ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Valtuustoon nähden sitovat perustehtävän mukaiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2017 Toteuma 2017 Pelastustoimen palvelutaso vastaa Pelastustoimen palvelut tuotetaan Pelastustoimen palvelut on tuotettu alueen onnettomuusuhkia ja pelas- hyväksytyn palvelutasopäätöksen hyväksytyn palvelutasopäätöksen tustoimen palvelut tuotetaan hy- mukaisesti. mukaisesti. väksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Palvelutasopäätöksen strategiset tavoitteet Tavoite Toimenpiteet 2017 Toteuma 2017 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Turvallisuusviestintä Onnettomuuksien määrä ja niistä Turvallisuusviestintä toteutetaan vahvis- Turvallisuusviestintä on toteuaiheutuvat vahingot vähenevät. tetun vuosisuunnitelman mukaisesti. tettu vahvistetun vuosisuunnitel- Tu rva llisu uskou lutukseen osallistuneita man mukaisesti. Turvallisuuskouon 20 % pelastustoimen alueen asukas- lutukseen osallistuneita oli 20 % määrästä pelastustoimen alueen asukasmäärästä Valvonta Valvontatehtävät toteutetaan vahviste- Valvontatehtävät on toteutettu tun valvontaohjeen / -suunnitelman mu- vahvistetun valvontaohjeen / - kaisesti. Valvontatehtävät suoritetaan suunnitelman mukaisesti. Vaivan- 100 %:sesti. tatehtävät toteutuivat kokona i- suudessaan 94 %:sesti. Erityiskohteiden (A1-A6) osalta valvontatehtävät toteutuivat 97 %:sesti. Asuinrakennusten ja niihin rinnastettavien kohteiden osalta valvontatehtävät toteutuivat 89 %:sesti. Omavalvonnan suorittaneiden osuus on omavalvontavelvollisista 75 % Nopean avun saanti Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäinen yksikkö/ toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 saavuttaa riskialueelle asetetun toimintavalmiusaikatavoitteen 75 %:ssa tehtävistä. Pelastustehtävät: Pelastustehtävien määrä< 20 / as. Omavalvonnan suoritti 82 % omavalvontavelvollisista. Kiireellisissä pelastustehtävissä ensimmäisen yksikön/ toimintakykyisen pelastusryhmä toimintavalmiusaikatavoitteen toteutumi- nen: I riskialue: 70 % / 54 % Il-riskialue: 83 % / 69 % Il I-riskialue: 99 % / 94 % yhteensä: 90 / 85 % Pelastustehtäviä 20 / as. Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrä- Palvelut tuotetaan laadulla ja kus- rahojen puitteissa Käyttötalouden toimintakate tannustehokkaasti. Käyttötalouden toimintakate: (alustava) Investoinnit: 8 /asukas Investoinnit: 8 / asukas

2 Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky Riittävä henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle: vastaa onnettomuusuhkien ja ris- Päätoimisen henkilöstön määrä: Päätoimisen henkilöstön määrä: kien edellyttämää tasoa kaikissa 87 I as. 87 I as. olosuhteissa. Sopimuspalokuntalaisten määrä: Sopimuspalokuntalaisten määrä: 5 / 1000 as. 4 I as. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Osaamisen kehittäminen koulutussuun- Koulutus-/ harjoitusseuranta, pa- Henkilöstön osaaminen ja työkyky nitelman mukaisesti sekä työkyvyn ylläpi- lokuntakatselmukset sekä toiminvastaavat tehtävien vaatimuksia. täminen ta kykytesta u kset suoritettu. Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa. Käyttötalous (alustava) Tilinpäätös 2016 Talousarvio 2017 Toteutuma 2017 Poikkeama TA-TP Toimi ntatuotot (ei sis. investointien maksuosuuksia) Toimintakulut Toimintakate

3 Etelä-Karjalan pelastuslaitos SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ, EPÄ VARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KEHITTY MISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA VUODELTA 2017 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Pelastuslain (379 / 2011) 28 :ssä on säädetty, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta on vahvistanut Etelä-Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätöksen vuosille Pelastuslain 85 :n perusteella aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa, että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä. Aluehallintovirasto ei ole palauttanut sille toimitettua palvelutasopäätöstä täydennettäväksi. Toimintavuoden aikana aluehallintovirasto antoi viisi päätöstä tehtyihin hallintokanteluihin. Ratkaisuissaan aluehallintovirasto on todennut, että Etelä-Karjalan pelastuslaitos on toiminut pelastuslainsäädännön sekä hyväksytyn palvelustasopäätöksen mukaisesti. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, pelastuslaitos toteaa osaltaan seuraavaa: Joutsenon ja Luumäen palokunnista yhteensä 26 sivutoimisessa työsuhteessa olevaa henkilöä ovat jättäneet Etelä-Karjalan käräjäoikeudelle haastehakemuksen, jossa vaaditaan varallaoloajan katsomista työajaksi. Vastaajana riita-asiassa on Lappeenrannan kaupunki, joka on sivutoimisen henkilöstön juridinen työnantaja. Haastehakemuksessa esitettyjen vaatimusten yhteismäärä on 2,2 miljoonaa euroa. Asian käsittely on kesken. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena kaupunginvaltuustoon on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut on tuotettu vahvistetun palvelutasopäätöksen mukaisesti. Etelä-Karjalan alueen maantieteellinen muoto ja arvioidut riskit edellyttävät tavanomaista enemmän henkilöstöä ja resursseja, jotta pelastustoimen tehtävät voidaan toteuttaa hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Henkilöstömäärä etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt pelastustoimen vastuulla olevien lakisääteisten tehtävien toteuttamista. Pelastustoimintaan osallistuvalta henkilöstöltä edellytetään riittävää työkykyä suoriutua tehtävistä. Henkilöiden määrä, jotka eivät selviydy perustehtävistään toimintakyvyn perusteella, lisääntyy vuosittain. Nykyiset taloudelliset resurssit eivät mahdollista näiden henkilöiden siirtämistä muihin pelastustoimen tehtäviin ilman uuden henkilön palkkaamista tilalle. Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti. Pelastuslaitoksen tuloksellisuuden seuranta ja sisäinen valvonta on kytketty osaksi toimintojen johtamista vastuualue-, toimialue- ja paloasemakohtaisella tasolla. Pelastuslaitoksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain johtoryhmäta-

4 so Ila. Toiminnasta ja taloudesta annetaan neljännesvuosittain selvitys pelastustoimen neuvottelukunnalle (kuntajohtajat) sekä pelastuslautakunnalle. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista käsitellään neljännesvuosittain myös pelastuslaitoksen yhteistyöryhmässä. Pelastuslaitos laatii vuosittain pelastuslautakunnan erikseen vahvistaman toimintakertomuksen. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arviointia pelastuslaitoksella ohjaavat Lappeenrannan kaupungin riskienhallinnan ohjelma sekä sisäisen valvonnan yleisohje. Pelastuslaitoksella on tunnistettu merkittävimmät toimialan toimintaa uhkaavat riskit ja määritelty, miten niihin vastataan. Riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa pelastuslaitoksen toiminnalle tai toimintatavoitteiden toteutumiselle. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvo- ja muun pelastuskaluston laatu ja määrä sekä uusiminen perustuvat arvioituihin onnettomuusuhkiin sekä hyväksyttyyn kalustostrategiaan, joka on vahvistettu osana palvelutasopäätöstä. Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitokset ovat yhteisesti kilpailuttaneet pelastusajoneuvokaluston sekä muun pelastuskaluston. Pelastusajoneuvokaluston kilpailutuksesta on vastannut IS-Hankinta Oy Kuopiosta ja muun pelastuskaluston kilpailutuksesta Mikkelin kaupungin hankintapalvelut. Tilikauden aikana pelastuslaitoksella ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä pelastuslaitos ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Pelastuslautakunnan ja pelastuslaitoksen sopimushallinta on määrätty Lappeenrannan kaupungin hallintosäännössä sekä pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Pelastuslaitoksen tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia. Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaisarviona todetaan, että pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla ja sitä kehitetään teknisesti ohjelmistojen ja järjestelmien käyttöä tehostamalla, henkilöstöä kouluttamalla ja työtehtäviä eriyttämällä siten, ettei vaarallisia työyhdistelmiä pääse syntymään. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Keskeisimpänä kehittämiskohteena on valtakunnallisen valvontarekisterin toteuttaminen. Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa.

5 Arvio toiminnan merkittävimmistä epävarmuustekijöistä Hallitusohjelman mukaan pelastustoiminnan ja varautumisen valtakunnallista johtamista, suunnittelua, ohjausta, valvontaa ja koordinaatiota vahvistetaan ja parannetaan. Pelastustoimen uudistus toteutetaan osana maakunta uudistusta. Pelastustoimen järjestämisestä vastaavat jatkossa 18 maakuntaa. Uudistus on tarkoitus astua voimaan vuoden 2020 alusta. Pelastustoimen uudistuksella on yhteys sate-uudistuksen ensihoitoa koskeviin ratkaisuihin. Hallitus on linjannut, että kaikki 18 maakuntaa järjestävät ensihoidon. Näin pelastuslaitokset voivat edelleen tuottaa ensihoitopalveluja terveydenhuollolle. Uudistuksessa vahvistetaan valtion ohjausta pelastustoimessa. Vahva ohjaus toteutetaan siten, että valtioneuvosto hyväksyy pelastustoimen valtakunnalliset tavoitteet, ja sisäministeriö ohjaa suoraan 18 maakunnan pelastustointa. Valtioneuvosto voi myös päättää jodienkin pelastustoimen erityistehtävien keskittämisestä yhden tai useamman maakunnan hoidettavaksi. Pelastustoimen uudistuksen merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät pelastustoimen rahoitukseen, omistajaohjaukseen, pelastustoimen palvelutasoon sekä omaisuusjärjestelyihin.