NUÕRTTSÄÄʹMǨIÕLL DA KULTTUR 40 MN MÄTTʼTEMPLAAN KOLTANSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 OV OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 NUÕRTTSÄÄʹMǨIÕLL DA KULTTUR 40 MN MÄTTʼTEMPLAAN KOLTANSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 OV OPETUSSUUNNITELMA 1

2 SIISKÂŽ SISÄLTÖ 1 ČIÕʹLǦǦÕS ESITTELY 2 TÄÄVTÕÕZZ TAVOITTEET 3 MÄTTʼTEM-METOOD OPETUSMETODIT 4 MÄTTJEMVUÄʹPSTUMUŠ OPINTONEUVONTA 5 MÄTTJUMUUŽŽI ÄRVVTÕÕLLÂM OPINTOJEN ARVIOINTI 6 MÄTTJUMUUŽŽI ČIÕʹLǦǦÕS OPINTOJEN KUVAUS 7 KUURSI ČIÕʹLǦǦÕS KURSSIEN KUVAUS 7.1 Takai mättjumuužž 5 mn Yleiset opinnot 5 ov 7.2 Mättjumuužž, koid vaʹlljeet friijeld 4 mn Vapaasti valittavat opinnot 4 ov 7.3 Nuõrttsääʹmǩiõl mättjumuužž 21 mn Koltansaamen kielen opinnot Sääʹmkulttuur mättjumuužž 10 mn Kolttasaamelaisen kulttuurin opinnot 10 ov 2

3 1 ČIÕʹLǦǦÕS ESITTELY Saamelaisalueen koulutuskeskuksen koltansaamen kielen ja kulttuurin koulutus kestää vuoden ja on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa. Koulutus koostuu koltansaamen kielen ja kulttuurin opinnoista (31 ov) sekä yleisistä ja vapaasti valittavista kursseista. Koulutus on tarkoitettu kaikille koltansaamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle koltansaamen kielen alkeista, joten aiempia saamen opintoja ei vaadita. Opetuskielenä on aluksi suomi ja opintojen edetessä koltansaame. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä koltansaamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. Opintojen on pitkälti koottu inarinsaamen ja pohjoissaamen kielen ja kulttuurin linjojen opintosuunnitelmien sekä inarinsaamen kielen täydennyskoulutuksen ( ) kokemusten pohjalta. 2 TÄÄVTÕÕZZ TAVOITTEET Oppiaineen tavoitteena on kouluttaa monitaitoisia kielen ammattilaisia saamelaisyhteisön tarpeisiin, antaa opiskelijoille hyvä kirjallinen ja suullinen taito koltansaamen kielessä ja valmiudet käyttää koltansaamea erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa. Opiskelijat, joilla on yleiset edellytykset osallistua ylioppilastutkintoon, voivat suorittaa koltansaamen kielen ja kulttuurin koulutuksen käytyään myös koltansaamen kielen lyhyen oppimäärän ylioppilaskokeen. Koulutuksen tavoitteena on myös antaa opiskelijoille tietoa kolttasaamelaisten historiasta, perinteistiedosta, nykykulttuurista ja yhteiskunnallisista erityispiirteistä. Koulutuksen perustana on myös tutustua kielen revitalisaatioon eli elvytykseen ja olla osa tätä yhteistä tta. 3 MÄTTʼTEM-METOOD OPETUSMETODIT Koltansaamen kielen ja kulttuurin opiskelu perustuu runsaaseen vuorovaikutukseen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Sosiaalisella yhteisöllä on suuri merkitys oppimisessa ja näin vuorovaikutteinen oppiminen ja osaaminen tulevat hyödynnettyä. Myös kulttuurikurssien tekemällä oppiminen metodi ja kielimestari-oppilas metodi ovat hyväksi havaittuja tapoja oppia kieltä. Opiskelu järjestetään kielikylpymenetelmää soveltaen siten, että koulutus toteutetaan pääasiassa koltansaameksi. Alussa apukielenä käytetään suomea, mutta alkeiden jälkeen opetuskielenä käytetään yksinomaan koltansaamea. Opetus toteutetaan pääosin lähiopiskeluna sekä itsenäisenä opiskeluna. 3

4 Opiskelijoita tuetaan tekemään yksilöllisiä valintoja oppimisprosessissaan. Käytännön yhteistyö kielimestareiden ja muiden kolttasaamelaistoimijoiden kesken lisää opiskelun elämänläheisyyttä ja syvällisyyttä. Oppimistehtäviä rakennetaan todellisen elämän esimerkkien avulla, ja opiskelijaa ohjataan tutkivan oppimisen suuntaan. Opiskelijaa pyritään valmentamaan valinnoissaan ja opinnoissaan suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja vastuulliseen toimintaan sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Oma-aloitteisuus ja aktiivisuus opiskelussa ovat tärkeitä tavoitteita. 4 MÄTTJEMVUÄʹPSTUMUŠ OPINTONEUVONTA Syyslukukauden alussa opiskelija tekee itselleen yhdessä luokanvalvojan kanssa henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS). Siinä otetaan huomioon oppilaan erityisyys, aikaisemmat opinnot sekä opiskelun tavoitteet. HOPS:n käsittelyä varten sovitaan erilliset ajat, jolloin on mahdollisuus keskustella tarkemmin opintoihin liittyvistä kysymyksistä luokanvalvojan kanssa. Lukuvuoden aikana opiskelija ja luokanvalvoja yhdessä arvioivat ja päivittävät opintosuunnitelmaa. HOPS:n toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan myös oppimispäiväkirjan ja/tai portfolion avulla. Opinto-ohjaaja neuvoo kaikkia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaaja on tavattavissa Saamelaisalueen koulutuskeskuksen Inarin toimipisteessä, työhuoneessa 139, puhelinnumerosta MÄTTJUMUUŽŽI ÄRVVTÕÕLLÂM OPINTOJEN ARVIOINTI Opiskelun arviointitapana käytetään itse-, vertais- ja opettajan johdolla tapahtuvaa arviointia. Opiskelijan itsearviointi toteutuu mm. oppimispäiväkirjan ja/tai portfolioiden avulla. Oppimispäiväkirjan kirjoittamisprosessissa opiskelija joutuu itse arvioimaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan eri aineissa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusaineissa aineenopettaja arvioi opiskelijan taidot opetusaineessa oppimisen arvioinnin kriteerien mukaisesti asteikolla 1 3 tai suoritettu/hylätty. (3 = kiitettävä, 2 = hyvä, 1 = tyydyttävä) 4

5 6 MÄTTJUMUUŽŽI ČIÕʹLǦǦÕS OPINTOJEN KUVAUS Koulutus koostuu yleisistä, vapaasti valittavista, koltansaamen kielen sekä kolttasaamelaisen kulttuurin opinnoista. Yleiset opinnot Tietotekniikka Opintopäiväkirja ja portfolio Digitaalinen dokumentointi Johdanto saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin Vapaasti valittavat opinnot Koltansaamen kielen opinnot Koltansaame I Koltansaame II Koltansaame III Koltansaamen kielen tutkimuksen perusteet Taivuttamisen harjoituskurssi Suullinen käyttö I Kirjallinen käyttö I Koltansaamenkielinen kaunokirjallisuus Kolttasaamelaisen kulttuurin opinnot Kalastuskurssi Ruuanlaittokurssi Käsityökurssi / helmikirjonta Mediakurssi Kielimestaritapaamiset Kieliharjoittelu 5 ov 2 ov 4 ov 2 3 ov 4 ov 4 ov 2 ov 3 ov 3 ov 10 ov 2 ov 4 ov 7 KUURSI ČIÕʹLǦǦÕS KURSSIEN KUVAUS 7.1 Takai mättjumuužž 5 mn Yleiset opinnot 5 ov Tavoitteet Yleisiä opintoja on yhteensä 5 opintoviikkoa: Tietotekniikka, Opintopäiväkirja ja portfolio, Digitaalinen dokumentointi 2 ov ja Johdanto saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin. Yleiset opinnot varmistavat, että opiskelija hallitsee opintojen menestyksekkääseen suorittamiseen tarvittavat opiskelutaidot ja perustiedot. 5

6 Tietotekniikka osaamis Kurssin käytyään opiskelija osaa käyttää erilaisia toimisto-ohjelmia ja Internetiä hyödyksi kirjallisten opiskelutehtävien, esim. opintopäiväkirjan ja erilaisten sanalistojen laatimisessa. Harjoitustehtävät, laitteen käyttö ja hallinta, tietoturva, Wordin, Excelin ja PowerPointin peruskäyttö, Internet ja sen hakupalvelut, sähköposti. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset. Kurssilla tehdyt työt kootaan portfolioon. Suomi. osaamis Koltansaame ja suomi. Opintopäiväkirja ja portfolio Opiskelija kokoaa portfolioonsa omia töitään/opiskelutehtäviään, jotka ovat olleet hänelle merkittävimpiä oppimiskokemuksia, ja arvioi ja analysoi samalla omaa oppimistaan ja osaamistaan. Konkreettisesti portfolio voi olla kansio, salkku, tiedostokansio, muistitikku, multimediadvd tai jotakin muuta - rajana on vain opiskelijan luovuus. Sisältönä voi olla oppimistehtäviä, tenttejä, työharjoitteluraportteja, opintopäiväkirjoja, valokuvia, lehtileikkeitä tai projektisuunnitelmia ja raportteja. Portfolio siis sisältää todistuskappaleita kaikesta siitä, mitä opiskelija on oppinut ja mitä hän osaa ja minkä kautta hän pystyy osaamistaan analysoimaan. Portfolion työstämisprosessi aloitetaan heti koulutuksen alettua, itsenäistä työskentelyä, portfolion kokoamista ja laatimista. Porfolion esittely lukuvuoden lopulla. osaamis Digitaalinen dokumentointi 2 ov Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tallentaa ääntä digitaalisesti ja editoida äänittämäänsä materiaalia. Opiskelija osaa soveltaa käytäntöön valokuvauksen ja kuvankäsittelyn teoriaa ja työkaluja, viestiä valokuvauksen ja kuvankäsittelyn keinoin, rajata, tarkentaa ja valottaa valokuvia, soveltaa valokuvauksen sisällöllisiä, teknisiä ja tuotannollisia periaatteita, digitoida valokuvan ja käsitellä digitaalista kuvaa kuvankäsittelyohjelmassa. Opiskelija saa valmiuksia portfolion tekemiseen. 6

7 Digitaalisen nauhoituslaitteen tekniset ominaisuudet ja käyttö, äänitallenteen ominaisuudet, tallennusmuodot ja editointi. Valokuvalla viestiminen, digitaalisen kameran tekniset ominaisuudet ja kameran käyttö, valokuvan rajaus, tarkennus, valotus, syvyysterävyys, digitaalisen kuvan ominaisuudet ja tallennusmuodot, valokuvan digitointi, digitaalisen kuvan korjailu ja käsittely, tekijänoikeustietojen tallennus ja kuvan pakkaus. Oppitunnit, äänitteiden tekeminen, valokuvien ottaminen ja portfolion laatiminen. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, portfolio. Suomi. osaamis oppi- ja oheismateriaali Johdanto saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin Kurssilla perehdytään Saamenmaahan, saamelaisiin, saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin. Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on yleistä tietoa saamen kielistä ja saamelaisesta kulttuurista. Hän osaa nimetä saamelaisryhmät ja saamelaiset elinkeinot sekä kuvailla saamelaisalueen alueellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pääelementtejä. Opiskelija tietää myös saamelaisen historian keskeisiä tapahtumia ja käännekohtia. Saamenmaan ja saamelaisten historiaa, saamelaisryhmät, saamen kielet, vuotuiskierto, luontosidonnaisuus, elinkeinot, Sámi Duodji saamelainen käsityö, saamenpuvut, joiku/livđe/leuʹdd, kansalliset symbolit, itsehallinto,, Kolttien kyläkokous, saamelaisyhdistykset, Saamelaisneuvosto, saamelaiskonferenssi, ČSVliike, saamelaistoimijat Suomessa, saamelaismedia. Kirjallisuus, esitelmät, luennot. kirjallisuus: Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi Kulonen, Ulla-Maija, Seurujärvi-Kari, Irja ja Pulkkinen, Risto 2005: The Saami A Cultural Encyclopaedia. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Seurujärvi-Kari, Irja, Halinen, Petri ja Pulkkinen, Risto (toim.) 2011: Saamentutkimus tänään. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Pennanen, Jukka ja Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen Linkola, Anni ja Linkola, Martti 2005: Kolttasaamelaiset, The Skolt Sámi. SIIDA Jeffremoff, Irja 2001: Varriistâllâm, Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Saamelaismuseosäätiö. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4 Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat Davvi Girji o.s 7

8 Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Eriksen, Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s Aikio, Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá Solbakk, Aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd Lehtola, Jorma 2005: 30 vuotta käsityö sydämellä Sámi Duodji ry Kustannus-Puntsi Sámi Duodji ry 2010: Suomen saamelaispuvut. Saarijärven Offset Oy Jefremoff, Irja 2005: Kolttasaamelaiset nyt Tutkimus kotoutetun kansan elämäntilanteesta uuden vuosituhannen alussa Sverloff, Matti 2003: Suenjelin saamelaisten perintö. Vammalan Kirjapaino Oy Tanner, Väinö 1929: Ihmismaantieteellisiä tutkimuksia Petsamon seudulta I Kolttalappalaiset (Toim. Paulo Susiluoto). Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2000 Korhonen, Mikko 1981: Johdatus lapin kielen historiaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura Sammallahti, Pekka 1998: The Saami Languages An Introduction. Davvi Girji OS Lehtola, Veli-Pekka 2005: Saamelaisten Parlamentti. nettisivut: (myös Oktavuohta-nettilehti), Lisäksi lehdet, filmit, äänitteet sekä opettajan jakama materiaali. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat, esitelmä ja tentti. arviointi Suoritettu/hylätty. Suomi. 7.2 Mättjumuužž, koid vaʹlljeet friijeld 4 mn Vapaasti valittavat opinnot 4 ov Tavoitteet Vapaasti valittavat opinnot vahvistavat kurssista riippuen opiskelijan kulttuurin- ja/tai kielentuntemusta. Ne antavat opiskelijoille mahdollisuuden osallistua oppilaitoksen koulutustarjontaan myös oman oppiaineen ulkopuolella. Vapaasti valittavien opintojen puitteissa tarjottavat kurssit vaihtelevat. Kurssitarjotin luodaan osin opiskelijoiden toiveiden ja osin aikaisempien vuosien tuoman kokemuksen pohjalta. 8

9 7.3 Nuõrttsääʹmǩiõl mättjumuužž 21 mn Koltansaamen kielen opinnot 2 Tavoitteet Koltansaamen kielen opinnot suoritettuaan opiskelija hallitsee koltansaamen peruskieliopin sekä pystyy käyttämään kieltä luontevasti päivittäisenä kielenä niin suullisesti kuin kirjallisestikin. Lisäksi opiskelija tuntee koltansaamen kielen aseman sekä tuntee koltansaamen kielestä ja kolttasaamelaisista tehtyä tutkimusta. osaamis Suomi ja koltansaame. Koltansaame I 3 ov Kurssin aikana perehdytään koltansaamen äänteisiin ja aakkosiin sekä ydinkielioppiin, harjoitellaan ääntämystä sekä tutustutaan päivittäisiin arkirutiineihin liittyvään sanastoon. Kurssin aikana keskustellaan päivittäiseen elämään liittyvistä aiheista sekä kirjoitetaan yksinkertaisia tekstejä. Kurssin suoritettuaan opiskelija hallitsee koltansaamen äänteet ja aakkoset, ydinkieliopin sekä päivittäiseen elämään liittyvää keskeistä perussanastoa. Opiskelija osaa lukea helppoja tekstejä, keskustelee helpoista aiheista sekä kirjoittaa koltansaameksi lyhyitä kirjoitelmia. Opiskelijaa kannustetaan aktiiviseen sanavaraston kasvattamiseen. Kurssi sisältää erilaisia luku-, kirjoitus- ja ääntämisharjoituksia, kielioppia ja tekstin- ja kuullunymmärtämiseen liittyviä harjoituksia. Opiskelija aloittaa sähköisen sanalistan teon. Oppitunnit, ryhmätyöt, sanakokeet, kielioppiharjoitukset sekä omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. Moshnikoff, Jouni ja Satu 1995: Koltansaamen alkeiskurssi 1. moniste Sivertsen, Seija 2010: Sääʹmǩiõll - Koltankielen oppikirja. Fofonoff, Katri 2002: Mattu saaʹnid. Moshnikoff, Satu 2001: Näkam mon leäm. Moshnikoff, Jouni ja Satu, Koponen Eino 2009: Koltansaamen koulukielioppi. Sammallahti, Pekka, Moshnikoff, Jouni 1991: Suomi-koltansaame sanakirja. Girjegiisá Mosnikoff, Jouni, Sammallahti, Pekka 1988: Pieni koltansaame-suomi sanakirja. Jorgaleaddji Oy muu oppitunneilla jaettava materiaali filmit, satukirjat, äänitteet Harjoitukset sekä suullinen ja/tai kirjallinen tentti. 9

10 Koltansaame II 4 ov Kurssin aikana perehdytään syvemmin koltansaamen kielioppiin ja ääntämykseen sekä laajennetaan sanastoa. Kurssin aikana keskustellaan päivittäiseen elämään liittyvistä aiheista sekä kirjoitetaan helpohkoja tekstejä. osaamis Kurssin suoritettuaan opiskelijalla on perustiedot koltansaamen keskeisestä kieliopista ja laaja perussanavarasto. Hän pystyy käymään yksinkertaisia keskusteluja ja ymmärtää yksinkertaista kieltä suullisesti ja kirjallisesti. Opiskelija tuntee koltansaamen taivutusjärjestelmän periaatteet ja tärkeimmät lauseopin piirteet. Opiskelija osaa käyttää tärkeimpiä koltansaamen kieleen liittyviä tietolähteitä, kuten sanakirjoja ja kielioppeja. Luku-, kirjoitus- ja keskusteluharjoitukset sekä kielioppiin ja tekstin- ja kuullunymmärtämiseen liittyvät harjoitukset. Oppitunnit, ryhmätyöt, sanakokeet, kielioppiharjoitukset sekä omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. Moshnikoff, Jouni ja Satu 2002: Koltansaamen alkeiskurssi 2. moniste Fofonoff, Katri 2002: Mattu saaʹnid. Moshnikoff, Satu 2002: Mäʹrjj da Ǩiurrâl. Moshnikoff, Satu ja Jouni 2003: Luõssšiiʹllipäʹrnn Mekk. Moshnikoff, Satu 1995: Paaibužškooul sääʹmǩiõll lookkâmǩeʹrjj. Moshnikoff, Satu 1995: Paaibužškooul sääʹmǩiõll mättʼtõõttâmǩeʹrjj. Moshnikoff, Jouni ja Satu, Koponen Eino 2009: Koltansaamen koulukielioppi. Sammallahti, Pekka, Moshnikoff, Jouni 1991: Suomi-koltansaame sanakirja. Girjegiisá Mosnikoff, Jouni, Sammallahti, Pekka 1988: Pieni koltansaame-suomi sanakirja. Jorgaleaddji Oy muu oppitunneilla jaettava materiaali filmit, satukirjat, äänitteet Harjoitukset sekä suullinen ja/tai kirjallinen tentti. Koltansaame ja suomi. osaamis Koltansaame III 4 ov Kurssin aikana kerrataan edellisillä kursseilla opittuja asioita sekä perehdytään syvemmin koltansaamen kielioppiin vaativampien tekstien avulla. Kurssilla tutustutaan referaatin kirjoittamiseen. Opiskelija palauttaa mieleen edellisillä kursseilla oppimansa asiat ja soveltaa niitä suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöönsä. Opiskelija osaa 10

11 lukea vaativampia tekstejä koltansaameksi sekä kirjoittaa ja keskustelee koltansaameksi niiden pohjalta. Opiskelija osaa kirjoittaa referaatin. Lukuharjoituksia, tekstin- ja kuullunymmärtämisharjoituksia sekä kielioppiharjoituksia. Opiskelija kirjoittaa kurssin aikana kirjoitelmia ja referaatteja, jotka käsitellään tunneilla. Oppitunnit, kirjoitelmat, referaatit, sanakokeet, kielioppiharjoitukset sekä omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. Moshnikoff, Jouni ja Satu 2003: Koltansaamen alkeiskurssi 4(5). moniste Moshnikoff, Satu 1995: Paaibužškooul sääʹmǩiõll lookkâmǩeʹrjj. Moshnikoff, Satu 1995: Paaibužškooul sääʹmǩiõll mättʼtõõttâmǩeʹrjj. Moshnikoff, Jouni ja Satu, Koponen Eino 2009: Koltansaamen koulukielioppi. Sammallahti, Pekka, Moshnikoff, Jouni 1991: Suomi-koltansaame sanakirja. Girjegiisá Mosnikoff, Jouni, Sammallahti, Pekka 1988: Pieni koltansaame-suomi sanakirja. Jorgaleaddji Oy muu oppitunneilla jaettava materiaali filmit, satukirjat, äänitteet Harjoitukset sekä suullinen ja/tai kirjallinen tentti. Koltansaame. osaamis oheismateriaali Koltansaamen kielen tutkimuksen perusteet Kurssin aikana tutustutaan tärkeimpiin koltansaamen kielen tutkijoihin sekä heidän työhönsä ja julkaisuihinsa. Lisäksi kurssilla tutustutaan lyhyesti äänteiden mukaiseen kirjoitustapaan. Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee koltansaamen kielen tutkimuksen historiaa sekä eri tutkijoiden tuotantoa. Lisäksi opiskelija tunnistaa koltansaamen kielen äänteiden mukaisen kirjoitustavan. Kurssilla esitellään koltansaamen kieleen liittyvää aiempaa tutkimusta sekä tutustutaan lyhyesti äänteiden mukaiseen kirjoitustapaan. Opetusta havainnollistetaan koltansaamen kielestä poimittujen esimerkkien avulla. Oppitunnit ja harjoitukset. Opettajan jakama materiaali. Itkonen, T. I. 1958: Koltan- ja kuolanlapin sanakirja (I ja II). Suomalaisugrilainen seura Itkonen, T. I. 1931: Koltan- ja kuolanlappalaisia satuja. Suomalaisugrilainen seura Itkonen, Toivo 1916: Venäjänlapin konsonanttien astevaihtelu: Koltan, Kildinin ja Turjan murteiden mukaan. Suomalais-ugrilainen seura Harjoitukset ja tentti. 11

12 Koltansaame ja suomi. osaamis Taivuttamisen harjoituskurssi 2 ov Opintojakson aikana perehdytään verbien ja nominien rutiininomaiseen taivuttamiseen sekä suullisesti että kirjallisesti esimerkkien avulla. Opiskelija pystyy taivuttamaan rutiininomaisesti myös harvinaisempia sanoja sekä sanojen harvinaisempia tai vaikeita taivutusmuotoja taivutuskategorian ja sanassa olevien äänteiden perusteella. Harjoitukset. Oppitunnit ja harjoitukset. Moshnikoff, Jouni ja Satu, Koponen Eino 2009: Koltansaamen koulukielioppi. Sammallahti, Pekka, Moshnikoff, Jouni 1991: Suomi-koltansaame sanakirja. Girjegiisá Mosnikoff, Jouni, Sammallahti, Pekka 1988: Pieni koltansaame-suomi sanakirja. Jorgaleaddji Oy Korhonen, Mikko, Mosnikoff, Jouni, Sammallahti, Pekka 1973: Koltansaamen opas. Castrenianum Muu oppitunneilla jaettava materiaali. Harjoitukset ja tentti. Koltansaame (ja tarvittaessa apukielenä suomi). osaamis Suullinen käyttö I 3 ov Kurssin aikana perehdytään koltansaamen kielen suulliseen ilmaisuun erilaisten opettajajohtoisten keskustelu- ja kuunteluharjoitusten avulla. Opiskelija osaa puhua koltansaamen kieltä sujuvasti ja ymmärtää kuulemaansa. Suulliset ja kirjalliset harjoitukset, kuunteluharjoitukset ja ryhmätyöt. Oppitunnit ja harjoitukset. Radio-ohjelma Ođđâz Semenoja, Sinikka (toim.) 1994: Toʹben mädd mâʹte vuäđđ. Oulun yliopisto Täydennyskoulutus keskus Koponen, Eino, Moshnikoff, Jouni ja Satu (toim.) 2010: Sääʹmǩiõll, äʹrbbǩiõll. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Saastamoinen, Ilpo 2007: Son vuäinn Kolttasaamelaisten leuddeja Kuolasta. Global Music Centre Jouste, Marko, Mosnikoff, Elias, Sivertsen, Seija (toim.) 2007: Maaddârääʹjji leeuʹd Esivanhempien leuddit. Kansanmusiikkiinstituutti 12

13 Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen koltansaamenkieliset äänitearkistomateriaalit Alias-peli filmit, äänitteet, pelit Harjoitukset ja suullinen tentti. Koltansaame (ja tarvittaessa apukielenä suomi). osaamis Kirjallinen käyttö I 3 ov Kurssin aikana perehdytään koltansaamen kirjoittamiseen siten, että kielen rakenne ja kirjoittamisen eri tyylilajit tulevat tutuiksi. Lisäksi tutustutaan esseen kirjoittamiseen. Opiskelija hallitsee koltansaameksi kirjoittamisen ja eri tyylilajien erot. Opiskelija osaa laatia esseen. Koltansaamen kirjoitustavan harjoittelua kirjoittamalla ja litteroimalla (kirjoittamalla esim. äänitallenteen puhtaaksi). Tutustutaan kirjoittamisen eri tyylilajeihin. Yksinkertaisen tarinan ja yksinkertaisen asiatekstin kirjoittaminen, esseen kirjoittaminen. Oppitunnit, harjoitukset ja pienryhmätyöskentely. Sovitaan opettajan kanssa. Suulliset ja kirjalliset harjoitukset sekä itsenäiset kirjoitustehtävät. Koltansaame (ja tarvittaessa apukielenä suomi). Koltansaamenkielinen kaunokirjallisuus Kurssin aikana perehdytään koltansaamenkieliseen kaunokirjallisuuteen sekä kolttasaamelaiseen leuddi- ja laululyriikkaan. osaamis Opiskelija tuntee koltansaamenkielistä kaunokirjallisuutta ja osaa keskustella tai kirjoittaa lukemastaan. Koltansaamenkielisen kaunokirjallisuuden sekä leuddi- ja laululyriikoiden lukeminen sekä suullisen tai esseemuotoisen esitelmän teko. Oppitunnit sekä kirjapaketti ja suullinen tai esseemuotoinen esitelmä. Crottet, Robert: Mannu meäʹcc De Saint-Exupéry, Antoinette: Uʹcc priinsâž Mosnikoff, Satu (toim.) 1992: Maaddârääʹjji mainnâz. Girjegiisá Semenoja, Sinikka (toim.) 1994: Toʹben mädd mâʹte vuäđđ. Oulun yliopisto Täydennyskoulutus keskus Koponen, Eino, Moshnikoff, Jouni ja Satu (toim.) 2010: Sääʹmǩiõll, äʹrbbǩiõll. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Fofonoff, Kati-Claudia 2009: Suonikylän poluilta Kolttasaamelaisia tarinoita. 13

14 Moshnikoff, Satu (toim.) 2004: Pâʹss Treeffan da kueʹbǯǯ. Moshnikoff, Satu (toim.) 2006: Pâʹss Treeffan Peäccmest. Moshnikoff, Satu (toim.) 2001: Neâmmai caarnijdd. Moshnikoff, Satu (toim.) 2001: Laaʹrkaž vuäʹppsen. Moshnikoff, Satu (toim.) 2001: Vieʹrmm-ääkka maainâs. Holmberg, Veikko 1995: Tuʹrr-kammǥaž da žeeʹvetdåhttar laskk. Davvi Girji OS Palismaa, Marjatta 1995: Ääʹǩǩ peâmmâʹlǧǧ. Lapin lääninhallitus Aikio, Annukka ja Samuli 1982: Nijdd mottji kåʹllsuåbrjen. Universitetsforlaget Fofonoff, Kati-Claudia 1998: Jânnam muttum nuuʹbbiooʹri. Davvi Girji OS Fofonoff, Claudia 1988: Paatsjoen laulut Pââšjooǥǥ laulli. Saastamoinen, Ilpo 2007: Son vuäinn Kolttasaamelaisten leuddeja Kuolasta. Global Music Centre Jouste, Marko, Mosnikoff, Elias, Sivertsen, Seija (toim.) 2007: Maaddârääʹjji leeuʹd Esivanhempien leuddit. Kansanmusiikkiinstituutti Isak Saba 1901: Sääʹmsooǥǥ laull Gauriloff, Jaakko: laululyriikat Sanila, Tiina: laululyriikat Kirjallisuudesta tai leuddi- ja laululyriikoista suullinen tai esseemuotoinen esitelmä. Koltansaame. 7.4 Sääʹmkulttuur mättjumuužž 10 mn Kolttasaamelaisen kulttuurin opinnot 10 ov Tavoitteet Kolttasaamelaisen kulttuurin opinnot tutustuttavat opiskelijat erityisesti perinteiseen mutta myös moderniin saamelaiskulttuuriin. Opiskelija osaa kuvata kolttasaamelaisten historiaa, perinteistietoa, nykykulttuuria ja yhteiskunnallisia erityispiirteitä. Kulttuurin opinnot antavat opiskelijalle mahdollisuuden käyttää koltansaamen kieltä erilaisissa ympäristöissä ja toimissa eri ihmisten kanssa. Opiskelijat tottuvat spontaaniin vuorovaikutukseen koltansaamen kielellä ja tutustuvat koltansaamen puhujayhteisöön. 14

15 Kalastuskurssi 2 ov Opintojakson aikana perehdytään eri vuodenajoille tai tietyille kalalajeille ominaiseen kalastukseen. osaamis Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee kolttasaamelaisia kalastusmenetelmiä ja kalastukseen liittyvää sanastoa. Kalastusmenetelmien opettelua käytännössä itse tekemällä ja vierestä seuraamalla. Kalastusreissut. Moshnikoff, Satu 1995: Paaibužškooul sääʹmǩiõll lookkâmǩeʹrjj (kalastukseen liittyvät sivut). Sivertsen, Seija 2010: Sääʹmǩiõll - Koltankielen oppikirja. Fofonoff, Katri 2002: Mattu saaʹnid. Muu reissuilla jaettava materiaali. Osallistuminen. arviointi Suoritettu/hylätty. Koltansaame. Ruuanlaittokurssi Kurssin aikana perehdytään perinteiseen kolttasaamelaiseen ruuanlaittoon. osaamis Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee kolttasaamelaisia perinneruokia ja niiden valmistustapoja sekä ainesten hankkimistapoja. Lisäksi opiskelija tuntee ruuanlaittoon liittyvää sanastoa. Perinneruokien valmistusta käytännössä itse tekemällä ja vierestä seuraamalla. Oppitunnit opetuskeittiössä. Kytölä, Ritva 1999: Kaarnikasta kalanpaistokeppiin - petsamonsaamelainen eilinen. Fofonoff, Katri 2002: Mattu saaʹnid. Sivertsen, Seija 2010: Sääʹmǩiõll - Koltankielen oppikirja. Muu tunnilla jaettava materiaali. Osallistuminen. arviointi Suoritettu/hylätty. Koltansaame. Käsityökurssi / helmikirjonta Kurssin aikana perehdytään kolttasaamelaisten ominaisimpaan käsityömuotoon. 15

16 osaamis Kurssin suoritettuaan opiskelija tuntee helmikirjonnan eri työvaiheet, kuviot ja niiden merkitykset sekä työmenetelmään liittyvää sanastoa. Helmikirjonnan opettelua käytännössä itse tekemällä. Käsityöoppitunnit. Semenoff, Helena 1991: Sääʹm peʹssertuejj. Girjegiisá Mettäpuro, Aune 2009: Kuvitettu käsityösanasto suomi-koltta. Muu tunnilla jaettava materiaali. Osallistuminen. arviointi Suoritettu/hylätty. Koltansaame. osaamis arviointi Mediakurssi Kurssin aikana perehdytään uutisten/juttujen toimittamiseen vaihtoehtoisesti joko YLE Sámi Radion koltansaamenkieliseen radioohjelmaan tai sivuston kolttauutisiin. Opintojakson suoritettuaan opiskelija tuntee uutisten/juttujen toimittamiseen liittyvät prosessit ja osaa toimia kurssin aihepiirissä koltansaamen kielellä. Uutisten/juttujen toimittaminen yhteistyössä YLE Sámi Radion ja Saaʹmi Nueʹtt ry:n kanssa. Oppitunnit. Opettajan jakama materiaali. Valmiita uutisia/juttuja kirjallisesti tai nauhoitteina. Suoritettu/hylätty. Koltansaame. osaamis Koltansaame. Kielimestaritapaamiset 4 ov Opintojakson aikana opiskelija pääsee puhumaan koltansaamea ja tottuu kommunikoimaan spontaanisti koltansaamen kielellä sekä tutustuu koltansaamen puhujayhteisöön. Opintojakson suoritettuaan opiskelija käyttää koltansaamen kieltä rohkeasti ja aktiivisesti. Kommunikointi koltansaamen kielellä. Tapaamiset kielimestareiden kanssa, jolloin kahdenvälisessä vuorovaikutuksessa arkisten puuhien parissa käytetään yksinomaan koltansaamen kieltä. Merkinnät riittävästä määrästä kielimestaritapaamisia ja opintopäiväkirja/loppuraportti. 16

17 Kieliharjoittelu Opiskelija tutustuu työelämään ja sen vaatimuksiin ja soveltaa oppimaansa työtehtävissä, jotka edellyttävät koltansaamen taitoa. osaamis Opintojakson suoritettuaan opiskelija käyttää koltansaamen kieltä rohkeasti ja aktiivisesti. Opiskelija tutustuu viikon ajan sellaisiin työtehtäviin, jotka edellyttävät koltansaamen kielen taitoa ja kielen kirjallista tai/ja suullista käyttöä. Hän soveltaa ja käyttää oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä. Harjoittelupaikan hankinnasta vastaa luokanvalvoja. Harjoittelu ja raportti. Harjoittelu ja raportti, joka kertoo harjoittelusta (esim. työtehtävät) ja pohtii harjoittelun merkitystä ja yhteyttä opintoihin (koltansaamenkielinen, pituus 1 sivu). arviointi Suoritettu/hylätty. Koltansaame. 17