Teräs metalli. Teräksen kiteinen rakenne

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Teräs metalli. Teräksen kiteinen rakenne"

Transkriptio

1 Teräs metalli Teräs on raudan ja hiilen seos, jonka hiilipi toisuus on pienempi kuin 2 %. Tätä suurem man hiilipitoisuuden omaavat seokset luoki tellaan valuraudoiksi. Teräkset sisältävät ta vallisesti myös seosaineita, jotka vaikuttavat teräksen ominaisuuksiin joko suoraan tai muuttamalla teräksen mikrorakennetta. Kuva 1.1 Metallin kidehila. Teräksen kiteinen rakenne Metalli jähmettyy sulasta tilasta kiteiseen muotoon. Kiteinen rakenne muodostuu säännönmukaisista atomiryhmitelmistä, jot ka muodostavat kidehilan (kuva 1.1). Ato mien väliset voimat metallikiteessä sallivat kidehilan atomitasojen liukua toisiinsa näh den kiderakenteen rikkoutumatta. Tähän perustuu metallien hyvä muokattavuus. Raudalla on kaksi eri kidemuotoa, pintakes kinen ja tilakeskinen kuutiohila. Pintakes kisessä hilassa rauta atomit sijoittuvat kuu tion kulmien lisäksi kuution sivutahkojen keskipisteisiin, tilakeskisessä hilassa kuu tion keskelle (kuva 1.2). Pintakeskistä ra kennetta kutsutaan austeniitiksi ja tilakes kistä ferriitiksi. Pintakeskinen kuutiollinen kidejärjestelmä. Kuva 1.2 Tilakeskinen kuutiollinen kidejärjestelmä 4

2 Teräksen mikrorakenne Jähmettymisessä syntyvä kiderakenne ei ulotu yhtenäisenä teräskappaleen läpi, vaan kiderakenne jakautuu pienempiin osiin, joi ta erottaa toisistaan epäjärjestynyt vyöhy ke, raeraja. Raerajat jakavat kiderakenteen yksityisiin rakeisiin. Rakeiden koko ja muoto vaikuttavat suuresti teräksen ominaisuuksiin (kuva 1.3). Hiili ja seosaineet voivat olla teräksessä jo ko liuenneina rauta atomien muodostamaan kidehilaan tai kemiallisina yhdisteinä, jolloin ne muodostavat erillisiä kiteitä tai sulkeumia rakeiden sisään. Tällaisia hiilen ja jonkin me tallin muodostamia yhdisteitä kutsutaan yh teisellä nimellä karbideiksi. Tyypillisin kar bidi on raudan ja hiilen muodostama semen tiitti (Fe3C). Seosaineet voidaan jakaa kah teen ryhmään, karbideja muodostaviin ja sel laisiin, jotka eivät muodosta karbideja. Tär keimmät ensiksi mainittuun ryhmään kuulu vista seosaineista ovat kromi, molybdeeni, vanadiini ja wolframi. Mangaani, nikkeli, pii, alumiini ja kupari ovat tärkeimmät jälkimmäi seen ryhmään kuuluvista seosaineista. Karbidien lisäksi teräksessä esiintyy monia muita kemiallisia yhdisteitä erilaisina sulkeu mina ja erkaumina. Tällaisia ovat oksidit, sul fidit, silikaatit ja nitridit ja niiden yhdistelmät. Kuva 1.3 Teräksen hiottua pintaa mik roskoopilla katsottuna, ns. pintahiettä, joka voidaan syövyttää niin, että raerajat korostuvat. Kuonasulkeumat Oksideja, sulfideja ja silikaatteja kutsutaan yhteisellä nimellä kuonasulkeumiksi. Yleen sä ne ovat haitallisia teräksen ominaisuuk sia ajatellen. Erityisen haitallisia ovat suu ret oksidisulkeumat, joilla on väsymislujuutta heikentävä vaikutus (kuva 1.5). Kuumavals sauksessa litteiksi nauhoiksi muovautuvat sulfidit puolestaan heikentävät valssaustuotteiden poikittais ja paksuussuuntaista sit keyttä. Epämetalliset sulkeumat teräksessä eivät välttämättä aina ole haitallisia. Lastuavaa työstöä kuten sorvausta, porausta ja jyrsin tää on voitu tehostaa muuntamalla teräksen valmistusvaiheessa sulkeumat edulliseen muotoon. Tällöin ne ovat ikään kuin voiteluainetta kovan teräksen ja terän välissä. Teräksessä olevat rikki ja fosfori ovat yleensä haitallisia epäpuhtauksia, joiden pitoisuudet pyritään pitämään mahdollisimman pieninä. Rikki muodostaa teräksessä rautasulfidia (FeS), mikä aiheuttaa kuumahaurautta. Mangaani sitoo rikin vähemmän haitallisek si mangaanisulfidiksi (MnS). 200 µm Kuva 1.4 Pitkiksi venyneitä sulfidisulkeumia teräksessä. 100 µm Kuva 1.5 Oksidisulkeumia. Kuva 1.6 Oksidisulkeumia tutkitaan elektronimikroskoopilla. 5

3 Hiili teräksessä Hiilellä on teräksen seosaineena eri koisasema. Suuremman hiilipitoisuuden omaavien terästen vetolujuus on kor keampi, mutta sitkeys heikompi (kuva 1.8). Jos A3-lämpötilan ( C), ks. kuva 1.14, yläpuolelle kuumennettu teräs jäähdytetään nopeasti, se karke nee eli mikrorakenne muuttuu kovaksi martensiitiksi (kuva 1.7). Martensiitti on sitä kovempaa, mitä suurempi on teräksen hiilipitoisuus. Karkaistava teräs sisältää usein kromia, nikkeliä, wolframia, molybdeenia, vanadiinia ja booria, jotka parantavat teräksen karkenevuutta. Ks.Terästen lämpökä sittelyt, s. 60. Kuva 1.9 Austeniittia. Kuva 1.10 Ferriittiä, joka on lähes hiiletöntä rautaa. Kuva 1.7 Martensiittia. Kuva 1.11 Täysin perliittinen rakenne, hiiltä 0,8%. Vetomurtolujuus Kuva 1.12 Perliittis-ferriittinen rakenne, hiiltä 0,5 %. 0,4 0,8 1,2 %C Sitkeys Hiilipitoisuus Kuva 1.8 Teräksen vetolujuuden ja sitkeyden riippuvuus hiilipitoisuudesta. 6 Kuva 1.13 Raerajasementiittiä perliittisessä rakenteessa.

4 Rauta-hiilitasapainopiirros Rauta hiili tasapainopiirroksesta (kuva 1.14) voidaan päätellä, millaiseksi teräksen mikrorakenne muodostuu eri hiilipitoisuuksilla ja eri lämpötiloissa. Vaikka tasapainopiirros on laadittu puhtaille rauta hiili-seoksille, pitää se hyvin paikkansa vielä 5 6 % seosainepitoisuuksiin saakka. Alhaisilla hiilipitoisuuksilla rauta on huoneenlämpötilassa aina ferriitin muodossa (kuva 1.10). Ferriitti on pehmeää, sitkeää ja muovautuvaa. Kun hiilipitoisuus ylittää 0,05 % C, alkaa rakenteessa esiintyä ferriitin rinnalla ferriitistä ja sementiitistä (Fe 3 C) muodostuva rakenneosa, jota kutsutaan perliitiksi (kuva 1.12). Perliitillä on hyvä vetolujuus, mutta se ei ole yhtä muovautuvaa kuin ferriitti. Kun puhdasta rautaa kuumennetaan yli 911 ºC:n, kidemuoto muuttuu austeniitiksi (kuva 1.9). Toisin kuin ferriitti voi austeniitti liuottaa itseensä huomattavan määrän hiiltä. Samalla austeniitin pysyvyysalue siirtyy alempiin lämpötiloihin päin. Austeniitin hajautuessa syntyy alle 0,8 % hiilipitoisuuksilla ferriittis perliittinen mikrorakenne, jossa perliitin osuus lisääntyy hiilipitoisuuden kasvaessa. Hiilipitoisuuden ollessa 0,8 % C, on mikrorakenne kokonaan perliittistä (kuva 1.11). Hiilipitoisuuden ollessa yli 0,8 %, sementiittiä esiintyy paitsi perliittisessä perusrakenteessa myös raerajoilla raerajasementiittinä (kuva 1.13). Raerajasementiitti on kovaa ja erittäin haurasta. Tällaisessa tilassa teräs on haurasta ja se on lämpökäsiteltävä ennen käyttöä. Lämpötila C Kuva 1.14 Rauta-hiilitasapainopiirros, (osa) A cm 800 A 3 A Hiilipitoisuus %

5 Terästen luokitus ja standardisointi Tavallisesti teräkset luokitellaan käyttötar koituksen mukaan. Tällaisia luokkia ovat mm. yleiset rakenneteräkset, koneenraken nusteräkset, työkaluteräkset ja ruostumat tomat teräkset. Useimmat teräslajit on standardisoitu, eli niiden koostumuksesta ja tuoteominaisuuksista on laadittu ja vahvistettu standardi. Tällöin teräksen valmistaja ja käyttäjä tietävät aina, mistä teräksestä ja minkälaisista ominaisuuk sista on kysymys, kun tiettyyn terässtandar diin viitataan. Standardeja on alunperin laadittu kansallisel ta pohjalta, esimerkiksi suomalaiset SFS ja saksalaiset DIN standardit. Kansalliset standardit on korvattu 1990-luvulta lähtien eurooppalaisilla EN-standardeilla. Ne laatii Euroopan standardisointijärjestö CEN, jonka jäseniä ovat kaikki EU-maat sekä muutamia muita maita, mm. Norja. Ominaisuuksien säätely Teräkseen voidaan saada erilaisia erityiso minaisuuksia lisäämällä siihen seosaineita. Sopivilla seostuksilla voidaan vaikuttaa niuk kaseosteisten terästen sitkeyteen, lujuu teen, kuumalujuuteen, työstettävyyteen ja myös muihin käyttöominaisuuksiin. Seostuksen lisäksi teräksen ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa erilaisilla käsittelyillä. Täl laisia ovat mm.: sulan teräksen käsittely ennen valua kuumavalssaus lämpökäsittely kylmämuokkaus pintakäsittelyt Kuva 1.15 Induktiokarkaisussa kuumennetaan teräskappaleen pinta muutaman millimetrin syvyydeltä ja karkaistaan välittömästi vesisuihkuilla. 8

Rauta-hiili tasapainopiirros

Rauta-hiili tasapainopiirros Rauta-hiili tasapainopiirros Teollisen ajan tärkein tasapainopiirros Tasapainon mukainen piirros on Fe-C - piirros, kuitenkin terästen kohdalla Fe- Fe 3 C -piirros on tärkeämpi Fe-Fe 3 C metastabiili tp-piirrosten

Lisätiedot

Valurauta ja valuteräs

Valurauta ja valuteräs Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden

Lisätiedot

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja

Lisätiedot

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat

Lisätiedot

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000 Deformaatio Kertaus Deformaatio Kiteen teoreettinen lujuus: σ E/8 Todelliset lujuudet lähempänä σ E/1000 3 Dislokaatiot Mekanismi, jossa deformaatio mahdollista ilman että kaikki atomisidokset murtuvat

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja

Lisätiedot

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine

Lisätiedot

Luento 5 Hiiliteräkset

Luento 5 Hiiliteräkset Luento 5 Hiiliteräkset Hiiliteräkset Rauta (

Lisätiedot

LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA

LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA 1 LUJIEN TERÄSTEN HITSAUSMETALLURGIA Jouko Leinonen Oulun yliopisto Konetekniikan osasto Lujien terästen mahdollisuudet ja tekniikka -seminaari Raahe 29.3.2011 2 Lujien terästen sovelluskohteita Nosturit

Lisätiedot

Metallurgian perusteita

Metallurgian perusteita Metallurgian perusteita Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Korkean laadun saavuttaminen edellyttää sekä rauta että teräsvalujen tuotannossa tiukkaa prosessikuria

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta

Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Tasapainopiirrokset Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Binäärinen tasapaino Kiinteässä tilassa koostumuksesta riippuen kahta faasia Eutektisella koostumuksella ei puuroaluetta Faasiosuudet muuttuvat

Lisätiedot

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta

Lisätiedot

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaatioiden ominaisuuksia Eivät ala/lopu tyhjästä, vaan: muodostavat ympyröitä alkavat/loppuvat raerajoille,

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Aikataulu Pe 2.9.2005 Pe 9.9.2005 Pe 16.9.2005 Pe 23.9.2005 Pe 10.9.2005 Pe 8.10.2005 Valurauta Valurauta ja teräs Teräs Teräs ja alumiini Magnesium ja titaani Kupari,

Lisätiedot

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 1. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri ilmiöistä

Lisätiedot

Luento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Luento 2 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Rauta-hiili -tasapainopiirros Honeycombe & Bhadeshia s. 30-41. Uudistettu Miekk oj s. 268-278. Rauta (Fe)

Lisätiedot

Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Karkenevuus Honeycombe & Bhadeshia ch 8 s. 151-170 Uudistettu Miekk oja luku

Lisätiedot

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia 1 Ultralujien terästen hitsausmetallurgia CASR-Steelpolis -seminaari Oulun yliopisto 16.5.2012 Jouko Leinonen Nostureita. (Rautaruukki) 2 Puutavarapankko. (Rautaruukki) 3 4 Teräksen olomuodot (faasit),

Lisätiedot

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri

Lisätiedot

B.1 Johdatus teräkseen

B.1 Johdatus teräkseen B.1 Johdatus teräkseen 1 B.1.1 Terästen valmistus B.1.1.1 Terästen valmistus raakaraudasta Masuunissa valmistettu raakarauta sisältää 4-5 % hiiltä. Teräksissä pitoisuus on tavallisimmin alle 1 % ja yleisissä

Lisätiedot

Puhtaat aineet ja seokset

Puhtaat aineet ja seokset Puhtaat aineet ja seokset KEMIAA KAIKKIALLA, KE1 Määritelmä: Puhdas aine sisältää vain yhtä alkuainetta tai yhdistettä. Esimerkiksi rautatanko sisältää vain Fe-atomeita ja ruokasuola vain NaCl-ioniyhdistettä

Lisätiedot

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Malmista takoraudaksi ja teräkseksi 6, Valurauta 6, Valuraudan

Lisätiedot

Liukeneminen 31.8.2016

Liukeneminen 31.8.2016 Liukeneminen KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 Kertausta: Kun liukenevan aineen rakenneosasten väliset vuorovaikutukset ovat suunnilleen samanlaisia kuin liuottimen, niin liukenevan aineen rakenneosasten välisiä

Lisätiedot

Tärkeitä tasapainopisteitä

Tärkeitä tasapainopisteitä Tietoa tehtävistä Tasapainopiirrokseen liittyviä käsitteitä Tehtävä 1 rajojen piirtäminen Tehtävä 2 muunnos atomi- ja painoprosenttien välillä Tehtävä 3 faasien koostumus ja määrät Tehtävä 4 eutektinen

Lisätiedot

LUJAT TERÄSVALUT JA NIIDEN HITSAUS

LUJAT TERÄSVALUT JA NIIDEN HITSAUS Metso Lokomo Steel Foundry LUJAT TERÄSVALUT JA NIIDEN HITSAUS Hitsaustekniikkapäivä Tampereella 19.04.2012 19.04.2012 Juho Mäkinen Lokomo Steel Foundry Suomen kokenein ja Pohjoismaiden suurin teräsvalimo

Lisätiedot

3. Metallit. Metalleista, erityisesti : 9/14/2015

3. Metallit. Metalleista, erityisesti : 9/14/2015 3. Metallit Metalleista, erityisesti : Teräs, rakenneteräs, ruostumaton teräs ja ohutlevyt. Alumiini (ensi kerralla) Kupari (ensi kerralla) ja hieman muistakin metalleista. 1 Yleistä : Metallit ovat epäorgaanisia

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Metallit jaksollisessa järjestelmässä

Metallit jaksollisessa järjestelmässä Metallit Metallit käytössä Metallit jaksollisessa järjestelmässä 4 Metallien rakenne Ominaisuudet Hyvin muokattavissa, muovattavissa ja työstettävissä haluttuun muotoon Lujia Verraten korkea lämpötilan

Lisätiedot

Luento 5. Pelkistys. Rikastus

Luento 5. Pelkistys. Rikastus Raudan valmistus Luento 5 Rauta esiintyy maankuoressa tyypillisesti oksideina ja useimmiten rautaa halutaan käyttää metallisessa muodossa. Tyypilliset rautamalmit ovat magnetiitti (Fe 3 O 4 ) hematiitti

Lisätiedot

Materiaalifysiikan perusteet P Ratkaisut 1, Kevät 2017

Materiaalifysiikan perusteet P Ratkaisut 1, Kevät 2017 Materiaalifysiikan perusteet 51104P Ratkaisut 1, Kevät 017 1. Kiderakenteen alkeiskopin hahmottamiseksi pyritään löytämään kuvitteellisesta rakenteesta sen pienin toistuva yksikkö (=kanta). Kunkin toistuvan

Lisätiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot Esitiedot Luento 6 Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä

Lisätiedot

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat

Lisätiedot

Tina-vismutti juotosmetallin binäärinen seos Tekijä: Lassi Vuorela Yhteystiedot:

Tina-vismutti juotosmetallin binäärinen seos Tekijä: Lassi Vuorela Yhteystiedot: Tina-vismutti juotosmetallin binäärinen seos Tekijä: Lassi Vuorela Yhteystiedot: lassi.vuorela@aalto.fi Juottaminen Juottamisessa on tarkoitus liittää kaksi materiaalia tai osaa niin, että sähkövirta kykenee

Lisätiedot

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Fe 3 C F = Bainiitti (B) C ehtii diffundoitua lyhyitä matkoja. A A A A Lämpötila laskee è Austeniitti Ferriitti Austeniitti => ferriitti muutos : atomit siirtyvät

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

Jussi Kalliokoski. Materiaalitietokanta terästen mikrorakennekuvien vertailuun. Case: Inspecta Oy

Jussi Kalliokoski. Materiaalitietokanta terästen mikrorakennekuvien vertailuun. Case: Inspecta Oy Jussi Kalliokoski Materiaalitietokanta terästen mikrorakennekuvien vertailuun. Case: Inspecta Oy Opinnäytetyö CENTRIA AMMATTIKORKEAKOULU Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Lokakuu 2013 TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Martensiittiset ruostumattomat teräkset luentomateriaali 26.4.2009. Kemi-Tornion AMK

Martensiittiset ruostumattomat teräkset luentomateriaali 26.4.2009. Kemi-Tornion AMK Martensiittiset ruostumattomat teräkset luentomateriaali 26.4.2009 Kemi-Tornion AMK Timo Kauppi 2009 1 muistiinpanoja 2 yleistä Puukkomateraalit kehittyvät. Ensin tulivat hiiliteräkset, sitten seostetut

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittelyn perusteita

Terästen lämpökäsittelyn perusteita Terästen lämpökäsittelyn perusteita Austeniitin nopea jäähtyminen Tasapainopiirroksen mukaiset faasimuutokset edellyttävät hiilen diffuusiota Austeniitin hajaantuminen nopeasti = ei tasapainon mukaisesti

Lisätiedot

Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1

Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1 A B B Piirroksen alue 1: Sularajan yläpuolella on seos aina täysin sula => yksifaasialue (L). Alueet 2 ja 5: Nämä ovat

Lisätiedot

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö 1 Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015 Karkaisu ja päästö Teräs kuumennetaan austeniittialueelleen (A), josta se jäähdytetään nopeasti (sammutetaan) nesteeseen,

Lisätiedot

Kuparimetallit. Kupari

Kuparimetallit. Kupari Kuparimetallit Kupari Ensimmäinen ihmiskunnan hyötykäyttöön ottama metalli, käytetty ~ 11,000 vuotta Yli puolet käytetään sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa => kuparien jaottelu Sähkötekniset ja ei-sähkötekniset

Lisätiedot

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Severi Iso-Markku HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus A A 1-lämpötila... 17 A 3-lämpötila... 17 Abrasiivinen kuluminen... 110 A cm-lämpötila... 17 Adhesiivinen kitka... 112 Adhesiivinen kuluminen... 110 ADI... ks. ausferriittinen pallografiittivalurauta Adusointi...

Lisätiedot

Tulisijojen testaaminen

Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Tulisijojen testaaminen Voimassa olevat tulisijojen standardit ovat SFS-EN 13240 (kamiinat), SFS-EN 13229 (takkasydämet), SFS-EN 15250 (varaavat uunit), SFS-EN 15821 (saunan kiukaat),

Lisätiedot

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2% Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva

Lisätiedot

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT 81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Kertaus Luento 2 Raudan valmistus Teräksen valmistus Standardit Teräksen mikrorakenteet (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti) 2 Karkaisu ja päästö Muutama vuosi

Lisätiedot

Erittäin lyhyt HSS-pora,TiN-kärki

Erittäin lyhyt HSS-pora,TiN-kärki Erittäin lyhyt HSS-pora,TiN-kärki Ominaisuudet // Edut Poran A022 edut verrattuna erittäin lyhyeen vakioporaan: Testeissä on saavutettu jopa 33% parempi tuottavuus. Elinikä on merkittävästi pidempi. Kaikki

Lisätiedot

Luento 11 Lujien terästen kehitystrendit

Luento 11 Lujien terästen kehitystrendit Luento 11 Lujien terästen kehitystrendit Lujat teräkset standardeissa - Nuorrutusteräkset: seostamattomat teräkset (SFS-EN 10083-2: C60, R e min. 580 MPa ja R m 850 1000 MPa) - Nuorrutusteräkset: seostetut

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset 0.10 %Nb 0.08 NbC:n liukoisuus austeniitissa γ + NbC 1200 C 0.06 0.04 1100 C 0.02 0 γ 0 0.05 0.1 0.15 0.2 %C Tyypillinen C - Nb -yhdistelmä NbC alkaa erkautua noin 1000

Lisätiedot

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton

Lisätiedot

Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit.

Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit. Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit www.outokumpu.com Johdanto Tuotantokaavio AOD-konvertteri AOD Senkka-asema SA Yhteenveto Ruostumaton teräs Ruostumaton teräs koostuu

Lisätiedot

Määritelmä, metallisidos, metallihila:

Määritelmä, metallisidos, metallihila: ALKUAINEET KEMIAA KAIK- KIALLA, KE1 Metalleilla on tyypillisesti 1-3 valenssielektronia. Yksittäisten metalliatomien sitoutuessa toisiinsa jokaisen atomin valenssielektronit tulevat yhteiseen käyttöön

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3 KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 3 Tänään ohjelmassa 1. Tasapainopiirros 1. Tulkinta 2. Laskut 2. Faasimuutokset 3. Ryhmätyöt 1. Esitehtävän yhteenveto (palautetaan harkassa) 2. Ryhmätehtävä

Lisätiedot

Tuomas Laakko FOSFATOIDUN TERÄSLANGAN VASTUSHITSAUS

Tuomas Laakko FOSFATOIDUN TERÄSLANGAN VASTUSHITSAUS Tuomas Laakko FOSFATOIDUN TERÄSLANGAN VASTUSHITSAUS FOSFATOIDUN TERÄSLANGAN VASTUSHITSAUS Tuomas Laakko Opinnäytetyö Kevät 2016 Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma Oulun ammattikorkeakoulu TIIVISTELMÄ

Lisätiedot

Mak Sovellettu materiaalitiede

Mak Sovellettu materiaalitiede .106 tentit Tentti 21.5.1997 1. Rekristallisaatio. 2. a) Mitkä ovat syyt metalliseosten jähmettymisen yhteydessä tapahtuvalle lakimääräiselle alijäähtymiselle? b) Miten lakimääräinen alijäähtyminen vaikuttaa

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Lämpökäsittely Austenointi tehdään hyvin korkeassa lämpötilassa verrattuna muihin teräksiin Liian korkea lämpötila tai liian pitkä aika voivat aiheuttaa vetelyjä, rakeenkasvua,

Lisätiedot

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Meteoriittiraudan testasus 5, Malmista takoraudaksi ja

Lisätiedot

Luento 3. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luento 3. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Luento 3 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Seosaineiden liuoslujittava vaikutus ferriittiin Seosaineiden vaikutus Fe-C tasapainopiirrokseen Honeycombe

Lisätiedot

Esitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot

Esitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot Esitiedot Valuraudat juha.nykanen@tut.fi Mistä tulevat nimitykset valkoinen valurauta ja harmaa valurauta? Miten ja miksi niiden ominaisuudet eroavat toisistaan? Miksi sementiitti on kovaa ja haurasta?

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 2 KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 2 Pienryhmäharjoitusten aiheet 1. Materiaaliominaisuudet ja tutkimusmenetelmät 2. Metallien deformaatio ja lujittamismekanismit 3. Faasimuutokset 4. Luonnos:

Lisätiedot

Muottiin karkaisun metallurgia

Muottiin karkaisun metallurgia Muottiin karkaisun metallurgia Henri Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto Materiaalitieteen laboratorio/metalliteknologian tutkimusryhmä Lämpökäsittely- ja takomopäivät 10.-11.10.2017 Tampere Metallurgia

Lisätiedot

Esitiedot. Esitiedot. Kromiseostuksen vaikutukset teräksissä

Esitiedot. Esitiedot. Kromiseostuksen vaikutukset teräksissä Esitiedot Mitkä ovat austeniittisten, ferriittisten ja martensiittisten ruostumattomien terästen käyttökohteet? Milloin austeniittiset laadut ovat välttämättömiä? Mitä eri laadut maksavat? Miten kupari

Lisätiedot

BÖHLER M390 MICROCLEAN kemiallinen koostumus ja vastaavat normit.

BÖHLER M390 MICROCLEAN kemiallinen koostumus ja vastaavat normit. MUOVIMUOTTITERÄS BÖHLER M390 MICROCLEAN BÖHLER M390 MICROCLEAN on pulverimetallurgisesti valmistettu martensiittinen eli karkaistava kromiteräs, jolla on erinomainen kulutuskestävyys, korroosionkestävyys

Lisätiedot

Kon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Kon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Kon-67.3110 Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto EN AISI/SAE Tyyppi 1.4021 1.4301 1.4401 1.4460 304L 201 316LN 321H EN vs AISI/SAE tunnukset

Lisätiedot

Valujen lämpökäsittely

Valujen lämpökäsittely Valujen lämpökäsittely Lämpökäsittelyillä muutetaan materiaalin ominaisuuksia, lujuutta, sitkeyttä ja työstettävyyttä. Lämpökäsiteltävyyden ja lämpökäsittelyn käytön suhteen materiaalit voidaan jakaa ryhmiin

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittely

Terästen lämpökäsittely Teemu Häkkilä Terästen lämpökäsittely Esimerkkinä puukonterien lämpökäsittely Opinnäytetyö CENTRIA-AMMATTIKORKEAKOULU Tuotantotalouden koulutusohjelma Kesäkuu 2017 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Centriaammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs

Lisätiedot

Tina-vismutti seos juotosmetallina

Tina-vismutti seos juotosmetallina Tina-vismutti seos juotosmetallina Miikka Martikainen Juottaminen Juottaminen on metallien liitosmenetelmä, jossa kappaleet liitetään toisiinsa sulattamalla niiden väliin juotosainetta, eli juotetta. Juotteena

Lisätiedot

Petri Rantapelkonen TERÄKSEN VALMISTAMINEN

Petri Rantapelkonen TERÄKSEN VALMISTAMINEN Petri Rantapelkonen TERÄKSEN VALMISTAMINEN Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 2014 TERÄKSEN VALMISTAMINEN Rantapelkonen, Petri Satakunnan ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS

Lisätiedot

Kon Teräkset Harjoituskierros 6.

Kon Teräkset Harjoituskierros 6. Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?

Lisätiedot

I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä:

I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: I. Lämpökäsittely Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kuva 284. Lämpökäsittelyhehkutus tapahtunut, uunin ovi aukaistu I.1 Miksi? Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: poistetaan ei-toivottuja

Lisätiedot

Sulaperäiset valuviat

Sulaperäiset valuviat Sulaperäiset valuviat Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Matkalla sulatusuuneilta valupaikalle sulan metallin lämpötila alenee aina. Tähän alenemiseen vaikuttavat

Lisätiedot

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa:

Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään usein kuvaajina, joissa: Lämpötila (Celsius) Luento 9: Termodynaamisten tasapainojen graafinen esittäminen, osa 1 Tiistai 17.10. klo 8-10 Termodynaamiset tasapainopiirrokset Termodynaamisten tasapainotarkastelujen tulokset esitetään

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Käsitetesti 2 Suomugrafiittivalurauta (EN-GJL) Mikrorakenne vaihtoehdot jäähtymisnopeuden mukaan Grafiitti + ferriitti Grafittii + sementiitti + perliitti Grafiitti +

Lisätiedot

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

Mak Materiaalitieteen perusteet

Mak Materiaalitieteen perusteet Mak-45.310 tentit Mak-45.310 Materiaalitieteen perusteet 1. välikoe 24.10.2000 1. Vertaile ionisidokseen ja metalliseen sidokseen perustuvien materiaalien a) sähkönjohtavuutta b) lämmönjohtavuutta c) diffuusiota

Lisätiedot

Luku 3: Virheetön kide

Luku 3: Virheetön kide Luku 3: Virheetön kide Suurin osa teknisistä materiaaleista ovat kiteisiä. Materiaalit voidaan kiderakenteensa puolesta jakaa 7:ään kidesysteemiin ja 14:sta piste- eli Bravais-hilaan. Metallien kiderakenne

Lisätiedot

A 1 Yli esteiden Nimi

A 1 Yli esteiden Nimi A Yli esteiden Nimi Ym-py-röi oi-ke-a lu-ku. Käy-tä ku-vi-a las-ke-mi-sen tu-ke-na. Lu-vun ja lu-ku-mää-rän yh-te-ys Lu-vun ja lu-ku-mää-rän yh-te-ys Lu-vun ja lu-ku-mää-rän yh-te-ys Vä-ri-tä oi-ke-a mää-rä.

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS METALLITUOTTEIDEN MAALAUS ESIKÄSITTELYN VALINTA Copyright Isto Jokinen 1 ESIKÄSITTELYN TARKOITUS Esikäsittelyn tulee poistaa kaikki sellainen pinnalla oleva epäpuhtaus joka haittaa haluttua maalaustulosta.

Lisätiedot

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus.

Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. Kuusakoski Oy:n rengasrouheen kaatopaikkakelpoisuus. 2012 Envitop Oy Riihitie 5, 90240 Oulu Tel: 08375046 etunimi.sukunimi@envitop.com www.envitop.com 2/5 KUUSAKOSKI OY Janne Huovinen Oulu 1 Tausta Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lastuavat työkalut A V A 2007/2008

Lastuavat työkalut A V A 2007/2008 Lastuavat työkalut 2007/2008 Jyrsimiä Poranteriä Kierretappeja Maailmanlaajuisesti lastuavia työkaluja Pyöriviä viiloja YG-1 CO., LTD. SISÄLLYSLUETTELO Poranterät pikateräksestä ja kovametallista 2-38

Lisätiedot

Vetokaapit laboratorioihin

Vetokaapit laboratorioihin Vetokaapit laboratorioihin O U R E X O Y M ä k i r i n t e e n t i e 3 3 6 2 2 0 K a n g a s a l a P u h. ( 0 3 ) 2 1 2 8 0 0 0 F a k s i ( 0 3 ) 2 1 2 8 1 5 8 w w w. o u r e x. f i o u r e x @ o u r e

Lisätiedot

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström

strategiset metallit 24.2.2011 Marjo Matikainen-Kallström EU:n mineraalipolitiikka ja strategiset metallit Maan alla ja päällä -seminaari i 24.2.2011 EU:n määrittelemät kriittiset raaka-aineet KRIITTISET Metalli/mineraali Kaivostuotanto Löytymispotentiaali Suomessa

Lisätiedot

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää JACQUET kansainvälisyys johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 43 työntekijää 3 yksikköä 20 eri maassa / 21 palvelukeskusta 7 500 asiakasta 60 eri maassa liikevaihto 23 M5 7

Lisätiedot

YMPÄRISTÖSELOSTE Kuumavalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat

YMPÄRISTÖSELOSTE Kuumavalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat YMPÄRISTÖSELOSTE Kuumavalssatut teräslevyt, -ohutlevyt ja -kelat www.ruukki.fi Tuotekuvaus Ruukki on erikoistunut vaativien käyttökohteiden materiaaleihin, joilta edellytetään lujuutta, kestävyyttä ja

Lisätiedot

Raudan valmistus masuunissa

Raudan valmistus masuunissa Raudan valmistus masuunissa Valtaosa maailman rautamalmista valmistetaan raakaraudaksi masuuneissa. Pääosa raakaraudasta käytetään sulana teräksen valmistukseen. Masuuni on ikivanha keksintö. Todennäköisesti

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittelyt

Terästen lämpökäsittelyt Terästen lämpökäsittelyt Teräkseen halutaan käyttötarkoituksen mukaan erilaisia ominaisuuksia. Jossain tapauksessa teräksestä tehdyn kappaleen tulee olla kovaa ja kulutusta kestävää, joskus taas sitkeää

Lisätiedot

Liuoslujitettujen ferriittisten pallografiittivalurautojen austemperoitavuus

Liuoslujitettujen ferriittisten pallografiittivalurautojen austemperoitavuus Lauri Karhula Liuoslujitettujen ferriittisten pallografiittivalurautojen austemperoitavuus Diplomityö, joka on jätetty opinnäytteenä tarkastettavaksi diplomi-insinöörin tutkintoa varten. Espoossa 27.09.2016

Lisätiedot

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko Tarkoituksena on tuoda esiin, että kemia on osa arkipäiväämme, siksi opiskeltavat asiat kytketään tuttuihin käytännön tilanteisiin. Ympärillämme on erilaisia kemiallisia

Lisätiedot

Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta

Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta Faasipiirrokset, osa 2 Binääristen piirrosten tulkinta Ilmiömallinnus prosessimetallurgiassa Syksy 2016 Teema 1 - Luento 4 Tavoite Oppia tulkitsemaan 2-komponenttisysteemien faasipiirroksia 1 Binääriset

Lisätiedot

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992

KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun kaupunki ~ Ympärislöviraslo Raportti 5/1992. - Oulu KALOJEN ELOHOPEAPITOISUUS VUONNA 1992 Oulun ympäristöstä pyydettyjen ja Oulussa kaupan pidettävien petokalojen

Lisätiedot

Korkeiden lämpötilojen teräkset

Korkeiden lämpötilojen teräkset Timo Kauppi Korkeiden lämpötilojen teräkset Kirjallisuustutkimus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 12/2013 Korkeiden lämpötilojen teräkset Timo Kauppi Korkeiden

Lisätiedot

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja:

Hiven FERM-IT. Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % HIVEN OY. Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: Hiven FERM-IT Säilörehulle, jonka kuiva-aine on 20 34 % Oikein korjatulla ja säilötyllä kostealla säilörehulla on runsaasti etuja: pienet ravintoainetappiot hyvä sulavuus suuri tonnisato/ha Kostean rehun

Lisätiedot

Ruostumattomat teräkset luento SHY Oulun paikallisosaston 50 v. juhlaseminaarissa

Ruostumattomat teräkset luento SHY Oulun paikallisosaston 50 v. juhlaseminaarissa Ruostumattomat teräkset luento SHY Oulun paikallisosaston 50 v. juhlaseminaarissa Timo Kauppi 2015 1 STAINLESS STEEL EDELSTAHL RÅSTFRITT STÅL RUOSTUMATON TERÄS JALOTERÄS 2 Opintojakson oppimistavoite tunnetaan

Lisätiedot