jokainen oppilas valitsee lukuvuodelle kaksi kurssia, joita
LisätiedotLahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma
Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas
LisätiedotLUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija
LUKEMISEN JA KIRJOITTAMISEN ATELJEET Tavoitteena elinikäinen lukija Muokattu suomalaiseen kouluun sopivaksi Miksi? lyhyet opetustuokiot, paljon mallittamista lapsi saa valita itse kirjansa luetaan oikeita
LisätiedotLukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op. Opetussuunnitelma
Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18 op Opetussuunnitelma 2017-2018 Lukemattomat lukemaan Taitoa ja motivaatiota vastahakoisten lukijoiden lukemiseen 3-18
LisätiedotLaboratoriotyön sisältö. Pareittain tehtävä laboratoriotyö Vaatimukset: Laboratoriotyöskentely Loppuraportti (1 raportti/työ)
Päällystyksen ja pintakäsittelyn kemiaa laboratoriotyöt kevät 2012 n. 15 h labratyöskentelyä Laboratoriotyön sisältö Pareittain tehtävä laboratoriotyö Vaatimukset: Laboratoriotyöskentely Loppuraportti
LisätiedotSähköpostiohjeet. Tehokas ja huoleton sähköposti
Sähköpostiohjeet 1 Uuden PST tiedoston luominen sähköposteille... 3 Tärkeää!... 3 Tiedoston luominen... 3 Kansioiden luominen datatiedostoon... 5 Pikatoimintojen luominen... 8 Odottaa vastausta allekirjoitus...
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda
Opetussuunnitelman perusteet esi- ja perusopetuksessa Osa ohjausjärjestelmää, jonka tarkoitus on varmistaa opetuksen tasa-arvo ja laatu sekä luoda hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja
LisätiedotKokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu
Kokemuksia varhaisesta kieltenopetuksesta Paula Keskinen Jyväskylän steinerkoulu 11.10.2019 Jyväskylän steinerkoulu Perustettu 1983 n. 170 oppilasta (esiopetus, 1-9) Yksityiskoulu, valtionavun piirissä
LisätiedotOpetuskokonaisuus Mikämikä-päivään
Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)
LisätiedotPOM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä
POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa
Lisätiedot- Kommentoi koodisi. Koodin kommentointiin kuuluu kuvata metodien toiminta ja pääohjelmassa tapahtuvat tärkeimmät toiminnat. Esim.
Projektityö olioista. Projektityön ohjeistus: - Jokainen valitsee vain yhden aiheen projektityökseen. Projektityön tarkoitus on opetella tekemään hieman isompi, toimiva ohjelma olioita käyttäen. Ohjelmakoodi
LisätiedotMonilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen
Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan
LisätiedotKolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio
Kolme pientä opinto-ohjaajaa ja suuren suuri lukio Järki päätti ottaa selvää, keitä koulussamme hiihtelevät ja opoiksi itseään kutsuvat ihmisolennot todellisuudessa oikein ovat ja mistä he tulevat. Opinto-ohjaajat
LisätiedotKolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt
Tornio vaativan erityisen tuen koulutus Kolme pientä porrasta: kielellisten taitojen tuki esi- ja perusopetuksessa motivoivat oppimisympäristöt Ohjaava opettaja Sanna Alila Kielelliset erityisvaikeudet
LisätiedotString-vertailusta ja Scannerin käytöstä (1/2) String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (2/2) Luentoesimerkki 4.1
String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (1/2) Vertailuja tehdessä törmätään usein tilanteeseen, jossa merkkijonoa (esimerkiksi merkkijonomuuttujaa) pitää vertailla toiseen merkkijonoon. Tällöin tavanomainen
LisätiedotNÄMÄ KYSYMYKSET KANNATTAA KYSYÄ ENNEN SUORAHAKU- TOIMEKSIANNON ALOITTAMISTA (JÄLKIKÄTEEN ON MYÖHÄISTÄ)
NÄMÄ KYSYMYKSET KANNATTAA KYSYÄ ENNEN SUORAHAKU- TOIMEKSIANNON ALOITTAMISTA (JÄLKIKÄTEEN ON MYÖHÄISTÄ) Loistava visio on tarkoitukseton ilman loistavia ihmisiä MENESTYS SYNTYY HYVÄN JOHTAMISEN KAUTTA.
LisätiedotKandidaatin tutkielman arviointien koonti
1 Kandidaatin tutkielman arviointien koonti Arvioinnit koottu 30.9.2013 Koonnut Noora Mäkelä Avoimissa vastauksissa on kirjattu sulkeissa samansisältöisten kommenttien lukumäärä. Kyselyyn vastanneiden
LisätiedotKUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa
KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotYlä-Savon SOTE kuntayhtymän ASIAKASRAATI
Ylä-Savon SOTE kuntayhtymän ASIAKASRAATI Asiakasraatitoiminta tiiviisti Yhtymähallituksen jaosto päätti asiakasraati toiminnan aloittamisesta 27.11.2013 Asiakasraatia vetää kehittämispäällikkö, jonka vastuualueena
LisätiedotKIELENOPPIJOITA TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS NÄKEMÄLLÄ
KIELENOPPIJOITA KIELEN KÄYTTÖ, VUOROVAIKUTUS TIEDONHANKINTA KESKIÖSSÄ KUUNTELEMALLA OPPIJA (AUDITIIVINEN) TEKEMÄLLÄ OPPIJA (KINESTEETTINEN) LUOVA KIELENKÄYTTÄJÄ HOLISTINEN OPPIJA (KOKONAISUUDET TÄRKEITÄ)
LisätiedotLABYRINTTI VOHVELI- KANKAALLE. Idapankki opettajalle Tekijät: Juha-Joel, Reeta ja Tuulia Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus
LABYRINTTI VOHVELI- KANKAALLE Idapankki opettajalle Tekijät: Juha-Joel, Reeta ja Tuulia Itä-Suomen yliopisto, Joensuun kampus Labyrintti vohvelikankaalle -idea Ideana on tuottaa vohvelikankaasta leipäkoriliina
LisätiedotNY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016
NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)
LisätiedotYLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA. Opetussuunnitelma 2010-2011
YLIOPISTOARVOSANOJEN LINJA 2010-2011 Sisältö Esimerkki linjan opinnoista Tavoitteet Opetusmenetelmät Opintojen sisältö. tavoitteet ja vaadittavat suoritukset Kasvatustieteen perusopinnot Erityispedagogiikan
LisätiedotAikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön
Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Västankvarns skola/ Tukiyhdistys Almus ry.
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 06 Västankvarns skola/ toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 06. Vuoden 06
LisätiedotMUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa!
Kysely Välkky-projektissa keväällä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista MUUTOS 14! - Sosiaaliset kriteerit julkisissa hankinnoissa! Aika ja paikka: 11.3.2011, MTC Oy, Pori Kouluttajat: Timo Martelius
LisätiedotMUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena. Eija Kauppinen 18.11.2009
MUSIIKKI perusopetuksen oppiaineena Eija Kauppinen 18.11.2009 Musiikkia koskevia uskomuksia Musiikki on musiikillisesti lahjakkaita varten. Musiikkia voivat oppia vain musiikillisesti lahjakkaat. Musiikin
LisätiedotEskarista ekalle. eskariope mukana ekaluokan alussa
Eskarista ekalle eskariope mukana ekaluokan alussa Taustaa: Kemi mukana Kelpo-kehittämistoiminnan 1. aallossa lv. 2008-2009 alkaen Tavoite: Esi- ja perusopetuksen nivelvaiheen kehittäminen ja yhteistyön
LisätiedotHALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 6.6.2014 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)
HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 6.6.2014 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat
Lisätiedot