Kuopion seudun liikennestrategian päivitys. Toimenpideraportti

Transkriptio

1 Kuopion seudun liikennestrategian päivitys Toimenpideraportti

2 2 Sisältö Toimenpiteiden tausta Toimenpiteet Yhteisesti edistettävät valtakunnalliset hankkeet Seututason toimenpiteet Toimenpidekortit Vaikutukset ja seuranta

3 Toimenpiteiden tausta 3

4 4 Lähtökohdat ja keskeiset periaatteet Kuopion seudun liikennejärjestelmätyö on koordinoitua, jatkuvaa ja julkisten organisaatioiden yhteistyö vakiintunutta Perustuu seudun liikennestrategiaryhmän aktiiviseen toimintaan Työtä tehdään tiiviissä yhteistyössä muiden Itä-Suomen kaupunkiseutujen kanssa Toimenpiteiden taustalla valtakunnalliset, maakunnalliset ja seudulliset strategiset tavoitteet mm. liikennepoliittinen selonteko, Itä-Suomen liikennestrategia sekä Kuopion seudun rakennemallityö ja kasvusopimus Lähtökohtana liikenteen kehittämisen aiempaa tiiviimpi liittäminen seudun muuhun kehittämiseen (ns. MALPE-ajattelu) Painopisteenä yritysten ja asukkaiden aktivointi yksityisen resurssin entistä tehokkaampi käyttö Valtakunnallista päätöksentekoa edellyttävät hankkeet käsitellään Itä-Suomi tasolla Seudun kannalta keskeiset kehittämishankkeet esitetään yhteisesti edistettävinä toimenpiteinä Seututason toimenpiteiden sisällön ja kohdentamisen keskeisenä lähtökohtana kuntien kannanotot Käsitelty kaikissa kunnissa järjestetyissä päätöksentekijätilaisuuksissa

5 Valtion ja Kuopion kaupunkiseudun välinen kasvusopimus Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken strategisista kehittämisen painopisteistä vuosille Kuopion seudun kasvusopimuksen strategiset painopisteet: 1. Kuopion kaupunkiseudun kehittäminen kansainvälisesti kilpailukykyisenä terveyden, hyvinvoinnin, ympäristön ja biojalostusmahdollisuuksien innovaatiokeskittymänä, jonka monipuolisen kehittämistoiminnan kokoavana puitteena toimii Kampus 2020 kärkihankekokonaisuus. 2. Kilpailukykyä ja vetovoimaa vahvistavat maankäytön ja liikenteen ratkaisut (sisäinen ja ulkoinen saavutettavuus). 3. Osaavan työvoiman turvaaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen sekä työttömyyden vähentäminen. Liikenteen näkökulmasta keskeiset hankkeet; Kampus 2020 Matkakeskusalue Kuopion lentoasema Joukkoliikenteen kehittäminen ja uudet kokeilut Linkki sopimukseen:

6 LOIKKA 2030, tulevaisuuden hankkeet 6 LOIKKA 2030: Maankäytössä varaudutaan Tahkon matkailuradan, Vaajasalo-yhteyden ja Päijänne-Saimaa -kanavan rakentamiseen kasvun ja mallin mukaisen kehityksen toteuduttua. Liikennestrategia: Maakuntakaavaan sisältyvien pitkän tähtäyksen hankkeiden (Vaajasalon yhteys, Tahkon rata ja Savon kanava) toteuttamista ei estetä, mutta tällä suunnittelujänteellä niitä ei viedä aktiivisesti eteenpäin

7 Henkilöliikenteen kehittämisperiaatteet 7 Pohjana rakennemalli Edetään pienin askelin, mutta määrätietoisesti Viisaan liikkumisen aktivointityötä jatkuvasti ja koordinoidusti Joukkoliikenteessä panostetaan sekä kysyntään että tarjontaan Henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen kokonaissuunnittelu aloitetaan Koillis-Savon alueella Työmatkaliikenteen solmuina Riistavesi, Siilinjärvi ja Suonenjoki Kuopion keskustan ml. Savilahden yhteyksien kehittäminen ratkaisevassa roolissa (ns. viimeisen mailin ratkaisut)

8 Kuljetusten ja logistiikan kehittämisperiaatteet 8 Tiestön riittävä kunto ja kunnossapito kaiken toiminnan pohja Liikenneinfrassa seudulla suhteellisen vähän selkeitä puutteita Keskeistä erityisesti solmukohtien kehittäminen ja koko kuljetusketjujen toimivuuden varmistaminen Kaikkien kuljetusmuotojen käyttömahdollisuus erittäin tärkeää Kustannusten minimointi Joustavuus Toimitusvarmuus Matkuksen logistiikka-alueen (Itä-Suomen logistiikkakeskus) käyttöönottoa edistetään Logistiikkayhteistyötä seudulla lisätään haja-asutusalueiden kuljetusten yhdistämisen toimintamallit Pk-yritysten kuljetusyhteistyössä paljon potentiaalia yhteistyötä kaivataan myös rautatiekuljetusten yhdistämiseen

9 Toimenpiteet 9

10 Yhteisesti edistettävät valtakunnalliset hankkeet ja toimenpiteet Jännevirran silta Valtateiden kehittäminen Itä-Suomen liikennestrategian linjausten mukaisesti (seudun kannalta tärkeää erityisesti valtatien 5 kehittäminen) Kuopion lentoliikenteen turvaaminen ja kehittäminen Kuopion henkilöratapihan parantaminen osana matkakeskushanketta Yaran yhteydet (radan sähköistys, kaivoksen laajennuksen edellyttämät liikenneväylien siirtotarpeet maakuntakaavaan) Itä-Suomen logistiikkakeskus Kuopion henkilöratapihan parantaminen 10

11 Seututason kärkitoimenpiteet 11 Koillis-Savon henkilöliikenteen kokonaissuunnitelma sisältää avoimen joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetukset aluerajauksena Riistavesi, Tuusniemi, Kaavi ja Juankoski Työmatkaliikenteen seudullisten solmujen kehittäminen joukkoliikenteen kysynnän lisääminen yhteisöllisten liikkumisratkaisujen avulla käsittää Siilinjärven, Suonenjoen ja Riistaveden solmukohdat Kuopion keskustan ja Savilahden väliset innovatiiviset liikkumisratkaisut Kuopion matkakeskuksen, torin ja Savilahden alueen välisten liikkumisratkaisujen innovointi ja kehittäminen osana Kuopion kaupunkirakenteen kehittämistä Taajamakohtaiset viisaan liikkumisen toimenpiteet toteutetaan koordinoidusti seudun muissa keskustoissa Rautalammin keskustan viisaan liikkumisen hankkeesta saatujen kokemusten pohjalta Aktiivisten kylien uudet liikkumisratkaisut tuetaan omaehtoisia yhteisöllisyyteen perustuvia liikkumisen ratkaisuja (esim. kimppakyydit ja kyläbussit) hakeudutaan valtakunnallisiin kokeiluihin. Vesannon pk-yritysten logistiikkayhteistyön kehittäminen toimii mallina muiden kuntien vastaaville hankkeille Itä-Suomen logistiikkakeskus käyttöönoton jatkuva edistäminen

12 Toimenpidekortit 12

13 13 Koillis-Savon henkilöliikenteen kokonaissuunnitelma Lyhyt kuvaus: Kattava avoimen joukkoliikenteen ja kuntien henkilökuljetusten kokonaissuunnitelma, joka toimii pohjana liikennepalveluiden ja tarjonnan organisoinnille, sekä tarkemmalle suunnittelulle vuonna 2017, kun sote- ja kuntarakenneratkaisut on päätetty. Työn painotuksena on selvittää toimivin ja eri kuntaorganisaatioiden hyväksymien yleisperiaatteiden mukainen liikennepalveluiden järjestämisja tuottamismalli alueella, joka huomioi nykyisten asiakasryhmien ohella paremmin työmatkaliikenteen tarpeet, on hallintorakenteeltaan kevyt ja kykenee liikennepalveluiden suunnittelussa kokonaisvaltaiseen ja kustannustehokkaaseen toimintaan. Työn yhteydessä määritettävät periaatteet pyritään viemään seudullisiksi, mikä luo osaltaan pohjaa yhteistyön laajentamiselle jatkossa. Aluerajaus: Riistavesi, Tuusniemi, Kaavi, Juankoski Ajoitus: 2015 Kustannusarvio: (kuntarahoitus ), suunnittelukustannuksiin haetaan valtakunnallista pilotti- tai hankerahoitusta, toteutus 2015, jatkossa laajennetaan seudulliseksi Kustannusjako: kuntarahoitus Pohjois-Savon ELY 50 %, kunnat 50% Hankintamalli: Puitesopimustyö tai kevyt kilpailutus työohjelman pohjalta

14 Työmatkaliikenteen seudullisten solmujen kehittäminen 14 Lyhyt kuvaus: Pitkän tähtäyksen tavoitteena on löytää ratkaisuja, joilla voidaan vähentää kakkosautojen tarvetta ja vapauttaa henkilöautoihin sidottua resurssia kokonaisuutta tehokkaammin palvelevien liikennepalvelujen hankintaan. Tavoitteena on myös, että edulliset, tehokkaat ja palvelutasoltaan korkeat liikkumisen ratkaisut nähdään alueiden kilpailukykytekijöinä ja tuodaan vahvasti esiin myös esimerkiksi asumisen markkinoinnissa. Erityiskohderyhmänä ovat kuntakeskusten ja Kuopioon välillä pendelöivät. Työssä tarkastellaan liikenteen kysynnän lisäämisen ohella kattavasti myös infran kehittämistarpeet, mm. liityntäpysäköinti. Tuloksia viedään jatkuvasti myös muille pendelöintiyhteisväleille niin seudun sisällä kuin seuturajojen yli. Aluerajaus: Solmupisteinä tarkastellaan Siilinjärveä, Suonenjokea ja Riistavettä Ajoitus: 2016 Kustannusarvio: Kustannusjako: kunnat XX % / Pohjois-Savon ELY-keskus XX % Työn ohjelmointivastuu: Pohjois-Savon ELY-keskus

15 Kuopion keskustan ja Savilahden väliset innovatiiviset liikkumisratkaisut 1 15 Lyhyt kuvaus: Työssä tarkastellaan laajasti Savilahden alueen ihmisen asuin-, opiskelu- ja työpaikka-alue sekä matkakeskuksen ja torin välisiä liikkumisratkaisuja ottaen huomioon tuleva Haapaniemen alueen, Tasavallankadun varren sekä Siikalahden eritasoliittymäalueen kehittäminen. Työssä keskeisenä asiana selvitetään kävely- ja pyöräilyliikenne sekä paikallisliikenteen että seudullisen joukkoliikenteen palvelutason kehittäminen huomioiden opiskelu- ja työmatkaliikenne. Hanke kytketään Savilahden kehittämisprojektiin. Niiralankadun roolia kaupunkirakenteen sisäisenä yhteytenä kehitetään kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekäytävänä. Katutilan käyttöä toimintojen yhdistäjänä tarkastellaan ennakkoluulottomasti. Katu nähdään osana moniulotteista toiminnallista kaupunkiympäristöä, ei vain liikenteen välittäjänä. Valtatien 5, Savonradan ja Savilahden-/Puijonlaaksontien estevaikutuksia ja rajoitteita maankäytön kehittämiselle pyritään vähentämään. Liikkumiseen liittyvät toimenpiteet suunnitellaan osana kaupunkisuunnittelua ja työhön otetaan vahvasti mukaan kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen ratkaisujen kehittäminen. Työhön kutsutaan mukaan alueen toimijoita sekä liikkumiseen ja kaupunkiympäristöön liittyviä yhdistyksiä. Ajoitus: Työn ohjelmointivastuu: Kuopion kaupunki

16 Kuopion keskustan ja Savilahden väliset innovatiiviset liikkumisratkaisut 2 16 Liittyminen laajempaan kokonaisuuteen Hanke on osa Kuopion seudun kasvusopimuksen kärkihanketta. Kuopion keskustaa on kehitetty voimakkaasti viime vuosina ja se on saanut mm. vuoden 2014 kaupunkikeskustapalkinnon. Keskustaa on kehitetty yhdistämällä keskustaan satama, Väinölänniemi, Kuopionlahti, Keskuskenttä, Valkeisenlampi ja Kuntolaakso. Seuraava vaihe on liittää Kuopion tuleva matkakeskus, tori ja erittäin voimakkaasti kasvava Savilahden alue toisiinsa niin rakenteellisesti kuin toiminnallisesti. Keskustan kehittämisessä on ollut vahva jalankulkupainotus. Savilahden alue sijaitsee keskustan jalankulkuvyöhykkeen reunalla. Alueen kehittäminen tulee jatkossa korostamaan pyöräilyn roolia etäisyyden ja erittäin suuren opiskelu- ja työmatkaliikenteen määrän vuoksi. Hankkeen tuloksena tuodaan ratkaisuja myös seudullisen työmatkaliikenteen ns. viimeisen mailin ongelmaan. Sujuvat lähiyhteydet parantavat huomattavasti joukkoliikenteen palvelutasoa ja siten suosiota. Vaikutukset: Hanke mahdollistaa osaltaan Savilahden alueen kehittämisen kasvusopimuksen tavoitteiden mukaisesti. Uudenlaiset liikkumisen ratkaisut parantavat etenkin Kuopion keskustan ja Savilahden alueen työ- ja opiskelumatkaliikenteen palvelutasoa.

17 17 Taajamakohtaiset viisaan liikkumisen toimenpiteet Lyhyt kuvaus: Toteutetaan Rautalammin keskustan viisaan liikkumisen kehittämishankkeesta saatujen kokemusten pohjalta taajamakohtaisia viisaan liikkumisen toimenpiteitä koordinoidusti seudun muissa keskustoissa. Aktivointityön painopisteenä ovat vuotiaat, joita perinteinen liikenneturvallisuustyö ei tavoita sekä keskeiset työpaikat. Kuntien henkilöstö ja kuntatyönantaja toimivat esimerkkeinä. Aktivoidaan taajamien asukkaat yhdessä hakemaan ratkaisuja, joilla liikennettä voidaan rauhoittaa sekä parantaa kävelyn ja pyöräilyn houkuttelevuutta. Kuntatyöntekijät ja kuntatyönantajat toimivat esimerkkeinä ja päätöksentekijät otetaan tehokkaasti mukaan laaja-alaiseen viisaan liikkumisen kehittämistyöhön. Viisaan liikkumisen aktivointityö liitetään entistä tiiviimmin liikenneturvallisuustyöhön ja toimenpiteiden ohjelmoinnissa hyödynnetään kuntien liikenneturvallisuusryhmiä ja Itä-Suomen liikenneturvallisuustoimijahankkeen resursseja. Aktivointityön tueksi tarkennetaan infran kehittämistarpeita (laatukäytävät, kyläpysäkit jne.). Ajoitus: Jatkuvaa Työn koordinointivastuu: seudun liikennestrategiaryhmä Kustannukset: Tarkennetaan hankekohtaisesti

18 Aktiivisten kylien uudet liikkumisratkaisut 18 Lyhyt kuvaus: Perinteisellä joukko- ja henkilöliikenteen palveluilla kyetään vain rajallisesti tarjoamaan liikkumismahdollisuuksia pienten taajamien ja maaseutualueiden asukkaille. Parhaatkaan kutsujoukkoliikenteenä tunnetut palvelumallit eivät kykene ratkaisemaan usealle päivälle jakautunutta asiointitarvetta kyliltä lähimpään palvelukeskukseen. Asiointikohteet ja -ajat on sidottu eikä aina ole mahdollista huomioida palvelun käyttäjien esittämiä toiveita. Perinteisiä kutsujoukkoliikenteen tai asiointitaksipalvelujen kokonaisuuksien järjestämisestä vastuu voisi olla palvelujen pääkäyttäjillä. Erilaisia yhteiskäyttöauto ja kyläbussikokeiluja on syntynyt Suomeen ja muualle. Kuopion seudulla haetaan aktiivisesti uusia toimintamalleja ja kokeillaan rohkeasti erilaisia yhteisöllisiä liikkumisratkaisuja. Ajoitus: Jatkuvaa Työn koordinointivastuu: seudun liikennestrategiaryhmä Vaikutukset: Yhteisöllisten liikkumisratkaisujen kehittämisellä vastataan haja-asutusalueiden ja pienten kylien asukkaiden liikkumisen palvelutasoon. Ratkaisut eivät korvaa asiointiliikenteen tarvetta, mutta täydentävät ja etenkin haja-asutusalueella asuvien autottomien liikkumismahdollisuuksia.

19 Vesannon pk-yritysten logistiikkayhteistyön kehittäminen 19 Lyhyt kuvaus: Pääväylien ulkopuolisten alueiden yritysten logistiikan kehittämisessä nähdään olevan paljon kehittämismahdollisuuksia. Tämä koskee sekä yritysten välistä yhteistyötä että logistiikkaosaamisen tehokasta hyödyntämistä. Asiaa lähdetään edistämään Kuopion seudulla selvittämällä Vesannon pk-yritysten logistiikkayhteistyön mahdollisuudet. Työ käynnistetään järjestämällä logistiikka-asiantuntijan alustama keskustelu yrittäjätilaisuuden yhteyteen. Keskustelu dokumentoidaan ja tuodaan esiin kehittämistarpeet ja mahdollisuudet. Työ pyritään saattamaan mahdollisimman pian yritysten väliseksi yhteistyöhankkeeksi. Asiantuntijapalveluita hyödynnetään mahdollisuuksien esiin tuonnissa ja toimenpiteiden konkretisoinnissa. Työhön liitetään jatkotoimenpiteiden hankkeistaminen ja erilaisten rahoitus- tai liiketoimintamallien määrittäminen. Ajoitus: Kustannusarvio: tilaisuuden valmistelu koordinaattorihankkeen puitteissa, ei lisäkustannuksia Toteutusvastuu: Koordinaattori, Vesannon kunta

20 20 Itä-Suomen logistiikkakeskuksen edistäminen Lyhyt kuvaus: Itä-Suomen logistiikkakeskuksen tarkoituksena on keskittää tavaraliikenteen terminaalit yhteen paikkaan. Terminaalit tulevat toimimaan runkoliikenteen solmupisteinä sekä jakeluterminaaleina palvellen koko Itä-Suomen aluetta. Kyseessä on elinkeinoelämän kannalta merkittävä liikenneinfrastruktuurihanke ja vetovoimatekijä teollisuudelle ja kaupalle. Hanke on erittäin merkittävä myös ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Itä-Suomen logistiikkakeskuksen toteuttamista Matkuksen alueelle edistetään ja aluevaraus yhdistettyjen kuljetusten terminaalille pidetään. Aiesopimuskaudella viedään alueen asemakaavoitus loppuun. Logistiikkakeskuksen liiketoimintamallia ja toiminnallista hankkeistamista viedään eteenpäin ja alueen käyttöönottoa valmistellaan siten, että tontit ovat luovutettavissa viimeistään 2020-luvun alussa. Ensimmäisenä toimenpiteenä toteutetaan eteläinen tieyhteys Matkuksen eritasoliittymästä logistiikka-alueelle, mikä on edellytys mm. alueen esirakentamiselle. Ajoitus: Jatkuvaa Kustannusarvio: erillisten suunnitelmien mukaan Koordinointivastuu: Kuopion kaupunki

21 Vaikutukset ja seuranta 21

22 Vaikuttavuus 22 Toimenpiteet konkretisoivat seudun aluerakennemallin linjauksia ja kasvusopimuksen kärkihankkeita liikenteen osalta. Työmatkaliikenteen solmujen ja joukkoliikenteen kysyntälähtöinen kehittäminen tukevat joukkoliikennekäytävien toteutumista. Kestäviin kulkumuotoihin perustuva seudullisen työmatkaliikenteen kehittäminen parantaa pendelöintimahdollisuuksia, mikä mahdollistaa osaltaan seudun taajamien olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisen. Savilahden ja keskustan yhdistävien liikkumisratkaisujen käyttöönotto mahdollistaa osaltaan Savilahden alueen kehittämisen kasvusopimuksen mukaisesti. Ihmisten liikkumiseen liittyvät toimenpiteet mahdollistavat uudenlaisia liikkumisratkaisuja, joilla voidaan parantaa kattavasti alueen asukkaiden liikkumisen palvelutasoa ilman julkisten kustannusten kasvattamista. Toimenpiteillä on vaikutusta seudun kaikilla aluetyypeillä: Kuopion keskustan liikenteen palvelutasoon vaikuttaa etupäässä matkakeskusalueen kehittäminen, citykehähanke sekä viisaan liikkumisen aktivointitoimenpiteet Kysyntälähtöiset kehittämistoimenpiteet parantavat työmatkaliikenteen palvelutasoa koko seudulla Kuntien henkilökuljetusten ja joukkoliikenteen kokonaisvaltaisen suunnittelun ja organisoinnin käynnistäminen yhdessä kylien omaehtoisten liikkumisratkaisujen tukeminen parantavat haja-asutusalueella asuvien liikkumismahdollisuuksia. Logistiikan kehittämistoimenpiteet vaikuttavat jonkin verran seudun yritysten kilpailukykyyn. Itä-Suomen logistiikkakeskuksen viivästyminen hidastaa seudun logistiikkapalveluiden ja yritysten logistiikkayhteistyön kehittymistä.

23 Seuranta 23 Toimenpiteiden toteuttamisesta sovitaan aiesopimuksella. Säännöllisesti kokoontuva Kuopion seudun liikennestrategiaryhmä vastaa toimenpiteiden toteutukseen viennistä ja koordinoinnista. Toimenpiteiden vaikuttavuutta ja liikennejärjestelmätyön tehokkuutta seurataan osana Itä-Suomen liikennejärjestelmätyön seurantaa. Liikenteen kehittäminen sisällytetään muihin seudun ja taustaorganisaatioiden strategioihin. Kehittämisen toimintamalleja ja liikenteelle asetettavia tavoitteita tarkennetaan seudun muun strategisen kehittämisen (maankäyttö, asuminen, palvelut, elinkeinotoiminta) sekä valtakunnallisten ja alueellisten strategisten linjausten yhteydessä.