POHJOISSAAMEN KIELI I, PERUSTASO 10 ov (400h)

Transkriptio

1 SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS POHJOISSAAMEN KIELI I, PERUSTASO 10 ov (400h) Etäopetuksena Learnlinc-järjestelmässä alkaen viikolla 33/2011 Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa verkko-oppitunteja (200 h) sekä opiskelijan itsenäistä työskentelyä (200h). Opetus lähtee liikkeelle alkeista. Ensimmäinen koulutuskerta sisältää perehdytyksen etäopiskeluun. Tavoitteet Opiskelija hallitsee saamen kielen ydinkielioppia ja -sanastoa. Hän lukee lyhyitä, helppoja tekstejä, osaa keskustella helpoista arkielämään liittyvistä aiheista sekä kirjoittaa saameksi lyhyitä kirjoitelmia. Opiskelija saa valmiudet suorittaa yleisten kielitutkintojen saamen kielen perustason tutkinnon. Saamen kielen tutkinto järjestetään kerran vuodessa. Tutkintopäivä on heti tämän koulutuksen päätyttyä Opiskelijalla on kurssin käytyään yleistä tietoa saamen kielistä ja saamelaisesta kulttuurista. Hän osaa nimetä saamelaisryhmät ja saamelaiset elinkeinot ja kuvailla saamelaisuuden alueellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pääelementtejä. Hän tietää myös saamelaisen historian keskeisiä tapahtumia ja käännekohtia. Kohderyhmä Toteutus Yleiset kielitutkinnot Opintojen laajuus on 10 ov ja ne koostuvat pohjoissaamen kielen (9 ov) ja saamelaisen kulttuurin (1 ov) opinnoista. Opetuskielenä on pohjoissaame ja suomi. Opinnot eivät edellytä aiempia saamen kielen opintoja. Koulutus on tarkoitettu kaikille saamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä saamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. Koulutus sopii mm. kuntien ja valtion henkilöstölle, muille julkisoikeudellisia tehtäviä saamelaisalueella hoitaville viranhaltijoille, työntekijöille sekä luottamusmiehille. Kurssi toteutetaan etäopintoina Learnlinc-etäopetusjärjestelmässä. Vaatimuksia osallistumiseen: tietokone, internetyhteys (laajakaista) ja headsetit (sankaluuri). Lisätietoja opiskeluympäristöstä: tai puh Lisäksi opinnoissa hyödynnetään Moodle-oppimisalustaa ja sosiaalisen median mahdollisuuksia. Pohjoissaamen kielessä voi suorittaa perus, keski- tai ylimmän tason yleisen kielitutkinnon. Tutkinnossa on seuraavat osat: puheen ja tekstin ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto. Saamen kielen tutkinto järjestetään kerran vuodessa.

2 Tutkinnon suorittamalla voi osoittaa virallisesti kielitaitonsa. Tutkintotodistusta voi käyttää esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemiseen. Tutkinnot ovat maksullisia, hinta riippuu valitusta tutkinnosta ja sen tasosta. Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja. Tutkinnot mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Yleiset kielitutkinnot ovat kansallisia ja virallisia kielitutkintoja, niiden kehittämistyöstä vastaavat Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Tietoa kielitutkinnoista, tutkintopäivistä ja -paikoista, ilmoittautumisesta ja tutkintomaksuista löydät soitteesta Sivuilta löydät myös kielitutkintojen taitotasokuvaukset. Testiin voi käydä tuttumassa Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen sivuilta Yleiset kielitutkinnot. Sivuilla on myös ohjeita testiin tulijoille. Lisätietoja: Saamelaisalueen koulutuskeskuksen kanslia (016) Paikka ja aika Osanottajamäärä Kustannukset Tiedustelut Hakeminen Opinnot käynnistyvät Learnlinc-järjestelmässä viikolla 33/2011 ja päättyvät viikolla 15/2012. Opetusaika on alustavien suunnitelmien mukaan tiistaisin ja torstaisin klo Opintojen alkaessa järjestetään lähikokoontuminen joko tai Ijahis Idja tapahtuman aikaan. Toinen kokoontuminen on Skábmagovat elokuvafestivaalien aikaan vuoden 2012 puolella. Kurssille otetaan 15 opiskelijaa hakemusten perusteella. Opiskelija kustantaa itse tarvittavat oppimateriaalit. Eeva-Liisa Rasmus, erasmus@sogsakk.fi, puh tai toimistolta puh Tietoa myös osoitteessa Hakemukset täytetään mennessä osoitteessa Opiskelijavalinnat tehdään viikolla 25. Valituille ilmoitetaan sähköpostitse.

3 POHJOISSAAMEN KIELI I, PERUSTASO 10 ov (400h) Opetussuunnitelma Opintokokonaisuus Koulutuksen laajuus on 10 opintoviikkoa ja se koostuu pohjoissaamen kielen (9 ov) ja saamelaisen kulttuurin (1 ov) opinnoista. Kurssit muodostavat kokonaisuuden, joissa käsitellään erilaisia arki- ja työelämän elämän aihepiirejä. Saamelaiskulttuurin opetus etenee kielen opetuksen rinnalla. Jos olet opiskellut pohjoissaamea aiemmin (esim. alkeis- ja/tai jatkokurssi) voit halutessasi aloittaa opinnot ensimmäisen kurssin jälkeen tai myöhemminkin. Tämä tulee mainita haettaessa koulutukseen ja sopia koulutuksen käynnistyessä. Kurssien kuvaukset Saame I-VI Laajuus Oppimistavoite Aihealueet 6 ov Opiskelija hallitsee saamen ydinkielioppia ja -sanastoa. Hän lukee lyhyitä, helppoja tekstejä, osaa keskustella helpoista aiheista sekä kirjoittaa saameksi lyhyitä kirjoitelmia. Opiskelija ymmärtää hidasta selkeää puhetta ja osaa käyttää saamen kielen sanakirjoja itsenäisesti. Erilaisia luku-, kirjoitus- ja ääntämis- ja keskusteluharjoituksia, kielioppia ja tekstin- ja kuullunymmärtämiseen liittyviä harjoituksia. Opiskelija laatii itselleen aihepiirikohtaisen sanalistan. Minä ja taustani: Opiskelija osaa kertoa itsestään tai muista ja pystyy kysymään heiltä vastaavia tietoja, esim. perustiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, sukupuoli, ikä, syntymäpaikka ja -aika), kansallisuus, perhe- ja ystävyyssuhteet, perheenjäsenet, koulutus, kielitaito, ammatti, työpaikka, työttömyys, ulkonäkö, luonne, harrastukset ja oman mielenkiinnon kohteet (kulttuuri, urheilu yms.). Koti, asuminen: Opiskelija pystyy keskustelemaan asumisestaan ja kysymään muiden asumisesta, esim. kotipaikka, asuminen (vuokra- tai omistusasunto, kerros-, rivi- tai omakotitalo, huoneet, kalustus), asuinalue (kaupunki/maaseutu, palvelut, viihtyisyys, harrastusmahdollisuudet), asuinolosuhteet ja asuntopolitiikka. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista: päivärytmi, kellonajat, ostosten teko, kulutustavarat ja ruoat, ruoanlaitto, ateriointi kotona ja ravintoloissa, mitat kuten rahayksiköt, hinnat, koko, paino. Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista:

4 palvelujen käyttäminen (pankki, posti jne.), joukkoliikenne ja yksityinen liikenne. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. tutustuminen, tapaaminen ja esittäytyminen, henkilökohtaiset perustiedot, kiittäminen ja hyvästeleminen. Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. puhelinkäyttäytyminen, kirjalliset viestit tutuille ja tuntemattomille, vierailukutsujen esittäminen ja vastaanottaminen. Toteutustavat Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. Oppi- ja oheismater. Länsman, Helmi 2005: Cealkke dearvvuođaid 1; Aikio, Ante: Pohjoissaamen alkeiskurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit Suoritustavat Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Arviointi 1 3 Opetuskieli Pohjoissaame ja suomi. Saame VII-IX Laajuus Oppimistavoite Aihealueet 3 ov Opiskelija muistaa saamen kielen keskeisen kieliopin ja perussanavaraston. Hän osaa lukea erityyppisiä tekstejä (esim. asiatekstiä, satuja ja kertomuksia) ja osaa keskustella niiden pohjalta. Opiskelija kirjoittaa saameksi kirjoitelmia ja viestejä (esim. sähköpostiviestejä). Opiskelija palauttaa mieleen edellisillä kursseilla oppimansa asiat ja soveltaa niitä suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöönsä. Erilaisia luku-, kirjoitus- ja keskusteluharjoituksia, kielioppia ja tekstin- ja kuullunymmärtämisharjoituksia. Matkustaminen: Osallistujan tulee pystyä selviytymään matkailuun liittyvissä tilanteissa, esim. tiedonhankinta matkakohteesta ja majoitusmahdollisuuksista, matkaja majoitusjärjestelyt, matkavakuutus, joukkoliikenne (lähtö- ja saapumisaikojen selvittäminen, lipun osto, reitin ja matkustustavan valinta), kuulutukset ja kyltit kulkuneuvoissa, tulleissa, julkisissa rakennuksissa ja rajalla, maahantulo ja maastalähtö: passi- ja tullivirkailijoiden kanssa keskustelu, matkan tarkoitus ja kesto, tullattavat tavarat, rahanvaihto, hotellissa asioiminen, tutustumiskäynnit, työvierailut ja koulutustilaisuudet, tien neuvominen ja ajo-ohjeet, liikennemerkit ja -säännöt, kulkuvälineen vuokraaminen ja huolto, matkakohteen esittely ja neuvojen antaminen, ongelmatilanteet: tavaroiden katoaminen, varkaudet, onnettomuudet

5 Terveys ja hyvinvointi: Opiskelija pystyy viestimään terveyteen ja hyvinvointiin liittyvissä tilanteissa: vointi (paha olo, nälkä, jano, väsymys, mieliala, oma vointi, toisten voinnista kysyminen), ruumiinosat, sairastuminen: ensiapu, lääkärissäkäynti, sairaala, tapaturmat ja sairaudet, hätätapauksessa toimiminen, terveydenhuolto, terveyskasvatus Työ: Osallistujan tulee pystyä kertomaan työstään sekä kysymään toisten työstä esim. perustiedot (työpaikka, työtoverit, esimiehet, kokoaikatyö, osaaikatyö, työtyytyväisyys), päivittäinen rutiini (työpäivän pituus, alku, loppu, vaiheet, tauot, vapaa-aika, työajan seuranta), työvuosi (työjaksot, lomat, vuodenaikojen vaikutus työhön), työkokemus (työtehtävien kuvaus, pätevyysvaatimukset), oman työn vaatima kielitaito (posti, faksi, puhelin, sähköposti jne.) Toteutustavat Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. Oppi- ja oheismater. Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuođaid 2; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelaissuomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit Suoritustavat Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Arviointi 1 3 Opetuskieli Pohjoissaame ja suomi. Saamenkulttuuri Laajuus Oppimistavoite Oheismateriaali 1 ov Opiskelijalla on kurssin käytyään yleistä tietoa saamen kielistä ja saamelaisesta kulttuurista. Hän osaa nimetä saamelaisryhmät ja saamelaiset elinkeinot ja kuvailla saamelaisuuden alueellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pääelementtejä. Hän tietää myös saamelaisen historian keskeisiä tapahtumia ja käännekohtia. Yleistietoa saamelaisista ja saamelaisalueesta: saamen kielet, saamenpuvut, joiku, saamelaisryhmät, Saamelaiskäräjät, itsehallinto, Saamelaisneuvosto, Siida, Sámi Radio, kansalliset symbolit, yhdistykset, ČSV, Sámi Duodji saamelainen käsityö, Saamenmaan ja saamelaisten historiaa, saamelainen yhteiskunta ja sen muutokset, asuminen ja elämäntapa, saamelainen maailmankuva, muinaisuskonto ja uskomukset, vuotuiskierto, luontosidonnaisuus, elinkeinot, saamelainen kertomusperinne ja folklore. Pennanen, Jukka Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista

6 kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen; Sokki, Risten 2000: Gal rieban guoddá suvlli eahkedii. Davvi Girji o.s; Hætta, Inga Laila ja Hætta Karvik, Inga 1996: Ruoktumet. Davvi Girji o.s; Anarâš kalender 2010; Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi; Labba, Per Stefan Solbakk, Aage Holmberg, Veikko 1987: Sámás 1 3; Aikio, Samuli 1985: Katsaus saamelaiseen historiaan. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Linkola, Martti 1985: Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Embuske, Matti 2003: Lapin asuttamisen historia. Kirjassa Lappi: maa, kansat, kulttuurit (Toim. Ilmo Massa ja Hanna Snellman). SKS. Helsinki, sivut 39 63; Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Kirjassa Kolonialismin jäljet, Keskustat, periferiat ja Suomi (Toim. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty). Gaudeamus. Helsinki, sivut ; Seurujärvi-Kari, Irja 2005: Saamen kieli ja saamelaisten kielelliset oikeudet 2000-luvulla. Kirjassa Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Toim. Riitta Pyykkö ja Marjut Johansson. Gaudeamus). Helsinki, ; Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamenkielilain toteutuminen vuosina Kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto. Saamelaiskäräjät. Inari, sivut 1, 8, 10 53, ; Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1978: Lentonoidan poika. WSOY, Helsinki; Saamelaisia satuja: Nettiartikkelit kolttasaamelaisista tieto_etusivu.html ja inarinsaamelaisista yleistietoa.html; Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat Davvi Girji o.s; Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Kárášjohka; Eriksen Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s, Kárášjohka; Aikio; Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá; Solbakk, aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s; Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego beana, Eamiálbmogiid diehtu, folosofiijat ja dutkan. Čálliid lágadus; Aira, Vivian 2003: Sápmi: Ofelaš. Davvi Girji o.s; Solbakk, John T. 2006: The Sami People: Davvi Girji o.s; Jernsletten, Regnor 2006: Sámi historjá, Davviriikkain 1850 rájes otnážii. Čálliid lágádus; Lemet-Jon Aage ja Lemet-Jon Ivvár: Kulturmáhttu, Árbevierut ja erohusat. Čálliid lágádus; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd; filmit ja elokuvat; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Suoritustavat Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat, koe ja esitelmä. Arviointi 1 3 Opetuskieli Suomi ja pohjoissaame.