SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN LINJA 40 ov OPETUSSUUNNITELMA
|
|
- Esko Ketonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN LINJA 40 ov OPETUSSUUNNITELMA Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš 2010
2 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TAVOITTEET 1 3. OPPIMISKÄSITYS JA OPETUSMETODIT 2 4. OPINTONEUVONTA 2 5. OPINTOJEN ARVIOINTI 2 6. OPINTOJEN KUVAUS 3
3 1. JOHDANTO Saamelaisalueen koulutuskeskuksessa voi opiskella saamen kieltä ja kulttuuria. Koulutus kestää vuoden ja on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa. Koulutus koostuu pääasiassa pohjoissaamen kielen opinnoista (2). Kieliopintojen lisäksi on myös runsaasti muita kursseja sekä valinnaisia aineita. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen opinnot vastaavat nyt Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saame vieraana kielenä perusopintoja. Opintojen vastaavuus on uusi ja konkreettinen avaus Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyölle. Yhteistyön kautta saamelaisalueella on nyt mahdollista opiskella lähiopetuksena pohjoissaamen kielen yliopisto-opintoja. Yliopisto-opintoja on tarjolla myös SAKK:n virtuaalikoulussa: perus- ja keskitason koulutuksissa on myös saame vieraana kielenä perusopintojen vastaavuus. Koulutus on tarkoitettu kaikille saamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle saamen kielen alkeista, joten aiempia saamen opintoja ei vaadita. Opetuskielenä on aluksi suomi ja opintojen edetessä pohjoissaame. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä saamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. Koulutus on tarkoitettu kaikille saamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä saamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle saamen kielen alkeista, joten aiempia saamen opintoja ei vaadita. Opetuskielenä on aluksi suomi ja opintojen edetessä pohjoissaame. Opintojen vastaavuuden ansiosta saamen kielen ja kulttuurin opintoja voi jatkaa vaivattomasti Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Saamen kielen ja kulttuurin opintoja voi myös jatkaa Saamelaisessa korkeakoulussa Koutokeinossa. 2. TAVOITTEET Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille tietoa saamelaisten historiasta, saamelaisesta perinteistiedosta, nykykulttuurista ja yhteiskunnallisista erityispiirteistä, jotka liittyvät saamelaisten asemaan vähemmistö- ja alkuperäiskansana. Koulutuksen kielellisenä tavoitteena on antaa opiskelijoille hyvä kirjallinen ja suullinen taito pohjoissaamen kielessä, valmiudet käyttää saamen kieltä erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa ja valmiudet suorittaa yleisten kielitutkintojen saamen kielen keskitason tutkinto. Opiskelijat, joilla on yleiset edellytykset osallistua ylioppilastutkintoon, voivat suorittaa saamen kielen ja kulttuurin koulutuksen käytyään myös saamen kielen lyhyen oppimäärän ylioppilaskokeen. Pohjoissaamen kielessä voi suorittaa perus, keski- tai ylimmän tason yleisen kielitutkinnon. Tutkinnossa on seuraavat osat: puheen ja tekstin ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto. Saamen kielen tutkinto järjestetään kerran vuodessa. Tutkinnon suorittamalla voi osoittaa virallisesti kielitaitonsa. Tutkintotodistusta voi käyttää esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemiseen. Tutkinnot ovat maksullisia, hinta riippuu valitusta tutkinnosta ja sen tasosta.
4 Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja. Tutkinnot mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Yleiset kielitutkinnot ovat kansallisia ja virallisia kielitutkintoja, niiden kehittämistyöstä vastaavat Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Lisätietoja kielitutkinnoista Opetushallituksen sivuilta Koulutus ja tutkinnot Kielitutkinnot Yleiset kielitutkinnot tai Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen sivuilta Yleiset kielitutkinnot. 3. OPPIMISKÄSITYS JA OPINTOMETODIT Opiskelu saamen kielen ja kulttuurin linjalla perustuu kontekstuaaliseen, konstruktivistiseen ja sosio-konstruktivistiseen oppimiskäsitykseen. Oppimista rakennetaan aiheisiin sopivassa kontekstissa aiemmin opittua hyödyntäen. Suuri merkitys oppimisessa on sosiaalisella yhteisöllä, jonka jäsenenä vuorovaikutteinen oppiminen ja osaaminen tulee optimaalisesti hyödynnettyä. Opiskelijaa pyritään valmentamaan valinnoissaan ja opinnoissaan suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja vastuulliseen toimintaan sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Oma-aloitteisuus ja aktiivisuus opiskelussa ovat tärkeitä tavoitteita. 4. OPINTONEUVONTA Syyslukukauden alussa opiskelija tekee itselleen yhdessä luokanvalvojan kanssa henkilökohtainen opintosuunnitelman (HOPS). Siinä otetaan huomioon oppilaan erityisyys, aikaisemmat opinnot sekä opiskelun tavoitteet. HOPSin käsittelyä varten sovitaan erilliset ajat, jolloin on mahdollisuus keskustella tarkemmin opintoihin liittyvistä kysymyksistä luokanvalvojan kanssa. Lukuvuoden aikana opiskelija ja luokanvalvoja yhdessä arvioivat ja päivittävät opintosuunnitelmaa. HOPS:n toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan myös opintopäiväkirjan ja/tai portfolion avulla. Opinto-ohjaaja neuvoo kaikkia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opinto-ohjaaja on tavattavissa työhuoneessa 139, puhelinnumerosta OPINTOJEN ARVIOINTI Opiskelun arviointitapoina käytetään itse-, vertais- ja opettajan johdolla tapahtuvaa arviointia. Opiskelijan itsearviointi toteutuu mm. opintopäiväkirjan ja/tai portfolioiden avulla. Opintopäiväkirjan kirjoittamisprosessissa opiskelija joutuu itse arvioimaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan eri aineissa. 2
5 Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusaineissa aineenopettaja arvioi opiskelijan taidot opetusaineessa oppimisen arvioinnin kriteerien mukaisesti asteikolla 1 3 tai suoritettu/hylätty. 6. OPINTOJEN KUVAUS Koulutus koostuu yhteisistä, pohjoissaamen kielen, saamelaisen kulttuurin ja vapaasti valittavista opinnoista. Lisäksi on opintomatkoja ja kieliharjoittelu, joiden kautta opiskelija tutustuu Saamenmaahan ja saamenkieliseen työelämään. Runsaat käsityökurssit tuovat vaihtelua kielen opiskeluun. Kurssien aihepiirit mukailevat Yleisten kielitutkintojen aihepiirejä, ja niiden sijoittelu eri kursseihin on viitteellistä. Yhteiset opinnot Tietotekniikka Luentopäiväkirja ja portfolio Digitaalinen dokumentointi Johdanto saamelaiskulttuuriin Vapaasti valittavat opinnot Pohjoissaamen kielen opinnot Saame I Saame II Saame III Saame IV Saame V Kieliharjoittelu Saamelaisen kulttuurin opinnot Opintomatka I: Heinien, parkin, pahkojen ja juurien haku Saamelaiskulttuuri Saamelainen ruokaperinne Saamelainen kirjallisuus ja kertomaperinne Inarin- ja koltansaamen kieli ja kulttuuri Opintomatka II Sisnatyö Hopeatyö Puu-, luu- ja sarvityö 5 ov 2 ov 2 10 ov 2 ov 3
6 Kurssien kuvaukset Pohjoissaamen kielen opinnot 2 Tavoitteet: Opiskelija hallitsee pohjoissaamen peruskieliopin ja -sanaston ja hän kykenee lukemaan erilaisia tekstejä saameksi. Opintojen aikana opiskelija saavuttaa sujuvan suullisen ja kirjallisen saamen kielen taidon ja pystyy seuraamaan saamenkielistä opetusta. Opiskelija osaa analysoida ja vertailla saamen ja suomen kielen eroja ja yhtäläisyyksiä. Opiskelija laatii itselleen (digitaalisen) sanalistan. aihealueet oppimateriaali Saame I Opiskelija muistaa saamen ydinkielioppia ja -sanastoa. Hän lukee lyhyitä, helppoja tekstejä, osaa keskustella helpoista aiheista sekä kirjoittaa saameksi lyhyitä kirjoitelmia. Erilaisia luku-, kirjoitus- ja ääntämisharjoituksia, kielioppia ja tekstin- ja kuullunymmärtämiseen liittyviä harjoituksia. Opiskelija aloittaa (digitaalisen) sanalistan teon. Minä ja taustani: Opiskelija osaa kertoa itsestään tai muista ja kysymään heiltä vastaavia tietoja, esim. perustiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, sukupuoli, ikä, syntymäpaikka ja -aika), kansallisuus, perhe- ja ystävyyssuhteet, perheenjäsenet, koulutus, kielitaito, ammatti, työpaikka, työttömyys, ulkonäkö, luonne, harrastukset ja oman mielenkiinnon kohteet (kulttuuri, urheilu yms.). Koti, asuminen: Opiskelija pystyy keskustelemaan asumisestaan ja kysymään muiden asumisesta, esim. kotipaikka, asuminen (vuokra- tai omistusasunto, kerros-, rivi- tai omakotitalo, huoneet, kalustus), asuinalue (kaupunki/maaseutu, palvelut, viihtyisyys, harrastusmahdollisuudet), asuinolosuhteet ja asuntopolitiikka. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista: päivärytmi, kellonajat, ostosten teko, kulutustavarat ja ruoat, ruoanlaitto, ateriointi kotona ja ravintoloissa, mitat kuten rahayksiköt, hinnat, koko, paino. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. tutustuminen, tapaaminen ja esittäytyminen, henkilökohtaiset perustiedot, kiittäminen ja hyvästeleminen. Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. Länsman, Helmi 2005: Cealkke dearvvuoñaid 1; Aikio, Ante: Pohjoissaamen alkeiskurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; 4
7 Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit suoritustavat Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame ja suomi. kurssin mini aihealueet Saame II Opiskelija muistaa saamen kielen keskeisen kieliopin ja perussanavaraston. Hän osaa lukea erityyppisiä tekstejä (esim. helppoa asiatekstiä, satuja ja kertomuksia) ja osaa keskustella niiden pohjalta. Opiskelija kirjoittaa saameksi kirjoitelmia ja viestejä (esim. sähköpostiviestejä). Erilaisia luku-, kirjoitus-, ja keskusteluharjoituksia, kielioppia ja tekstinja kuullunymmärtämisharjoituksia. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista: palvelujen käyttäminen (pankki, posti jne.), joukkoliikenne ja yksityinen liikenne. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. puhelinkäyttäytyminen, kirjalliset viestit tutuille ja tuntemattomille. Matkustaminen: Osallistujan tulee pystyä selviytymään matkailuun liittyvissä tilanteissa, esim. tiedonhankinta matkakohteesta ja majoitusmahdollisuuksista, matka- ja majoitusjärjestelyt, matkavakuutus, joukkoliikenne (lähtö- ja saapumisaikojen selvittäminen, lipun osto, reitin ja matkustustavan valinta), kuulutukset ja kyltit kulkuneuvoissa, tulleissa, julkisissa rakennuksissa ja rajalla, maahantulo ja maastalähtö: passi- ja tullivirkailijoiden kanssa keskustelu, matkan tarkoitus ja kesto, tullattavat tavarat, rahanvaihto, hotellissa asioiminen, tutustumiskäynnit, työvierailut ja koulutustilaisuudet, tien neuvominen ja ajo-ohjeet, liikennemerkit ja -säännöt, kulkuvälineen vuokraaminen ja huolto, matkakohteen esittely ja neuvojen antaminen, ongelmatilanteet: tavaroiden katoaminen, varkaudet, onnettomuudet Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. kirjalliset viestit tutuille ja tuntemattomille, vierailukutsujen esittäminen ja vastaanottaminen ja näissä tilaisuuksissa isäntänä tai emäntänä ja vieraana esiintyminen, kohtelias kulttuurisidonnainen keskustelukäyttäytyminen, keskustelun aloittaminen, lopettaminen ja keskusteluun liittyminen. 5
8 Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. oppimateriaali Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuoñaid 2; Aikio, Ante: Pohjoissaamen alkeiskurssi, opetusmoniste; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit suoritustavat Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame ja suomi. aihealueet oppimateriaali Saame III Opiskelija palauttaa mieleen edellisillä kursseilla oppimansa asiat ja soveltaa niitä suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöönsä. Opiskelija osaa lukea erilaisia tekstilajeja saameksi ja osaa kirjoittaa ja keskustella saameksi niiden pohjalta. Luku-, tekstin ja kuullunymmärtämisharjoituksia ja kielioppia. Opiskelija kirjoittaa kurssin aikana saameksi kirjoitelmia, jotka käsitellään tunneilla. Terveys ja hyvinvointi: Osallistujan tulee selviytyä kohdekielellä joutuessaan viestimään esim. seuraavanlaisista asioista: vointi (paha olo, nälkä, jano, väsymys, mieliala, oma vointi, toisten voinnista kysyminen), ruumiinosat, sairastuminen: ensiapu, lääkärissäkäynti, sairaala, tapaturmat ja sairaudet, hätätapauksessa toimiminen, terveydenhuolto, terveyskasvatus Työ: Osallistujan tulee pystyä kertomaan työstään sekä kysymään toisten työstä esim. perustiedot (työpaikka, työtoverit, esimiehet, kokoaikatyö, osa-aikatyö, työtyytyväisyys), päivittäinen rutiini (työpäivän pituus, alku, loppu, vaiheet, tauot, vapaa-aika, työajan seuranta), työvuosi (työjaksot, lomat, vuodenaikojen vaikutus työhön), työkokemus (työtehtävien kuvaus, pätevyysvaatimukset), oman työn vaatima kielitaito (posti, faksi, puhelin, sähköposti jne.). Oppitunnit, kirjallisia ja suullisia harjoituksia ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuoñaid 3; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit. 6
9 suoritustavat Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame. aihealueet oppimateriaali suoritustavat Pohjoissaame. Saame IV Opiskelija osaa keskustella ja kirjoittaa saamen kielellä. Hän osaa soveltaa aikaisemmin oppimaansa tietoa suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöön ja kehittää sanavarastoaan. Hän osaa lukea vaativampia tekstilajeja saameksi ja osaa kirjoittaa ja keskustella saameksi niiden pohjalta. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia ja lyhyitä, valmisteltuja suullisia esityksiä eri aiheista. Painopiste on arki- ja työelämään liittyvässä kielenkäytössä. Keskusteluharjoituksiin valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. Opiskelija kirjoittaa kurssin aikana saameksi kirjoitelmia ja referaatteja, jotka käsitellään tunneilla. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista, pääuutistapahtumista ja kulttuurista: elämäntavat (omat ja yleiset), kulutustavarat ja ruoat, ajankohtaiset tapahtumat (ymmärtäminen), joukkoviestimet. Työ: oma ammatti, ammattiala ja lähialat, palkkaus, arvostus, ilmapiiri ja työssä viihtyminen, urakehitys ja uratoiveet, työturvallisuus ja ergonomia, vaaratekijät, työllisyys ja työttömyys, ammattiyhdistystoiminta (palkat ja työsuhde-edut), kokoukset ja neuvottelut Oppitunnit ja suulliset ja kirjalliset harjoitukset. Länsman, Helmi 2008: Cealkke dearvvuoñaid 4; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Saame V Opiskelija syventää aikaisemmin oppimaansa tietoa ja soveltaa sitä suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöönsä. Hän kehittää tietoisesti 7
10 sanavarastoaan ja osaa hakea itsenäisesti tietoa saamenkielisistä lähteistä. Hän tuntee myös saamen kielen sananmuodostusopin perusperiaatteita. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia ja kielioppia. Opiskelija pitää esitelmän valitsemastaan aiheesta. Esitelmään valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. Painopiste on (saamelaiseen) yhteiskuntaan, ympäristöön ja maan- ja kulttuurintuntemukseen liittyvässä kielenkäytössä. aihealueet Ympäristö ja maantuntemus: Osallistujan tulee pystyä kuvaamaan omaa maataan ja sen ympäristöoloja. Lisäksi tulee tuntea tärkeimpiä kohdekielisen alueen piirteitä ja pystyä kysymään niistä lisää, esim. luonto, ympäristö ja ympäristönsuojelu, ympäristöuhat, väestö, elinkeinot, sää, ilmasto, vuodenajat, luonnonvarat. Yhteiskunta: Osallistujan tulee pystyä välittämään ja vastaanottamaan tietoa oman ja toisen maan yhteiskuntajärjestelmästä, esim. väestö (enemmistöt, vähemmistöt), maan sijainti (naapurimaat, kansainväliset yhteydet), koulutusjärjestelmä (tavoitteet, tehtävät, erilaiset oppilaitokset jne.), uskonnot ja maailmankatsomukset, kieliolot, poliittinen järjestelmä (kansanedustuslaitos, hallitus ja valtion päämies, valtion ja kuntien hallinto, luottamusmiehet, virkamiehet), historia (keskeiset vaiheet ja niiden vaikutukset), talouselämä (tärkeimmät elinkeinot, työmarkkinat, yksityinen kulutus, julkinen talous, verotus, markkinatalous, EU ja globaalistuminen), sosiaaliturvajärjestelmä (hyvinvointiyhteiskunta, tuki kansalaisille), oikeusturvajärjestelmä (oikeuslaitos, ihmisoikeudet, lainsäädäntö), tasa-arvo (sukupuolten ja alueiden välinen, enemmistöt ja vähemmistöt), kulttuuri. Oppitunnit ja suulliset harjoitukset. oppimateriaali Saamelainen yhteiskunta, ympäristö ja maan- ja kulttuurintuntemus: ks. kurssin Johdanto saamelaiskulttuurin oppimateriaali- ja oheismateriaalilistaa Sananmuodostus: Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk suoritustavat Esitelmä, kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame. Kieliharjoittelu ajankohta Kevätlukukauden alkuvaiheilla. Opiskelija tutustuu työelämään ja sen vaatimuksiin ja soveltaa oppimaansa työtehtävissä, jotka edellyttävät saamen kielen taitoa. Opiskelija tutustuu viikon ajan sellaisiin työtehtäviin, jotka edellyttävät saamen kielen taitoa ja kielen kirjallista tai/ja suullista käyttöä. Hän soveltaa ja käyttää oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä. 8
11 suoritustavat arviointi Harjoittelupaikan, joka voi olla Suomessa tai ulkomailla, hankinnasta vastaa luokanvalvoja. Opiskelija kirjoittaa saamenkielisen sivun pituisen raportin, jossa kertoo harjoittelustaan (esim. tekemistään työtehtävistä) ja pohtii harjoittelun yhteyttä ja merkitystä opintoihinsa. Harjoittelu ja raportti. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. Saamelaisen kulttuurin opinnot 10 ov Tavoitteet: Opiskelija osaa kuvata saamelaisten historiaa, saamelaisesta perinteistietoa, nykykulttuuria ja yhteiskunnallisia erityispiirteitä. Hän osaa tehdä käsitöitä. oppimateriaali ja oheismateriaali Johdanto saamelaiskulttuuriin Opiskelijalla on kurssin käytyään yleistä tietoa saamen kielistä ja saamelaisesta kulttuurista. Hän osaa nimetä saamelaisryhmät ja saamelaiset elinkeinot ja kuvailla saamelaisuuden alueellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pääelementtejä. Hän tietää myös saamelaisen historian keskeisiä tapahtumia ja käännekohtia. Esitelmiä ja luentoja sopimuksen mukaan mm. seuraavista: saamenpuvut, joiku, saamelaisryhmät, Saamelaiskäräjät, itsehallinto, Saamelaisneuvosto,, Saamelaisneuvosto, saamelaiskonferenssi, Siida, Sámi Radio, saamen kielet, kansalliset symbolit, yhdistykset, ČSV, Sámi Duodji saamelainen käsityö, Saamenmaan ja saamelaisten historiaa, vuotuiskierto, luontosidonnaisuus, elinkeinot. Pennanen, Jukka Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen; Sokki, Risten 2000: Gal rieban guoddá suvlli eahkedii. Davvi Girji o.s; Hætta, Inga Laila ja Hætta Karvik, Inga 1996: Ruoktumet. Davvi Girji o.s; Anarâš kalender 2010; Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi; Labba, Per Stefan Solbakk, Aage Holmberg, Veikko 1987: Sámás 1 3; Aikio, Samuli 1985: Katsaus saamelaiseen historiaan. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Linkola, Martti 1985: Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Embuske, Matti 2003: Lapin asuttamisen historia. Kirjassa Lappi: maa, kansat, kulttuurit (Toim. Ilmo Massa ja Hanna Snellman). SKS. Helsinki, sivut 39 63; Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Kirjassa Kolonialismin jäljet, Keskustat, periferiat ja Suomi (Toim. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty). Gaudeamus. Helsinki, sivut 142 9
12 suoritustavat Suomi. 155; Seurujärvi-Kari, Irja 2005: Saamen kieli ja saamelaisten kielelliset oikeudet 2000-luvulla. Kirjassa Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Toim. Riitta Pyykkö ja Marjut Johansson. Gaudeamus). Helsinki, ; Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamenkielilain toteutuminen vuosina Kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto. Saamelaiskäräjät. Inari, sivut 1, 8, 10 53, ; Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1978: Lentonoidan poika. WSOY, Helsinki; Saamelaisia satuja: Nettiartikkelit kolttasaamelaisista tieto_etusivu.html ja inarinsaamelaisista yleistietoa.html; Anni Linkjola ja Martti Linkola 2005: Kolttasaamelaiset, The Skolt Sámi. SIIDA; Jeffremoff, Irja 2001: Varriistâllâm, Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Saamelaismuseosäätiö. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4; Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat Davvi Girji o.s; Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Kárášjohka; Eriksen Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s, Kárášjohka; Aikio; Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá; Solbakk, aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s; Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego beana, Eamiálbmogiid diehtu, folosofiijat ja dutkan. Čálliid lágadus; Aira, Vivian 2003: Sápmi: Ofelaš. Davvi Girji o.s; Solbakk, John T. 2006: The Sami People: Davvi Girji o.s; Jernsletten, Regnor 2006: Sámi historjá, Davviriikkain 1850 rájes otnážii. Čálliid lágádus; Lemet-Jon Aage ja Lemet-Jon Ivvár: Kulturmáhttu, Árbevierut ja erohusat. Čálliid lágádus; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd; filmit ja elokuvat; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat, koe ja esitelmä. suoritustavat arviointi Opintomatka I: heinien, parkin, pahkojen ja juurien haku Opiskelija osaa kertoa miten kenkäheiniä, parkkia, pahkoja ja juuria haetaan tai kerätään metsästä, miten niitä käsitellään ja mihin niitä käytetään. Opiskelija kerää materiaalia myöhempiä käsityökursseja varten. Lyhyet opintomatkat lähialueille ja materiaalin keräämistä ja käsittelyä. Opiskelija kirjoittaa saamenkielisen sivun pituisen raportin, jossa kertoo harjoittelustaan tekemistään työtehtävistä ja pohtii harjoittelun yhteyttä opintoihinsa. Harjoittelu ja raportti. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame ja suomi. 10
13 suoritustavat arviointi Saamelainen ruokaperinne Opiskelija osaa nimetä saamelaisia ruokia ja kertoa miten niitä valmistetaan. Opiskelija osaa myös itse valmistaa jonkin saamelaisen ruuan. Ruuanlaittoa, keskustelua ja tarinointia saamelaisen ruokaperinteen taitajan kanssa. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista porfoliossaan. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistumien ja porfolio. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. suoritustavat arviointi Opintomatka II Opiskelija täydentää saamelaisen kulttuurin ja Saamenmaan tietämystään ja luo kontakteja kieliharjoittelua varten. Opintomatka/opintomatkat lähialueille. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa matkasta porfoliossaan. Matka ja porfolio. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. oppimateriaali Saamelainen kirjallisuus ja suullinen kertomaperinne Opiskelija tuntee keskeistä saamelaista suullista ja kirjallista kaunokirjallisuutta, sen historiaa, kehitystä ja suuntauksia, kirjallisuuden keskeisiä edustajia ja teosten tyylipiirteitä. Omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen, kaunokirjallisuuden luvun ja kaunokirjallisuudesta keskustelemisen harjoittelua, lukupäiväkirjan tai kirjaarvostelun laatiminen. Oppitunnit, keskustelu, ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Kirjallisuusteoria: Gaski, Harald 1998: Čálagovat, Sámi girjjálašvuoñahistorjá; Gaski, Harald 2008: Luottat bálgat jahkeduhátmolsumis, Oññaset sámi girjjálašvuohta; Gaski, Harald 2006: Sámi čállit, 25 sámi čáppa- ja fágagirjjálaš sátneduojára. Kirjallisuus (soveltaen): Gaski, Harald 2006: Sámi čállit, 25 sámi čáppa- ja fágagirjjálaš sátneduojára; Gaski, Harald 1998: Čálagovat, Sámi girjjálašvuoñahistorjá; Jernsletten, Per 1998: Hála ja čále ná, Njálmmálaš ja čálalaš giellageavaheapmi; Helander, Nils Øyvind Gaski, Harald 1989: Čálli giehta ollá guhkás, Sámi girjjálašvuoña birra; Čáŋa gillii! 1 Sámi girrjjálašvuohta; Gaski, Harald 2008: Luottat bálgát jahkeduhátmolsumis, Oññaset sámi girjjálašvuohta; 11
14 Kaunokirjallisuus: yksi kirja opiskelijan oman valinnan mukaan ja sopimuksen mukaan joitakin seuraavista (soveltaen): Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1981: Girdinoaiddi bárdni, Sápmelqaš maidnasat; Harald Gaski, Harald Solbakk, John T. Solbakk, Aage 2004: Min njálmmálaš árbevierru, Máidnasat, myhtat ja muitalusat; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita; Simma, Lars H. Solbakk. Aage Utsi, Jon Ola Näkkäläjärvi, Elli Sivi 1987: Čuotnamat, Sámi ántologia ; Gaski, Harald 2008: Ivdnesuotna, sámi čáppagirjjálašvuoña čoakkáldat; Sárá, Máret (doaimm.) 2007: Sátnevádjasat; Stien, Laila Gaup, MIkkel A. 1993: Loga eambbo; Gaup, Káren Elle 2001: Girjji-Gárjjo, Muitalusat, máidnasat, sátnevádjasat, árvádusat ja diiddat; Berg. Tholeif 1986: Muitalusat, maidnasat ja cukcasat; Fjellner: Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid máilmmis; Olaus Sirma: Guldnasaš ja Moarsi fávrrot; Jalvi, Pedar 1992: Sátnedáidu, s ; Larsen, Anders 1992: Beaive-álgu; Paltto, Kirsti 1989: Guovtteoaivvat nisu; Turi, Johan 1987: Muitalus sámiid birra, s , ; Lukkari, Rauni Magga 1991: Mu gonagasa gollebiktasat; Valkeapää, Nils Aslak 1989: Beaivi Áhčážan; Saba, Isak: Sámisoga lávlla. Giellavealgu; Utsi, Paulus 1980: Giela gielain; Somby, Marry A. 1976: Ammul ja alit oarbmealli; Vuolab, Kerttu 1990: Čeppari čáráhus; Valkeapää, Nils-Aslak 1988: Beaivi, Áhčážan. suoritustavat Kirjallisuuden lukeminen, keskustelua ja kirja-arvostelu tai -esittely. Pohjoissaame. oppi- ja oheismateriaali Saamelaiskulttuuri 2 ov Opiskelija syventää saamelaiskulttuurin tuntemustaan. Opiskelija tekee saamenkielisen esitelmän itseään kiinnostavasta aiheesta tai esimerkiksi seuraavista, ja kurssilla keskustellaan sopimuksen mukaan seuraavista: saamelainen kuvataide, elokuva ja teatteri, shamanismi, mytologia, historia, yhteiskunta, oikeudet, saamelaisuusliike, saamelaispolitiikka, perinteiset elinkeinot, joikuperinne, maailmankuva, saamelainen nykytaide, saamelainen kuvataide, Suomen koululaitos ja sen vaikutukset saamelaisiin ja saamen kieleen, saamelaisten arvoja, perinteitä ja tapoja, Saamenmaan ja saamelaisten historiaa, saamelainen evakko, perinteistieto, tarinaperinne, Saamenmaan kansallinen herääminen, yhdistyvä Saamenmaa, poronhoidon historia ja kehittyminen, poron korvamerkit, riekonpyynti, kalastus, vanha aika. Kurssi voi sisältää myös haastattelun, jonka voi tehdä koskien saamelaista perinnäistietoa tai nykypäivän elämää ja haastatella voi minkä tahansa saamelaisryhmän edustajaa. Pennanen, Jukka Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen; Sokki, Risten 12
15 suoritustavat Pohjoissaame. 2000: Gal rieban guoddá suvlli eahkedii. Davvi Girji o.s; Hætta, Inga Laila ja Hætta Karvik, Inga 1996: Ruoktumet. Davvi Girji o.s; Anarâš kalender 2010; Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi; Labba, Per Stefan Solbakk, Aage Holmberg, Veikko 1987: Sámás 1 3; Aikio, Samuli 1985: Katsaus saamelaiseen historiaan. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Linkola, Martti 1985: Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Embuske, Matti 2003: Lapin asuttamisen historia. Kirjassa Lappi: maa, kansat, kulttuurit (Toim. Ilmo Massa ja Hanna Snellman). SKS. Helsinki, sivut 39 63; Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Kirjassa Kolonialismin jäljet, Keskustat, periferiat ja Suomi (Toim. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty). Gaudeamus. Helsinki, sivut ; Seurujärvi-Kari, Irja 2005: Saamen kieli ja saamelaisten kielelliset oikeudet 2000-luvulla. Kirjassa Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Toim. Riitta Pyykkö ja Marjut Johansson. Gaudeamus). Helsinki, ; Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamenkielilain toteutuminen vuosina Kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto. Saamelaiskäräjät. Inari, sivut 1, 8, 10 53, ; Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1978: Lentonoidan poika. WSOY, Helsinki; Saamelaisia satuja: Nettiartikkelit kolttasaamelaisista tieto_etusivu.html ja inarinsaamelaisista yleistietoa.html; Anni Linkjola ja Martti Linkola 2005: Kolttasaamelaiset, The Skolt Sámi. SIIDA; Jeffremoff, Irja 2001: Varriistâllâm, Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Saamelaismuseosäätiö. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4; Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat Davvi Girji o.s; Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Kárášjohka; Eriksen Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s, Kárášjohka; Aikio; Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá; Solbakk, aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s; Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego beana, Eamiálbmogiid diehtu, folosofiijat ja dutkan. Čálliid lágadus; Aira, Vivian 2003: Sápmi: Ofelaš. Davvi Girji o.s; Solbakk, John T. 2006: The Sami People: Davvi Girji o.s; Jernsletten, Regnor 2006: Sámi historjá, Davviriikkain 1850 rájes otnážii. Čálliid lágádus; Lemet-Jon Aage ja Lemet-Jon Ivvár: Kulturmáhttu, Árbevierut ja erohusat. Čálliid lágádus; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd; Lohiniva; Leena: Govvan, saamelaisesta kuvataiteesta; Saamelaista nykytaidetta, Rovaniemen taidemuseo; filmit ja elokuvat; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat ja opentomatkat, saamenkielinen esitelmä. 13
16 oppimateriaali suoritustavat arviointi Inarin- ja koltansaamen kieli ja kulttuuri Opiskelija osaa kertoa inarin- ja kolttasaamelaisista, heidän kielestään, historiastaan ja kulttuuristaan. Opintomatka esim. Nellimiin ja/tai Sevettijärvelle, vierailu inarinsaamen kielen kielipesässä, esitelmiä, luentoja, tarinoita. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista porfoliossaan. Oppitunnit, opintomatkat, vierailut, keskustelua omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen ja portfolio. Ks. kohta Johdanto saamelaiskulttuuriin; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Opintomatka, vierailu, luennot, tarinat ja portfolion täydentämistä. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. suoritustavat Pohjoissaame. Sisnatyö Opiskelija osaa tehdä sisnasta esim. käsityölaukun tai tossut. Käsitöiden tekoa, keskustelua ja tarinointia käsityönperinteen taitajan kanssa. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista porfoliossaan. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistumien, lopputyö ja porfolio. Hopeatyö Opiskelija osaa käyttää oikeanlaisia työasusteita, henkilökohtaisia suojaimia ja osaa noudattaa työturvallisuuden määräyksiä. Hän tuntee myös työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Hän osaa käyttää hopeatyöhön liittyviä työkaluja kertoa hopeasta käsityömateriaalina, sen ominaisuuksista ja mahdollisuuksista erilaisten tuotteiden valmistuksessa. Hopeatyön tekoa. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista porfoliossaan. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistumien, lopputyö ja porfolio. suoritustavat Pohjoissaame/suomi. Pahka-, luu ja sarvityö Opiskelija osaa käyttää oikeanlaisia työasusteita, henkilökohtaisia suojaimia 14
17 ja osaa noudattaa työturvallisuuden määräyksiä. Hän tuntee myös työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Hän osaa käyttää työkaluja ja työstöhiontakoneita ja kertoa poronluusta (poron sääriluista ja koparoista), sarvista ja pahkasta käsityömateriaalina; niiden ominaisuuksista ja mahdollisuuksista erilaisten tuotteiden valmistuksessa. Opiskelijan oman materiaalivalinnan mukaan seuraavista: luun tai sarven sahausta, viilausta, hiontaa ja hienohiontaa tai pahkan sahausta ja/tai veistämistä, aihion muotoilua, kovertamista, hienohiontaa, parkkivärjäytystä, öljyämisen käyttöä ja huoltamista. Harjoitustyönä opiskelija tekee luupuikon, voi- tai paperiveitsen, sarvikorut tai pettukuloimet. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistuminen ja porfolio. suoritustavat Harjostutyön/-töiden teko, loppukoe ja porfolio. Pohjoissaame tai suomi. 15
POHJOISSAAMEN KIELI II, KESKITASO 10 ov (400h)
SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS POHJOISSAAMEN KIELI II, KESKITASO 10 ov (400h) Pohjoissaamen kieli I, perustaso 10 ov tai vastaava suoritettuna Learnlinc-etäopetusjärjestelmässä alkaen
LisätiedotPOHJOISSAAMEN KIELI I, PERUSTASO 10 ov (400h)
SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS POHJOISSAAMEN KIELI I, PERUSTASO 10 ov (400h) Etäopetuksena Learnlinc-järjestelmässä alkaen viikolla 33/2011 Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa
LisätiedotPOHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2013 2015
POHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2013 2015 Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Saamelaisalueen koulutuskeskus 2013 SISÄLLYS 1. Esittely 1
LisätiedotEnnakkotiedote lukuvuoden 2010-2011 virtuaaliopetuksesta Tarkemmat tiedot koulutuksesta ilmoitetaan toukokuun aikana Haku avataan toukokuussa
SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS Ennakkotiedote lukuvuoden 2010-2011 virtuaaliopetuksesta Tarkemmat tiedot koulutuksesta ilmoitetaan toukokuun aikana Haku avataan toukokuussa POHJOISSAAMEN
LisätiedotSaamen kieli vieraana kielenä 2009-2011
1 (8) Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011 Osoite: Giellagas-instituutti, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Puhelin: amanuenssi 08-553 3486, lehtori 08-553 3490 Faksi: 08-553 3451 Sähköposti: Henkilökunnan
LisätiedotPOHJOISSAAMEN KIELI I, PERUSTASO 15 op (400 h)
POHJOISSAAMEN KIELI I, PERUSTASO 15 op (400 h) Etäopetuksena Adobe Connect -järjestelmässä alkaen 20.8.2018, klo 17.00-19.30 Opintokokonaisuus sisältää 15 opintopisteen verran verkko-oppitunteja (200 h)
LisätiedotMEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2010-2012
MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2010-2012 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1. Medialinjan tavoitteena on kouluttaa työmarkkinalähtöisesti media-alan
LisätiedotOPS POHJOISSAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN JATKO-OPINNOT 30 OV LUKUVUOSI
OPS POHJOISSAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN JATKO-OPINNOT 30 OV LUKUVUOSI 2017 2018 1. Esittely Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen ja kulttuurin jatko-opinnot kestävät lukuvuoden ja ovat
LisätiedotMEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2013-2015
MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2013-2015 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1. Medialinjan tavoitteena on kouluttaa työmarkkinalähtöisesti media-alan
LisätiedotMEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2014-2016
MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2014-2016 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1. Tavoitteet... 1 2. ALAN KUVAUS JA ARVOT... 1 2.1. Alan kuvaus...
LisätiedotKoulutusesite. TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015. Virtuaalikoulu www.sogsakk.
Esitteen ulkoasu: Tero Riskilä Koulutusesite TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015 Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu KOULUTUSPALVELUMME Saamelaisalueen
LisätiedotPäivitetty 10.8.2012. INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013
Päivitetty 10.8.2012 INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Saamelaisalueen koulutuskeskus - Säämi máttááttâskuávdáš 2011 SISÄLLYS 1. Esittely... 1 2. Tavoitteet... 1 3. Opetusmetodit...
LisätiedotPOHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA
9.8.2016 POHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2016 2017 Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Saamelaisalueen koulutuskeskus 2016 SISÄLLYS 1. Esittely
LisätiedotNUÕRTTSÄÄʹMǨIÕLL DA KULTTUR 40 MN MÄTTʼTEMPLAAN KOLTANSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 OV OPETUSSUUNNITELMA
NUÕRTTSÄÄʹMǨIÕLL DA KULTTUR 40 MN MÄTTʼTEMPLAAN KOLTANSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 OV OPETUSSUUNNITELMA Saamelaisalueen koulutuskeskus - Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs 2014 2 SIISKÂŽ SISÄLTÖ 1 ČIÕʹLǦǦÕS
LisätiedotPOHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana
POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana Etäopetuksena Learnlinc järjestelmässä alkaen ma 10.8.2009 klo 17.30-20.00 Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa verkko-oppitunteja
LisätiedotPOHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina ja alkaen
POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Lukuvuosina 2009-2010 ja 2010-2011 alkaen 17.9.2009 Etäopetuksena Learnlinc etäopetusjärjestelmässä (8 ov) sekä lähiopetuksena (2 ov) Opintokokonaisuus sisältää 8 opintoviikkoa
LisätiedotPOHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h)
POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Verkko-opetuksena Learnlinc ympäristössä alkaen ma 8.9.2008 klo 17.30-19.25 Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa (200 h) verkko-oppitunteja sekä (200 h) opiskelijan
LisätiedotArtikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.
Saamelainen kulttuuri SYKSYN 2011 OHJELMA I periodi 22.8. 21.10. ja II periodi 31.10. 16.12.2011 Viikolla 43 eli 24. 28.10.2011 ja 5.12.ei ole luentoja. 1 Uusien opiskelijoiden ja henkilökunnan tapaaminen
LisätiedotKirjallisuus 2 op Suoritus: Tentti (luennot ja kirjallisuus) ke klo salissa HU207.
Saamelainen kulttuuri 25.5.09 SYKSYN 2009 OHJELMA I periodi 24. 8. 16. 10. ja II periodi 26. 10. 18.12.2009 Viikolla 43 eli 19.- 23.10.2009 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683371P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin
LisätiedotTavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä
Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja
LisätiedotMEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA
MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2016-2018 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SÄÄMI MÁTTÁÁTTÂSKUÁVDÁŠ SÄÄ MVUU D ŠKOOU LʼJEMKÕÕSKÕS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1. Tavoitteet...
LisätiedotINARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2014 2016
INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2014 2016 Säämi máttááttâskuávdáš - Saamelaisalueen koulutuskeskus 2014 SISÄLLYS 1. Esittely... 1 2. Tavoitteet... 1 3. Opetusmetodit... 2 4. Opintoneuvonta...
LisätiedotTIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA
TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA 2011 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SISÄLTÖ JOHDANTO...3 1. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON, DATANOMI,
LisätiedotPäivitetty 7.8.2012. POHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013
Päivitetty 7.8.2012 POHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš 2011 SISÄLLYS 1. Esittely 1 2. Tavoitteet 1 3. Pohjoissaamen
LisätiedotSUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus
OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN
LisätiedotArtikkelikansio (2 op), tentitään tiedekunnan tai I oppiaineryhmän tenttipäivänä. Tentaattori Veli-Pekka Lehtola.
Saamelainen kulttuuri 20.10.2010 SYKSYN 2010 OHJELMA I periodi 23.8. 22.10. ja II periodi 1. 11. 17.12.2010 Viikolla 43 eli 25. 29.10.2010 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT I Periodi: 683371P Johdatus saamelaiseen
LisätiedotRANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa
RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston
LisätiedotIII periodi :
1 Saamelainen kulttuuri Kevät 2018 III periodi 8.1. - 9.3.2018: Perusopinnot 683394P Saamelaisten maailmankuvat ja taiteet 5 op - Veli-Pekka Lehtola 9.1.2018 08:15-10:00 Hu 211 10.1.2018 10:15-12:00 Hu
LisätiedotOsaamispisteet. Vapaasti valittava
Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden
Lisätiedot9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet
9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan
LisätiedotAlkukartoitus Opiskeluvalmiudet
Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan
LisätiedotSaksa, B3-kieli. Kustantajan äänitemateriaali oppikirjaan. Mahdollinen verkkomateriaali. Rakenteet ja suulliset harjoitukset.
Saksa, B3-kieli Tavoitteena on, että aikuisopiskelija saavuttaa B3-oppimäärän saksan kielessä kielitaidon kuvausasteikon tasot seuraavasti: kuullun ymmärtäminen A2.1-A2.2 puhuminen A2.1 luetun ymmärtämien
LisätiedotOSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.
Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen
LisätiedotRANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA
RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten
LisätiedotUudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön : https://oph.etapahtuma.fi/
Uudet kielten opetussuunnitelmat käytäntöön 25.9.2015: https://oph.etapahtuma.fi/ Ryhmätyö, vuosiluokkakokonaisuus 7-9 Kieli englanti Oppimäärä: A1/A2/B1/B2/ÄKO(ympyröi) Laaja-alainen osaaminen Tavoitteet
LisätiedotSuoritus: Tentti (luennot + artikkelikansio) Tentaattori: Anni-Siiri Länsman
Saamelainen kulttuuri 1.3.2011 KEVÄÄN 2011 OHJELMA III periodi 10. 1. 4.3. ja IV periodi 14. 3. 20.5.2011 Viikolla 10 eli 7. 11.3.2011 ei ole luentoja. PERUSOPINNOT 683377P Johdatus saamentutkimukseen
LisätiedotKiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.
Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja
LisätiedotSaamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš
Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen
LisätiedotKulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria
9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta
LisätiedotKOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet
KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin
Lisätiedot7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE
7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin
LisätiedotKiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)
Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja
LisätiedotINARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA
INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2017 2018 Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Saamelaisalueen koulutuskeskus 2015 SISÄLLYS 1. Esittely...
LisätiedotKotoutumiskoulutus Moduuli 2b
Kotoutumiskoulutus Moduuli 2b Kielitaitotasot A1.3 Ymmärtää yksinkertaisia lausumia Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Ymmärtää tuttuja sanoja ja lyhyitä viestejä. Kirjoittaa sanoja, fraaseja
LisätiedotOPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI
OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa
LisätiedotToteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.
Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri
LisätiedotINARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 60 op OPETUSSUUNNITELMA
INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 60 op OPETUSSUUNNITELMA 2018 2019 Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs SISÄLLYS Saamelaisalueen koulutuskeskus 2018 1. Esittely...
LisätiedotSUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors
Lisätiedot1. Materiaali on ammattialoista riippumatonta. Kohderyhmänä ovat kotoutuskoulutuksessa olevat ja itseopiskelijat taitotasoilla A1 A2.
Turun kristillinen opisto SUUNNITELMA Kohderyhmänä ovat kotoutuskoulutuksessa olevat ja itseopiskelijat taitotasoilla A1 A2. 2. Materiaalia tuotetaan sekä aihealueeseen jokapäiväinen elämä että työ ja
LisätiedotMAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006
MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun
LisätiedotAmmatillinen koulutus ja saamelaiset
Ammatillinen koulutus ja saamelaiset Ellen Pautamo, lehtori, saamen kieli ja saamelaiskulttuuri Virtuaalikoulu Saamelaisalueen koulutuskeskus, Inari, SUOMI Teemaistunti 1: Suomalais-ugrilaisten ja samojedikansojen
LisätiedotYLEISET KIELITUTKINNOT
YLEISET KIELITUTKINNOT KIELITAIDON OSOITTAMINEN YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN AVULLA Yleiset kielitutkinnot arvioivat aikuisten kielitaitoa. Yleisessä kielitutkinnossa sinä voit testata, miten hyvin puhut,
LisätiedotTiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1)
Tiede ja tutkimus (Teemaopintokurssi TO1.1) : Opiskelija kehittää monitieteellistä ja kriittistä ajattelua tutustuu tiedemaailman käytäntöihin harjaantuu lukemaan ja arvioimaan tieteellisiä tutkimuksia
LisätiedotLAULUMUSIIKIN PÄÄAINE I
MUUT KIELIOPINNOT 3la71 Saksan kieli 1 (4 op) 3la31 Italian kieli 1 (4 op) 3la72 Saksan kieli 2 (5 op) 3la32 Italian kieli 2 (5 op) k0-9123 Englannin kielen valmentava opintojakso (3 op) k0-9122 Ruotsin
LisätiedotFinnish ONL attainment descriptors
Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2016-09-D-19-fi-3 Orig.: EN Finnish ONL attainment descriptors APPROVED BY THE JOINT TEACHING COMMITTEE AT ITS MEETING
LisätiedotVieraan kielen B1-oppimäärän opetuksen tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokalla 6
B1- RUOTSI VL.6-9 6.LUOKKA T1 auttaa oppilasta jäsentämään käsitystään kaikkien osaamiensa kielten keskinäisestä suhteesta T2 auttaa oppilasta hahmottamaan opiskeltavan kielen asemaa maailmassa ja sen
LisätiedotAITOJEN TAITOJEN JUURILLA
AITOJEN TAITOJEN JUURILLA Ammattiosaajan työkykypassi Tiisu-Maria Näkkäläjärvi Sosiaali- ja terveysalan opettaja Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš, Saamelaisalueen koulutuskeskus on
LisätiedotSaamelainen kulttuuri KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi ja IV periodi
Saamelainen kulttuuri 9.2.10 KEVÄÄN 2010 OHJELMA III periodi 11. 1. 5.3. ja IV periodi 15. 3. 21.5.2010 PERUSOPINNOT 683394P Saamelaisten maailmankuvat ja taide 5op Luennot (20 t) ja luentopäiväkirja 2
LisätiedotVammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet
Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja
LisätiedotAMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp
AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI, 15 osp OPPIMISTAVOITTEET n opintokortin runko Työelämälähtöiset työtehtävät Arvioidaan S = oppimistavoite saavutettu Valmentautuminen ja raportointi Valmentautuminen työelämässä
LisätiedotYlöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)
Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona
LisätiedotModuuli 1. Opiskelijan kielipassi
Moduuli 1 Opiskelijan kielipassi Arviointi A1.3 - kaikki hyvin, hyvää työtä A1.2. - treenaa vielä A1.1 - tämä on alku, lisää treeniä! 0 - ei voi arvioida Ihminen ja lähipiiri Minä ja perhe, suulliset taidot
LisätiedotItä-Karjalan Kansanopisto
SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi
LisätiedotAmmattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.
Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto
LisätiedotKIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI
KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi
LisätiedotOmaishoito Saamelaisalueella. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja
Omaishoito Saamelaisalueella Toiminnanjohtaja 5.4.2019 SámiSoster ry Tarkoituksena on valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa, oikeuksia ja hyvinvointia alkuperäiskansana sosiaali- ja terveysalalla
LisätiedotHenkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen sekä ohjauksen tukena
Osaamista maahanmuuttajille työelämälähtöisesti (OSMA) -hanke 1.8.2016-31.7.2019 Henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) maahanmuuttaja-asiakkaan osaamisen tunnistamisen ja vahvistamisen
LisätiedotSaamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä
Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä klo. 07.10- Yle Sápmi - Lähettää yhteispohjoismaista radio-ohjelmaa kolmella saamen kielellä koko päivän klo 7.10 alkaen, mm. Sohkaršohkka
LisätiedotRANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2
RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,
LisätiedotTervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan
Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa
LisätiedotLyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin
Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin Valtakunnalliset asuntola- ja vapaa-ajanohjaajien päivät 12.-13.6.2013 Inari Outi Länsman outi.lansman@sogsakk.fi Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d
LisätiedotKäsityön taiteen perusopetus UUDET RYHMÄT ALKAVAT SYKSYLLÄ 2017 SYVENTÄVÄT OPINNOT, E172514
Haku Käsityön taiteen syventäviin opintoihin Sivu 1 / 9 Käsityön taiteen perusopetus UUDET RYHMÄT ALKAVAT SYKSYLLÄ 2017 SYVENTÄVÄT OPINNOT, E172514 Opetus perustuu Opetushallituksen visuaalisten taiteiden
LisätiedotPOLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi
1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt
LisätiedotHorisontti
Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää
LisätiedotSaamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus
Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin
LisätiedotEiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän.
Toinen kotimainen kieli TOINEN KOTIMAINEN KIELI Eiran aikuislukiossa voi toisena kotimaisena kielenä opiskella ruotsia. Opiskelija valitsee joko pitkän tai keskipitkän oppimäärän. RUOTSI (RUA) RUA1 ARKIELÄMÄÄ
LisätiedotOPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN
OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 1 2 Muutokset, jotka koskevat kaikkia perustutkintoja Kaikkien ammatillisten perustutkintojen opetussuunnitelman ja näyttötutkinnon perusteiden kohtaa 3.1.2.1 Toinen
LisätiedotT3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä
A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä
LisätiedotSaamen kielten oppimistulokset vuosiluokilla 2015
Saamen kielten oppimistulokset 7. 9. vuosiluokilla 2015 Saamen kielten oppimistulosten arviointi toteutettiin ensimmäistä kertaa. Arviointiin pyrittiin saamaan kaikki saamea äidinkielenä ja A-kielenä opiskelevat
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2019 2020 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotToteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe.
Kuvaukset 1 (5) Saksa, alkeet 1 ov (VVVK1) osaa suullisen ja kirjallisen kommunikoinnin perusteet. Hän selviytyy helpoissa asiointitilanteissa. Hän saa valmiuksia yleis- ja ammatillisiin jatko-opintoihin.
LisätiedotOpetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!
Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien
LisätiedotGIRJELISTA DENTEGIRJJIIN 2009 2010
GIRJELISTA DENTEGIRJJIIN 2009 2010 683371P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin 3 op Kirjallisuus 2 op: Johdatus saamentutkimukseen. (Toim. Ulla-Maija Kulonen, Juha Pentikäinen ja Irja Seurujärvi- Kari, Helsinki).
LisätiedotKOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani. TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON OSAN AMMATTITAITOVAATIMUKSET
TUTKINTO: Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto KOULUTUSOHJELMA JA TUTKINTONIMIKE: Artesaani TYÖVALTAINEN OPETUSSUUNNITELMA TUTKINNON OSA: Kulttuurin soveltaminen käsityöhön LAAJUUS: 10 ov TUTKINNON
LisätiedotVAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009
VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa
LisätiedotTenttikirjallisuus 2009 2010
Tenttikirjallisuus 2009 2010 683371P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin 3 op Kirjallisuus 2 op: Johdatus saamentutkimukseen. (Toim. Ulla-Maija Kulonen, Juha Pentikäinen ja Irja Seurujärvi- Kari, Helsinki).
LisätiedotOPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA
VALKEAKOSKEN TIETOTIEN AIKUISLUKIO Tietotie 3, PL 43 37601 Valkeakoski Opinto-ohjaaja p. 040 335 6253 aikuislukio@valkeakoski.fi www.valkeakoski.fi/aikuislukio OPISKELE KIELIÄ AIKUISLUKIOSSA Ilmoittaudu
LisätiedotValinnaisopas Lukuvuosi
Valinnaisopas Lukuvuosi 2017 2018 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja kokonaisuuksia,
LisätiedotLukiolaisen. Kansainvälisyyspassi. Opiskelijan nimi
Lukiolaisen Kansainvälisyyspassi Opiskelijan nimi Opiskelijalle Tervetuloa vahvistamaan kansainvälisyysosaamistasi! Tutustu tähän kansainvälisyyspassiin ja pohdi, miten parhaiten edistät tärkeitä työelämä-
Lisätiedotkielipassi Moduuli 1
kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.
LisätiedotSAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)
SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen
LisätiedotMitä peruskoulun jälkeen?
Mitä peruskoulun jälkeen? Opinto-ohjaaja Pia Nissilä opintopolku.fi KEVÄÄLLÄ 2018 YHTEISHAKU Ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteishaku on 20.2.-13.3.2018. Koulutukset alkavat syksyllä 2018.
LisätiedotSavonian suomen opinnot
Savonian suomen opinnot Mavasuomi B1.2 Muut suomen kurssit suomi Työelämän suomi B1.1 Suullinen suomi suomi B1.2 Pääsykoevalmennus suomi B2 Työkokeilu Suullinen suomi B2 suomi C1 Sairaanhoitajan suomi
Lisätiedot5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.
5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen
LisätiedotTUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen. Oppilas osaa ilmaista itseään ja mielipiteitään tutuissa vuorovaikutustilanteissa.
1 SAAMEN KIELI JA KIRJALLISUUS -OPPIMÄÄRÄ Saamen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Vuorovaikutustilanteissa
LisätiedotASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT
1 KIELIOPINNOT KIELIOPINNOT... 1 ASETUKSEN MUKAISET KIELIOPINNOT... 2 X-5 Vieras kieli englanti (5 op)... 2 X-6 Vieras kieli saksa (5 op)... 5 X-7 Toinen kotimainen kieli ruotsi (3 op)... 6 X-0 Toinen
LisätiedotAMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI 15 osp
Paikallisiin ammattitaitovaatimuksiin perustuva tutkinnon osa AMMATTILAISEKSI KANSAINVÄLISESTI 15 osp Ammattilaiseksi kansainvälisesti tutkinnon osa tarjoaa opiskelijalle yksilöllisen mahdollisuuden lisätä
LisätiedotTietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info. Henrik Hedberg Heli Alatalo
Tietojenkäsittelytieteet Tutkinto-ohjelman info Henrik Hedberg Heli Alatalo Orientoivat opinnot 810020Y, 2 op Orientaatioviikko Teemaluennot Pienryhmätoiminta Omaopettajatapaamiset Henkilökohtainen opintosuunnitelma
LisätiedotViestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma
Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelma Viestinnän, nykysuomen ja englannin kandidaattiohjelmassa tarkastellaan kriittisesti kielen, viestinnän ja median ilmiöitä useasta eri näkökulmasta.
Lisätiedot