Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Transkriptio

1 Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

2 Helsingin Saksalaisen koulun lukion opetussuunnitelma Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä (Lihavoitu teksti on peräisin valtakunnallisista lukion opetusuunnitelman perusteista vuodelta 2003) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta

3 syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto opiskelun tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Arvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Oman koulun erityispiirteet Lukion opetus on suurelta osin saksankielistä, eli oppilaat saattavat olla suomenkielisten tekstien kanssa tekemisissä ainoastaan suomenopetuksessa. Opetus ei ole kurssimuotoista vaan lukuvuosi jakautuu kahteen lukukauteen, joiden päättyessä oppilas arvioidaan. Lukion ensimmäisellä luokalla (luokka 10) käytetään arvosteluasteikkoa 1 6 ja lukion toisella ja kolmannella (luokat 11 ja 12) luokalla asteikko on Asteikot vastaavat suomalaisia arvosanoja suurin piirtein seuraavasti: , 8 7 6, Lukion päättökokeena suoritetaan saksalainen Reifeprüfung. Äidinkieleltään suomalaisen opiskelijan on suoritettava suomen kielen koe osana päättötutkintoa. Koe suoritetaan yhtenä päivänä ja se kestää viisi tuntia. Koetehtävät pohjautuvat lukion kahden viimeisen luokan oppisisältöihin. Lukiossa painotetaan kirjallisuudenopetusta. Vuosittain luetaan 5 6 kokonaisteosta, joita käsitellään esimerkiksi ryhmätyöskentelyn, kirjoittamisen ja keskustelun tai oppilasesitelmien avulla. Teoksista 1 2 voi olla valinnaisia. Päättökokeeseen tulee tehtäviä,

4 jotka pohjautuvat lukion kahdella viimeisellä luokalla kaikkien yhdessä lukemaan kirjallisuuteen. Erillistä puheviestinnän kurssia ei järjestetä, vaan oppitunneilla harjoitellaan jatkuvasti erilaisia puheviestintätilanteita. 10. luokka eli lukion ensimmäinen luokka Äidinkieltä ja kirjallisuutta (FIM) on kolme vuosiviikkotuntia. 10. luokalla opiskellaan kolme kurssia: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus; Tekstien rakenteita ja merkityksiä; Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa. Kukin kurssi kestää noin 12 viikkoa. Tekstien rakenteita ja merkityksiä -kurssin alkupuoli arvioidaan joulutodistuksessa ja loppupuoli kevättodistuksessa. Järjestetään yhteinen teatteri- tai elokuvavierailu 1 2 kertaa lukuvuodessa. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua kehittää ryhmäviestintätaitojaan tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen: asia- ja mediatekstejä sekä kaunokirjallisuutta tekstien referointi ja kommentointi kielenhuoltoa vuorovaikutustaidot ryhmässä 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä osaa eritellä ja arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä oppii käyttämään painettuja ja sähköisiä tietolähteitä kehittyy tuottamiensa tekstien kieliasun huoltajana

5 tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana ja tulkitsijana harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä suullisesti ja kirjallisesti kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä Lukion toisen ja kolmannen luokan (luokat 11 ja 12) erityispiirteet Luokat 11 ja 12 muodostavat lukion päättövaiheen. Sekä lukion kahden viimeisen luokan todistusarvosanat (pisteet 15 0) että Reifeprüfung-tutkinnon arvosana vaikuttavat lukion päättötodistuksen arvosanaan. Äidinkieltä ja kirjallisuutta (FIM) opiskellaan kummallakin luokalla neljä vuosiviikkotuntia. Kunakin lukukautena (11. luokan syksy ja kevät, 12. luokan syksy) oppilaat kirjoittavat kaksi nelituntista koetta ja lisäksi kaksi laajaa kotikirjoitelmaa ( sanaa). 12. luokan keväällä kirjoitetaan yksi nelituntinen koe (suomen preliminääri). 11. luokka eli lukion toinen luokka 11. luokalla opiskellaan syyslukukaudella kurssi Tekstit ja vaikuttaminen ja kevätlukukaudella kurssi Teksti, tyyli ja konteksti. Luetaan muun muassa Henrik Ibsenin Nukkekoti, Minna Canthin Anna Liisa ja Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla I. Järjestetään yhteinen teatteri- tai elokuvavierailu 1 2 kertaa lukuvuodessa.

6 4. Tekstit ja vaikuttaminen osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta syventää medialukutaitoaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida tekstien vaikuttamispyrkimyksiä ja luotettavuutta suora ja epäsuora vaikuttaminen vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja: yleisönosastokirjoitus, vastine, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaaottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaaottavia tekstejä tekstien kriittistä tarkastelua 5. Teksti, tyyli ja konteksti oppii analysoimaan ja tulkitsemaan kirjallisuutta kulttuurikontekstissaan oppii tarkastelemaan tyylipiirteitä ja niiden vaikutusta tekstiin kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan näkökulmasta tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutusta tekstiin kielenhuoltoa ja lauserakenteiden hiomista koe länsimaiden kirjallisuuden historiasta esitelmä ja kirjallisuusessee omavalintaisesta klassikosta 12. luokka eli lukion kolmas luokka 12. luokan syyslukukaudella opiskellaan osin lomittain kurssit Kieli, kirjallisuus ja identiteetti ja Tekstitaitojen syventäminen. Kevätlukukaudella käsitellään kirjallisen Reifeprüfing-kokeen jälkeen kotimaista nykykirjallisuutta. Syksyllä luetaan kotimaisia nykynovelleja (Mielen maisemat kokoelma) ja Juhani Ahon Juha. Järjestetään teatteri- ja elokuvakäynti.

7 6. Kieli, kulttuuri ja identiteetti ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle ja arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja kielisyyttä oppii tuntemaan suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden vaiheita tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä koe Suomen kirjallisuuden vaiheista suullinen nykynovellin analyysi kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista 8. Tekstitaitojen syventämistä vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: erilaisten Reifeprüfung-tehtävien harjoittelua: novellianalyysi, tekstianalyysi ja romaanitai näytelmäkatkelmasta kirjoittaminen tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa

8 Koulukohtainen kurssi Kotimainen nykykirjallisuus löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun ymmärtää, kuinka aikaan sidottua kirjallisuus voi olla saa kimmokkeen elinikäisen lukuharrastuksen viriämiseen kotimaista (palkittua) nykykirjallisuutta kirjallisuusesitelmä ja -keskusteluja