ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Pelastuslautakunta Etelä-Karjalan pelastuslautakuntaan kuuluu 8 jäsentä. Pelastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Juha Nikku (Lappeenranta), 1.varapuheenjohtajana Esa Pelkonen (Luumäki) ja 2. varapuheenjohtajana Lotta Koponen (Imatra). Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustajana pelastuslautakunnassa on toiminut Tuomas Telkkä. Pelastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 66. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena kaupunginvaltuustoon on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tunnusluvut TAVOITE TALOUSARVIOSSA ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Määrävälein suoritettavat valvontatehtävät toteutetaan vuosittain hyväksytyn valvontasuunnitelman mukaisesti. Kohteet, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi (erityiskohteet) Asuinrakennukset ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden osalta rinnastettavat kohteet Omavalvonnan suorittaneiden osuus valvontavelvollisista. Pelastussuunnitelman laatineiden osuus laatimisvelvollisista. Turvallisuuskoulutusta saaneiden määrä pelastustoimen alueen asukasmäärästä). Pelastustehtävien määrä (1 000 asukasta kohden) NOPEAN AVUN SAANTI MITTARI/ TUNNUSLUKU 100 % 100 % 75 % 90 % 20 % < 20 TOTEUTUMA 100 % 86 % 81 % 80 % 20 % 20 Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö sekä toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskiruudulle asetetussa toimintavalmiusajassa (%:ssa tehtävistä) MUUT PALVELUT Muut palvelut ja toiminta on hyväksytyn palvelutasopäätösten mukaista (poikkeamat kpl) 75 % I- riskialue: 78 / 74 % (LPR:n länsialue: 0 %) II-riskialue: 87 / 78 % III-riskialue: 99 / 98 % 0 0 Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa. Talous (käyttötalous) Tilinpäätös 2012 Talousarvio 2013 Tilinpäätös 2013 Poikkeama TA TP Toimintatuotot (ei sis investointien maksuosuuksia) Toimintakulut Netto (Toimintakate)

2 Etelä-Karjalan pelastuslaitos SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ARVIO MERKIT- TÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ, EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KE- HITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA VUODELTA 2013 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Pelastuslain (379 / 2011) 28 :ssä on säädetty, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Palvelutasoa määriteltäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa. Pelastuslaitokselle pelastuslain 27 :ssä säädetyt tehtävät on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Olosuhteiden vaatiessa tehtävät on asetettava tärkeysjärjestykseen. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta on kokouksessaan ( 26) vahvistanut Etelä-Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätöksen (voimassa alkaen). Palvelutasopäätöksessä on selvitetty alueella esiintyvät uhat, arvioitu niistä aiheutuvat riskit, määritelty toiminnan tavoitteet ja käytettävät voimavarat sekä palvelut ja niiden taso. Palvelutasopäätökseen sisältyy myös suunnitelma palvelutason kehittämisestä. Hyväksytty palvelutasopäätös sitouttaa pelastuslaitoksen tuottamaan ja ylläpitämään palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut ja sopijakunnat osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit pelastuslaitokselle hyväksytyn palvelutasopäätöksen toteuttamiseen. Palvelutasopäätös on sitovuudeltaan perusta alueen pelastustoimen toiminnan ja vuotuisen talousarvion yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Pelastuslain 85 :n perusteella aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa, että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä. Jos palvelutasopäätös on puutteellinen, aluehallintovirasto voi palauttaa asiakirjan täydennettäväksi. Mikäli palvelutasossa on huomattavia epäkohtia eikä niitä korjata aluehallintoviraston asettamassa määräajassa, aluehallintovirasto voi velvoittaa alueen pelastustoimen saattamaan palvelut tässä laissa vaaditulle tasolle. Aluehallintovirasto ei ole palauttanut sille toimitettua palvelutasopäätöstä täydennettäväksi. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei pelastuslaitoksen tiedossa ole pelastustoimen osalta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Tuloksen muodostumisesta ja talousarvion toteutumisesta sekä siinä mahdollisesti esiintyneistä poikkeamista ja sen johdosta tehdyistä toimenpiteistä sekä toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta esitetään seuraavaa:

3 Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena kaupunginvaltuustoon on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut on tuotettu hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti käytettävissä olevien taloudellisten resurssien puitteissa. Pelastuslaitoksen käyttötalouden kasvu ei ole toteutunut edellisten palvelutasopäätösten mukaisesti. Tämän johdosta pelastuslaitoksen toimintaa ei ole voitu kaikilta osin kehittää palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitos joutui päättyneen palvelutasopäätöskauden aikana sopeuttamaan toimintaansa käytettävissä olevien määrärahojen johdosta. Tämä kohdentui nopean avun turvaamisen osalta mm. työvuorovahvuuksiin sekä päivystysvarallaoloihin hyväksytyn palvelutasopäätöksen puitteissa sekä päällystön ja toimistohenkilöstön määrään. Mikäli käyttötalousmäärärahojen kasvu ei vastaa yleistä julkisten menojen kustannuskehitystä, pelastustoimen palvelutason säilyttäminen nykyisellä tasolla tulee vaikeutumaan. Pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä on pieni alueen tarpeisiin ja määritettyihin riskeihin verrattuna. Henkilöstön määrään on kiinnittänyt huomiota myös aluehallintovirasto valmiustarkastuksessaan. Alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta palvelutasopäätöksessä määritellyt tavoitteet saavutetaan kaikilta osin. Henkilöstömäärän vähentyminen etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt mm. lakisääteisten valvontatehtävien toteuttamista. Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti kaikilla muilla alueilla paitsi Lappeenrannan länsialueen osalta. Tähän asiaan on kiinnittänyt huomiota myös Etelä- Suomen aluehallintovirasto, joka pitää välttämättömänä, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos ryhtyy toimenpiteisiin toimintavalmiuden saavutettavuuden saamiseksi vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti palvelutasokauden aikana. Lappeenrannan länsialueen pelastusvalmiuteen on kiinnittänyt huomiota myös Lappeenrannan rakennuslautakunta. Pelastuslaitoksen vuoden 2013 talousarvion yksityiskohtaisiin perusteluihin oli kirjattu, että läntisen pelastusaseman rakentamisen ajankohdasta päätetään uudessa palvelutasopäätöksessä, joka astuu voimaan Uudessa palvelutasopäätöksessä on päätetty, että nopean avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueen osalta toteutetaan mennessä rakentamalla alueelle uusi sivupaloasema. Pelastuslaitoksen tuloksellisuuden seuranta ja sisäinen valvonta on kytketty osaksi toimintojen johtamista vastuualue-, toimialue- ja paloasemakohtaisella tasolla. Pelastuslaitoksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain johtoryhmätasolla. Toiminnasta ja taloudesta annetaan neljännesvuosittain selvitys pelastustoimen neuvottelukunnalle (kuntajohtajat) sekä pelastuslautakunnalle. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista käsitellään neljännesvuosittain myös pelastuslaitoksen yh-

4 teistyöryhmässä. Pelastuslaitos laatii vuosittain pelastuslautakunnan erikseen vahvistaman toimintakertomuksen. Arvioinnin perusteella toimialan sisäisen valvonnan tila on hyvä ja sitä kehitetään teknisesti ohjelmistojen ja järjestelmien käyttöä tehostamalla ja henkilöstöä kouluttamalla. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arviointia pelastuslaitoksella ohjaavat Lappeenrannan kaupungin riskienhallinnan ohjelma sekä sisäisen valvonnan yleisohje. Pelastuslaitoksella on tunnistettu merkittävimmät toimialan toimintaa uhkaavat riskit ja määritelty, miten niihin vastataan. Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Palvelutasopäätöskauden aikana pelastuslaitoksella kehitetään hallinnollisen turvallisuuden, henkilöstöturvallisuuden, fyysisen turvallisuuden ja tietoturvallisuuden osa-alueita siten, että pelastuslaitos täyttää Kansallisen turvallisuusauditointikriteeristön (KATAKRI) perustason vaatimukset. Kriteeristön mukaisesta auditoinnista päätetään erikseen. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa pelastuslaitoksen toiminnalle tai toimintatavoitteiden toteutumiselle. Pelastustoimen riskienhallinta sisältyy myös osana valtuustokausittain vahvistettavaan palvelutasopäätökseen. Pelastustoimeen kohdistuu lähivuosina monenlaisia haasteita, jotka perustuvat toimintaympäristön muutoksiin, lainsäädäntöön ja valtionjohdon antamiin päätöksiin sekä kansalaisten odotuksiin. Pelastustoimen osalta merkittävimpinä riskeinä ja epävarmuustekijöinä sekä muina toiminnan kehittämiseen vaikuttavina seikkoina esitetään seuraavaa: Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestö vähenee, ikääntyy ja keskittyy lisääntyvässä määrin kasvukeskusalueille. Tämä vaikuttaa myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Samanaikaisesti tulee varmistaa kasvukeskusten kasvava turvallisuuspalvelujen saatavuus ja harvaan asutuksi jäävien alueiden palvelut. Yhteiskunnan teknologinen kehitys on tuonut ja tuo mukanaan joitakin uusia onnettomuusriskejä, jotka asettavat uusia vaatimuksia osaamiselle. Koulutustarpeeseen ja henkilöstön käyttöä koskeviin järjestelyihin vaikuttavat myös henkilöstön suhteellisen korkea keski-ikä, suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen sekä yleinen eläkeiän nousu. Kohonneen eläkeiän vaikutukset alkavat näkyä henkilöstörakenteessa ja toimintakyvyn ylläpitämisessä. Pelastushenkilöstön määrän ollessa nyt minimissään, edellytetään kaikilta päätoimisilta palomiehiltä valmiuksia suoriutua kaikista tehtävistä, mikä ei välttämättä ole mahdollista lähellä eläkeikää olevien palomiesten kohdalla. Nykyiset taloudelliset resurssit eivät mahdollista henkilöiden, jotka eivät selviydy perustehtävistään toimintakyvyn perusteella, siirtämistä muihin pelastustoimen tehtäviin ilman uuden henkilön palkkaamista tilalle. Tavoitteena on, että pe-

5 lastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Vaikka toistaiseksi pelastuslaitoksen toimintavalmius täyttää vaatimukset, henkilöstön määrän suhteen liikutaan toimintavalmiuden minimirajoilla huomioiden alueen riskit. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja pyritään kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Väestö- ja aluerakenteen muutokset tulevat vaikuttamaan myös vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Työelämän vaatimukset ja työsidonnaisuus, työssäkäyntialueiden laajeneminen sekä kilpailu ihmisten vapaa-ajasta vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Pelastustoimen palvelutason kannalta on olennaista, että vapaaehtoisen pelastustoimintajärjestelmän toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Julkisen talouden kestävyysvajeen johdosta myös kuntatalous on huonontunut ja tämän seurauksena myös pelastustoimi on joutunut sopeuttamaan toimintaansa. Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa tarkoituksena on toteuttaa pelastustoimen järjestelmän uudelleenorganisointi. Hallituksen päätöksen mukaisesti pelastustoimen alueita vähennetään 22:sta 11:een lähtökohtaisesti vuonna 2014 voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukaisesti. Sisäministeriön tavoitteena on, että pelastustoimen alueita vähentämällä saavutetaan pelastustoimelle asetettu 7,5 milj. euron säästötavoite vuoden 2016 loppuun mennessä. Poliisilaitosaluejaon perusteella. Kaakkois-Suomen pelastustoimen alueen muodostaisivat nykyiset Etelä-Karjalan ja Kymenlaakso pelastusalueet. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvo- ja muun pelastuskaluston laatu ja määrä sekä uusiminen perustuvat arvioituihin onnettomuusuhkiin sekä hyväksyttyyn kalustostrategiaan, joka vahvistetaan osana palvelutasopäätöstä. Kalustoinvestoinnit toteutetaan palvelutasopäätöksessä vahvistetun kehittämissuunnitelmaan sisältyvän investointisuunnitelman mukaisesti. Kuntien yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntien paloasemat ja muut tilat ja kiinteistöt säilyivät kuntien omistuksessa. Pelastuslaitoksen käyttöön myöhemmin tulevat tilat hankkii tai rakentaa alueelleen kukin sijaintikunta. Kukin kunta vastaa alueellaan siitä, että pelastuslaitoksen käyttöön osoitetaan tarvittavat tilat. Pelastuslautakunta määrittelee tilatarpeen kiinteistöjä peruskorjattaessa ja uusia investointeja tehtäessä.

6 Sopimustoiminta Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitokset ovat yhteisesti kilpailuttaneet pelastusajoneuvokaluston sekä muun pelastuskaluston. Pelastusajoneuvokaluston kilpailutuksesta on vastannut IS-Hankinta Oy Kuopiosta ja muun pelastuskaluston kilpailutuksesta Mikkelin kaupungin hankintapalvelut. Tilikauden aikana pelastuslaitoksella ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä pelastuslaitos ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Pelastuslautakunnan ja pelastuslaitoksen sopimushallinta on määrätty pelastuslautakunnan ja pelastuslaitoksen johtosäännössä sekä pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Pelastuslaitoksen tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaisarviona todetaan, että pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Keskeisemmät kehittämiskohteet ovat: Valtakunnallisen onnettomuus- valvonta- ja resurssirekisterin toteuttaminen. Pelastuslaitoksen eri ohjelmien / rekisterien kokonaisvaltainen hyödyntäminen. Kaupungin eri ohjelmien / rekistereiden käyttöoikeuksien tarkoituksenmukainen laajentaminen myös maakunnalliseen palvelutuotantoon. Tiedon osittaisenkin käsittelyn siirtyessä pois omalta toimialalta (toimintojen yhdistäminen), tiedon seurantaa tulee kehittää. Tiedonkulun kannalta tieto-, talous- ja kirjanpidon strategisten yhteyshenkilöiden yhteystietojen ajan tasalla pitäminen. Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa.