ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Toiminnan kuvaus Etelä-Karjalan pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä palveluista asiakaslähtöisesti ja kustannustehokkaasti hyvää kumppanuusverkostoa hyödyntäen. TALOUSSUUNNITELMA Toimintaympäristöanalyysi 2025 Etelä-Karjalan pelastustoimen toimintaympäristössä olennaisimpia muutostekijöitä ovat väestö- ja aluerakenteessa tapahtuvat muutokset. Väestö väheneminen, ikääntyminen, yksin asuvien määrä ja väestönkeskittyminen kasvukeskuksiin vaikuttavat myös pelastustoimen palvelujen tarpeeseen ja järjestämistapaan. Aluerakenteessa tapahtuvat muutokset, alueen riskikeskittymät ja uudet turvallisuuden uhat edellyttävät pelastusviranomaisia painottamaan tehtäviään uudella tavalla. Palvelutarpeiden ennustetaan kasvavan kasvukeskuksissa ja palvelutaso tulee kyetä ylläpitämään myös harvaanasutuilla alueilla, joiden väestörakenne painottuu ikäihmisiin. Väestörakenteen muutoksista johtuen ikääntyneille ihmisille tyypilliset onnettomuudet todennäköisesti lisääntyvät. Asumisen turvallisuuden keskeinen haaste on varmistaa iäkkäiden turvallinen asuminen. Ikääntyneiden yksin asumiseen liittyy useita turvallisuusriskejä. Ikääntyminen aiheuttaa usein toimintakyvyn alenemista, josta seuraa ongelmia arjessa selviytymiselle. Kotona tapahtuvat tapaturmat ovat ikääntyneiden yleisin tapaturmatyyppi. Pelastuslaitosten hälytystehtävät ovat 1990-luvun loppuvuosista lähtien lisääntyneet olennaisesti. Kyse on osin tehtäväkentän laajenemisesta erityisesti ensihoitopalvelujen tehtävissä (ensivastetehtävät). Myös kynnys avun pyytämiseen on madaltunut. Aiheettomien automaattisten paloilmoitusten määrä on pysynyt korkeana ja niistä aiheutuu palokunnille runsaasti turhia hälytystehtäviä. Onnettomuuksien laadussa ja määrässä ei tapahtune suuria muutoksia. Lisääntyvä kansainvälinen kauttakulkuliikenne aiheuttaa kuitenkin kasvavia onnettomuusriskejä etenkin maantieliikenteen osalta. Ihmishenkien menetyksiä ja omaisuusvahinkoja aiheuttavien suurten onnettomuuksien riskit kasvavat, kun yhteiskunnan toiminnot keskittyvät yhä suurempiin yksiköihin, kuten kauppakeskuksiin, kuljetusvälineisiin ja urheilu- sekä muihin kokoontumistiloihin. Meteorologisten arvioiden mukaan ilmastomuutoksista ja sään ääri-ilmiöistä johtuen vakavien luonnononnettomuuksien kuten myrskyjen, tulvien ja metsäpalojen riskin arvioidaan kasvavan. Kansainvälistyminen tuo mukanaan joukon mahdollisia ulkoisia turvallisuusuhkia, kuten ympäristöuhat, energian saannin ongelmat, kansainvälisen rikollisuuden tai terrorismin laajenemisen Suomeen. Monikulttuurisuus kasvaa suomalaisessa yhteiskunnassa ja kansainvälisen toiminnan jatkuvasti vilkastuessa. Monikulttuurinen osaaminen on luontevaa elämistä. Mikäli tämä osaamiskehitys häiriintyy tai epäonnistuu, se voi johtaa eri kulttuuriryhmien vuorovaikutuksen vähenemiseen ja syrjäytymiseen. Syrjäytyminen on keskeinen tekijä turvallisuusongelmien taustalla. Syrjäytyminen vaikuttaa yksilön, hänen lähipiirinsä ja laajemmin yhteiskunnan turvallisuuteen. Pelastustoimi pyrkii osaltaan ehkäistä syrjäytymistä yhteistyössä muiden tahojen kanssa. Yhteiskunnan lisääntyvä riippuvuus laajoista ja monimutkaisista tieto- ja muista teknisistä järjestelmistä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta. Tietojärjestelmiä ja energianjakelua mahdollisesti koskevat vakavat häiriöt voivat vaarantaa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta. Viranomaisten on kyettävä nopeaan ja tehokkaaseen toimintaan monenlaisissa yhteiskunnan toimivuutta ja väestön turvallisuutta vaarantavissa häiriötilanteissa. Pelastustoimella on oltava jatkuvat ympärivuorokautiset johtamis- ja toimintavalmiudet. Näitä valmiuksia on tarkoituksenmukaista hyödyntää myös tilanteissa, joissa päävastuu on muilla viranomaisilla. Ympäristöonnettomuuksien torjunta priorisoidaan nykyistä korkeammalle. Infrastruktuurien häiriötilat voivat aiheuttaa vakavia ongelmia yhteiskunnan toiminnoille ja myös turvallisuudelle. Yhteiskunnan teknologinen kehitys asettaa uusia vaatimuksia osaamiselle. Tavoitteena on, että pelastustoimen alueellista järjestelmää hyödyntäen sekä tehtäväkokonaisuuksia järjestellen pystyttäisiin nykyistä tarkoituksenmukaisemmin vastaamaan ajan haasteisiin ja luomaan henkilöstölle mahdollisuus työskennellä pelastustoimen eri tehtävissä vaihtoehtoisia urapolkuja kehittämällä. Hyvä toimintakyky on tärkeää sekä päätoimiselle henkilöstölle että pelastustoimen tehtäväkentässä toimiville vapaaehtoisille. Toimintatapoja pyritään

2 kehittämään siten, että pelastustehtävät voidaan hoitaa tekijäänsä vähemmän kuormittavilla ja nykyistä turvallisemmilla ja tehokkaammilla menetelmillä. Väestö- ja aluerakenteen muutokset sekä ikääntyminen vaikuttaa myös sopimuspalokuntien ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun toimintaan. Työelämän vaatimukset ja työsidonnaisuus, työssäkäyntialueiden laajeneminen vaikeuttavat myös henkilöstön saantia vapaaehtoiseen pelastustoimintaan. Yksilökeskeisyys ja siihen liittyvä hyötyajattelu voivat myös olla haaste vapaaehtoisorganisaatioille. Vapaaehtoisen toiminnan järjestäminen vaikeutuu tulevaisuudessa etenkin väestökatoalueilla, mikäli siellä ei enää asu riittävästi nuoria. Haasteeseen vastaaminen edellyttää laajempaa yhteistyötä ja uusia toimintamalleja yli organisaatiorajojen. Pelastustoimen palvelutason kannalta on olennaista, että vapaaehtoisen pelastustoimintajärjestelmän toimintaedellytykset säilyvät tulevaisuudessakin. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Alkaneet muutokset vaikuttavat jo nyt nopean avun saannin turvaamiseksi eri vuoden ja vuorokauden aikoina. Julkisen talouden kestävyysvajeen seurauksena myös pelastustoimi on joutunut ja joutuu sopeuttamaan toimintaansa. Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa hallitus päätti sisäministeriön esityksestä, että pelastustoimen rakenneuudistus toteutetaan nykyisellä aluejaolla. Rakenneuudistuksen tavoitteena on saavuttaa pysyvä, vähintään 7,5 miljoonan euron vuosittainen säästö palvelutasoa heikentämättä vuoteen 2017 mennessä. Tämä edellyttää käytössä olevien resurssien tarveperusteisempaan uudelleen organisointia siten, että ne ovat oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Tavoitteena tulee kuitenkin pitää sitä, että onnettomuuksiin joutuneiden ihmisten välitön avunsaanti turvataan mahdollisimman hyvänä ja tasokkaana kaikissa olosuhteissa. Toiminnan painopisteet Pelastuslaitoksen valmiutta toimia alueellaan johtavana toimijana onnettomuuksien kokonaisvaltaisissa ehkäisytehtävissä tehostetaan. Valistustoiminnan strategiaan pohjautuvaa turvallisuusviestintää tehostetaan. Omatoimista varautumista kehitetään siten, että ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia onnettomuus- tai vaaratilanteissa. Valvonnan osalta painopistettä siirretään kohteisiin, joissa henkilö- ja paloturvallisuudelle aiheutuva vaara on tavanomaista suurempi ja palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on pitkä. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta valvonnan painopistettä siirretään omavalvontaiseen toimintaan alueilla, jossa palokunnan pelastustoimintavalmiusaika on lyhyt. Kattavaa kumppanuusverkoston käyttöä tehostetaan. Asumisen paloturvallisuutta parannetaan etenkin erityisryhmien ja iäkkäiden ihmisten asumisen osalta. Turvallisuutta parantavan tekniikan käyttöä pyritään lisäämään hoito- ja hoivalaitoksissa. Kehitetään valmiutta reagoida ja toimimaan nopeasti onnettomuustilanteissa Pelastustoiminnassa tarvittava henkilöstö ja sen suorituskyky mitoitetaan vastaamaan pelastustoimen alueen riskejä ja onnettomuusuhkia eri vuoden ja vuorokauden aikoina, jotka arvioitujen uhkien ja aikaisempien vuosien onnettomuustilastojen perusteella ovat todennäköisiä. Kehitetään eri viranomaisten yhteistyötä pelastustehtävien hoitamisessa etenkin harvaan asutuilla alueilla. Pyritään vähentämään erheellisiä paloilmoituksien määrää. Suuronnettomuus- ja poikkeusolovalmiutta kehitetään. Turvataan teknisesti toimintavarman pelastuskaluston riittävyys. Kehitetään ja yhdenmukaistetaan pelastuskalustoa ja sen tehokasta käyttöä. Varmistetaan riittävät henkilöstöresurssit ja osaavan henkilöstön saatavuus. Pelastustoimen henkilöstölle mahdollistetaan urakehitysvaihtoehtoja. Tarvelähtöisellä työsuojelulla tuetaan ja kehitetään laajaalaisesti henkilöstön työkyvyn ylläpitoa koko työuran ajan. Ikääntyville palomiehille, joitten työkyky ei mahdollista pelastustehtäviin osallistumista, pyritään järjestämään muita pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä eläkeikään saakka. Pelastuslaitosten välistä yhteistyötä kehitetään kaikilla vastuualueilla pelastuslaitosten kumppanuusverkostoa hyödyntäen. Tavoitteena on yhteistyöllä tehostaa kykyä tuottaa kustannustehokkaita palveluita muuttuvassa toimintaympäristössä.

3 Kehitetään suunnitelmallista sisäistä koulutusta, osaamisen testausta ja koulutuksen seurantaa. Turvataan riittävät resurssit jatko- ja täydennyskoulutuksen osalta. Kannustavaa vuorovaikutteista johtamistapaa kehitetään. Alueen sopimuspalokuntajärjestelmää kehitetään. Edistetään vapaaehtoisen palokuntatyön kiinnostavuutta ja houkuttelevuutta. Kehitetään Etelä-Karjalan turvallisuus- ja valmiustoimikunnan toimintaa keskeisenä toimijanan maakunnan turvallisuuden ja valmiuden kehittäjänä. Yhteen sovitetaan, ohjataan ja koordinoidaan sopijakuntien valmiussuunnittelua ja varautumista yhteiskunnan turvallisuusstrategian mukaisesti Kehitetään yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa laadukasta porrasteista ensihoitojärjestelmää maakunnan alueella. Pelastuslaitoksen sisäisen turvallisuustyön (hallinto-, henkilöstö-, fyysinen- ja tietoturvallisuus) kehittämisessä huomioidaan kansallinen turvallisuusauditointikriteeristö (KATAKRI). Strategiset / toiminnalliset tavoitteet Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti. Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Valtuuston nähden sitovat tuottavuus- ja muut tavoitteet Pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tunnusluvut ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY TP 2013 TA 2014 TAE 2015 Määrävälein suoritettavat valvontatehtävät toteutetaan vuosittain hyväksytyn valvontaohjeen mukaisesti (%). 100 % 100 % 100 % Omavalvonnan suorittaneiden osuus omavalvontavelvollisista (%) - 75 % 75 % Pelastussuunnitelman laatineiden osuus ( % suunnitelmavelvollisista). 83 % 90 % 90 % Turvallisuuskoulutusta saaneiden määrä pelastustoimen alueen asukasmäärästä (%) 25 % 20 % 20 % Pelastustehtävien määrä (1 000 asukasta kohden) NOPEAN AVUN SAANTI 22 < 20 < 20 Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö sekä toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskiruudulle asetetussa toimintavalmiusajassa (%:ssa tehtävistä) I- riskialue: 78 / 74 % II-riskialue: 87 / 78 % III-riskialue: 99 / 98 % 75 % 75 % KÄYTTÖTALOUS TP 13 TA 14 TAE 15 muutos % 15/13 muutos % 15/14 Toimintatuotot ,0 +3,3 Toimintakulut ,2 +3,3 Toimintakate

4 TALOUSARVIOESITYS 2015, TALOUSSUUNNITELMA KÄYTTÖTALOUSOSA TULOSLASKELMA ULKOISET + SISÄISET Tulosalue: Etelä-Karjalan pelastuslaitos TP 2013 TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Sisäiset tuotot Toimintakulut Palkat Henkilösivukulut Palvelujen ostot Ruoka- ja puhtauspalvelut, sis. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Sisäiset ylläpitovuokrat Sisäiet pääoma- ja tontinvuokrat Muut vuokrat Muut kulut Toimintakate Taloussuunnitelma SM:n pelastustoimen rakenneuudistuksen toteutusesityksen mukaisesti, kuntien maksuosuudet jäädytetty vuoden 2014 tasolle vuoden 2017 loppuun. Käyttotalouteen lisätty hyväksytyyn palvelutasopäätökseen sisältyvät seuraavat kehittämissuunnitelman kustannukset: : 4 palomiehen virkaa (yhteisyössä Eksoten kanssa toteutettavaan ensihoitoon) : 3 alipäällystövirkaa ja 9 palomiehen virkaa (LPR:n länsialueen sivupaloaseman miehitys)

5 TALOUSARVIOESITYS 2015, TALOUSSUUNNITELMA INVESTOINTIOSA ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Käyttötalousvaikutukset sisältyvät toimialan käyttötalousesitykseen Tärk. Toimiala/ Hanke/ Kustannus- TA 2014 TAE 2015 TS 2016 TS 2017 Perustelut järj. kokonaisprojekti hankeryhmä arvio 1 Etelä-Karjalan Pelastuskalusto Menot Palvelutasopäätökseen sisältyvän pelastuslaitos kalustostrategian mukaiset Tulot pelastuskalustohankinnat. Nettomeno Tulot muodostuvat sopimuskunnilta perittävistä maksuosuuksista sekä hankintoihin mahdollisesti satavaista avustuksista. Nettomeno on Lappeenrannan maksuosuus Hyväksytyyn pelastustoimen palvelutasopäätökseen sisältyvät investoinnit Investoinnit Sammutusauto Säiliöauto Säiliösammutusauto Pelastussukellusauto Nostolava- / puomitikasauto Öljyntorjuntakalusto (ÖSRA 100%:n korv.) Miehistöauto Päivystys- ja tarkastusauto Konttikalusto Mönkijä / moottorikelkka Alus- / venekalusto, öljyntorjuntavene Vaarallisten aineiden torjuntakalusto Pelastuskalusto- ja suojavarusteet Paloasema- / harjoitusaluekalusto Johtamisjärjestelmäkalusto YHTEENSÄ (netto) / asukas

6 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS KUNTIEN MAKSUOSUUDET PELASTUSTOIMEN KÄYTTÖTALOUS- JA INVESTOINTIMENOISTA 2015 Kunta Asukasluku Maksuosuus Käyttötalousmenot Investoinnit YHTEENSÄ Pelastustoimi Ensivaste Pelastustoimi % % Imatra ,34 21, Lappeenranta ,94 54, Lemi ,37 2, Luumäki ,77 3, Parikkala ,17 4, Rautjärvi ,78 2, Ruokolahti ,16 4, Savitaipale ,85 2, Taipalsaari ,65 3, YHTEENSÄ ,00 100,