Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus:

Transkriptio

1 ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS Pelastuslautakunta Etelä-Karjalan pelastuslautakuntaan kuuluu 8 jäsentä. Pelastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Juha Nikku (Lappeenranta), 1.varapuheenjohtajana Esa Pelkonen (Luumäki) ja 2. varapuheenjohtajana Lotta Koponen (Imatra). Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustajana pelastuslautakunnassa on toiminut Tuomas Telkkä. Pelastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 54. Sitovat toiminnalliset tavoitteet Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena kaupunginvaltuustoon on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut on tuotettu vahvistetun palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tavoite talousarviossa Toimenpiteet/tunnusluku Toteuma Yhteiskunnallinen vaikuttavuus: Onnettomuuksien määrä ja niistä aiheutuvat vahingot vähenevät. Turvallisuusviestintä Turvallisuusviestintä toteutetaan vahvistetun vuosisuunnitelman mukaisesti. turvallisuuskoulutusta saaneiden määrä pelastustoimen alueen asukasmäärästä 20 % Valvonta Valvontatehtävät toteutetaan vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman mukaisesti. Valvontatehtävät suoritetaan 100 %:sesti Omavalvontatehtävät suoritetaan omavalvontasuunnitelman mukaisesti. Omavalvonnan suorittaneiden osuus omavalvontavelvollisista 75 % Pelastussuunnitelmien laatiminen. Pelastussuunnitelman laatineiden osuus suunnitelmavelvollisista 90 % Nopean avun saanti Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensimmäinen yksikkö sekä toimintakykyinen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskiruudulle asetetussa toimintavalmiusajassa 75 %:ssa tehtävistä Pelastustehtävät: Pelastustehtävien määrä < 20 / as. 24 % 92 % 89 % 75 % I riskialue: 73 % / 77 % (LPR:n länsialue: 0 %) II-riskialue: 87 % / 83 % III-riskialue: 97 % / 97 % 19

2 Resurssit ja talous: Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti. Prosessit ja rakenteet: Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää tasoa kaikissa olosuhteissa. Henkilöstön osaaminen ja työkyky: Henkilöstön osaaminen ja työkyky vastaavat tehtävien vaatimuksia. Palvelut tuotetaan vahvistettujen määrärahojen puitteissa toimintakate investoinnit: 6 / asukas Riittävä henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle päätoimisen henkilöstön määrä: 73 / as. sopimuspalokuntalaisten määrä: 5 / as. Osaamisen kehittäminen koulutussuunnitelman mukaisesti sekä työkyvyn ylläpitäminen Koulutus- / harjoitusseuranta Palokuntakatselmukset Työkytestaukset Käyttötalous: (ilman lomapalkkavelan muutosta) investoinnit: 6 / asukas 72 5 Sitovat toiminnalliset tavoitteet (kaupunginvaltuusto) Pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Palvelut ja toiminta on hyväksytyn palvelutasopäätösten mukaista Pelastustoimen palvelut on tuotettu vahvistetun palvelutasopäätöksen mukaisesti. Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa. Talous (käyttötalous) Toimintatuotot (ei sis. investointien maksuosuuksia) Toimintakulut Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös * Poikkeama TA TP Toimintakate *lomapalkkavelan muutos

3 Etelä-Karjalan pelastuslaitos SELONTEKO SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ SEKÄ ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ, EPÄ- VARMUUSTEKIJÖISTÄ JA MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA VUODELTA 2014 Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Pelastuslain (379 / 2011) 28 :ssä on säädetty, että pelastustoimen palvelutason tulee vastata paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Etelä-Karjalan pelastuslautakunta on kokouksessaan ( 26) vahvistanut Etelä-Karjalan pelastustoimen palvelutasopäätöksen Pelastuslain 85 :n perusteella aluehallintoviraston tehtävänä on valvoa, että alueen pelastustoimen palvelutaso on riittävä. Aluehallintovirasto ei ole palauttanut sille toimitettua palvelutasopäätöstä täydennettäväksi. Aluehallintovirastolle ei ole toimintavuoden aikana tehty kanteluja pelastustoimen palvelutasosta. Lakien ja säännösten tai hyvän hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvausvastuu, kanne, vaatimus tai oikeusseuraamus, ei pelastuslaitoksen tiedossa ole pelastustoimen osalta. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena kaupunginvaltuustoon on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastustoimen palvelut on tuotettu vahvistetun palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen taloudellisten resurssien kehitys ei ole toteutunut kaikilta osin hyväksytyn palvelutasopäätösten mukaisesti. Tämän johdosta pelastuslaitoksen toimintaa ei ole voitu kaikilta osin kehittää palvelutasopäätöksen mukaisesti. Pelastuslaitoksen päätoimisen henkilöstön määrä on pieni alueen tarpeisiin ja määritettyihin riskeihin verrattuna. Henkilöstömäärän vähentyminen etenkin päällystön osalta vaikeuttaa jo nyt mm. lakisääteisten valvontatehtävien toteuttamista. Pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön määrän ollessa nyt minimissään, edellytetään kaikilta pelastustoimintaan osallistuvilta riittävää työkykyä suoriutua kaikista tehtävistä. Henkilöiden määrä, jotka eivät selviydy perustehtävistään toimintakyvyn perusteella, lisääntyy vuosittain. Nykyiset taloudelliset resurssit eivät mahdollista näiden henkilöiden siirtämistä muihin pelastustoimen tehtäviin ilman uuden henkilön palkkaamista tilalle. Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti kaikilla muilla alueilla paitsi Lappeenrannan länsialueen osalta. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti nopean avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueen osalta toteutetaan mennessä rakentamalla länsialueelle uusi paloasema. Osana hallituksen rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa hallitus päätti sisäministeriön esityksestä, että pelastustoimen rakenneuudistus toteutetaan nykyisellä aluejaolla siten, että kuntien maksuosuudet jäädytetään vuoden 2014 tasolle vuoden 2017 loppuun. Toimintojen

4 sopeuttaminen pyritään toteuttamaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen puitteissa niin, että pelastustoimen valmiudet toimia erilaisissa onnettomuustilanteissa ja poikkeusoloissa ovat hyvällä tasolla. Sopeuttamisen seurausvaikutuksia ei voida kokonaan kompensoida toimintaa tehostamalla. Pelastuslaitoksen tuloksellisuuden seuranta ja sisäinen valvonta on kytketty osaksi toimintojen johtamista vastuualue-, toimialue- ja paloasemakohtaisella tasolla. Pelastuslaitoksen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista seurataan kuukausittain johtoryhmätasolla. Toiminnasta ja taloudesta annetaan neljännesvuosittain selvitys pelastustoimen neuvottelukunnalle (kuntajohtajat) sekä pelastuslautakunnalle. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista käsitellään neljännesvuosittain myös pelastuslaitoksen yhteistyöryhmässä. Pelastuslaitos laatii vuosittain pelastuslautakunnan erikseen vahvistaman toimintakertomuksen. Riskienhallinnan järjestäminen Riskien arviointia pelastuslaitoksella ohjaavat Lappeenrannan kaupungin riskienhallinnan ohjelma sekä sisäisen valvonnan yleisohje. Pelastuslaitoksella on tunnistettu merkittävimmät toimialan toimintaa uhkaavat riskit ja määritelty, miten niihin vastataan. Riskienhallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Tilikauden aikana ei ole raportoitu merkittävistä riskeistä, joista olisi aiheutunut vahinkoa pelastuslaitoksen toiminnalle tai toimintatavoitteiden toteutumiselle. Omaisuuden hankinta, luovutukset ja hoidon valvonta Sopimustoiminta Pelastustoiminnan edellyttämä ajoneuvo- ja muun pelastuskaluston laatu ja määrä sekä uusiminen perustuvat arvioituihin onnettomuusuhkiin sekä hyväksyttyyn kalustostrategiaan, joka vahvistetaan osana palvelutasopäätöstä. Pelastustoimen rakenneuudistuksen johdosta investointimäärärahan jäädyttäminen vuoden 2014 tasolle ei mahdollista toteuttaa kaikkia hyväksyttyyn palvelutasopäätökseen sisältyviä investointihankkeita. Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitokset ovat yhteisesti kilpailuttaneet pelastusajoneuvokaluston sekä muun pelastuskaluston. Pelastusajoneuvokaluston kilpailutuksesta on vastannut IS-Hankinta Oy Kuopiosta ja muun pelastuskaluston kilpailutuksesta Mikkelin kaupungin hankintapalvelut. Tilikauden aikana pelastuslaitoksella ei ole todettu omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvossa menetyksiä, arvon alennuksia eikä pelastuslaitos ole joutunut korvausvastuuseen tai muuhun oikeudelliseen vastuuseen. Pelastuslautakunnan ja pelastuslaitoksen sopimushallinta on määrätty pelastuslautakunnan ja pelastuslaitoksen johtosäännössä sekä pelastuslaitoksen toimintasäännössä. Pelastuslaitoksen tiedossa ei ole sopimuksista aiheutuneita negatiivisia seuraamuksia.

5 Arvio sisäisen valvonnan järjestämisestä Kokonaisarviona todetaan, että pelastuslaitoksen sisäinen valvonta on pääosin hyvällä tasolla ja sitä kehitetään teknisesti ohjelmistojen ja järjestelmien käyttöä tehostamalla ja henkilöstöä kouluttamalla.. Merkittäviä sisäisen valvonnan puutteita ei ole todettu. Keskeisemmät kehittämiskohteet ovat: Valtakunnallisen onnettomuus- valvonta- ja resurssirekisterin (Varanto) toteuttaminen. Konsernihallinnon eri ohjelmien / rekistereiden tietovarantojen integrointi ja käyttömahdollisuuksien varmistaminen maakunnallisessa palvelutuotannossa. Tarkempi selvitys pelastuslaitoksen toiminnasta esitetään pelastuslaitoksen toimintakertomuksessa.