SISÄASIAINMINISTERIÖ OHJE SM /Tu julkinen PELASTUSTOIMINNAN JÄRJESTELYT SISÄVESIALUEILLA. 1 Yleistä

Transkriptio

1 SISÄASIAINMINISTERIÖ OHJE SM /Tu julkinen PELASTUSTOIMINNAN JÄRJESTELYT SISÄVESIALUEILLA 1 Yleistä Meripelastuslain (1145/2001) 3 :n mukaan rajavartiolaitos vastaa meripelastustoimen järjestämisestä. Valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta (787/2003) 5 :n mukaan alueen pelastustoimi huolehtii pelastustoiminnasta vesialueilla ottaen huomioon, mitä meripelastuslaissa säädetään meripelastustoimesta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että rajavartiolaitos vastaa merialueella tapahtuvasta meripelastustoimesta ja alueen pelastustoimet vastaavat sisävesialueiden pelastustoiminnasta. Valtioneuvoston asetuksen pelastustoimesta 6 :n 2. kohdan mukaan poliisi vastaa kadonneiden etsinnästä maa-alueella ja sisävesillä. Lain aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä (300/1979) 12 :n mukaan alueen pelastustoimen on huolehdittava alueellaan alusöljyvahinkojen torjunnasta. Alueen pelastustoimella on oltava alusöljyvahinkojen torjuntasuunnitelma, jollei se paikallisiin oloihin nähden ole ilmeisen tarpeeton. Torjuntasuunnitelma on laadittava vuoden 2006 loppuun mennessä. Sisävesialue on Vesilain (264/1961) mukaan luonnon veden kierron osana oleva, jatkuvasti makean veden peittämä alue luonnollisine ja keinotekoisine osineen. Sisävesialueena ei pidetä Vesilain 2 :ssä mainittuja alueita. Sisävesiin kuuluvat järvet, lammet ja joet sekä muut erikseen rakennetut tai keinotekoisesti veden pintaa nostamalla syntyneet vesialueet kuten tekoaltaat, kanavat ja vastaavat. 2 Uhkien arviointi Pelastuslain 12 :n mukaan pelastustoimen palvelutason tulee vastata onnettomuusuhkia ja pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastuslain 13 :n mukaan alueen pelastustoimi päättää pelastustoimen palvelutasosta. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määriteltävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi.

2 SISÄASIAINMINISTERIÖ 2 Sisäasiainministeriö on antanut yleisen ohjeen pelastustoimen palvelutasoa koskevien päätösten sisällöstä (Drno SM /Tu-311) Tässä ohjeessa on mm. mainittu, että palvelutasopäätöksissä tulee määritellä vesipelastustoiminnan taso. Sisäasiainministeriön toimintavalmiusohjeen (A:71/2003) mukaan pelastustoimen alueilla tulee tehdä uhkien arviointi riskikohteissa. Riskikohteiksi määritellään mm. kohteet, jotka vaativat pelastustoimen henkilöstöltä ja kalustolta tavallista vaativampia järjestelyjä. Tähän määritelmään luetaan mukaan myös sisävesialueilla mahdollisesti tapahtuvat alus-, venetai muut onnettomuudet. Sisävesialueilla tulee arvioida uhat ottaen huomioon ainakin seuraavat asiat: a) Kuinka paljon ja millaisia vene- ja alusonnettomuuksia tai muita hukkumisvaaran aiheuttavia onnettomuuksia vesistön alueella tai rannoilla tapahtuu ottaen huomioon kesä ja talviolosuhteet? - rahtialusliikenne - matkustaja-alusliikenne - huviveneliikenne - uimarannoilla tapahtuvat onnettomuudet - jäällä tai jäiden pettäessä tapahtuvat onnettomuudet b) Kuinka paljon ja millaisia onnettomuuksia sisävesialueen rannoilla tapahtuu, joista saattaa aiheutua öljy- tai muu ympäristöpäästö vesialueelle. c) Kuinka todennäköisiä onnettomuudet ovat em. mainituissa kohdissa ja millaisia voimavaroja ne tapahtuessaan vaativat? - pelastettavien lukumäärä - öljy- tai muiden ympäristövahinkojen torjuntaan ja rajoittamiseen tarvittavat voimavarat - henkilöstölle ja kalustolle asetettavat vaatimukset eri olosuhteissa (mm. tarvittava sukellusvalmius) d) Missä onnettomuusuhat ovat suurimmat? - risteävät, kapeat, kivikkoiset tai muusta syystä vaikeakulkuiset väylät - satama-alueet - muusta syystä onnettomuusuhan aiheuttavat sisävesialueet - yleiset uimarannat - moottorikelkka- tai muut talvireitit Näiden lisäksi on tarpeen varautua virka-apuun poliisin vastuulle kuuluvissa kadonneiden etsintätehtävissä. 3 Pelastustoiminnan suunnittelu sisävesialueilla Pelastuslain (468/2003) 9 :n mukaan pelastusviranomaiset ja pelastuslain 6 :ssä mainitut viranomaiset ja yhteisöt, joilla on pelastustoimeen kuuluvia tehtäviä tai virka-aputehtäviä, ovat velvollisia laatimaan yhteistoiminnassa keskenään tarpeelliset pelastustoimen suunnitelmat.

3 SISÄASIAINMINISTERIÖ 3 Pelastuslain 11 :n mukaan alueen pelastustoimen tulee yhteistyössä naapurialueiden, muiden pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten ja virka-apua antavien viranomaisten sekä hätäkeskuksen kanssa laatia hälytysohje pelastustoiminnassa tarvittavien voimavarojen hälyttämisestä ja avun antamisesta. Hälytysohje on laadittava siten, että hätäkeskus voi hälyttää lähimmät ja tarkoituksenmukaiset yksiköt riippumatta siitä, minkä alueen yksiköitä ne ovat. Pelastustoimen alueiden tulee suunnitella uhkien perusteella pelastustoiminnan järjestelyt sisävesialueilla sattuvien onnettomuuksien varalta ottaen huomioon seuraavat asiat: a) Jos sisävesialueella on useita pelastustoimen alueita, kyseisten alueiden pelastusviranomaiset sopivat keskenään ja yhdessä pelastustoimintaan osallistuvien tahojen (ainakin hätäkeskuksen, poliisin, rajavartiolaitoksen, sosiaali- ja terveysviranomaisten, ympäristöviranomaisten, puolustusvoimien, järvipelastusseurojen ja muiden vapaaehtoisten organisaatioiden edustajien) kanssa siitä, miten tarvittavat suunnitelmat ja hälytysohjeet sovitetaan yhteen ja miten niiden ylläpitäminen järjestetään. b) Kartoittaa onnettomuusuhkien perusteella vene-, lento- ja muu pelastustoiminnassa tarpeellinen henkilöstö ja kalusto siten, että tarvittavat viranomaiset, yhteisöt ja alalla toimivat pelastusviranomaisten kanssa sopimuksen tehneet vapaaehtoiset järjestöt pystytään hälyttämään ja että pelastustoimintaan kuuluvat tehtävät pystytään tehokkaasti järjestämään. c) Kartoittaa, mistä ja missä ajassa em. kohdassa mainitulla henkilöstöllä ja kalustolla pystytään aloittamaan pelastustoiminta määritellyillä onnettomuusriskialueilla. d) Suunnitella tilanteen laajuuden edellyttämät johtamisjärjestelyt ottaen huomioon pelastustoiminnan johtamisen periaatteet, tehtävät ja viestintämenetelmät. e) Sisällyttää sisävesialueita koskevat asiat palvelutasopäätökseen pelastuslain 13 :ssä mainitulla tavalla. f) Ottaa palvelutasopäätöksen kehittämissuunnitelmaosassa kantaa henkilöstön ja kaluston sijoittamiseen ja näiden sekä muiden järjestelyjen tavoitetilaan. Pelastustoimi voi antaa virka-apua henkilöstöllään ja kalustollaan myös poliisin vastuulla olevaan kadonneiden etsintään sisävesialueilla. Pelastustoimen suunnitelmiin tulee sisällyttää pelastusviranomaisten virka-avun periaatteet kadonneiden etsinnässä. 4 Hätäilmoitusten käsittely sisävesialueilla Sisävesialueilla hätäilmoitus tehdään samalla tavalla kuin muissakin onnettomuustilanteissa soittamalla yleiseen hätänumeroon 112. Ilmoitus välittyy lähimpään hätäkeskukseen, joka hälyttää tarvittavat voimavarat hälytysohjeissa määritettyjen periaatteiden mukaisesti.

4 SISÄASIAINMINISTERIÖ 4 Tämän lisäksi Saimaan vesistön alueella liikkuu kansainvälisessä vesiliikenteessä olevia aluksia, jotka on varustettu meriliikennettä ja meriturvallisuutta koskevien kansainvälisten sopimusten edellyttämällä radiovarustuksella. Saimaan vesistöalueella hätäilmoitus voi tulla myös meriradiojärjestelmällä Helsingissä sijaitsevan Suomenlahden merivartioston johtokeskuksen kautta (rajavartiolaitos). Johtokeskus välittää saamansa hätäilmoituksen tiedot Kaakkois-Suomen hätäkeskukseen. Kaakkois-Suomen hätäkeskus selvittää onnettomuuspaikan, tekee tarvittavat hälytykset omalla alueellaan tai välittää ilmoituksen onnettomuusalueen hätäkeskukselle. Onnettomuusalueen hätäkeskus tekee tarvittavat hälytykset. Pelastustoimi vastaa tämän jälkeen tilanteen hoitamisesta. Saimaan vesistön alueella on erityisesti huolehdittava siitä, että ajantasaiset suunnitelmat ja hälytysohjeet ovat Rajavartiolaitoksen ja Kaakkois-Suomen hätäkeskuksen käytössä. Tämän hoitamisesta sovitaan siinä yhteydessä, kun alueiden pelastusviranomaiset sopivat keskenään ja yhdessä pelastustoimintaan osallistuvien tahojen kanssa tarvittavien suunnitelmien ja hälytysohjeiden yhteen sovittamisesta ja ylläpidosta. 5 Pelastustoiminnan johtaminen Pelastuslain 44 :n mukaan pelastustoiminnan johtaja on siltä pelastustoimen alueelta, jossa onnettomuus tai vaaratilanne on saanut alkunsa, jollei toisin ole sovittu. Jos pelastustoimintaan osallistuu useamman toimialan viranomaisia, tilanteen yleisjohtajana toimii pelastustoiminnan johtaja. Sisävesialueilla tapahtuvissa suuremmissa onnettomuuksissa pelastustoimintaan osallistuu muiden toimialojen viranomaisia ja vapaaehtoisia yksiköitä. Tällaisissa tilanteissa on tarkoituksenmukaista muodostaa pelastustoimintaan osallistuvien tahojen edustajista koostuva johtoryhmä pelastustoiminnan johtajan avuksi ja suunnitella eri tasoilla (johtaminen onnettomuuspaikalla, tilanteen yleinen johtaminen) tapahtuva johtaminen ja vastuut. 6 Suunnitelmien ja hälytysohjeiden laatiminen Suunnitelmat sisävesialueiden pelastustoiminnan järjestelyistä hälytysohjeineen tulee olla valmiina vuoden 2006 aikana ja ne tulee toimittaa tiedoksi lääninhallitukselle. Lääninhallituksen tehtävänä on valvoa, että pelastustoiminnan järjestelyt muodostavat koko sisävesialuetta koskevan tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Sisäasiainministeriö vastaa Saimaan alueen meriradiojärjestelmän edellyttämien teknisten valmiuksien voimaansaattamisesta Suomenlahden merivartioston johtokeskuksessa vuoden 2006 aikana. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Pelastusylitarkastaja Taito Vainio

5 SISÄASIAINMINISTERIÖ 5 JAKELU Pelastustoimen alueet Sisäasiainministeriön poliisiosasto Rajavartiolaitoksen esikunta Raja- ja merivartiostot Puolustusvoimat, pääesikunta Lääninhallitukset Merenkulkulaitos Suomen meripelastusseura Ympäristöministeriö Suomen ympäristökeskus Suomen Punainen Risti TIEDOKSI Ministeriöt Pelastusopisto Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Suomen Palopäällystöliitto Suomen Sopimuspalokuntien Liitto