TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 2018

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TOIMINNAN JA TALOUDEN SEURANTA 218 Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. TAVOITE TOTEUTUMA / / / / / / / / / / / 98 9 / / / / / ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY Määrävälein suoritetut valvontatehtävät ( valvontasuunnitelman mukaisista valvontatehtävistä) Omavalvonnan suorittaneet ( omavalvontavelvollisista) Turvallisuuskoulutukseen osallistuneet ( pelastustoimen alueen asukasmäärästä) 2 PELASTUSTOIMINTA Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäisen yksikön / toimintakykyisen pelastusryhmän (vahvuus 1+3) toimintavalmiusajan täyttyminen (:ssa tehtävistä) Pelastustehtävien määrä (tehtävät / 1 asukasta) riskialue 2.-riskialue 3.-riskialue yhteensä < 2 TALOUS Toimintakate () PL 11, 5311 Lappeenranta I Armilankatu 35 I puh kirjaamo@lappeenranta.fi I ekpelastuslaitos@ekpelastuslaitos.fi I

2 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS TALOUSARVIO / TOTEUMA joulukuu 218 tot- Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut tuotot Esikuntapalvelut Toimintakulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokrat Muut kulut Toimintakate Pelastustoiminta Riskienhallinta PELASTUSLAITOS YHTEENSÄ PL 11, 5311 Lappeenranta I Armilankatu 35 I puh kirjaamo@lappeenranta.fi I ekpelastuslaitos@ekpelastuslaitos.fi I

3 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 218 Pelastustoimen palvelutaso vastaa Pelastustoimen palvelut tuotetaan alueen onnettomuusuhkia ja pelashyväksytyn palvelutasopäätöksen tustoimen palvelut tuotetaan hymukaisesti. väksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Toteuma 218 Pelastustoimen palvelut on tuotettu hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Palvelutasopäätöksen strategiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 218 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestintä toteutetaan vahvisonnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. tetun vuosisuunnitelman mukaisesti. Tu rva llisu uskou lutukseen osallistuneita on 2 pelastustoimen alueen asukasmäärästä Valvonta Valvontatehtävät toteutetaan vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman mukaisesti. Valvontatehtävät suoritetaan :sesti. Omavalvonnan suorittaneiden osuus on omavalvontavelvollisista 75 Nopean avun saanti Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö/ toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1 +3 saavuttaa riskialueelle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen 75 :ssa tehtävistä. Pelastustehtävät: Pelastustehtävien määrä< 2 / 1 as. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti. Toteuma 218 Turvallisuusviestintä on toteutettu vahvistetun vuosisuunnitelman mukaisesti. Turvallisuuskoulutukseen osallistuneita oli 21 pelastustoimen alueen asukasmäärästä Valvontatehtävät on toteutettu vahvistetun valvontaohjeen / suunnitelman mukaisesti. Vaivantatehtävät toteutuivat kokona isuudessaan 99 :sesti. Erityiskohteiden (Al-A6) osalta valvontatehtävät toteutuivat 98 :sesti. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta valvontatehtävät toteutuivat 1 :sesti. Omavalvonnan suoritti 85 omavalvontavelvollisista. Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäisen yksikön/ toimintakykyisen pelastusryhmä toimintavalmiusaikatavoitteen toteutuminen: I riskialue: 59 / 76 Il-riskialue: 84 / 67 Il I-riskialue: 98 / 96 yhteensä: 89 / 86 Pelastustehtäviä 23 / 1 as. Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa Käyttötalouden toimintakate: Käyttötalouden toimintakate Investoinnit: 6 /asukas Investoinnit: 6 / asukas

4 Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky Riittävä henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle: vastaa onnettomuusuhkien ja ris- Päätoimisen henkilöstön määrä: Päätoimisen henkilöstön määrä: kien edellyttämää tasoa kaikissa 89 I 1 as. 89 I 1 as. olosuhteissa. Sopimuspalokuntalaisten määrä: Sopimuspalokuntalaisten määrä: 4 I 1 as. 39 / 1 as. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Osaamisen kehittäminen koulutussuun- Koulutus-/ harjoitusseuranta, pa- Henkilöstön osaaminen ja työkyky nitelman mukaisesti sekä työkyvyn yllä pi- lokuntakatselmukset sekä toiminvastaavat tehtävien vaatimuksia. täminen ta kykytesta u kset suoritettu. Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa. Käyttötalous (alustava) Tilinpäätös 217 Talousarvio 218 Toteutuma 218 Poikkeama TA-TP Toimi ntatuotot (ei sis. investointien maksuosuuksia) Toimintakulut Toimintakate

5 Etelä-Karjalan pelastuslaitos SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ARVIO MERKITT ÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ, EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KEHITTY MISEE N VAIKUTT AVISTA SEIKOISTA VUODELTA 218 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Pelastuslain (379 / 211) 28 :ssä on säädetty, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Etelä -Karjalan pelastuslautakunta on vahvistanut Etelä-Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille Pelastuslain 85 :n perusteella aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa, että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä. Aluehallintovirasto ei ole palauttanut sille toimitettua palvelutasopäätöstä täydennettäväksi. Toimintavuoden aikana aluehallintovirasto antoi yhden päätöksen tehtyyn hallintokanteluihin. Ratkaisuissaan aluehallintovirasto on todennut, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos on toiminut pelastuslainsäädännön sekä hyväksytyn palvelustasopäätöksen mukaisesti. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, pelastuslaitos toteaa osaltaan seuraavaa: Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen 26 sivutoimisessa työsuhteessa olevaa sammutusmiestä ja ryhmänjohtajaa vaativat Etelä-Karjalan käräjäoikeudessa, että heidän vuosina suorittama varallaolo tulisi katsoa jälkikäteen työajaksi. Kantajien Lappeenrannan kaupungille kohdistamat vaatimukset ovat olleet yhteensä noin 2,2 miljoonaa euroa. Etelä-Karjalan käräjäoikeus on antamassaan tuomiossa hylännyt kantajien kanteen. Käräjäoikeuden tuomiosta on valitettu Itä-Suomen hovioikeuteen ja asian käsittely on kesken. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena kaupunginvaltuustoon on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut on tuotettu vahvistetun palvelutasopäätöksen mukaisesti ja valtuustokauden kehyksen puitteissa. Etelä-Karjalan alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta pelastustoimen tehtävät voidaan toteuttaa hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Henkilöstömäärä etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt pelastustoimen vastuulla olevien lakisääteisten valvontatehtävien toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamista. Pelastustoimintaan osallistuva lta henkilöstöltä edellytetään riittävää työkykyä suoriutua tehtävistä. Henkilöiden määrä, jotka eivät selviydy perustehtävistään toimintakyvyn perusteella, lisääntyy vuosittain. Nykyiset taloudelliset resurssit eivät mahdollista näiden henkilöiden siirtämistä muihin pelastustoimen tehtäviin ilman uuden henkii ön palkkaamista tilalle. Pelastustoimintaan liittyvien tehtävien määrä on kasvanut 16 edellisestä vuodesta. Lisäksi pelastuslaitos joutui riskiarvioinnin perusteella kohottamaan kesän sään ääri-ilmiöiden johdosta tarveperusteisesti useita kertoja pelastusvalmiutta. Pitkäkestoiset hälytystehtävät kasvattivat henkilöstö- ja kalustokuluja. Mahdollinen toimintakatteen ylitys katetaan edellisten tilikausien ylijäämistä.

6 Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti. Pelastuslaitoksen tuloksellisuuden seuranta ja sisäinen valvonta on kytketty osaksi toimintojen johtamista vastuualue-, toimialue- ja paloasemakohtaisella tasolla. Pelastuslaitoksen toimi nnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain johtoryhmätasolla. Toiminnasta ja taloudesta annetaan neljännesvuosittain selvitys pelastustoimen neuvottelukunnalle (kuntajohtajat) sekä pelastuslautakunnalle. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista käsitellään neljännesvuosittain myös pelastuslaitoksen yhteistyöryhmässä. Pelastuslaitos laatii vuosittain pelastuslautakunnan erikseen vahvistaman toimintakertomuksen. Tasapainotusohjelman toteutuminen Lappeenrannan kaupunginvaltuusto hyväksyi käyttötalouden tasapainotusohjelman vuosille kaupungin oman toiminnan osalta. Kaupunginhallituksen päätöksellä pelastuslaitokselle osoitettu talouden tasapainotusohjelman laskennallisena osuus oli 289 euroa. Etelä-Karjalan pelastuslaitos on voinut laatia vuosina käyttösuunnitelman raamista poiketen siten, että pelastuslaitokselle osoitettu talouden tasapainotusohjelman laskennallisena osuus on katettu pelastuslaitoksen taseesta edellisten tilikausien ylijäämistä. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arviointia pelastuslaitoksella ohjaavat Lappeenrannan kaupungin hallintosääntö, riskienhallinnan ohjelma, kaupungin kokonaisvaltainen riskikartoitus sekä pelastuslaitoksen toimintasääntö. Pelastuslaitoksella on tunnistettu merkittävimmät toimialan toimintaa uhkaavat riskit ja määritelty, miten niihin vastataan. Riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa pelastuslaitoksen toiminnalle tai toimintatavoitteiden toteutumiselle. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvo- ja muun pelastuskaluston laatu ja määrä sekä uusiminen perustuvat arvioitu i hin onnettomuusuhkiin, niiden vaatimaan suorituskykyyn sekä hyväksyttyyn kalustostrategiaan, joka on vahvistettu osana palvelutasopäätöstä. Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitokset ovat yhteisesti kilpailuttaneet pelastusajoneuvokaluston sekä muun pelastuskaluston. Pelastusajoneuvokaluston kilpailutuksesta on vastannut IS-Hankinta Oy Kuopiosta ja muun pelastuskaluston kilpailutuksesta Mikkelin kaupungin hankintapalvelut. Tilikauden aikana pelastuslaitoksella ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä pelastuslaitos ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen.

7 Sopimustoiminta Pelastuslautakunnan ja pelastuslaitoksen sopimushallinta on määrätty Lappeenrannan kaupungin hallintosäännössä sekä pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Pelastuslaitoksen tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaisarviona todetaan, että pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla ja sitä kehitetään teknisesti ohjelmistojen ja järjestelmien käyttöä tehostamalla, henkilöstöä kouluttamalla ja työtehtäviä eriyttämällä siten, ettei vaarallisia työyhdistelmiä pääse syntymään. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Keskeismpänä kehittämiskohteena on valtakunnallisen valvontarekisterin toteuttaminen. Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa. Arvio toiminnan merkittävimmistä epävarmuustekijöistä Hyväksytty palvelutasopäätös sitouttaa pelastuslaitoksen tuottamaan ja ylläpitämään palvelutasopäätöksen mukaiset palvelut ja sopijakunna t osoittamaan riittävät taloudelliset resurssit pelastuslaitokselle hyväksytyn palvelutasopäätöksen toteuttamiseen. Palvelutasopäätös on sitovuudeltaan perusta alueen pelastustoimen toiminnan ja vuotuisen talousarvion yksityiskohtaiselle suunnittelulle. Pe lastuslaitos on joutunut sopeuttamaan toimintaansa sille osoitettujen sopeuttamisvelvoitteiden mukaisesti. Sopeuttamisen seurausvaikutuksia ei voida kokonaan kompensoida toimintaa tehostamalla. Pelastustoimen keskeisenä yhteiskunnallisena vaikuttavuustavoitteena on vähentää onnettomuuksia, erityisesti tulipaloja ja niistä aiheutuvia henkilö- ja omaisuusvahinkoja. Onnettomuuksien tapahtuessa pelastustoimen tehtävänä on antaa kiireellistä ja tehokasta apua sekä pyrkiä pienentämään onnettomuuksista aiheutuneita vahinkoja. Sopeuttaminen on pyritty toteuttamaan siten, että pelastustoimen valmiudet toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa ovat hyvällä tasolla. Mikäli pelastuslaitoksen käyttötalousmäärärahoihin kahdentuu lisää talouden tasapa inotusvelvoitteita, vaatii se edelleen toimintojen sopeuttamista ja hyväksymällä tästä syntyvä palvelutason lasku sekä se, että kansalaisten alueellista yhdenvertaista kohtelua ei kyetä varmistamaan. Toimintojen sopeuttaminen tulee vaikuttamaan palvelutaso päätöksessä asetettujen toiminnallisten tavoitteiden saavuttamiseen, henkilöstön määrään, työvuorovahvuuksien sekä päivystysjärjestelyjen. Lisäksi sillä tulee olemaan vaikutuksia myös sopimispalokuntajärjestelmän ylläpitoon. Hallitusohjelman mukaan pelast ustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakunta uudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maa kuntaa. Uudistus on tarkoitus astua voimaan vuoden 221 alusta. Uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta pelastustoimessa. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää jodienkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Valtioneuvosto voi myös päättää jodienkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämise stä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Pelastustoimen uudistuksen merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät pelastustoimen rahoitukseen, omistajaohjaukseen, pelastustoimen palvelutasoon sekä omaisuusjärjestelyihin.