13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus

Transkriptio

1 13 Elintaso, hyvinvointi ja onnellisuus 1. Elintason määritelmä 2. Kansainväliset elintasovertailut 3. Havaintoja maailmantalouden kehityksestä 4. Elintaso ja hyvinvointi 5. Elintaso ja onnellisuus Materiaali on pääosin kirjaa täydentävää (Mankiw & Taylor, Chs 23-25, 31) 1 1

2 13.1 Elintason määritelmä Kansakunnan elintasoa mitataan kansantuotteen määrällä asukasta kohden: BKT/asukas, GDP per capita se on siten kansakunnan tulotason mittari joskus tarkastellaan kansantuotteen komponentteja, esimerkiksi yksityisen kulutuksen määrää tai yksityisen ja julkisen kulutuksen yhteenlaskettua määrää asukasta kohden Vertailtaessa elintasoa eri vuosina tulee kansantuotetta mitata reaalisena eli kiinteähintaisena 2 2

3 Kuvio 13.1 Suomen markkinahintainen bruttokansantuote asukasta kohden, (vuoden 2000 hinnoin) Vuonna 1900: Vuonna 2009: Kasvanut siten 13,6-kertaiseksi

4 13.2 Kansainväliset elintasovertailut Opimme edellä kuinka muuttaa eri vuosien BKT:n arvot vertailukelpoisiksi Asukasta kohden laskettua kansantuotetta käytetään myös kansainvälisiin elintasovertailuihin ilman vertailuja emme tiedä, kuinka hyvin taloutemme menestyy kansantuotteet on ilmaistava samoissa yksiköissä voimme käyttää valuuttakursseja vertaillaksemme Suomen BKT:n arvoa muiden maiden BKT-lukuihin, mutta tähän liittyy ongelmia, jotka selviävät kohta Ensin muutamia avotalouden peruskäsitteitä 4 4

5 Valuuttakurssit Miten valuuttakurssi määräytyy? Edellisellä luennolla opimme: Y = C + I + G + X - M tai Y = C+ I + G + NX Jos NX = X - M > 0, niin maan vaihtotase on ylijäämäinen Jos NX < 0, niin maan vaihtotase on alijäämäinen Ajatellaan ensin, ettei ulkomaankaupassa ole pääomavirtoja siis kukaan ei investoi maahan eivätkä maan asukkaat investoi ulkomaille silloin valuuttaa tarvitaan vain tavaroiden ja palveluiden kauppaan Valuutan arvon määrää kysyntä ja tarjonta eli 5 5

6 jos Yhdysvalloissa useimmat tavarat halvempia, niin Euroopassa halutaan ostaa dollareita, jotta näitä tuotteita voitaisiin tuoda mikä nostaa dollarin hintaa euroissa ja sitä kautta jenkkituotteiden arvoa kunnes NX = 0. Ilman pääomaliikkeitä NX = 0 aina. Kuinka sitten lehdistä voidaan lukea, että Yhdysvaltain NX < 0 eli vaihtotase alijäämäinen? Syy on pääomaliikkeiden. Maan valuutan kysyntään vaikuttaa myös pääomaliikkeet. Määritelmän mukaan NX = NCO (net capital outflow) jos NX = NCO < 0, niin maa tuo pääomaa jos NX > 0, niin maa vie pääomaa. 6 6

7 Nimellinen ja reaalinen vaihtokurssi Palaamme pääomien virtoihin säästämisen yhteydessä. Nimellinen vaihtokurssi on kurssi, jolla ulkomaanvaluuttaa saa pankista. Esim.: 1 = $ (dollarin kurssi ) Nimellinen vaihtokurssi e (euron hinta dollareissa) on e= $/ Reaalinen vaihtokurssi mittaa kotimaan hintatason suhdetta ulkomaan hintatasoon kun hintatason mittari (esim. tietty hyödykekori) on annettu. 7

8 Olkoon: Reaalisen vaihtokurssin määritelmä P = kotimaan hintaindeksi (esim. tietyn hyödykekorin hinta Suomessa euroissa) P* = ulkomaan hintaindeksi (esim. saman korin hinta USA:ssa dollareissa) e = nimellinen vaihtokurssi (dollarin hinta euroissa). Määritelmän mukaan reaalinen vaihtokurssi = ep/p* Esimerkissämme reaalinen vaihtokurssi ilmaisee montako koria USA:ssa saisi yhden Suomesta ostetun korin hinnalla. Korin hinta on P (euroissa). Jos vaihdamme ko. eurot dollareiksi, saamme ep dollaria. Niillä saisimme USA:ssa ep/p* koria. 8

9 Avoimen ja suljetun sektorin tuotteet Avoimen sektorin tuotteilla tarkoitetaan ulkomaankauppaan hyvin soveltuvia tuotteita (esim. raaka-aineet). Suljetun sektorin tuotteilla tarkoitetaan tuotteita, joita ei voida helposti viedä tai tuoda (esim. ravintolapalvelut). Avoimen sektorin tuotteille pätee likimain ostovoimapariteettiteoria, jonka mukaan ep/p*=1. Intuitio: Jos esimerkissämme ep>p*, yhden Suomesta ostetun korin hinnalla saisi USA:sta enemmän kuin yhden korin, ja koreja kannattaisi tuoda USA:sta Suomeen. Tämä alentaisi hintoja Suomessa kunnes ep P*. Jos ep<p*, yhden USA:sta ostetun korin hinnalla saisi Suomessa enemmän kuin yhden korin, ja koreja kannattaisi viedä Suomesta USA:han. Tämä nostaisi hintoja Suomessa kunnes ep P*. 9

10 Kansainväliset elintasovertailut Esimerkki alla havainnollista valuuttakurssin käyttöä elintasovertailussa maa A = rikas maa, B = köyhä maa. TV on avoimen sektorin tuote, hiusten leikkuu on suljetun sektorin tuote eli sillä ei käydä ulkomaankauppaa Televisioiden tuotanto Hiusten leikkausten tuotanto Television hinta Hiusten leikkuun hinta BKT paikallisessa valuutassa A =120 B =

11 Avoimen sektorin tuotteiden hinnat samoja, joten e = 1. Jos käytämme vaihtokurssia e = 1, niin A on 120/20 = 6 kertaa rikkaampi maa Tämä kuitenkin aliarvioi B:n tulotasoa koska jättää halvat palvelut huomioimatta Vaihtoehtona on muodostaa kulutuskori jossa on 1 TV ja 10 hiustenleikkuuta (tämä on vallitseva suhde molemmissa maissa) ja sitten laskea korin arvo maassa A ja B Arvo A:ssa on 30 ja B:ssä 20 paikallista valuuttaa => 20 B$ = 30 A$ missä A$ = maan A valuutta, B$ = maan B valuutta: 1 B$ = 3/2 A$ Tämä on ostovoimapariteetin mukainen vaihtokurssi Tämän mukaan A on vain 120/(20*3/2) = 4 kertaa rikkaampi 10 11

12 Suomen ja Yhdysvaltojen elintasovertailu virallisia valuuttakursseja käyttäen vuonna 2009 Suomen BKT asukasta kohden oli (käyvin hinnoin ilmaistuna) ks. luentojen taulukko 12.1 euron ja dollarin virallinen vaihtokurssi oli vuonna 2009 keskimäärin 1 = $1,40 virallisen vaihtokurssin avulla dollareiksi muutettu Suomen kansantuote asukasta kohden oli siten ,40 $/ = $

13 Vuonna 2009 Yhdysvaltain BKT/asukas oli $ USA:n kansantulotiedot löytyvät Bureau of Economic Analysis viraston kotisivulta: Näin laskien Suomen elintaso oli / = 97,8 % amerikkalaisesta vuonna 2009 eli siis 2,2 % alempi Tämä antaisi oikean kuvan elintasoeroista, jos euron ja dollarin valuuttakurssi kuvaisi maiden välisiä hintatasoeroja oikein sitä se ei kuitenkaan siksi, että valuuttakurssiin vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin tuotteiden hinnat 12 13

14 Big Mac -indeksi Esimerkki ostovoimapariteettivertailusta Indeksiä julkaisee The Economist -lehti Laskelma Suomelle Big Macin hinta Yhdysvalloissa oli heinäkuussa 2009 keskimäärin $3,54 ja Suomessa ( se maksoi 3,95 Big Mac maksaisi siis saman molemmissa maissa, jos valuuttakurssi olisi 1 = $ 3,54/3,95 = $ 0,

15 Suomen ja Yhdysvaltojen elintasovertailu Bic Maceissä Oletetaan, että: Sekä suomalaiset että amerikkalaiset kuluttavat vain Big Macejä. Bic Macin hinta Suomessa on P= 3,95 ja Yhdysvalloissa P*=$3,54. Suomen BKT asukasta kohden on Y= ja Yhdysvaltojen Y*=$ Lasketaan kuinka monta Big Maciä saa suomalaisella tulotasolla ja amerikkalaisella tulotasolla kummassakin maassa vallitsevin hinnoin: Suomi: Y/P= / 3,95 = Big Macia USA: Y*/P*=$ / $ 3,54 = Big Macia Suomen suhteellinen elintaso vuonna 2009 oli siten Big Maceissä mitattuna 100 (Y/P)/(Y*/P*)=8118/ = 62,6 % amerikkalaisesta. 15

16 ja sama ostovoimapariteettikurssin avulla laskien Big Macit ovat samanhintaisia, jos valuuttakurssi e toteuttaa ehdon ep/p*=1 eli e=p*/p=$3,54/ 3,95 =0,896 $/ Ko. valuuttakurssi on ostovoimapariteettikurssi. Suomen elintaso vuonna 2009 oli ostovoimapariteettikurssilla laskien dollareissa Ye=YP*/P= $ Tämä on 100*(Ye/Y*) prosenttia amerikkalaisesta tasosta, eli 100 (Y/P)/(Y*/P*)=62,6 %. Elintasoeroja ei siis pidä arvioida virallisten valuuttakurssien perusteella. Euron korkea kurssi vuonna 2009 ( 1 = $1,40) yliarvioi Suomen suhteellisen elintason (97,8 %). 16

17 Suomen ja Yhdysvaltojen elintasovertailu ostovoimapariteetein Big Mac -indeksi ei kuitenkaan ole hyvä hintatasoerojen kuvaaja, sillä hyödykekorissa on vain 1 tuote OECD:n ja muiden järjestöjen tekemissä ostovoimapariteettivertailussa on mukana tuhansia tuotteita Vuonna 2009 BKT asukasta kohden oli OECD:n ostovoimapariteetein laskien Suomessa $ ja Yhdysvalloissa $ Suomen elintaso oli siten 80 % amerikkalaisesta 16 17

18 Kuvio 13.2 Elintaso (BKT/asukas) eräissä maissa vuonna 2009 (ostovoimapariteetein vuoden 2009 $) Lähde:

19 13.3 Havaintoja maailmantalouden kehityksestä Maailman elintaso vuosina : Elintaso = kokonaistuotanto henkeä kohden vuoden 1990 dollaria ostovoimapariteetein Maailma ennen köyhä Maailma nyt rikas elintaso kasvanut 16-kertaiseksi hyvinvoiva väkiluku kasvanut 28-kertaiseksi ihmisen elinikä kaksinkertaistunut paino noussut 50 % Lähde: Angus Maddison,

20 Kuvio 13.4 Suomen vaurastuminen (BKT/as. (PPP 1990$)) vuoden 1990 dollaria Yhdysvallat Suomi Länsi- Eurooppa Koko maailma Kiina Afrikka Lähde: Angus Maddison, ww.ggdc.net/maddison Suomi ennen vuonna 1900 elintaso oli noin 40 % amerikkalaisesta ja brittiläisestä vuonna 1871 tytön eliniän odote oli 43 ja pojan 41 vuotta Suomi nyt elintaso on 14-kertainen vuoteen 1900 verrattuna... samaa luokkaa kuin Britanniassa ja Ruotsissa, noin 80 % amerikkalaisesta tasosta tytön eliniän odote on 81 ja pojan 74 vuotta 19 20

21 Kuvio 13.5 Elintaso alueittain vuosina (1990 $) Yhdysvallat Japani Länsi-Eurooppa Itä-Eurooppa Ent. Neuvostoliitto Lat. Amerikka Kiina Intia Afrikka Maailma ennen tasa-arvoinen kaikki yhtä köyhiä Maailma nyt eriarvoinen rikkaissa maissa elintaso kertaa niin suuri kuin köyhissä Tulevaisuudessa? tasa-arvoinen kaikki yhtä rikkaita globalisaatio antaa köyhille mahdollisuuden rikastua 20 Lähde: Angus Maddison, ww.ggdc.net/maddison 21

22 Ihmiskunnan vaurastuminen Ihminen on viljellyt maata vuotta mutta maailman elintaso on kasvanut vasta 200 vuotta kuvio 13.6 jatkuva kasvu alkoi vasta 1800-luvun alussa Miksi vasta 1800-luvun alussa ja miksi Euroopassa? valistuksen filosofia opetti että ihminen voi hallita luontoa kokeellisen tieteen synty antoi siihen keinot Pohjois-Euroopan poliittinen hajanaisuus antoi tilaa uusille ideoille mm. avoimelle tieteelle muualla valtio tai kirkko tukahdutti ne talouskasvun nähtiin vahvistavan ihmisen moraalia 21 22

23 Kuvio 13.6 Teknologinen kehitys ja maailman väkiluku Lähde: R.W. Fogel, Catching up with the Economy, American Economic Review 89 (1999) 22 23

24 Eriarvoisuuden kasvu maailma oli tasa-arvoinen 200 vuotta sitten mutta kaikki olivat köyhiä rikkaat maat olivat vain kaksi kertaa niin rikkaita kuin köyhät maailma on nyt eriarvoinen rikkaat maat ovat kertaa niin rikkaita kuin köyhät eriarvoisuus syntyy pääosin maiden välisistä tuloeroista (kuvio 13.7) 1800-luvun alussa eriarvoisuus selittyi maan sisäisillä tuloeroilla jotkin maat ovat onnistuneet talouskasvussa, toiset epäonnistuneet => elintasoerot maailmassa eriarvoisuuden kasvu näyttää nyt pysähtyneen 23 24

25 Kuvio 13.7a Ihmisten väliset tuloerot maailmassa, (logaritminen keskihajonta) 0,9 0,8 0,7 Ihmisten väliset tuloerot maailmassa 0,6 0,5 Maiden väliset tuloerot 0,4 0,3 0,2 Maiden sisäiset tuloerot 0,

26 Kuvio 13.7b Ihmisten väliset tuloerot maailmassa Lähde ja selostus:

27 Tasa-arvoa lisäävä talouskasvu? Talouskasvu näyttää nyt vähentävän eriarvoisuutta Kiinan ja Intian talous kasvu nostaa 2 miljardin ihmisen elintasoa. Voisiko maailma olla jälleen tasa-arvoinen paikka mutta siten, että kaikki olisivat rikkaita? Ehkä 200 vuoden päästä, jos historia toistaa itseään. Aasian vaurastumisen myötä maailmantalouden painopiste muuttaa lännestä itään. Kuviot 13.8 ja

28 Kuvio 13.8 Kokonaistuotannon jakautuminen maailmassa

29 Kuvio 13.9 Nobelisti Robert Fogelin ennuste maailman kokonaistuotannon jakautumisesta vuonna 2040 Vuosi 2000 Vuosi 2040 Muut 28 % USA 22 % Muut 15 % USA 14 % EU15 5 % Intia 12 % Intia 5 % EU15 21 % Kaakkois- Aasia 12 % Kiina 40 % Kaakkois- Aasia 6 % Japani 8 % Kiina 11 % Japani 2 % Lähde: Robert Fogel, Foreign Policy, Jan/Feb

30 13.4 Elintaso ja hyvinvointi Elintasoa on edellä kuvattu kansantuotteen määrällä asukasta kohti Onko se hyvä mittari? ei ota huomioon vapaa-aikaa, joka on mikrotaloustieteen mukaan ihmisten hyvinvoinnin keskeinen tekijä korreloi kuitenkin voimakkaasti monien muiden esimerkiksi koulutukseen, terveyteen ja elinikään liittyvien mittareiden kanssa Human development indeksi, United Nations Development Programme UNDP elintaso + terveys + koulutus

31 Human development index Norja 2. Australia 3. Uusi-Seelanti 4. Yhdysvallat 5. Irlanti 6. Liechtenstein 7. Hollanti 8. Kanada 9. Ruotsi 10. Saksa 16. Suomi 65. Venäjä 169. Zimbabwe 30 31

32 Inhimillisen kehityksen mittarit korreloivat voimakkaasti asukasta kohti lasketun BKT:n kanssa 31 32

33 Eliniän odote (vuosia) Kuvio Elintason ja eliniän odotteen välinen korrelaatio 85 Suomi ln BKT/asukas (PPP US$) 32 33

34 13.5 Elintaso ja onnellisuus Tekeekö talouskasvu ihmiset onnellisiksi? Onnellisuus (= tyytyväisyys elämään) korreloi tulotason kanssa mutta ei näytä olevan nyt suurempaa kuin luvulla Suomi parhaiden maiden joukossa rikkaat ihmiset ja maat ovat keskimäärin onnellisempia kuin köyhät (kuviot ja 13.12) ihmiset eivät ole välttämättä onnellisempia nyt kuin 50 vuotta sitten (kuvio 13.13)...vaikka meillä on sisävessa, jääkaappi, väritelevisio, matkapuhelin ym. Miksi? World Database of Happiness Mainio kirja: Richard Layard, Happiness,

35 Kuvio Tulot ja onnellisuus (asteikko 0-3) Yhdysvalloissa Lähde: Frey & Stutzer, Journal of Economic Literature 2002,

36 Kuvio 13.12a Elintaso ja tyytyväisyys elämään (0-10) 35 Lähde:: Deaton, Income, health and well-being around the world, Journal of Economic Perspectives

37 Kuvio 13.12b Elintaso ja tyytyväisyys elämään (0-10) 36 Lähde:: Deaton, Income, health and well-being around the world, Journal of Economic Perspectives

38 Kuvio Onnellisuus ja talouskasvu Japanissa Lähde: Frey & Stutzer, Journal of Economic Literature 2002,

39 Mikseivät ihmiset ole nyt onnellisempia kuin ennen? Selitys on se, että onnellisuus näyttää perustuvan a) asemaan vertailujoukossa ja b) omien odotusten toteutumiseen se on suhteellinen käsite Kaikkien aseman parantuessa ihmiset eivät koe onnellisuutensa kasvaneen rat race, oravanpyörä Talouskasvu ei lisää paikkoja huipulla, niitä on vain tietty määrä Henkilö i: onnellisuus i = f(kulutus i, vapaa-aika i ) + α (asema tulonjaossa i ) Koko ryhmä: onnellisuus i = f(kulutus i, vapaa-aika i ) + α (vakio) 38 39