Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache"

Transkriptio

1 Schulcurriculum Finnisch als Muttersprache Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu Helsinki Finnland Stand: 1. November 2014

2 Helsingin Saksalaisen koulun lukion opetussuunnitelma Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä (Lihavoitu teksti on peräisin valtakunnallisista lukion opetusuunnitelman perusteista vuodelta 2003) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Tämä mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen sekä kulttuurin jatkuvuuden ja sen kehittämisen. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Se saa sisältöjä kieli-, kirjallisuus- ja viestintätieteistä sekä kulttuurin tutkimuksesta. Kielen, kirjallisuuden ja viestinnän tietoja sekä lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus opastaa arvostamaan omaa kulttuuria ja kieltä. Oppiaine ohjaa monikulttuurisuuden ja monikielisyyden ymmärtämiseen ja kielelliseen ja kulttuuriseen suvaitsevaisuuteen. Lukion kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on kaunokirjallisuuden ymmärtäminen, tekstien eritteleminen ja tulkitseminen eri näkökulmista. Kaunokirjallisuus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. Äidinkielen ja kirjallisuuden opetus tähtää sellaisiin viestintä- ja vuorovaikutustaitoihin, jotka luovat riittävät edellytykset jatko-opinnoille, osallisuudelle työelämässä ja aktiiviselle kansalaisuudelle. Sosiaalinen vuorovaikutus ja oppiminen perustuvat monipuoliseen viestintäosaamiseen ja vankkaan luku- ja kirjoitustaitoon sekä taitoon käyttää kieltä tilanteen vaatimalla tavalla. Oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus ohjaa aktiiviseen tiedon hankkimiseen, tiedon kriittiseen käsittelyyn ja tulkintaan. Opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, sillä eri tieto- ja taitoalueet ovat toiminnallisessa yhteydessä toisiinsa. Niitä yhdistävänä tekijänä on kieli ja näkemys ihmisestä tavoitteellisesti toimivana, itseään ilmaisevana, merkityksiä tulkitsevana ja tuottavana viestijänä. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen tavoitteena on, että opiskelija syventää tietojaan kielestä, kirjallisuudesta ja viestinnästä ja osaa hyödyntää niihin liittyviä käsitteitä syventää ja monipuolistaa viestintä- ja vuorovaikutustaitojaan niin, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen oppii käyttämään kieltä entistä tarkoituksenmukaisemmin sekä puheessa että kirjoituksessa oppii ymmärtämään ja analysoimaan tekstin ja kontekstin suhdetta

3 syventää tekstitaitojaan siten, että hän osaa eritellä, tulkita, arvioida, hyödyntää ja tuottaa erilaisia tekstejä entistä tietoisempana niiden tavoitteista ja konteksteista oppii arvioimaan tekstin ilmaisua, esimerkiksi retorisia keinoja ja argumentaatiota, sekä soveltamaan tietojaan tekstien vastaanottamiseen ja tuottamiseen syventää kirjallisuuden tuntemustaan ja kehittää siten ajatteluaan, laajentaa kirjallista yleissivistystään, mielikuvitustaan ja eläytymiskykyään ja rakentaa maailmankuvaansa hallitsee kirjoitetun kielen normit ja ymmärtää yhteisen kirjakielen tarpeellisuuden osaa valikoida ja kriittisesti arvioida erilaisia tietolähteitä, tiedon luotettavuutta, käyttökelpoisuutta ja tarkoitusperiä, osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppiaineen opiskelussa nauttii kulttuurista ja arvostaa sen monipuolisuutta. Arviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden arvioinnin tulee kohdistua monipuolisesti oppiaineen eri alueisiin. Arvioinnin pohjana on opiskelijan tieto opiskelun tavoitteista ja sisällöistä niin, että hän pystyy seuraamaan omaa edistymistään. Arvosanaan vaikuttavat kirjalliset ja suulliset tuotokset sekä aktiivinen osallistuminen. Henkilökohtainen tavoitteenasettelu ja palaute sekä toisilta opiskelijoilta että opettajalta ovat opiskelijan puheviestinnän ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä tärkeitä. Opetuksessa tulee kehittää opiskelijan itsearviointitaitoja, joiden avulla hän voi rakentaa myönteistä mutta realistista käsitystä itsestään puhujana, lukijana ja kirjoittajana. Oman koulun erityispiirteet Lukion opetus on suurelta osin saksankielistä, eli oppilaat saattavat olla suomenkielisten tekstien kanssa tekemisissä ainoastaan suomenopetuksessa. Opetus ei ole kurssimuotoista vaan lukuvuosi jakautuu kahteen lukukauteen, joiden päättyessä oppilas arvioidaan. Lukion ensimmäisellä luokalla (luokka 10) käytetään arvosteluasteikkoa 1 6 ja lukion toisella ja kolmannella (luokat 11 ja 12) luokalla asteikko on Asteikot vastaavat suomalaisia arvosanoja suurin piirtein seuraavasti: , 8 7 6, Lukion päättökokeena suoritetaan saksalainen Reifeprüfung. Äidinkieleltään suomalaisen opiskelijan on suoritettava suomen kielen koe osana päättötutkintoa. Koe suoritetaan yhtenä päivänä ja se kestää viisi tuntia. Koetehtävät pohjautuvat lukion kahden viimeisen luokan oppisisältöihin. Lukiossa painotetaan kirjallisuudenopetusta. Vuosittain luetaan 5 6 kokonaisteosta, joita käsitellään esimerkiksi ryhmätyöskentelyn, kirjoittamisen ja keskustelun tai oppilasesitelmien avulla. Teoksista 1 2 voi olla valinnaisia. Päättökokeeseen tulee tehtäviä,

4 jotka pohjautuvat lukion kahdella viimeisellä luokalla kaikkien yhdessä lukemaan kirjallisuuteen. Erillistä puheviestinnän kurssia ei järjestetä, vaan oppitunneilla harjoitellaan jatkuvasti erilaisia puheviestintätilanteita. 10. luokka eli lukion ensimmäinen luokka Äidinkieltä ja kirjallisuutta (FIM) on kolme vuosiviikkotuntia. 10. luokalla opiskellaan kolme kurssia: Kieli, tekstit ja vuorovaikutus; Tekstien rakenteita ja merkityksiä; Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa. Kukin kurssi kestää noin 12 viikkoa. Tekstien rakenteita ja merkityksiä -kurssin alkupuoli arvioidaan joulutodistuksessa ja loppupuoli kevättodistuksessa. Järjestetään yhteinen teatteri- tai elokuvavierailu 1 2 kertaa lukuvuodessa. 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus syventää tekstikäsitystään oppii tarkastelemaan ja tulkitsemaan erilaisia tekstejä ymmärtää tekstin merkityskokonaisuutena ja tarkastelee sen piirteitä tavoitteen, viestintätilanteen ja -välineen kannalta oppii tarkastelemaan kielenkäyttöään, lukemistapojaan ja viestintäänsä entistä tietoisemmin tottuu huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua kehittää ryhmäviestintätaitojaan tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tekstityyppi viestintätilanteen ja -välineen vaikutus tekstiin tekstikäsityksen syventäminen: asia- ja mediatekstejä sekä kaunokirjallisuutta tekstien referointi ja kommentointi kielenhuoltoa vuorovaikutustaidot ryhmässä 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä osaa eritellä ja arvioida tekstien sisältöä, näkökulmia, tyyliä ja muotoa tottuu työstämään tekstiään oman ja toisten arvion pohjalta oppii suunnittelemaan ja laatimaan puhuttuja ja kirjoitettuja tekstejä oppii käyttämään painettuja ja sähköisiä tietolähteitä kehittyy tuottamiensa tekstien kieliasun huoltajana

5 tekstuaaliset keinot, esimerkiksi lausetyypit ja -rakenteet, sananvalinnat, kielen kuvallisuus; jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset; fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta informatiivisen puheenvuoron rakentaminen, kohdentaminen, havainnollinen esittäminen ja arviointi kirjoittaminen prosessina: tarkoituksenmukaisen aineksen haku, kriittinen valikointi ja siihen viittaaminen ja hyödyntäminen omassa tekstissä sekä tekstin ja sen kieliasun hiominen erityisesti rakenteen ja tekstin eheyden kannalta 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa oppii ymmärtämään kielen kuvallisuutta ja monitulkintaisuutta syventää tietojaan kirjallisuuden lajeista ja niiden ominaispiirteistä kehittyy fiktiivisten tekstien analysoijana ja tulkitsijana harjaantuu käyttämään kurssilla havainnoituja kielen keinoja tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan. proosa kirjallisuudenlajina: kerrontateknisiä keinoja, esimerkiksi kertoja, näkökulma, aihe, henkilö, aika, miljöö, teema, motiivi lyriikka kirjallisuudenlajina: käsitteinä esimerkiksi runon puhuja, säe, säkeistö, rytmi, mitallisuus, toisto, kielen kuvallisuus draama kirjallisuudenlajina novellien, runojen ja draaman erittelyä suullisesti ja kirjallisesti kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä Lukion toisen ja kolmannen luokan (luokat 11 ja 12) erityispiirteet Luokat 11 ja 12 muodostavat lukion päättövaiheen. Sekä lukion kahden viimeisen luokan todistusarvosanat (pisteet 15 0) että Reifeprüfung-tutkinnon arvosana vaikuttavat lukion päättötodistuksen arvosanaan. Äidinkieltä ja kirjallisuutta (FIM) opiskellaan kummallakin luokalla neljä vuosiviikkotuntia. Kunakin lukukautena (11. luokan syksy ja kevät, 12. luokan syksy) oppilaat kirjoittavat kaksi nelituntista koetta ja lisäksi kaksi laajaa kotikirjoitelmaa ( sanaa). 12. luokan keväällä kirjoitetaan yksi nelituntinen koe (suomen preliminääri). 11. luokka eli lukion toinen luokka 11. luokalla opiskellaan syyslukukaudella kurssi Tekstit ja vaikuttaminen ja kevätlukukaudella kurssi Teksti, tyyli ja konteksti. Luetaan muun muassa Henrik Ibsenin Nukkekoti, Minna Canthin Anna Liisa ja Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla I. Järjestetään yhteinen teatteri- tai elokuvavierailu 1 2 kertaa lukuvuodessa.

6 4. Tekstit ja vaikuttaminen osaa tarkastella kirjallisuuden yhteiskunnallista vaikutusta syventää medialukutaitoaan osaa niin kirjoittajana kuin puhujanakin perustella monipuolisesti näkemyksiään sekä arvioida tekstien vaikuttamispyrkimyksiä ja luotettavuutta suora ja epäsuora vaikuttaminen vaikuttamaan pyrkivien tekstien lajeja: yleisönosastokirjoitus, vastine, kolumni, pakina, arvostelu, pääkirjoitus, kommentti, mainos argumentointitavat ja retoriset keinot kantaaottavia puheenvuoroja, keskusteluja ja väittelyitä tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta ja muita kantaaottavia tekstejä tekstien kriittistä tarkastelua 5. Teksti, tyyli ja konteksti oppii analysoimaan ja tulkitsemaan kirjallisuutta kulttuurikontekstissaan oppii tarkastelemaan tyylipiirteitä ja niiden vaikutusta tekstiin kehittää omaa ilmaisutapaansa ja kirjallista tyyliään eri aikakausia ja tyylejä edustavia kaunokirjallisia ja muita tekstejä tekstien tarkastelua ihmiskuvan, maailmankuvan, arvo- ja aatemaailman ilmentäjinä sekä oman aikansa että nykyajan näkökulmasta tyylin aineksien kuten sananvalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen vaikutusta tekstiin kielenhuoltoa ja lauserakenteiden hiomista koe länsimaiden kirjallisuuden historiasta esitelmä ja kirjallisuusessee omavalintaisesta klassikosta 12. luokka eli lukion kolmas luokka 12. luokan syyslukukaudella opiskellaan osin lomittain kurssit Kieli, kirjallisuus ja identiteetti ja Tekstitaitojen syventäminen. Kevätlukukaudella käsitellään kirjallisen Reifeprüfing-kokeen jälkeen kotimaista nykykirjallisuutta. Syksyllä luetaan kotimaisia nykynovelleja (Mielen maisemat kokoelma) ja Juhani Ahon Juha. Järjestetään teatteri- ja elokuvakäynti.

7 6. Kieli, kulttuuri ja identiteetti ymmärtää äidinkielen merkityksen jokaiselle ihmiselle ja arvostaa nyky-suomen monikulttuurisuutta ja kielisyyttä oppii tuntemaan suomen kielen ja kotimaisen kirjallisuuden vaiheita tuntee suomalaisen kirjallisuuden keskeisiä teoksia ja teemoja ja osaa arvioida niiden merkitystä kulttuurisen ja yksilöllisen identiteetin rakentajana kielen ja kirjallisuuden merkitys kansallisen identiteetin rakentamisessa suomalaista kaunokirjallisuutta aika- ja kulttuurikontekstissaan, keskeisiä teoksia ja teemoja suomen kielen muotoutuminen ja muuttuminen kansainvälisessä ympäristössä koe Suomen kirjallisuuden vaiheista suullinen nykynovellin analyysi kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista 8. Tekstitaitojen syventämistä vahvistaa taitoaan lukea analyyttisesti ja kriittisesti erilaisia tekstejä varmentaa taitoaan kirjoittaa sisällöltään, rakenteeltaan ja tyyliltään ehyttä ja johdonmukaista tekstiä Kerrataan ja syvennetään seuraavia asioita: erilaisten Reifeprüfung-tehtävien harjoittelua: novellianalyysi, tekstianalyysi ja romaanitai näytelmäkatkelmasta kirjoittaminen tekstityypit ja tekstilajit tekstianalyysi ja siinä tarvittavat käsitteet tekstin rakentaminen: ideointi, suunnittelu, näkökulman valinta, jäsentely, muokkaaminen, tyylin hionta, otsikointi ja ulkoasun viimeistely kielenhuoltoa

8 Koulukohtainen kurssi Kotimainen nykykirjallisuus löytää nykykirjallisuudesta itseään kiinnostavia tekstejä ja osallistuu niistä käytävään keskusteluun ymmärtää, kuinka aikaan sidottua kirjallisuus voi olla saa kimmokkeen elinikäisen lukuharrastuksen viriämiseen kotimaista (palkittua) nykykirjallisuutta kirjallisuusesitelmä ja -keskusteluja

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Suomen kieli on minulle ikkuna ja talo minä asun tässä kielessä. Se on minun ihoni. (Pentti Saarikoski) Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI)

Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI) Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen.

Lisätiedot

5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS

5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS 5.3. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet

Työskentelyohjeita: Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen. liittyvät sisältöalueet Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma

Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma YLEISTÄ Äidinkielen ja kirjallisuuden vuosiluokaton opetussuunnitelma koostuu 18 kurssista. Kurssien järjestys on vapaa, mutta koska oppiaineen

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2

Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus vuosiluokat 1-2 Vuosiluokat Opetuksen tavoite Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Laaja-alainen osaaminen 1 T1 Rohkaista oppilasta harjoittamaan vuorovaikutus- ja

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Luonnos tammikuu 2016 PORIN LYSEON LUKIO 1.8.2016 OPETUSSUUNNITELMAN AINEKOHTAISET KURSSISELOSTEET

Luonnos tammikuu 2016 PORIN LYSEON LUKIO 1.8.2016 OPETUSSUUNNITELMAN AINEKOHTAISET KURSSISELOSTEET Luonnostammikuu2016 PORINLYSEONLUKIO1.8.2016 OPETUSSUUNNITELMAN AINEKOHTAISETKURSSISELOSTEET 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-,

Lisätiedot

Olarin lukion opetussuunnitelma oppiaineittain syksyllä 2017 aloittaville

Olarin lukion opetussuunnitelma oppiaineittain syksyllä 2017 aloittaville Olarin lukion opetussuunnitelma oppiaineittain syksyllä 2017 aloittaville Olarin lukiossa noudatetaan seuraavaa opetussuunnitelmaa. Vihreällä kirjoitetut osat ovat lukiomme omia käytänteitä, musta teksti

Lisätiedot

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu

26.9.2014. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Anu Eerola Tampereen yliopiston normaalikoulu 1 OPPIAINEEN TEHTÄVÄ kehittää oppilaan kieli-, vuorovaikutus- ja tekstitaitoja ohjata kiinnostumaan

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Osa arviointikriteereistä on samanlaisia vuosiluokilla 7, 8 ja 9. Tällöin arvioitaessa huomioidaan oppilaan ikäkausi. 8. lk Arvioitavat tavoitteet Hyväksytty (5) Välttävä (6-7)

Lisätiedot

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Osa arviointikriteereistä on samanlaisia vuosiluokilla 7, 8 ja 9. Tällöin arvioitaessa huomioidaan oppilaan ikäkausi. 9. lk Arvioitavat tavoitteet Hyväksytty (5) Välttävä (6-7)

Lisätiedot

5.3.2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä

5.3.2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä Sivistysltk 30.5.2017 Liite 5.3.2 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa. 1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa

Lisätiedot

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus

kehittämässä: -oppimäärä Arvioinnin kielitaitoa suomen kieli ja kirjallisuus Arvioinnin kielitaitoa kehittämässä: suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä Minna Harmanen opetusneuvos, Opetushallitus Oppimisen arvioinnin kansallinen konfrenssi 11.4.2017, Ryhmä C4, https://urly.fi/la1

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi

Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulosten seurantaarviointi keväällä 2010 Utvärderingen av inlärningsresultat i modersmål och litteratur våren 2010 Äidinkielen ja kirjallisuuden oppimistulokset 9.

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT

KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT KOKKOLAN KAUPUNGIN SUOMENKIELISTEN LUKIOIDEN OPPIMIS JA OPETUKSEN Sisältö 5. OPPIMIS JA OPETUKSEN 3 5.1. Opetuksen yleiset tavoitteet... 3 5.2. Aihekokonaisuudet... 4 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus...

Lisätiedot

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen

Arvioinnin kohteet oppiaineessa. Hyvä/arvosanan kahdeksan osaaminen. Vuorovaikutustilanteis sa toimiminen. Puheviestintätilanteiss a toimiminen Suomen kieli ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin kohteet

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia.

Oppilas esittää ajatuksiaan ja ilmaisee mielipiteensä parille tai ryhmälle. Oppilas osaa kuunnella toisia. Tekstien tulkitseminen Tekstinymmärtämisen perus-strategioiden hallinta Toiminta vuorovaikutustilanteissa Vuorovaikutustaitojen kehittyminen Vuorovaikutustilanteissa toimiminen Ilmaisukeinojen käyttö Puheviestintäti

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä (S2)

Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä (S2) Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä (S2) Opiskelijoille, joiden äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä -oppimäärän

Lisätiedot

2.2 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat

2.2 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat 2.2 Oppiainekohtaiset opetussuunnitelmat 2.2.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Opetuksen tehtävä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla

Lisätiedot

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS

SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS Osa arviointikriteereistä on samanlaisia vuosiluokilla 7, 8 ja 9. Tällöin arvioitaessa huomioidaan oppilaan ikäkausi. 7. lk Arvioitavat tavoitteet Hyväksytty (5) Välttävä (6-7)

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014

Monilukutaito. Marja Tuomi 23.9.2014 Monilukutaito Marja Tuomi 23.9.2014 l i t e r a c y m u l t i l i t e r a c y luku- ja kirjoitustaito tekstitaidot laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot monilukutaito Mitä on monilukutaito? tekstien tulkinnan,

Lisätiedot

2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp 2.44. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp Tutkinnon osan tulee sisältää kaikkien kolmen osa-alueen pakolliset osaamistavoitteet (yhteensä 8 osaamispistettä). Lisäksi tutkinnon osan tulee sisältää

Lisätiedot

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä?

Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? Verkkojulkaisun hallinta 1 ov VirtuaaliKYLÄssä? TAVOITTEET: Alaansa liittyvien tekstien keskeisten käsitteiden, olennaisen sisällön ja tarkoituksen ymmärtäminen Tiedonhankinta eri tavoilla eri lähteistä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa

Vuorovaikutustaidot ja ilmaisuvaranto. ymmärtäminen ja vuorovaikutuksessa toimiminen. Ilmaisu vuorovaikutustilanteis sa Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota / arvosanaa kahdeksan varten Opetuksen tavoite Sisältöalueet Arvioinnin

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN

VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN VIESTINTÄ- JA VUOROVAIKUTUSOSAAMINEN Viestintä ja vuorovaikutus äidinkielellä, saame, 4 osp Pakollinen tutkinnon osa Osaamistavoitteet osaa viestiä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa saamen kielellä

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA. Sivltk 14.4.2005 20 Liite nro 8

KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA. Sivltk 14.4.2005 20 Liite nro 8 KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA Sivltk 14.4.2005 20 Liite nro 8 1 1. OPETUSSUUNNITELMA (30.03.2005 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen.. 2 1.2 Opetussuunnitelman sisältö. 2 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ JA

Lisätiedot

Schulcurriculum Schwedisch

Schulcurriculum Schwedisch Schulcurriculum Schwedisch Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland Stand: 15. November 2014 Toinen kotimainen

Lisätiedot

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen

Teemat ja sisällöt Oma asema median maailmassa oman mediasuhteen pohtiminen ja omien mediankäyttötapojen reflektoiminen Kuvaukset 1 (8) Äidinkieli, valinnainen Kriitikkokurssi, 1 ov (YV1AI1) Tavoitteet hahmottaa asemansa median maailmassa osaa hyödyntää kriittisesti mediaa ja arvioida sitä sekä ilmaista itseään luovasti

Lisätiedot

Pakolliset kurssit 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01) Tavoitteet Keskeiset sisällöt 2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI02) Tavoitteet

Pakolliset kurssit 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01) Tavoitteet Keskeiset sisällöt 2. Kieli, kulttuuri ja identiteetti (ÄI02) Tavoitteet Pakolliset kurssit 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01) Opiskelijan käsitys monimuotoisista teksteistä ja vuorovaikutuksesta syvenee. Hänen monilukutaitonsa sekä kykynsä toimia vuorovaikutustilanteissa tavoitteellisesti

Lisätiedot

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen

TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI. Mirja Tarnanen TEKSTITAIDOT JA ARVIOINTI Mirja Tarnanen mirja.tarnanen@jyu.fi Miksi arviointia tulisi kehittää? 2000-luvun muutokset; globaalius, muuttoliikkeet, digitalisaatio, kestävä kehitys Kansalaisena elämisen

Lisätiedot

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee

Oppilas keskustelee ryhmässä ja tuo esille mielipiteitään. Oppilas osallistuu luokan ja koulun ilmaisuesityksiin. Oppilas harjoittelee AI 6. lk Arvioitavat tavoitteet Vuorovaikutustilanteissa toimiminen (T1, T2, T3, T4) Tekstien tulkitseminen (T5, T6, T7, T8) Hyväksytty (5) Välttävä (6-7) Oppilas saa arvosanan 6, Oppilas saa arvosanan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LINNANKOSKEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 2005 SISÄLLYSLUETTELO 1. LINNANKOSKEN LUKION TEHTÄVÄ JA ARVOPERUSTA... 1 1.1 Lukiokoulutuksen tehtävä... 1 1.2 Arvoperusta... 1 2. LINNANKOSKEN LUKION TOIMINTAKULTTUURI...

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen

Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen Tekstitaidon kokeeseen valmistautuminen ! Kokeessa testataan tekstien analysointitaitoa ja kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa.! Tehtävien aineistona! kaunokirjallisia tekstejä, esim. romaanikatkelmia,

Lisätiedot

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 1 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN SAAMEN KIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)

Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.

S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5. S2-opetus aikuisten perusopetuksessa - aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöönottoa tukeva koulutus 15.5.2017 Katri Kuukka Tiina Muukka Satu Lahtonen Keskeistä lukutaitovaiheessa

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2015 2016 OPINTO-OPPAAN SISÄLLYSLUETTELO OPPIAINEET JA KURSSIT 3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3 Toinen kotimainen kieli, ruotsi 6 Vieraat kielet 7 Englanti (A1)

Lisätiedot

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS

Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS Porin Lyseon lukio OPINTO-OPAS LUKUVUONNA 2014 2015 Porin Lyseon lukio Annankatu 5 28100 Pori http://www.pori.fi/kasvatusjaopetusvirasto/koulut/porinlyseonlukio Rehtori Jarkko Kivelä TEKIJÄT: MIRA 044

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Perusopetuksen opetussuunnitelman

Perusopetuksen opetussuunnitelman Opetushallitus Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 LIITE 3 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN OPPILAAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SI- SÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä

Lisätiedot

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv. 2016-17 Valinnaisaineet oppilas valitsee yhdessä huoltajan kanssa kaksi valinnaisainetta mikäli 5. luokan oppilaan valinta kohdistuu A2-kieleen muuta

Lisätiedot

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen.

Lukion kirjallisuuden opetus tarjoaa aineksia henkiseen kasvuun, kulttuuri-identiteetin muodostumiseen ja omien ilmaisuvarojen monipuolistamiseen. ja sisällöt oppiaineittain 18 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia

Lisätiedot

Lisäysehdotus Turun perusopetuksen opetussuunnitelmaan

Lisäysehdotus Turun perusopetuksen opetussuunnitelmaan Lisäysehdotus Turun perusopetuksen opetussuunnitelmaan PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN OPPILAAN OMAN ÄIDINKIELEN OPETUKSEN TA- VOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI Opetuksen tehtävä Suomen perustuslain

Lisätiedot

Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V21.5.2015 osa II. Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit

Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V21.5.2015 osa II. Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit Rauman Lyseon lukion opetussuunnitelma V21.5.2015 osa II Oppiaineet ja niiden pakolliset ja valtakunnalliset syventävät kurssit 1 1 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT SEKÄ TUNTIJAKO Rauman

Lisätiedot

5.4 Toinen kotimainen kieli

5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus syventää perusopetuksessa aloitettua kielikasvatusta ja kielitietoisuuden kehittämistä. Opiskelijoita ohjataan kehittämään ruotsin kielen

Lisätiedot

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS

VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma

Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Perusopetuksen (vuosiluokat 1-5) elämänkatsomustiedon opetussuunnitelma Deutsche Schule Helsinki / Helsingin Saksalainen koulu Malminkatu 14 00100 Helsinki Finnland ELÄMÄNKATSOMUSTIETO Elämänkatsomustieto

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus . Sisältö 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus... 4 5.3.1 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä... 5 5.3.6 Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärä... 15 5.3.12 Muu opiskelijan äidinkieli ja kirjallisuus

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Lisäys Turun perusopetuksen opetussuunnitelman lukuun

Lisäys Turun perusopetuksen opetussuunnitelman lukuun Lisäys Turun perusopetuksen opetussuunnitelman lukuun 15.4.1 VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus,

Lisätiedot

KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA. Sivltk Liite nro 8 Sivltk

KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA. Sivltk Liite nro 8 Sivltk KOLARIN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA Sivltk 14.4.2005 20 Liite nro 8 Sivltk 12.8.09 53 1 1. OPETUSSUUNNITELMA (30.03.2005) 1.1 Opetussuunnitelman laatiminen.. 2 1.2 Opetussuunnitelman sisältö. 2 2. LUKIOKOULUTUKSEN

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

JAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5.

JAKSOVINKIT Ajankohtaista 6. jakson aikana. yo-tutkintoon ilmoittautuminen kansliassa. o tutkintoa syksyllä aloittavat ma 29.5. JAKSOVINKIT 6 16-17 Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI THAIKIELEN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 THAIKIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN KURSSISELOSTEET Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelma LIITE 3

LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN KURSSISELOSTEET Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelma LIITE 3 LAITILAN LUKION OPETUSSUUNNITELMAN KURSSISELOSTEET Nuorille tarkoitetun lukiokoulutuksen opetussuunnitelma LIITE 3 1. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS... 3 1.1 Suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärä... 3 1.2

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

Pulkkilan lukio opetussuunnitelma 1.8.2005

Pulkkilan lukio opetussuunnitelma 1.8.2005 Pulkkilan lukio opetussuunnitelma 1.8.2005 Käsitelty: Pulkkilan lukion johtokunta 21 30.11.2004 Sisällysluettelo 1 PULKKILAN LUKION TOIMINTA-AJATUS...4 2 PULKKILAN LUKION ARVOPERUSTA...4 3 TOIMINTAKULTTUURIN

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1. Suomi äidinkielenä (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio-opetuksen keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen

Lisätiedot

Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet

Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet Turun klassillisen lukion opetussuunnitelman oppiaineet 5 OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT 13 5.1 Opetuksen yleiset tavoitteet 13 5.2 Aihekokonaisuudet 13 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun ja viestinnän

Lisätiedot

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN

OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen

Lisätiedot

LIITE 2 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI

LIITE 2 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI LIITE 2 PERUSOPETUSTA TÄYDENTÄVÄN ROMANIKIELEN OPETUKSEN TAVOITTEET, SISÄLLÖT JA OPPILAAN OPPIMISEN ARVIOINTI (LIITE 2 sivistys- ja kulttuurilautakunta 21.6.2016 (OUKA/237/12.00.01/2014) Opetuksen tehtävä

Lisätiedot

1. Äidinkieli ja kirjallisuus

1. Äidinkieli ja kirjallisuus 1 1. Äidinkieli ja kirjallisuus Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on lukio opetuksen keskeinen taito, tieto, kulttuuri ja taideaine. Se tarjoaa aineksia kielellisen ja kulttuurisen yleissivistyksen

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus

Äidinkieli ja kirjallisuus Keravan lukiokoulutusosasto Keravan lukio ja aikuislukio Äidinkieli ja kirjallisuus Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi toisena kielenä Äidinkieli ja kirjallisuus,

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/

Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/ Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet

Lisätiedot

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma

Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.

Lisätiedot

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa

T1 ohjata oppilasta vahvistamaan taitoaan toimia erilaisissa vuorovaikutustilanteissa SUOMEN KIELI JA KIRJALLISUUS JOENSUUN SEUDUN OPETUSSUUNNITELMASSA Suomen kielen ja kirjallisuuden osuus Joensuun seudun opetussuunnitelmassa pohjautuu valtakunnalliseen Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus

5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3. Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot