Luento 5. Pelkistys. Rikastus

Save this PDF as:
 WORD  PNG  TXT  JPG

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luento 5. Pelkistys. Rikastus"

Transkriptio

1 Raudan valmistus Luento 5 Rauta esiintyy maankuoressa tyypillisesti oksideina ja useimmiten rautaa halutaan käyttää metallisessa muodossa. Tyypilliset rautamalmit ovat magnetiitti (Fe 3 O 4 ) hematiitti (Fe 2 O 3 ) limoniitti (2Fe 2 O 3 3H 2 O ) rautasälpä (FeCO 3 ) 2 Rikastus Pelkistys Hematiitti (Fe 2 O 3 ) on maailman yleisin rautamalmi. Sitä louhitaan avolouhoksista ja sitä ei normaalista tarvitse rikastaa. hematiitti on väriltään ruosteenpunainen Magnetiittia (Fe 3 O 4 ) ei yleensä ole maanpinnalla ja siinä enemmän happea louhinta on kalliimpaa malmi rikastetaan sivukivestä murskaamalla ja magneettierottelulla tai vaahdotuksella magnetiitti on väriltään musta Rautaoksidi muutetaan metalliseksi raudaksi hiilimonoksidin avulla 2O + C = CO 2 CO 2 + C = 2CO 3Fe 2 O 3 + CO = 2Fe 3 O 4 + CO 2 Fe 3 O 4 + CO = 3FeO + CO 2 F e O + CO = Fe + CO 2 3Fe + 2CO = Fe 3 C + CO 2 3 4

2 Masuuni Raudan pelkistäminen tehdään masuunissa. Tarvittavat raakaaineet malmia 6000 tonnia koksia 2000 tonnia kalkkikiveä 2500 tonnia ilmaa tonnia Masuunissa syntyy kuonaa 2500 tonnia masuunikaasua tonnia raakarautaa 4000 tonnia Raaka-aineista koksi, malmi ja kalkkikivi syötetään ylhäältä. Koksin palaessa syntyy lämpöä ja masuunikaasua joka poistuu myös ylhäältä. Masuunikaasu puhdistetaan pölystä ja sillä lämmitetään masuuniin puhallettava ilma. Masuuni 5 6 Alaosasta puhalletaan esilämmitettyä ilmaa koksin palamisen tehostamiseksi. Kalkkikivestä, tuhkasta, uunin tulenkestävästä vuorauksesta ja malmin kiviaineksesta syntyy kuonaa joka kelluu sulan raudan päällä. Syntyvän harkkoraudan koostumus on tyypillisesti C % Si % Mn % S % P % Masuuni Muut menetelmät raudan valmistamiseksi Kierrätys tällä hetkellä käytettävästä raudasta noin 65% valmistetaan malmista ja loput 35% kierrätetystä romusta etuna energian säätö koska rautaa ei tarvitse pelkistää. Pelkkä sulattaminen riittää Suorapelkistys malmista raudaksi pelkistävänä kaasuna esim. vety ja hiilimonoksidi 7 8

3 Teräksen valmistus Mellotus Masuunista saatavan raudan hiilipitoisuus on liian korkea teräksen valmistukseen, mutta valurautaan sitä voidaan käyttää. Terästä saadaan kun harkkoraudalle tehdään mellotus eli hiilenpoisto raffinointi eli haitta -aineiden poisto seostus tiivistys eli kaasun poisto 9 Raudan hiilipitoisuus lähtötilanteessa on noin 4%. Kun sulaan rautaan lisätään happea esimerkiksi puhaltamalla, palavat sulassa olevat alkuaineet seuraavassa järjestyksessä alumiini pii mangaani kromi hiili fosfori rauta Alumiini, pii, mangaani, kromi ja fosfori muodostamat oksidit liukenevat sulan pinnalla olevaan kuonaan. Hiili muodostaa hiilimonoksidia (kaasu), joka poistuu kiehumalla. 10 Mellotus Konvertteri Konvertteri käsittely kestää luokkaa 7-8 minuuttia. Sulan tiheys kasvaa kun sen hiilipitoisuus pienenee. Raskas sula painuu konvertterin pohjalle ja kevyt hiilipitoinen sula nousee pinnalle Erillistä sekoittamista ei tarvita 11 Mellotus tehdään pääasiassa erilaisissa konvertereissa LD konvertteri LD-KG konvertteri OBM konvertteri Konvertterit eroavat toisistaan puhallustavan mukaan. LD:s s ä happea puhalletaan ylhäältä. L D -K G :s s ä happea puhalletaan ylhäältä, alta puhalletaan argonia tai typpeä ja OBM:s s ä happea puhalletaan alhaalta. Aikaisemmin puhalluksessa käytettiin ilmaa, jolloin kysymyksessä olivat Bessemer konvertteri Thomas konvertteri 12

4 Uunit Uunit Konvertterissa käytetään sulaa rautaa esimerkiksi suoraan masuunista. Jos lähdetään liikkeelle kiinteästä raudasta tai teräksestä käytetään uuneja Martin uuni valokaariuuni induktiouuni Martin uunissa teräs lämmitetään kuumalla kaasulla ja niiden käyttö on vähentynyt Valokaariuuni Induktiouuni Raffinointi Masuunissa käytettiin rautaoksidin pelkistämiseen koksia, mikä normaalisti nostaa raudan rikkipitoisuuden liian korkeaksi. Lisäksi malmin fosforipitoisuus on tyypillisesti liian korkea. Tyypillisesti käytetään kalkkia CaO, joka muodostaa kuonaa sekä rikin että fosforin kanssa. Seostus Teräksen tyypillisiä seosaineita ovat: Si, Mn, C r, Ni ja Mo. Seosaineet lisätään sopivina raudan yhdisteinä ferropii (75% Si ) ferromangaani (75% M n ) ferrokromi (60% Cr) nikkeli metallisena ferromolybdeeni (60% Mo) Seostus tehdään yleensä mellotusuunissa 15 16

5 Kaasujen poisto Tiivistäminen Mellotetussa teräksessä on liuenneena happea, typpeä ja vetyä. typpi lisää teräksen vanhenemistaipumusta vety aiheuttaa haurausilmiöitä Nämä voidaan poistaa argonhuuhtelulla tai tyhjiökäsittelyllä AOD-konvertteri (Argon Oxygen Decarburization) VODC-k o n v e r t t e r i (Vacuum Oxygen Decarburization Converter) Kun sulaan teräksen lämpötila laskee, hapen liukoisuus pienenee. Vapautunut happi muodostaa hiilimonoksidia, josta osa jää loukkuun jähmettyneen metallin sisään tiivistämätön teräs Jos vapautuvat happi sidotaan alumiiniin, ei kaasuhuokosia synny. Tällöin teräs kutistuu jäähtymisen aikana alumiinilla tiivistetty teräs Tiivistäminen voidaan tehdä myös piillä ja mangaanilla Tiivistetty teräs Nykyään käytännöllisesti kaikki teräkset valetaan tiivistettyinä. Aikaisemmin kuumamuokattavaksi tarkoitetut teräksen jätettiin tiivistämättä, koska kuumamuokkaus painaa huokoset kiinni. Tiivistyksen yhteydessä syntyneet oksidit nousevat sulan pinnalle. Kappaleen sisälle jääneet sulkeumat aiheuttavat osaltaan muokatun kappaleen syykuviot. Esimerkki syykuviosta Valssi ja valssaus (roller and rolling) Valssauksen päätarkoitus on pienentää poikkipinta - alaa, parantaa ominaisuuksia ja antaa kappaleelle haluttu muoto. Runko (housing) Voima anturi (load cell) Laakeripesä (chucks) Työvalssi (work rolls ) 20 21

6 Jaottelu Kuumavalssaus (osuus 50%) esivalssatut aihiot, laatat, erilaiset profiilit ratakiskot palkit ja tangot levyt saumattomat putket Kylmävalssaus levyt nauhat lopullinen paksuus pienempi parempi pinnanlaatu suurempi lujuus ja kovuus Kuumamuokkaus Riittävän korkeissa lämpötiloissa rekristallisaatioaika on niin lyhyt, että muokattu rakenne rekristallisoituu jatkuvasti muokkauksen aikana Jaottelu Paksuus pienenee yhtä paljon, leveys ei muutu ohutlevyt, nauhat, foliot leveys > 20 x paksuus tasomyötymätila Paksuus pienenee yhtä paljon, leveys kasvaa esivalssatut aihiot, laatat, paksut levyt metallit virtaa sekä pituus - että leveyssuuntaan Paksuus muuttuu vaihtelevasti osassa kappaletta paksuus pienenee enemmän kuin muualla (tai muualla paksuus voi kasvaa), metallia voi virrata reunoilta keskelle muokkauksen aikaiset jännityksen monimutkaisia Duovalssaimessa (twohigh rolling mill) valssin pyörimissuuntaa vaihdetaan tai valssattava kappale siirretään toista kautta valssin etupuolelle. Kolmivalssaimessa alin ja ylin pyörivät samaan suuntaan ja keskimmäinen eri suuntaan. Valssattava kappale voi kulkea valssin läpi molemmilta puolilta. Valsseja 24 25

7 Valssausteoria ei voi esittää lyhyesti, joten hyvin pelkistetysti. Pisteessä N levyn ja valssin nopeus samoja, muualla nauha liukuu valssin pinnassa kitka lämmittää valssia ja nauhaa pintojen kuluminen tehon kuluminen Valssausvoima saadaan pienemmäksi kun valssin ja nauhan välinen pinta-ala on pienempi. Valssausvoima Halkaisijaltaan pienempi valssi taipuu keskeltä valssausvoiman vuoksi. Ratkaisuna on yhdistää pienet työvalssit suurempiin tukivalsseihin. nelivalssain (four-high mill) Valssausvoima ei ole suorassa kulmassa valssaussuuntaan nähden. Ratkaisuna on käyttää kahta tukivalssia (siis yhteensä kuutta valssia). Valsseja Valsseja Muodot Sendzimir -valssaimessa valssausvoimat (ja valssien taipuminen) hallitaan usealla tukivalssilla ja -laakerilla. Planeettavalssaimella päästää erittäin suuriin (98%) muokkausasteisiin. 28 Harkko (ingot ) Esivalssattu aihio (bloom) m i t a t > m m x m m Esivalssattu aihio, billetti (billet ) m i t a t > 3 8 m m x 3 8 m m Tanko (bar ) Laatta (slab) a l a > m m 2 leveys > 2 x paksuus Levy (plate ) p a k s u u s > 6. 4 m m Ohutlevy (sheet ) l e v e y s > > p a k s u u s Nauha (strip) leveys > paksuus Folio ( foil) v i e l ä o h u e m p i 29

8 Poikkileikkaukseltaan monimutkaisten kappaleiden valssaaminen aloitetaan yleensä tangosta. Haluttu muoto saadaan aikaan usealla pistolla. Eri vaiheet suunnitellaan niin että metalli ei virtaa liikaa muokkauksen aikana. Yksinkertaisen kulmaraudankin valssaus voidaan tehdä monella tapaa. Muodot Muodot I-palkki valssataan usein yleisvalssaimessa (universal rolling), jolloin järjestelyt ovat monimutkaisemmat. Tarvittavien pistojen lukumäärä on pienempi. Laipan (flange ) ja uuman (web) muokkausasteen voivat olla erisuuret Charging an electric arc furnace with scrap and slag formers. 2. Melting. 3. Removal of the slag. 4. The steel i s refined and alloyed in an ASEA-SKF ladle furnace. 5. The steel i s degassed in the same furnace. 6. The steel i s teemed uphill into ingot moulds. Each heat i s teemed into 24 ingots. 7. The moulds are removed. 8. The ingots are heated in a soaking pit to the proper rolling temperature. 9. The rolling o f ingots into billets is started in rolling stand The oxygen scarfing machine surface defects are removed from the billet. 11. The billet rolling is continued in rolling stands 2 and The billets are inspected and surface defects, if any, are removed by grinding

9 Jatkuvavalussa sulaa syötetään kokoajan vesijäähdytettyyn kuparimuottiin. Osittain jähmettynyttä metallia vedetään muotista samaa vauhtia kun sulaa metallia lisätään ylhäällä olevaan välisenkkaan (tundish) Jatkuvavalu (Continuous casting) Terässtandardit 36 Standardit Joka maalla ja järjestöllä oma standardi AISI (USA) SAE (USA) ASTM (USA) ASME (USA) UNS (USA) DIN (Saksa) Werkstoff numero (Saksa) BS (Iso -Britania) AFNOR (Ranska) UNI (Italia) SS (Ruotsi) SFS E N Standardit American Iron and Steel Institute (AISI) ja Steels Society of Automotive Engineers (SAE) xx40 Hiilipitoisuus 0,40 painoprosenttia 10xx Hiiliteräkset, M n enintään 1.00% 15xx Hiiliteräkset, M n % 13xx Hiiliteräkset, M n % 11xx Hiiliteräkset, korotettu rikkipitoisuuttu 12xx Hiiliteräkset, korotettu rikki - ja fosforipitoisuus Seostetut teräkset jaetaan niukkaseosteisiin (<8%) ja runsasseosteisiin (>8%) 38 39

10 Standardit Amerikkalaiset standardit koottu yhteen AISI/SAE 1040 = UNS G10400 Uni? ed Numbering System (UNS) G = AISI/SAE hiili ja seosteräkset F = valuraudat ja valuteräkset J = valuteräkset D = teräkset joilta vaaditaan tietyt mekaaniset ominaisuudet S = lämmönkestävät ja ruostumattomat teräkset T = työkaluteräkset H = karkenevat teräkset Standardit The American Society for Testing and Materials (ASTM) Rautametallit, sementti, puu, kankaat, kupari, jne. Materiaaleilta vaaditaan tarkemmat ominaisuudet käyttökohteen mukaan Samalle materiaalille useita standardeja (esimerkiksi 2¼Cr-1Mo löytyy seuraavista) Standardit ASTM:n yhdessä standardissa on taasen mukava useita teräksiä. Esimerkiksi ASTM A 213 Seamless Ferritic and Austenitic Alloy Steel f o r Boiler, Superheater, and Heat Exchanger Tubes pitää sisällään 14 ferriittistä ja 14 austeniittista terästä tulistimia varten Eri teräkset merkitään Txx merkinnällä. Esimerkiksi 2¼C r-1mo on tässä standardissa nimellä ASTM A 213 T22 Standardit American Society of Mechanical Engineers (ASME) Erityisesti paineastiat ASME Boiler & Pressure Vessel Code Käyttää hyväksi ASTM:n merkintöjä ASTM A 213 = ASME SA213 ASM International on pääasiassa erilaisia julkaisuja kustantava organisaatio 43 44

11 Standardit Standardit Deutsches Institut fur Normung (DIN) jaottelee seuraavasti Seostamattomat: Al <0.1%, C u<0.25%, M n<0.8%, Si<0.5% ja Ti<0.1% Niukkaseosteiset: seosainepitoisuus ei saa ylittää 5% Runsasseosteiset: seosainepitoisuus yli 5% Seostamattomien ja niukkastiseostettujen nimeäminen C o, C r, M n, Ni, Si ja W nimellinen pitoisuus ilmoitetaan luvulla 4 kerrottuna Al, C u, M o, Ti ja V nimellinen pitoisuus ilmoitetaan luvulla 10 kerrottuna C, N, P ja S nimellinen pitoisuus ilmoitetaan luvulla 100 kerrottuna Tulkinta voi olla joskus hankalaa Esimerkiksi 17 CrNiMo 6 Hiili = 17/100 = 0,17% Kromi = 6/4 = 1.5% Nikkeli = 6/4 = 1.5% ja taulukko arvot Hiili = 0,15-0,20% Pii < 0,40% Mangaani = 0,40-0,60% Fosfori < 0,035% Rikki < 0,035% Kromi = 1,50-1,80% Molybdeeni = 0,25-0,35% Nikkeli = 1,40-1,70% Esimerkiksi 21 NiCrMo 2 Hiili = 21/100 = 0,21% Nikkeli = 2/4 = 0,5% Kromi = 2/4 = 0,5% ja taulukko arvot Hiili = 0,17-0,23% Pii < 0,40% Mangaani = 0,65-0,95% Fosfori < 0,035% Rikki < 0,035% Kromi = 0,40-0,70% Molybdeeni = 0,15-0,25% Nikkeli = 0,40-0,70% 46 Standardit Lisäksi DIN standardin rinnalla käytetään Werkstoff numeroita Teräksen tietojen ja vastaavuuksien löytäminen ehkä helpointa ko numeron avulla Varsin täsmällinen listaus esim. Stahlschlüssel teoksesta Terästen mikrorakenteet 47

12 Austeniitin hajaantuminen tasapainon mukaisesti Hiilipitoisuuden vaikutus mikrorakenteeseen Mitä enemmän hiiltä sen enemmän perliittiä 0,10% perliitti näkyy pieniä tummina laikkuina ferriitin seassa. Lamelirakennetta ei tahdo erottaa 0.40% perliittiä (tummat alueet) ehkä hiukan enemmän kuin ferriittiä (vaaleat alueet). Perliitin lamelirakenne näkyy osissa alueita otollisen orientaation takia (vertaa lohifileeseen) 0.95% perliittiä, mutta ei ferriittiä. Ylieutektoidinen teräs, joten ferriitin sijasta näkyy pieniä määriä esieutektoidista sementiittiä (valkoiset alueet). Hyvällä mielikuvituksella kuvasta näkee myös perinnäisen austeniitin raerajat Seosaineet Seosaineet Hiili Liuoslujittaa, stabiloi a u s t e n i i t t i a, lisää karkenevuutta, muodostaa karbidia (erityisesti sementiittiä), laskee M s lämpötilaa Mangaani Deoksidoija, heikko karbidin muodostaja, muodostaa mangaanisulfidia ja vähetään haitallista rautasulfidia, lisää karkenevuutta, liuoslujittaja, stabiloi a u s t e n i i t t i a, Fosfori Useimmissa tapauksissa epäpuhtaus, mutta voidaan lisätä niukkahiilisiin teräksiin lujuuden kasvattamiseksi. Parantaa lastuttavuutta. Edistää päästöhaurautta. 58

13 Seosaineet Rikki Epäpuhtaus, mutta voidaan lisätä koneistettavuuden parantamiseksi. Pii Liuoslujittaja, lisää karkenevuutta, lisätään sulaan hapen sitomiseksi (piioksidisulkeumien synty), ei muodosta karbidia, parantaan hapettumisen kestoa Nikkeli Liuoslujittaja, lisää karkenevuutta, lisää sitkeyttä erityisesti matalissa lämpötiloissa, ei muodosta karbideja Seosaineet Kromi Pieni liuoslujittava vaikutus, lisää karkenevuutta, parantaa korroosion kestävyyttä ja hapettumisenkestoa korkeissa lämpötiloissa, karbidin muodostaja (tehokkaampi kuin M n ) Molybdeeni Liuoslujittaa, lisää karkenevuutta, voimakas karbidin muodostaja (tehokkaampi kuin Cr ), parantaa korkean lämpötilan ominaisuuksia, parantaa virumisenkestoa, estää päästöhauraudan syntyä Seosaineet Kupari Monesti epäpuhtaus, sillä aiheuttaa kuumahaurautta. Käytetään joissain teräksissä korroosion keston parantamiseen, liuoslujitukseen ja erkaumakarkaisuun. Pieni liukenevuus teräkseen huoneen lämmössä. Ei muodosta karbideja. Koboltti Parantaa lujutta, parantaa kuumalujuutta, heikko karbidin muodostaja, pienetää karkenevuutta. Tärkeä seosaine työkaluteräksissä ja lämpöäkestävissä teräksissä. Seosaineet Wolframi Liuoslujittaa ja lisää karkenevuutta. Vahva karbidin muodostaja. Syntyvät karbidit kovia, kulumiskesto Vanadiini Tärkeä seosaine mikroseostuksessa, pienentää raekokoa, lisää karkenevutta, vahva nitridin muodosta ja muodostaa myös karbideja, pienentää lujuuden laskua päästön aikana Niobium Tärkeä seosaine mikroseostuksessa, pienentää raekokoa, lisää karkenevutta, vahva karbidin muodostaja, muodostaa myös nitridejä 61 62

14 Seosaineet Alumiini Pienentää raekokoa, tärkeä deoksidoija, muodostaa epäedullista alumiinioksidia, vahva nitridin muodostaja, ei muodosta karbideja Titaani Tärkeä seosaine mikroseostuksessa, pienentää raekokoa, erittäin voimakas karbidin ja nitridin muodostaja, sitoo typen booriteräksissä, tehokas deoksidoija, voi muodostaa titaanisulfidia Boori Lisää karkenevuutta, tehostaa muiden seosaineiden vaikutusta karkenevuuteen Seosaineet Typpi Saatetaan lisätä joihinkin mikroseostettuihin teräksiin Lyijy Ei liukene teräkseen, voidaan lisätä koneistettavuuden parantamiseksi, mutta ympäristövaikukset tulee muistaa Vismuutti Parantaa koneistettavuutta Tina, antimoni ja arseeni Epäpuhtaus, edistää päästöhaurautta Seosaineet Happi Muodostaa oksideja muiden alkuaineiden kanssa (M n, Si, A l,ti, jne) kanssa, jotka voivat laskea sitkeyttä ja väsymiskestoa. Poistetaan alumiini - ja/tai piitiivistyksellä tai vakuumikäsittelyllä V e t y Aiheuttaa vetyhaurautta, poistetaan vakuumikäsittelyllä tai hitaalla jäähtymisellä austeniitti -ferriitti muutoksen jälkeen Kalsium Käytetään rikin muotokontrolliin, voimakas deoksidoija, muodostaa sulkeumia Seosaineet Zirkooni Käytetään rikin muotokontrolliin, voimakas deoksidoija, muodostaa zirkoniumoksidia, voimakas nitridin muodostaja Cerium Käytetään rikin muotokontrolliin, voimakas deoksidoija 65 66

15 Seostamattomat teräkset Seostamattomat teräkset Jaottelu Yleiset rakenneteräkset Koneteräkset Paineastiateräkset Laivanrakennusteräkset Ohutlevy - ja putkiteräkset (muovattavuus) Hienoraeteräkset Säänkestävät teräkset Seostamattomat valuteräkset 69 Yleiset rakenneteräkset Käsitettä "yleiset rakenneteräkset" ei enää esiinny aikaisempien normien tapaan nykyisissä teräsnormeissa (esim SFS-EN ). Käsite on kuitenkin totutusti edelleen varsin runsaassa käytössä. A l i e u t e k t o i d i s i a, ferriittivaltaisia (enintään 1/3 perliittiä) teräksiä (seuraavat kalvot) Kuumavalssatussa teräslevyssä hiilipitoisuuden kasvaessa perliitti usein esiintyy nauhamaisina rakenteina johtuen mangaanin suotautumisesta teräksen jähmettymisen yhteydessä. Mangaani suosii perliitin syntymistä, joten mangaanirikkaille alueille syntyy enemmän perliittiä

16 Normeissa SFS -EN ja SFS-EN (alkaen 1993) perinteiseen yleisen rakenneterästen ryhmään kuuluneet teräkset merkitään seuraavasti (kaksi esimerkkiä): S235JRG2 Aikaisempia merkintätapoja St 37 (DIN 17100) Fe 37 B (SFS 200 vv ) Fe 360 B (SFS-EN vv ) S355J2G3 Aikaisempia merkintätapoja St 52-3 (DIN 17100) Fe 52 D (SFS 200 vv ) Fe 510 D1 (SFS-EN vv ) Nykyisessä merkinnässä: S tarkoittaa rakenneterästä numerotunnus tarkoittaa myötölujuuden minimiarvoa N/mm 2 (aikaisemmissa normeissa murtolujuuden minimiarvo) numero -osan jälkeiset merkit ilmaisevat iskukokeen iskuenergiavaatimuksen ja kokeen suorituslämpötilan (esimerkeissä JR ja J2) lisätunnukset määrittelevät mm käsittelytavan, toimitustilan sekä mahdollisesti myös tuotemuodon esim. yllä mainituissa esimerkeissä tunnus G tarkoittaa teräksen tiivistystapaa (esim. alumiinitiivistys) ja 3 toimitustilaa (esim. normalisoitu) standardissa on lisäksi esitetty eri tuotemuotoihin, käsittelytiloihin ja käyttökohteisiin liittyvät tunnukset Iskukokeen merkintä EN- SFS mukaan Iskusitkeyden minimiarvo J 27J K 40J L 60J Iskukokeen lämpötila C R

17 Yleiset rakenneteräkset Yleiset rakenneteräkset Mekaanisiin ominaisuuksiin vaikuttaminen kuumavalssattuina kuumataottuina normalisoituina rekristallaatiohehkutettuina kylmämuokattuina hiiletyskarkaistuina Eivät ole karkaistavia tai nuorrutettavia Lujuus saadaan aikaan hiili ja mangaani seostuksella Koneistettavia ja hitsattavia: ei karkenemista ei kuumahalkeilua, jos epäpuhtauspitoisuudet k u r i s s a Mekaaniset ominaisuudet Murtolujuus MPa Myötölujuus MPa Murtovenymä % Myötövanhenevia: terävä myötö - ja väsymisraja, mutta myös korostunut taipumus haurasmurtumaan sitkeyden transitiolämpötila tyypillisesti välillä o C taipuvaisia rakeenkasvuun austeniittialueella; karkeajakoinen mikrorakenne altis haurasmurtumille Olleet ja yhä ovat teräsrakentamisen valtamateriaali kehitystrendinä lähinnä puhtauden parantaminen sitkeysominaisuuksien edelleen parantamiseksi sekä tiivistäminen alumiinilla tai titaanilla typen ja siitä aiheutuvan myötövanhenemistaipumuks en kurissa pitämiseksi Myötövanheneminen Seurausta dislokaatioiden ja seosatomien vuorovaikutuksesta Strain ag ( e )i n g Dislokaatio saavuttaa alhaisemman energiatilan Tämä lisää dislokaation liikkumiseen tarvittavaa energiaa Lisäys liikkumiseen tarvittavaan energiaan voi olla Paikallista eli staattinen myötövanheneminen Dislokaatioiden liikettä seuraavaa eli dynaaminen myötövanheneminen Seuraavan kalvon esimerkki a) 0.25% C, 0.013% Al ja 0.011% N b) 0.07% C, 0.005% Al ja 0.005% N c) 0.08% C, 0.006% Al ja 0.016% N Koneteräkset Lastuttavuutta on parannettu hiilipitoisuutta nostamalla (luokkaa 0,30%) Hitsaaminen on vaikeampaa Käyttökohteita Hydrauliikka Mahdollisisa lämpökäsittelyjä Kuumamuokkaus Normalisointi Jännitystenpoisto Hiiletyskarkaisu (ja päästö) 78 80

18 Hienoraeteräkset Matala hiilipitoisuus, mutta korkea lujuus. Parempi hitsattavuus. Parempi lujuus/hinta suhde kuin nuorrutetuilla teräksillä. Useita nimityksiä Hitsattavat hienoraeteräkset H i g h -Strength Low-Alloy (HSLA) (V e r y ) high strength steel Pyrkimys pieneen raekokoon jotta mekaaniset ominaisuudet olisivat hyviä. Myötälujuus MPa Mikroseostammalla S355 teräs myötölujuudeksi tulee MPa Hienoraeteräkset Menetelmiä Normalisointi (lämpökäsittely) Kuumavalssaus A3-lämpötilan alapuolelle Rakeenkasvua estävien sulkeumien käyttäminen Kontolloituvalssaus Kontrolloitujäähdytys Normalisointi Normalisointi Normalisointia käyteään transiitiolämpötilan laskemiseen Mekaaniset ominaisuudet voivat huonontua Mikroseostuksella voidaan parantaa normalisoinnissa saatavia ominaisuuksia Niobikarbidit eivät liukene helposti, haittaavat raeraojen liikkumista ja estävä siten rakeen kasvua 85 86

19 Kontrolloitu valssaus Kontrolloitu valssaus Kontrolloidussa valssauksessa lämpötila ja muokkausaste kussakin vaiheessa on tarkkaan suunniteltu (ominaisuuksien optimoimiseksi) Pääasiallinen tavoite on ferriitin hienoraekoko, joka saadaan aikaan austeniittin raekokoon vaikuttamalla Sopii hiiliteräksille, mutta parhaimmillaan vanadiini tai niobiseostetuille teräksille. Vanadiini ja niobin karbidit ja nitridit estävät a u s t e n i i t i n raekoon kasvun Nopeutettu jäähdytys 93 94

20 Hienoraeteräkset Hienoraeteräkset (HSLA teräkset) jaotellaan Säänkestävät teräkset Mikroseostettutut ferriittis-perliittisiin teräkset Valssatut perliittiset t e r ä k s e t Asikulaarista ferriittiä sisältävät teräkset Kaksifaasiteräkset Teräkset joissa sulkeumien muoto on kontrolloitu Vetyhaurautta kestävät teräkset Säänkestävät teräkset ( Weathering steels) Teräkseen lisätys seosaineet muuttuvat syntyvät korroosiotuotekerrosta Oksidikerros muodostuu tiiviinä ja alustassaan kiinni pysyvänä, eikä se kasva paksuutta tietyn rajapaksuuden saavuttamisen jälkeen. Se suojaa alla olevan teräksen ympäristön korrodoivilta vaikutuksilta Teräs ruostuu ja on ruosteisen näköinen, mutta ei syövy pitemmälle Kromi, kupari, fosfori Mikroseostettutut ferriittisperliittisiin teräkset Pienellä niobi tai vanadiini seostuksella voidaan nostaa kuumavalssatun teräksen lujuutta ilman hiili- tai mangaani pitoisuuden nostamista Tutkimuksen kohteena 1960-luvulla Erilaisia mikroseostuksia Vanadiini Niobi Niobi-molybdeeni Vanadiini-niobi Vanadiini-typpi Titaani Niobi-titaani Mikroseostus vanadiinilla Kehitettiin säänkestävien terästen jälkeen Muodostaa hienoja (5-100 n m) V(CN) e r k a u m i a ferriittiin 0.01 paino-% lisää lujuutta MPa Erkaumat liukenevat kuumavalsauksen aikana ja muodostuvat jäähtymisen aikana, joten jäähtymisnopeuden vaikutus korostuus Seuraan kalvon esimerkissä Alle 170 C/s jäähtymisnopeuksilla V(CN) erkaumien k o k o kasvaa ja lujittava vaikutus pienenee Suuremmilla jäähtymisnopeuksilla seosaineet pysyvät liuoksessa (syntyy ylikylläinen liuos), erkaumia on vähemmän ja lujittava vaikutus pienenee Vanadiini-titaani

21 Mikroseostus vanadiinilla Mikroseostus niobilla Ferriitin raekoon pienentäminen parantaa mekaanisia ominaisuuksia. Menetelmiä Austeniitti -ferriitti faasimuutoslämpötilan laskeminen (esimerkiksi mangaani) Valssauksen aikaisen austeniitin raekoon pienentäminen Perinteinen kuumavalssaus Rekristallisaatio konrolloitu valssaus Perinteisellä kuumavalssauksella päästään myötölujuuteen 415 MPa (0,25% C ja 0,08% V) Niobin lujittava vaikutus perustuu erkaumien muodostumiseen. Erkaumien koko ja määrä Niobi pienentää tehokkaammin raekokoa kuin vanadium, joten niobia tarvitaan pienemmät määrät 0.01% lisäys nostaa lujuutta MPa Väärä käsittely (viimeistely korkeassa lämpötilassa ja pieni muokkausaste) voi heikentää sitkeyttä Mikroseostus vanadiinilla ja niobilla Molempien seosaineiden käyttäminen saa aikaa vielä paremmat ominaisuudet. Mutta Perinteisessä valssauksessa lujittuminen perustuu suurimmilta osin erkaumien muodostumiseen, jolloin transiitiolämpötila n o u s e e Kontrolloidulla valssauksella saadaan raekoko pienemmäksi ja transiitiolämpötilaa alemmaksi Hiilipitoisuude on tyypillisesti pieni (<0.10%), joten perliittiä syntyy vähän. Tällöin sitkeys, venyvyys ja hitsattavuus paranevat 105 Mikroseostus niobilla ja molybdeenillä Mikrorakenne on joko Ferriittis-perliittinen tai asikulaarista ferriittiä sisältävä Ferrittis-perliittinen Molybdeenin lisääminen ferriittis-perliittiseen niobiteräkseen nostaa myötölujuutta MPa 0.1% kohden Asikulaarinen ferritti Acicular Ferrite (Low-Carbon Bainite ) Saadaan syntymään sopivalla seostuksella (<0,08% C ja M n, Mo, B) ja ilmajäähdytyksellä Myötölujuus MPa, korkea sitkeys, hyvä hitsattavuus 106

22 Mikroseostus vanadiinilla ja typellä Vanadiini reagoi mielellään typen kanssa muodostaen VN erkaumia Erkaumat voivat laskea iskusitkeyttä, minkä takia hiilipitoisuutta tyypillisesti pienennetään Erkaumat hienontavat raekokoa Typen käyttäminen ei ole suositeltavaa hitsattavissa teräksissä, sillä se on haitallinen lämpöaltistusvyöhykkseen (HAZ) iskusitkeydelle Mikroseostus Titaanilla on monia vaikutuksia Raekoon hienoneminen Erkaumamien muodostuminen Sulfidien muodon kontrollointi titaanilla Teräksen pitää olla (alumiinilla) tiivistettyä, jotta titaani reagoisi muiden alkuaineiden kuin hapen kanssa Mikroseosaineiden vaikutus ferriitin raekokoon 113 Sulkeumien muotokontrolli Ratkaisevia sitkeysominaisuuksien kannalta ovat teräksessä olevat sulkeumat MnS A l 2 O 3 S i O 2 jne. Paitsi sulkeumien määrä, myös niiden koko, muoto ja jakauma ovat tärkeitä. Näihin vaikutetaan ns. sulkeumien muotokontrollin avulla. Tavoitteena sulkeumien määrän vähentäminen, niiden muodon muuttaminen tasa-akseliseksi ja jakauman kontrollointi (sijainti raerajojen sijasta matriisissa) 118

23 Sulkeumien muotokontrolli Sulkeumien muotokontrolli Senkkainjektointi Toteutetaan injektoimalla konvertterista laskettu, valuun menossa oleva sula (senkassa) kalsiumpitoisilla aineilla (kalsiumpii, -karbidi, -o k s i d i, -fluoridi jne), jotka pääosin nousevat kuonaan Muovattavuus, hitsattavuus ja sitkeysominaisuudet (erityisesti iskusitkeys transitiolämpötilan yläpuolella) paranevat Sulkeumien koko, muoto, rakenne ja jakauma muuttuvat edullisemmiksi Myös lastuttavuus paranee Niukkaseosteiset teräkset Niukkaseosteiset teräkset Jaottelu Automaattiteräkset Nuorrutusteräkset Hiiletysteräkset Induktiokarkaistavat teräkset Niukkaseosteiset kuumalujat teräkset 122

24 Automaattiteräkset Automaattiter äkset kuuluvat lastuttavuudel-taan parannettujen ter ästen ryhmää n. Terästen lastuttavuus voidaan määrittää monin eri tavoin T ärkeimmät määrittelyt perustuvat leikkaavan työ kalun k äyttö i k ään, leikkausnopeuteen, työ s t ö n energian kulutukseen ja saavutettavaan pinnanlaatuun Automattiteräkset ovatkin teräk s i ä, jotka on kehitetty automaattisiin työ s tö koneisiin, joissa tarvitaan kaikkien edell ä mainittujen kriteerien mukaista hyvää työ stettävyyttä. L i s äksi automaattinen ja siten miehittämätö n työs t ö vaatii niukkahiiliselt äkin teräkseltä lastun katkeamista hauraasti Rikki, fosfori, seleeni, telluuri, kalsium, lyijy ja vismuutti 123

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Käsitetesti 2 Suomugrafiittivalurauta (EN-GJL) Mikrorakenne vaihtoehdot jäähtymisnopeuden mukaan Grafiitti + ferriitti Grafittii + sementiitti + perliitti Grafiitti +

Lisätiedot

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA.

SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1 HITSAVONIA PROJEKTI Teemapäivä 13.12.2005. DI Seppo Vartiainen Savonia-amk/tekniikka/Kuopio SEOSAINEIDEN VAIKUTUKSET TERÄSTEN HITSATTAVUUTEEN. MIKRORAKENTEEN MUUTOKSET HITSAUSLIITOKSESSA. 1. Hitsiaine

Lisätiedot

Raudan valmistus. magnetiitti (Fe 3 O 4 ) hematiitti (Fe 2 O 3 ) limoniitti (2Fe 2 O 3 3H 2 O) rautasälpä (FeCO 3 )

Raudan valmistus. magnetiitti (Fe 3 O 4 ) hematiitti (Fe 2 O 3 ) limoniitti (2Fe 2 O 3 3H 2 O) rautasälpä (FeCO 3 ) Luento 5 Raudan valmistus Rauta esiintyy maankuoressa tyypillisesti oksideina ja useimmiten rautaa halutaan käyttää metallisessa muodossa. Tyypilliset rautamalmit ovat magnetiitti (Fe 3 O 4 ) hematiitti

Lisätiedot

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET

RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 1 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET 3.11.2013 Seuraavasta aineistosta kiitän Timo Kauppia Kemi-Tornio Ammattikorkeakoulu 2 RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET Ruostumattomat teräkset ovat standardin SFS EN 10022-1 mukaan seostettuja

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Kertaus Luento 2 Raudan valmistus Teräksen valmistus Standardit Teräksen mikrorakenteet (ferriitti, perliitti, bainiitti, martensiitti) 2 Karkaisu ja päästö Muutama vuosi

Lisätiedot

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset

Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Lujat termomekaanisesti valssatut teräkset Sakari Tihinen Tuotekehitysinsinööri, IWE Ruukki Metals Oy, Raahen terästehdas 1 Miten teräslevyn ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa terästehtaassa? Seostus (CEV,

Lisätiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot

Esitiedot. Luento 6. Esitiedot Esitiedot Luento 6 Miten terästen karkenevuutta voidaan parantaa? Miten päästölämpötila ja aika vaikuttavat karkaistun rakenteen mekaanisiin ominaisuuksiin? Mitä tarkoittaa päästöhauraus? 2 Esitiedot Epäselviä

Lisätiedot

Luento 5 Hiiliteräkset

Luento 5 Hiiliteräkset Luento 5 Hiiliteräkset Hiiliteräkset Rauta (

Lisätiedot

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti

Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Keskinopea jäähtyminen: A => Bainiitti Fe 3 C F = Bainiitti (B) C ehtii diffundoitua lyhyitä matkoja. A A A A Lämpötila laskee è Austeniitti Ferriitti Austeniitti => ferriitti muutos : atomit siirtyvät

Lisätiedot

Kon Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Kon Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Kon-67.3110 Harjoitus 4: standardit ja terästunnukset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Harjoitus 4 Tällä kerralla tutustutaan erilaisiin terästen nimikejärjestelmiin ja

Lisätiedot

Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit.

Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit. Ruostumattoman teräksen valmistaminen loppupään terässulattoprosessit www.outokumpu.com Johdanto Tuotantokaavio AOD-konvertteri AOD Senkka-asema SA Yhteenveto Ruostumaton teräs Ruostumaton teräs koostuu

Lisätiedot

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt Yksinkertaiset lämpökäsittelyt Pehmeäksihehkutus Nostetaan lämpötilaa Diffuusio voi tapahtua Dislokaatiot palautuvat Materiaali pehmenee Rekristallisaatio Ei ylitetä faasirajoja

Lisätiedot

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit

Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy. Teräsvalujen raaka-ainestandardit Teräsvalut Valunhankintakoulutus 15.-16.3. 2007 Pirjo Virtanen Metso Lokomo Steels Oy Teräsvalujen raaka-ainestandardit - esitelmän sisältö Mitä valun ostaja haluaa? Millaisesta valikoimasta valuteräs

Lisätiedot

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaation jännitystila Dislokaatioiden vuorovaikutus Jännitystila aiheuttaa dislokaatioiden vuorovaikutusta

Lisätiedot

Valurauta ja valuteräs

Valurauta ja valuteräs Valurauta ja valuteräs Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Valurauta ja valuteräs ovat raudan (Fe), hiilen (C), piin (Si) ja mangaanin (Mn) sekä muiden seosaineiden

Lisätiedot

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla

Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Luento 1 Rauta-hiili tasapainopiirros Austeniitin hajaantuminen perliittimekanismilla Vapaa energia ja tasapainopiirros Allotropia - Metalli omaksuu eri lämpötiloissa eri kidemuotoja. - Faasien vapaat

Lisätiedot

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA

METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA METALLIEN JALOSTUKSEN YLEISKUVA Raaka-aine Valu Valssaus/pursotus/ Tuotteet syväveto KAIVOS malmin rikastus MALMI- ja/tai KIERRÄTYSMATERIAALI- POHJAINEN METALLIN VALMISTUS LEVYAIHIO TANKOAIHIO Tele- ja

Lisätiedot

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset

Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset Fe - Nb - C ja hienoraeteräkset 0.10 %Nb 0.08 NbC:n liukoisuus austeniitissa γ + NbC 1200 C 0.06 0.04 1100 C 0.02 0 γ 0 0.05 0.1 0.15 0.2 %C Tyypillinen C - Nb -yhdistelmä NbC alkaa erkautua noin 1000

Lisätiedot

LPK / Oulun yliopisto

LPK / Oulun yliopisto 1 Coal Raahe Works Production Flow Limestone Plate rolling Direct quenching and Marking Normalising furnace Lime kilns Pusher type slab reheating furnaces Plate mill Pre-leveller accelerated cooling Hot

Lisätiedot

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000

Deformaatio. Kiteen teoreettinen lujuus: Todelliset lujuudet lähempänä. σ E/8. σ E/1000 Deformaatio Kertaus Deformaatio Kiteen teoreettinen lujuus: σ E/8 Todelliset lujuudet lähempänä σ E/1000 3 Dislokaatiot Mekanismi, jossa deformaatio mahdollista ilman että kaikki atomisidokset murtuvat

Lisätiedot

B.1 Johdatus teräkseen

B.1 Johdatus teräkseen B.1 Johdatus teräkseen 1 B.1.1 Terästen valmistus B.1.1.1 Terästen valmistus raakaraudasta Masuunissa valmistettu raakarauta sisältää 4-5 % hiiltä. Teräksissä pitoisuus on tavallisimmin alle 1 % ja yleisissä

Lisätiedot

2. Sulattamisen periaate

2. Sulattamisen periaate 2. Sulattamisen periaate Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Valamiseen tarvittava sula metalli saadaan aikaan sulattamalla sopivaa metalliromua tai metalliharkkoja sulatusuunissa. Sulattamiseen

Lisätiedot

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2%

Mikä on ruostumaton teräs? Fe Cr > 10,5% C < 1,2% Cr > 10,5% C < 1,2% Mikä on ruostumaton teräs? Rautaseos, johon on seostettu 10,5 % kromia ja 1,2 % hiiltä. Seostuksen ansiosta ruostumattomaan teräkseen muodostuu korroosiolta suojaava sekä itsekorjautuva

Lisätiedot

TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta

TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta TERÄKSISTÄ Terästen luokittelusta Seostamattomat teräkset (niukkaseosteiset teräkset) Ruostumattomat teräkset Mangaaniteräkset Pikateräkset Työkaluteräkset Kuumalujat teräkset Tulenkestävät teräkset 1

Lisätiedot

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos

Kon Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Kon-67.3110 Teräkset Viikkoharjoitus 2. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikan laitos Luennolta: Perustieto eri ilmiöistä Kirjoista: Syventävä tieto eri

Lisätiedot

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi

FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET. www.polarputki.fi FERRIITTISET RUOSTUMATTOMAT TERÄKSET www.polarputki.fi Polarputken valikoimaan kuuluvat myös ruostumattomat ja haponkestävät tuotteet. Varastoimme saumattomia ja hitsattuja putkia, putkenosia sekä muototeräksiä.

Lisätiedot

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää

kansainvälisyys JACQUET johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 483 työntekijää JACQUET kansainvälisyys johtava, maailmanlaajuinen ruostumattomien kvarttolevyjen käyttäjä 43 työntekijää 3 yksikköä 20 eri maassa / 21 palvelukeskusta 7 500 asiakasta 60 eri maassa liikevaihto 23 M5 7

Lisätiedot

Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta

Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Tasapainopiirrokset Binäärinen tasapaino, ei täyttä liukoisuutta Binäärinen tasapaino Kiinteässä tilassa koostumuksesta riippuen kahta faasia Eutektisella koostumuksella ei puuroaluetta Faasiosuudet muuttuvat

Lisätiedot

Petri Rantapelkonen TERÄKSEN VALMISTAMINEN

Petri Rantapelkonen TERÄKSEN VALMISTAMINEN Petri Rantapelkonen TERÄKSEN VALMISTAMINEN Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma 2014 TERÄKSEN VALMISTAMINEN Rantapelkonen, Petri Satakunnan ammattikorkeakoulu Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma

Lisätiedot

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com

Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus. May 12, 2011 www.outokumpu.com Ferriittiset ruostumattomat teräkset ja niiden hitsaus May 12, 2011 www.outokumpu.com Ruostumattomat teräkset Ferriittisten ominaisuudet Ferriittisten hitsaus 2 12.5.2011 Hannu-Pekka Heikkinen Ruostumaton

Lisätiedot

B.3 Terästen hitsattavuus

B.3 Terästen hitsattavuus 1 B. Terästen hitsattavuus B..1 Hitsattavuus käsite International Institute of Welding (IIW) määrittelee hitsattavuuden näin: Hitsattavuus ominaisuutena metallisessa materiaalissa, joka annetun hitsausprosessin

Lisätiedot

Raudan valmistus masuunissa

Raudan valmistus masuunissa Raudan valmistus masuunissa Valtaosa maailman rautamalmista valmistetaan raakaraudaksi masuuneissa. Pääosa raakaraudasta käytetään sulana teräksen valmistukseen. Masuuni on ikivanha keksintö. Todennäköisesti

Lisätiedot

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN

TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS HITSATTAVUUTEEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0400 Kandidaatintyö ja seminaari TERÄSTEN STANDARDINMUKAISET SEOSAINEPITOISUUDET JA NIIDEN VAIHTELUIDEN VAIKUTUS

Lisätiedot

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita.

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita. www.polarputki.fi 2 aksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta tekee

Lisätiedot

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT

81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT 81 RYHMÄ MUUT EPÄJALOT METALLIT; KERMETIT; NIISTÄ VALMISTETUT TAVARAT Alanimikehuomautus 1. Edellä 74 ryhmän 1 huomautusta, jossa määritellään "tangot, profiilit, lanka, levyt, nauhat ja folio", noudatetaan

Lisätiedot

Polarputki kumppanina takaa korkean laadun pyöröteräsvalinnoissa Polarputki on toimittanut pyöröteräksiä suomalaisille

Polarputki kumppanina takaa korkean laadun pyöröteräsvalinnoissa Polarputki on toimittanut pyöröteräksiä suomalaisille www.polarputki.fi 2 3 aksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta

Lisätiedot

Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Luento 4 Karkenevuus ja pääseminen Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Karkenevuus Honeycombe & Bhadeshia ch 8 s. 151-170 Uudistettu Miekk oja luku

Lisätiedot

Terästen lämpökäsittelyn perusteita

Terästen lämpökäsittelyn perusteita Terästen lämpökäsittelyn perusteita Austeniitin nopea jäähtyminen Tasapainopiirroksen mukaiset faasimuutokset edellyttävät hiilen diffuusiota Austeniitin hajaantuminen nopeasti = ei tasapainon mukaisesti

Lisätiedot

Dislokaatiot - pikauusinta

Dislokaatiot - pikauusinta Dislokaatiot - pikauusinta Ilman dislokaatioita Kiteen teoreettinen lujuus ~ E/8 Dislokaatiot mahdollistavat deformaation Kaikkien atomisidosten ei tarvitse murtua kerralla Dislokaatio etenee rakeen läpi

Lisätiedot

PL OULUN YLIOPISTO PUH. (08) TELEKOPIO (08) pentti.karjalainen oulu.fi

PL OULUN YLIOPISTO PUH. (08) TELEKOPIO (08) pentti.karjalainen oulu.fi PL 4200 90014 OULUN YLIOPISTO PUH. (08) 553 2020 TELEKOPIO (08) 553 2165 pentti.karjalainen oulu.fi Sähköiseen muotoon 2004 saatetun painoksen stilisoitu versio 2006. 2 3 4 5 6 7 Kuva 1.2. Teräksen tuotanto

Lisätiedot

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita.

Vapaataontapuristimien puristusvoima on 80/100, 55 ja 20 meganewtonia. Niillä voidaan takoa jopa 160 tonnin painoisia kappaleita. www.polarputki.fi 2 Saksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta tekee

Lisätiedot

ThyssenKrupp Steel Europe

ThyssenKrupp Steel Europe Erikoislujat erikoisrakenneteräkset Laatu ennen määrää Steel Europe Meidän tulevaisuus on teräksessä high strength Erikoislujat nuorrutuskarkaistut N-A-XTRA XABO ja XABO high strength -rakenneteräkset

Lisätiedot

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet

www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet www.ruukki.com MINERAALI- TUOTTEET Kierrätys ja Mineraalituotteet Masuunihiekka stabiloinnit (sideaineena) pehmeikkörakenteet sidekivien alusrakenteet putkijohtokaivannot salaojan ympärystäytöt alapohjan

Lisätiedot

HYDRAULIIKKATUOTTEET

HYDRAULIIKKATUOTTEET HYDRAULIIKKATUOTTEET www.polarputki.fi 2 HYDRAULIIKKATUOTTEET 3 Polarputki on toimittanut teräksiä suomalaiseen sylinterinvalmistukseen vuodesta 1973. Vuosikyenien kokemuksella olee valinneet kumppaneiksee

Lisätiedot

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia

Ultralujien terästen hitsausmetallurgia 1 Ultralujien terästen hitsausmetallurgia CASR-Steelpolis -seminaari Oulun yliopisto 16.5.2012 Jouko Leinonen Nostureita. (Rautaruukki) 2 Puutavarapankko. (Rautaruukki) 3 4 Teräksen olomuodot (faasit),

Lisätiedot

SYLINTERIPUTKET JA KROMATUT TANGOT

SYLINTERIPUTKET JA KROMATUT TANGOT SYLINTERIPUTKET JA KROMATUT TANGOT URANIE INTERNATIONAL {Thalachrome} Ranskalainen URANIE INTERNATIONAL on maailman johtava kromattujen tankojen valmistaja. Jatkuva kehitystyö ja investoinnit uudenaikaisimpiin

Lisätiedot

Mak Sovellettu materiaalitiede

Mak Sovellettu materiaalitiede .106 tentit Tentti 21.5.1997 1. Rekristallisaatio. 2. a) Mitkä ovat syyt metalliseosten jähmettymisen yhteydessä tapahtuvalle lakimääräiselle alijäähtymiselle? b) Miten lakimääräinen alijäähtyminen vaikuttaa

Lisätiedot

TYÖVÄLINEIDEN KARKAISU

TYÖVÄLINEIDEN KARKAISU TYÖVÄLINEIDEN KARKAISU 12 bar 10 bar 10 bar Pakkaskarkaisu Teräksen karkaisun yhteydessä tehtävää kylmäkäsittelyä on perinteisesti kutsuttu pakkaskarkaisuksi. Pakkaskarkaisu tarkoittaa sitä että karkaisuhehkutuksen

Lisätiedot

Alumiinin ominaisuuksia

Alumiinin ominaisuuksia Alumiini Alumiini Maaperän yleisin metalli Kuuluu kevytmetalleihin Teräksen jälkeen käytetyin metalli Käytetty n. 110 v. Myrkytön Epämagneettinen Kipinöimätön 1 Alumiinin ominaisuuksia Tiheys, ~ teräs/3

Lisätiedot

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L 1/5 Boliden Kevitsa Mining Oy Kevitsantie 730 99670 PETKULA Tutkimuksen nimi: Kevitsan vesistötarkkailu 2017, elokuu Näytteenottopvm: 22.8.2017 Näyte saapui: 23.8.2017 Näytteenottaja: Eerikki Tervo Analysointi

Lisätiedot

Kon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Kon Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Kon-67.3110 Harjoitus 8: Ruostumattomat teräkset Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto EN AISI/SAE Tyyppi 1.4021 1.4301 1.4401 1.4460 304L 201 316LN 321H EN vs AISI/SAE tunnukset

Lisätiedot

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita.

Normaalisti valmistamme vastuksia oheisen taulukon mukaisista laadukkaista raaka-aineista. Erikoistilauksesta on saatavana myös muita raaka-aineita. Putkivastuksien vaippaputken raaka-aineet Vastuksen käyttölämpötila ja ympäristön olosuhteet määräävät minkälaisesta materiaalista vastuksen vaippaputki on valmistettu. Tavallisesti käytettäviä aineita

Lisätiedot

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä Särmädislokaatio 2 Ruuvidislokaatio 3 Dislokaatioiden ominaisuuksia Eivät ala/lopu tyhjästä, vaan: muodostavat ympyröitä alkavat/loppuvat raerajoille,

Lisätiedot

2.2 RAKENNETERÄSTUOTTEET

2.2 RAKENNETERÄSTUOTTEET 2. RAKENNETERÄKSET Luja, homogeeninen ja melkein isotrooppinen aine Hoikat ja ohuet rakenteet Epästabiiliusilmiöt Sitkeyden puute valssausta vastaan kohtisuorassa suunnassa Muut materiaaliominaisuudet

Lisätiedot

Luento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luento 2. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Luento 2 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Rauta-hiili -tasapainopiirros Honeycombe & Bhadeshia s. 30-41. Uudistettu Miekk oj s. 268-278. Rauta (Fe)

Lisätiedot

HYDRAULIIKKATUOTTEET

HYDRAULIIKKATUOTTEET HYDRAULIIKKATUOTTEET www.polarputki.fi 2 Uranien kuukausittainen tuotantokapasiteetti on 3500 tonnia kromattuja tankoja. 23000 m 2 :n tuotanto- ja varastotilat sijaitsevat Pariisin läheisyydessä Le Meux:ssa.

Lisätiedot

Esipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry

Esipuhe. Helsingissä heinäkuussa 2004 Lämpökäsittelyn toimialaryhmä Teknologiateollisuus ry Lämpökäsittelyoppi Esipuhe Metallit ovat kiehtova materiaaliryhmä erityisesti siksi, että niiden ominaisuudet ovat muunneltavissa hyvin laajasti. Metalleja voidaan seostaa keskenään, mutta ennen kaikkea

Lisätiedot

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Standarditeräkset, vertailu, nimikkeet ja tunnukset

KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Standarditeräkset, vertailu, nimikkeet ja tunnukset KUUMAVALSSATUT TERÄSLEVYT JA -KELAT Standarditeräkset, vertailu, nimikkeet ja tunnukset www.ruukki.fi Raahen tehdas valmistaa eurooppalaisten EN-standardien ja muiden kansainvälisten standardien mukaisia

Lisätiedot

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset

Rauno Toppila. Kirjallisuusselvitys. Ferriittiset ruostumattomat teräkset Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat teräkset Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja E. Työpapereita 1/2010 Rauno Toppila Kirjallisuusselvitys Ferriittiset ruostumattomat

Lisätiedot

BUDERUS EDELSTAHL. Buderus Edelstahl GmbH l P.O. 1449 l D- 35576 Wetzlar

BUDERUS EDELSTAHL. Buderus Edelstahl GmbH l P.O. 1449 l D- 35576 Wetzlar PYÖRÖTERÄKSET BUDERUS EDELSTAHL Saksalainen Buderus Edelstahl GmbH on Euroopan johtavia korkealaatuisten vaihde- ja erikoisterästen valmistajia. Buderuksen kokemus erikoisterästen valmistuksesta ja jalostuksesta

Lisätiedot

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö

Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015. Karkaisu ja päästö 1 Teräkset Kon-67.3110 kurssi Tekn. tri Kari Blomster LÄMPÖKÄSITTELY KARKAISUT 10.3.2015 Karkaisu ja päästö Teräs kuumennetaan austeniittialueelleen (A), josta se jäähdytetään nopeasti (sammutetaan) nesteeseen,

Lisätiedot

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA.

TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. 1 SAVONIA-AMK TEKNIIKKA/ KUOPIO HitSavonia- projekti Seppo Vartiainen Esitelmä paineastiat / hitsausseminaarissa 1.11.05 TERÄKSEN KÄYTTÄYTYMINEN ÄÄRIOLOSUHTEISSA. Kylmät olosuhteet. Teräksen transitiokäyttäytyminen.

Lisätiedot

Kon Teräkset Harjoituskierros 6.

Kon Teräkset Harjoituskierros 6. Kon-67.3110 Teräkset Harjoituskierros 6. Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikan tutkimusryhmä Koneenrakennustekniikka Viikkoharjoitus #6 - kysymykset Mitä on karkaisu? Miten karkaisu suunnitellaan?

Lisätiedot

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta

UDDEHOLM VANADIS 4 EXTRA. Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet. Käyttökohteet. Ominaisuudet. Yleistä. Työkalun suorituskyvyn kannalta 1 (6) Työkaluteräksen kriittiset ominaisuudet Ohjeanalyysi % Toimitustila C 1,4 Si 0,4 Mn 0,4 Cr 4,7 Mo 3,5 pehmeäksihehkutettu noin 230 HB V 3,7 Työkalun suorituskyvyn kannalta käyttökohteeseen soveltuva

Lisätiedot

Rautametallien sulatuksen raaka ja apuaineet 1

Rautametallien sulatuksen raaka ja apuaineet 1 Rautametallien sulatuksen raaka ja apuaineet Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Valuraudan ja valuteräksen raaka ainekanta muodostuu metallisista raaka aineista,

Lisätiedot

Muottiin karkaisun metallurgia

Muottiin karkaisun metallurgia Muottiin karkaisun metallurgia Henri Järvinen Tampereen teknillinen yliopisto Materiaalitieteen laboratorio/metalliteknologian tutkimusryhmä Lämpökäsittely- ja takomopäivät 10.-11.10.2017 Tampere Metallurgia

Lisätiedot

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi

Metallit 2005. juha.nykanen@tut.fi Metallit 2005 juha.nykanen@tut.fi Lämpökäsittely Austenointi tehdään hyvin korkeassa lämpötilassa verrattuna muihin teräksiin Liian korkea lämpötila tai liian pitkä aika voivat aiheuttaa vetelyjä, rakeenkasvua,

Lisätiedot

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ

JAKSOLLINEN JÄRJESTELMÄ JASOLLINEN JÄRJESTELMÄ Oppitunnin tavoite: Oppitunnin tavoitteena on opettaa jaksollinen järjestelmä sekä sen historiaa alkuainepelin avulla. Tunnin tavoitteena on, että oppilaat oppivat tieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

XV JAKSO EPÄJALOT METALLIT JA EPÄJALOSTA METALLISTA VALMISTETUT TAVARAT

XV JAKSO EPÄJALOT METALLIT JA EPÄJALOSTA METALLISTA VALMISTETUT TAVARAT XV JAKSO EPÄJALOT METALLIT JA EPÄJALOSTA METALLISTA VALMISTETUT TAVARAT Huomautuksia 1. Tähän ksoon eivät kuulu: a) valmistetut maalit, musteet muut metallisuomuihin tai -uheeseen perustuvat tuotteet (nimikkeet

Lisätiedot

Teollinen kaivostoiminta

Teollinen kaivostoiminta Teollinen kaivostoiminta Jouni Pakarinen Kuva: Talvivaara 2007 -esite Johdanto Lähes kaikki käyttämämme tavarat tai energia on tavalla tai toisella sijainnut maan alla! Mineraali = on luonnossa esiintyvä,

Lisätiedot

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1

Puukkoteräkset. Juha Perttula. www.terastieto.com. Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Puukkoteräkset Juha Perttula www.terastieto.com Juha Perttula, Puukkoteräkset 1 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1. Rauta ja teräs 4 Meteoriittirauta 4, Malmista takoraudaksi ja teräkseksi 6, Valurauta 6, Valuraudan

Lisätiedot

PRODCOM-luettelo 2014 / A. Tuotteet

PRODCOM-luettelo 2014 / A. Tuotteet 1 / 16 ' Tilastokeskus PRODCOM-luettelo 2014 / A. Tuotteet Toimiala 24 Metallien jalostus Sarake 'Tuotannon tyyppi' kertoo, mitä tietoja nimikkeestä tiedustellaan: S = myyty tuotanto, T = myyty tuotanto

Lisätiedot

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet

UDDEHOLM UNIMAX 1 (5) Yleistä. Käyttökohteet. Mekaaniset ominaisuudet. Ominaisuudet. Fysikaaliset ominaisuudet 1 (5) Yleistä Uddeholm Unimax on kromi/molybdeeni/vanadiini - seosteinen muovimuottiteräs, jonka ominaisuuksia ovat: erinomainen sitkeys kaikissa suunnissa hyvä kulumiskestävyys hyvä mitanpitävyys lämpökäsittelyssä

Lisätiedot

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi

KOVAJUOTTEET 2009. Somotec Oy. fosforikupari. hopea. messinki. alumiini. juoksutteet. www.somotec.fi KOVAJUOTTEET 2009 fosforikupari hopea messinki alumiini juoksutteet Somotec Oy www.somotec.fi SISÄLLYSLUETTELO FOSFORIKUPARIJUOTTEET Phospraz AG 20 Ag 2% (EN 1044: CP105 ). 3 Phospraz AG 50 Ag 5% (EN 1044:

Lisätiedot

11. Valuteräksen sulatus ja käsittely

11. Valuteräksen sulatus ja käsittely 11. Valuteräksen sulatus ja käsittely Raimo Keskinen Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto 11.1 Lyhyesti Sulaksi ajo eli mellotus Sulaksi ajossa pyritään käyttämään kohta aloituksen jälkeen täyttä sähkötehoa

Lisätiedot

Corthal, Thaloy ja Stellite

Corthal, Thaloy ja Stellite Corthal, Thaloy ja Stellite KOVAHITSAUSTÄYTELANGAT KORJAUS JA KUNNOSSAPIDON AMMATTILAISILLE SOMOTEC Oy Tototie 2 70420 KUOPIO puh. 0207 969 240 fax. 0207 969 249 email: somotec@somotec.fi internet: www.somotec.fi

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari

LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma BK10A0401 Kandidaatintyö ja seminaari RAKENNNUSTUOTEASETUKSEN (305/2011/EC) TUOMAT VAATIMUKSET HITSAUSTOIMINNALLE

Lisätiedot

Kulutusta kestävät teräkset

Kulutusta kestävät teräkset Kulutusta kestävät teräkset durostat Muutokset mahdollisia ilman eri ilmoitusta. Alkuperäinen englanninkielinen versio osoitteessa www.voestalpine.com/grobblech Tekniset toimitusehdot durostat Kesäkuu

Lisätiedot

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Firan vesilaitos. Laitosanalyysit. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Laitosanalyysit Firan vesilaitos Lämpötila C 3 8,3 8,4 4 8,4 9 ph-luku 3 6,5 6,5 4 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 3 0,53 0,59 4 1 1,1 Happi 3 2,8 4 4 11,4 11,7 Hiilidioksidi 3 23,7 25 4 1 1,9 Rauta Fe 3

Lisätiedot

17. Tulenkestävät aineet

17. Tulenkestävät aineet 17. Tulenkestävät aineet Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Alkuaineiden oksidit voidaan jakaa kemiallisen käyttäytymisensä perusteella luonteeltaan happamiin, emäksisiin ja neutraaleihin

Lisätiedot

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA

HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Teknillinen tiedekunta Konetekniikan koulutusohjelma Severi Iso-Markku HITSAUSVIRTALÄHTEEN OHJAUS LÄMMÖNTUONNIN JA JATKUVAN JÄÄHTYMISEN S-KÄYRÄN PERUSTEELLA Työn tarkastajat:

Lisätiedot

Valujen lämpökäsittely

Valujen lämpökäsittely Valujen lämpökäsittely Lämpökäsittelyillä muutetaan materiaalin ominaisuuksia, lujuutta, sitkeyttä ja työstettävyyttä. Lämpökäsiteltävyyden ja lämpökäsittelyn käytön suhteen materiaalit voidaan jakaa ryhmiin

Lisätiedot

2. RAKENNETERÄKSET 2.2 RAKENNETERÄSTUOTTEET

2. RAKENNETERÄKSET 2.2 RAKENNETERÄSTUOTTEET 2. RAKENNETERÄKSET Luja, homogeeninen ja melkein isotrooppinen aine Hoikat ja ohuet rakenteet Epästabiiliusilmiöt Sitkeyden puute valssausta vastaan kohtisuorassa suunnassa Muut materiaaliominaisuudet

Lisätiedot

Luento 1. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto

Luento 1. Kon Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Luento 1 Kon-67.3110 Teräkset DI Timo Kiesi Koneenrakennuksen materiaalitekniikka Aalto-yliopisto Miksi oma kurssi teräksille? Teräsintro Teräksen valmistus ja terästuotteita Mitä on teräs? Rauta Alkuaine

Lisätiedot

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus

Hakemisto. C CCT-käyrä... ks. S-käyrä CVD-pinnoitus...ks. kaasufaasipinnoitus A A 1-lämpötila... 17 A 3-lämpötila... 17 Abrasiivinen kuluminen... 110 A cm-lämpötila... 17 Adhesiivinen kitka... 112 Adhesiivinen kuluminen... 110 ADI... ks. ausferriittinen pallografiittivalurauta Adusointi...

Lisätiedot

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella

Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Sivu 1/6 Hitsausrailon puhtaus ja puhdistus raepuhalluksella Kirjoittaja Seppo Koivuniemi, Finnblast Oy Hyvän tuottavuuden yhtenä kulmakivenä on tehdä kerralla oikeaa laatua niin, että korjauksia ei tarvita.

Lisätiedot

Korkeiden lämpötilojen teräkset

Korkeiden lämpötilojen teräkset Timo Kauppi Korkeiden lämpötilojen teräkset Kirjallisuustutkimus Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja B. Raportit ja selvitykset 12/2013 Korkeiden lämpötilojen teräkset Timo Kauppi Korkeiden

Lisätiedot

Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS

Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS Työ 3: STAATTISET ELPYMISMEKANISMIT JA METALLIEN ISKUSITKEYS Muokkaus kasvattaa dislokaatioiden määrää moninkertaiseksi muokkaamattomaan metalliin verrattuna. Tällöin myös metallin lujuus on kohonnut huomattavasti,

Lisätiedot

I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä:

I. Lämpökäsittely. I.1 Miksi? Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto. Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: I. Lämpökäsittely Pekka Niemi - Tampereen ammattiopisto Kuva 284. Lämpökäsittelyhehkutus tapahtunut, uunin ovi aukaistu I.1 Miksi? Valukappaleita lämpökäsitellään seuraavista syistä: poistetaan ei-toivottuja

Lisätiedot

Esitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot

Esitiedot. Valuraudat. Esitiedot. Esitiedot Esitiedot Valuraudat juha.nykanen@tut.fi Mistä tulevat nimitykset valkoinen valurauta ja harmaa valurauta? Miten ja miksi niiden ominaisuudet eroavat toisistaan? Miksi sementiitti on kovaa ja haurasta?

Lisätiedot

Luento 11 Lujien terästen kehitystrendit

Luento 11 Lujien terästen kehitystrendit Luento 11 Lujien terästen kehitystrendit Lujat teräkset standardeissa - Nuorrutusteräkset: seostamattomat teräkset (SFS-EN 10083-2: C60, R e min. 580 MPa ja R m 850 1000 MPa) - Nuorrutusteräkset: seostetut

Lisätiedot

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3

KJR-C2004 materiaalitekniikka. Harjoituskierros 3 KJR-C2004 materiaalitekniikka Harjoituskierros 3 Tänään ohjelmassa 1. Tasapainopiirros 1. Tulkinta 2. Laskut 2. Faasimuutokset 3. Ryhmätyöt 1. Esitehtävän yhteenveto (palautetaan harkassa) 2. Ryhmätehtävä

Lisätiedot

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi

Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi. Lkm keski- maksimi Lkm keski- maksimi Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 9,5 14,4 12 7,9 8,5 ph-luku 12 6,6 6,7 12 8,0 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 0,5 0,5 12 1,1 1,1 Happi mg/l 12 4,2 5,3 12 11,5 13,2 Hiilidioksidi mg/l 12 21

Lisätiedot

VAATIVIEN MATERIAALIEN HITSAUS KATTILARAKENTEISSA Hitsaustekniikkapäivät, Tampere Kari Mäkelä

VAATIVIEN MATERIAALIEN HITSAUS KATTILARAKENTEISSA Hitsaustekniikkapäivät, Tampere Kari Mäkelä VAATIVIEN MATERIAALIEN HITSAUS Hitsaustekniikkapäivät, Tampere Kari Mäkelä TÄMÄ ESITELMÄ SISÄLTÄÄ 1. MUUTOKSET KATTILALIIKETOIMINNASSA 2. VAIKUTUS KATTILARAKENTEISIIN 3. MATERIAALIEN MUUTOS 4. MATERIAALIEN

Lisätiedot

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla

METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT. Copyright Isto Jokinen. Käyttö opetuksessa tekijän luvalla METALLITUOTTEIDEN MAALAUS MAALATTAVAT METALLIT 1 YLEISIMMÄT MAALATTAVAT METALLIT 1. Kylmävalssattu teräs 2. Kuumavalssattu teräs 3. Sinkitty teräs 4. Valurauta 5. Alumiini Myös ruostumatonta terästä, anodisoitua

Lisätiedot

Pehmeä magneettiset materiaalit

Pehmeä magneettiset materiaalit Pehmeä magneettiset materiaalit Timo Santa-Nokki Pehmeä magneettiset materiaalit Johdanto Mittaukset Materiaalit Rauta-pii seokset Rauta-nikkeli seokset Rauta-koboltti seokset Amorfiset materiaalit Nanomateriaalit

Lisätiedot

Metallurgian perusteita

Metallurgian perusteita Metallurgian perusteita Seija Meskanen, Teknillinen korkeakoulu Pentti Toivonen, Teknillinen korkeakoulu Korkean laadun saavuttaminen edellyttää sekä rauta että teräsvalujen tuotannossa tiukkaa prosessikuria

Lisätiedot

Konvertteriprosessien ilmiöpohjainen mallinnus Tutkijaseminaari 24.11.2011, Oulu

Konvertteriprosessien ilmiöpohjainen mallinnus Tutkijaseminaari 24.11.2011, Oulu Konvertteriprosessien ilmiöpohjainen mallinnus Tutkijaseminaari 24.11.2011, Oulu Ville-Valtteri Visuri Ville-Valtteri Visuri Prosessimetallurgian laboratorio PL 4300 90014 Oulun yliopisto ville-valtteri.visuri@oulu.fi

Lisätiedot

Metalliseokset. Alumiiniseokset. ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök

Metalliseokset. Alumiiniseokset. ValuAtlas Suunnittelijan perusopas Seija Meskanen, Tuula Höök Metalliseokset Seija Meskanen Teknillinen korkeakoulu Tuula Höök Tampereen teknillinen yliopisto Alumiiniseokset Eri tavoin seostettu alumiini sopii kaikkiin yleisimpiin valumenetelmiin. Alumiiniseoksia

Lisätiedot