POHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2013 2015"

Transkriptio

1 POHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA Sámi oahpahusguovddáš Säämi máttááttâskuávdáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Saamelaisalueen koulutuskeskus 2013

2 SISÄLLYS 1. Esittely 1 2. Tavoitteet 1 3. Pohjoissaamen kieli ja yleiset kielitutkinnot 1 4. Opetusmetodit 2 5. Opintoneuvonta 2 6. Opintojen arviointi 3 7. Opintojen kuvaus 3 8. Kurssien kuvaukset Pohjoissaamen kielen opinnot 23 ov Saamelaisen kulttuurin opinnot 8 ov Yleiset opinnot 5 ov Vapaasti valittavat opinnot 4 ov 15

3 POHJOISSAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN KOULUTUS (POSAKU) 40 OV 1. Esittely Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen ja kulttuurin koulutus kestää vuoden ja on laajuudeltaan 40 opintoviikkoa. Koulutus koostuu pääasiassa pohjoissaamen kielen opinnoista (23 ov), mutta niiden lisäksi on saamelaisen kulttuurin opintoja (8 ov) ja yleisiä ja vapaasti valittavia kursseja. Lisäksi on opintomatkoja ja kieliharjoittelu, joiden avulla opiskelijalla on mahdollisuus tutustua Saamenmaahan ja saamenkieliseen työelämään. Koulutus on tarkoitettu kaikille pohjoissaamen kielestä ja kulttuurista kiinnostuneille. Koulutuksessa lähdetään liikkeelle pohjoissaamen kielen alkeista, joten aiempia saamen opintoja ei vaadita. Opetuskielenä on aluksi suomi ja opintojen edetessä pohjoissaame. Koulutuksen opetusohjelma on suunniteltu siten, että se sopii työelämässä saamen kielen ja kulttuurin osaamista tarvitseville sekä jatko-opintoja suunnitteleville. Opintojen vastaavuuden ansiosta saamen kielen ja kulttuurin opintoja voi jatkaa vaivattomasti Oulun yliopiston Giellagas-instituutissa. Saamen kielen ja kulttuurin opintoja voi myös jatkaa Koutokeinossa Saamelaisessa korkeakoulussa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen pohjoissaamen kielen opinnot vastaavat Oulun yliopiston Giellagas-instituutin saame vieraana kielenä perusopintoja. Opintojen vastaavuus konkreettinen esimerkki Oulun yliopiston Giellagas-instituutin ja Saamelaisalueen koulutuskeskuksen yhteistyöstä. Yhteistyön kautta saamelaisalueella on mahdollista opiskella lähiopetuksena pohjoissaamen kielen yliopisto-opintoja. Yliopisto-opintoja on tarjolla myös SAKK:n virtuaalikoulussa: perus- ja keskitason koulutuksissa on myös saame vieraana kielenä perusopintojen vastaavuus. 2. Tavoitteet Oppiaineen tavoitteena on kouluttaa monitaitoisia kielen ammattilaisia saamelaisyhteisön tarpeisiin, antaa opiskelijoille hyvä kirjallinen ja suullinen taito pohjoissaamen kielessä, valmiudet käyttää saamen kieltä erilaisissa arkielämän viestintätilanteissa ja valmiudet suorittaa yleisten kielitutkintojen saamen kielen keskitason tutkinto. Opiskelijat, joilla on yleiset edellytykset osallistua ylioppilastutkintoon, voivat suorittaa saamen kielen ja kulttuurin koulutuksen käytyään myös saamen kielen lyhyen oppimäärän ylioppilaskokeen. Koulutuksen tavoitteena on myös antaa opiskelijoille tietoa saamelaisten historiasta, saamelaisesta perinteistiedosta, nykykulttuurista ja yhteiskunnallisista erityispiirteistä, jotka liittyvät saamelaisten asemaan vähemmistö- ja alkuperäiskansana. 3. Pohjoissaamen kieli ja yleiset kielitutkinnot Pohjoissaamenkielessä voi suorittaa perus, keski- tai ylimmän tason yleisen kielitutkinnon. Tutkinnossa on seuraavat osat: puheen ja tekstin ymmärtäminen, puhuminen, kirjoittaminen, rakenteet ja sanasto. Saamen kielen tutkinto järjestetään kerran vuodessa. 1

4 Tutkinnon suorittamalla voi osoittaa virallisesti kielitaitonsa. Tutkintotodistusta voi käyttää esimerkiksi työ- tai opiskelupaikan hakemiseen. Tutkinnot ovat maksullisia, hinta riippuu valitusta tutkinnosta ja sen tasosta. Yleiset kielitutkinnot ovat aikuisille suunnattuja kielitaitotutkintoja. Tutkinnot mittaavat kielen osaamista sellaisissa käytännön tilanteissa, joissa aikuinen joutuu puhumaan, kuuntelemaan, kirjoittamaan tai lukemaan jotakin vierasta kieltä - joko Suomessa tai ulkomailla. Yleiset kielitutkinnot ovat kansallisia ja virallisia kielitutkintoja, niiden kehittämistyöstä vastaavat Opetushallitus sekä Jyväskylän yliopiston Soveltavan kielentutkimuksen keskus. Lisätietoja kielitutkinnoista Opetushallituksen sivuilta Koulutus ja tutkinnot Kielitutkinnot Yleiset kielitutkinnot tai Soveltavan kielentutkimuksen keskuksen sivuilta Yleiset kielitutkinnot. 4. Opetusmetodit Opiskelu pohjoissaamen kielen ja kulttuurin perustuu runsaaseen vuorovaikutukseen opettajan ja muiden opiskelijoiden kanssa. Sosiaalisella yhteisöllä on suuri merkitys oppimisessa ja näin vuorovaikutteinen oppiminen ja osaaminen tulevat hyödynnettyä. Myös kulttuurikurssien tekemällä oppiminen -metodi ovat hyväksi havaittuja tapoja oppia kieltä. Opiskelu järjestetään soveltaen kielikylpymenetelmää siten, että koulutuksen alun ohjeita lukuun ottamatta kaikki koulutus toteutetaan pääasiassa pohjoissaameksi. Alussa apukielenä käytetään suomea, mutta alkeiden jälkeen opetuskielenä käytetään yksinomaan pohjoissaamea. Opetus toteutetaan pääosin lähiopiskeluna sekä itsenäisenä opiskeluna. Opiskelijaa pyritään valmentamaan valinnoissaan ja opinnoissaan suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja vastuulliseen toimintaan sekä toimimaan ryhmän jäsenenä. Omaaloitteisuus ja aktiivisuus opiskelussa ovat tärkeitä tavoitteita. 5. Opintoneuvonta Syyslukukauden alussa opiskelija tekee itselleen yhdessä ryhmänohjaajan kanssa henkilökohtainen opintosuunnitelman (HOPS). Siinä otetaan huomioon oppilaan erityisyys, aikaisemmat opinnot sekä opiskelun tavoitteet. HOPSin käsittelyä varten sovitaan erilliset ajat, jolloin on mahdollisuus keskustella tarkemmin opintoihin liittyvistä kysymyksistä ryhmänohjaajan kanssa. Lukuvuoden aikana opiskelija ja ryhmänohjaaja yhdessä arvioivat ja päivittävät opintosuunnitelmaa. HOPS:n toteutumista ja opintojen edistymistä seurataan myös oppimispäiväkirjan ja/tai portfolion avulla. Opinto-ohjaaja neuvoo kaikkia opiskelijoita opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Opintoohjaaja on tavattavissa SAKK:n Inarin toimipaikassa ainakin kerran viikossa ja puhelinnumerosta

5 6. Opintojen arviointi Opiskelun arviointitapoina käytetään itse-, vertais- ja opettajan johdolla tapahtuvaa arviointia. Opiskelijan itsearviointi toteutuu mm. oppimispäiväkirjan ja/tai portfolioiden avulla. Oppimispäiväkirjan kirjoittamisprosessissa opiskelija joutuu itse arvioimaan omaa opiskeluaan ja oppimistaan eri aineissa. Saamelaisalueen koulutuskeskuksen opetusaineissa aineenopettaja arvioi opiskelijan taidot opetusaineessa oppimisen arvioinnin kriteerien mukaisesti asteikolla 1 3 tai suoritettu/hylätty. Arvioinnin kriteereinä voidaan käyttää myös Oulun yliopistossa käytössä olevaa asteikkoa 0 5: 5 = erinomainen, 4 = kiitettävä, 3 = hyvä, 2 = tyydyttävä, l = välttävä, 0 = hylätty. Yhteneväisten arviointiasteikkojen käyttäminen on erityisen tärkeää kielen kurssien arvioinnissa, koska opiskelija voi hakeutua jatkamaan pohjoissaamen kielen opintoja Oulun yliopiston Giellagas-instituuttiin ja näin opintojen hyväksi lukeminen on helpompaa. 7. Opintojen kuvaus Koulutus koostuu yleisistä, pohjoissaamen kielen, saamelaisen kulttuurin ja vapaasti valittavista opinnoista. Lisäksi on opintomatkoja ja kieliharjoittelu, joiden avulla opiskelija saa mahdollisuuden tutustua Saamenmaahan ja saamenkieliseen työelämään. Runsaat käsityökurssit tuovat vaihtelua kielen opiskeluun. Yleiset opinnot Tietotekniikka Oppimispäiväkirja ja portfolio Digitaalinen dokumentointi Johdanto saamelaiskulttuuriin Vapaasti valittavat opinnot Pohjoissaamen kielen opinnot Saame I Saame II Saame III Saame IV Saame V Kieliharjoittelu Saamelaisen kulttuurin opinnot Saamelaiskulttuuri Saamelainen kirjallisuus ja kertomaperinne Inarin- ja koltansaamen kieli ja kulttuuri Opintomatkat Sisnatyö Hopeatyö Puu-, luu- ja sarvityö 5 ov 2 ov 4 ov 23 ov 5 ov 5 ov 4 ov 4 ov 4 ov 8 ov 2 ov 3

6 8. Kurssien kuvaukset 8.1. Pohjoissaamen kielen opinnot 23 ov Pohjoissaamen kielen kurssien aihealueet mukailevat Yleisten kielitutkintojen aihepiirejä ja niiden sijoittelu eri kursseihin on viitteellistä. Tavoitteet: Opiskelija osaa käyttää pohjoissaamea erilaisissa suullisia ja kirjallisia taitoja vaativissa tehtävissä ja tilanteissa ja hän kykenee lukemaan erilaisia tekstejä pohjoissaameksi. Opintojen aikana opiskelija saavuttaa sujuvan suullisen ja kirjallisen saamen kielen taidon ja pystyy seuraamaan saamenkielistä opetusta. aihealueet oppimateriaali Saame I 5 ov Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa pohjoissaamen ydinkieliopin ja perussanastoa. Hän lukee helppoja tekstejä, osaa keskustella helpoista aiheista sekä kirjoittaa saameksi lyhyitä kirjoitelmia. Erilaisia luku-, kirjoitus- ja ääntämisharjoituksia, kielioppia ja tekstinja kuullunymmärtämiseen liittyviä harjoituksia, sanastoa ja opintomatkoja. Minä ja taustani: Opiskelija osaa kertoa itsestään tai muista ja kysymään heiltä vastaavia tietoja, esim. perustiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, sukupuoli, ikä, syntymäpaikka ja -aika), kansallisuus, perhe- ja ystävyyssuhteet, perheenjäsenet, koulutus, kielitaito, ammatti, työpaikka, työttömyys, ulkonäkö, luonne, harrastukset ja oman mielenkiinnon kohteet (kulttuuri, urheilu yms.). Koti ja asuminen: Opiskelija pystyy keskustelemaan asumisestaan ja kysymään muiden asumisesta, esim. kotipaikka, asuminen (vuokra- tai omistusasunto, kerros-, rivi- tai omakotitalo, huoneet, kalustus), asuinalue (kaupunki/maaseutu, palvelut, viihtyisyys, harrastusmahdollisuudet), asuinolosuhteet ja asuntopolitiikka. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista: päivärytmi, kellonajat, ostosten teko, kulutustavarat ja ruoat, ruoanlaitto, ateriointi kotona ja ravintoloissa, mitat kuten rahayksiköt, hinnat, koko, paino. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. tutustuminen, tapaaminen ja esittäytyminen, henkilökohtaiset perustiedot, kiittäminen ja hyvästeleminen. Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen, mahdollisia opintomatkoja. Länsman, Helmi 2005: Cealkke dearvvuođaid 1; Aikio, Ante: Pohjoissaamen alkeiskurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt 4

7 kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit ja elokuvat. Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame ja suomi. kurssin mini aihealueet oppimateriaali Saame II 5 ov Opiskelijalla on perustiedot pohjoissaamen keskeisestä kieliopista ja laaja perussanavarasto. Hän osaa lukea erityyppisiä tekstejä (esim. helppoa asiatekstiä, satuja ja kertomuksia) ja osaa keskustella niiden pohjalta. Opiskelija kirjoittaa saameksi kirjoitelmia ja viestejä. Erilaisia luku-, kirjoitus-, ja keskusteluharjoituksia, kielioppia ja tekstin- ja kuullunymmärtämisharjoituksia. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista: asuminen, harrastukset, palvelujen käyttäminen (pankki, posti jne.), joukkoliikenne ja yksityinen liikenne. Terveys ja hyvinvointi: Osallistujan tulee selviytyä kohdekielellä joutuessaan viestimään esim. seuraavanlaisista asioista: vointi (paha olo, nälkä, jano, väsymys, mieliala, oma vointi, toisten voinnista kysyminen), ruumiinosat, sairastuminen: ensiapu, lääkärissäkäynti, sairaala, tapaturmat ja sairaudet, hätätapauksessa toimiminen, terveydenhuolto, terveyskasvatus. Matkustaminen: Osallistujan tulee pystyä selviytymään matkailuun liittyvissä tilanteissa, esim. tiedonhankinta matkakohteesta ja majoitusmahdollisuuksista, matka- ja majoitusjärjestelyt, matkavakuutus, joukkoliikenne (lähtö- ja saapumisaikojen selvittäminen, lipun osto, reitin ja matkustustavan valinta), kuulutukset ja kyltit kulkuneuvoissa, julkisissa rakennuksissa, matkan tarkoitus ja kesto, rahanvaihto, hotellissa asioiminen, tutustumiskäynnit, työvierailut ja koulutustilaisuudet, tien neuvominen ja ajo-ohjeet, liikennemerkit ja -säännöt, kulkuvälineen vuokraaminen ja huolto, matkakohteen esittely ja neuvojen antaminen, ongelmatilanteet: tavaroiden katoaminen, varkaudet, onnettomuudet. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa, esim. puhelinkäyttäytyminen, kirjalliset viestit tutuille ja tuntemattomille, vierailukutsujen esittäminen, vierialut, tilaisuuksissa isäntänä tai emäntänä ja vieraana esiintyminen, keskustelun aloittaminen, lopettaminen ja keskusteluun liittyminen. Oppitunnit, harjoitukset ja omatoimista harjoittelua ja perehtymistä kirjallisuuteen. Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuođaid 2; Aikio, Ante: Pohjoissaamen alkeiskurssi, opetusmoniste; Aikio, Ante: 5

8 Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit ja elokuvat. Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame ja suomi. aihealueet oppimateriaali Saame III 4 ov Opiskelija palauttaa mieleen edellisillä kursseilla oppimansa asiat ja soveltaa niitä suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöönsä. Opiskelija osaa lukea vaativampia tekstejä pohjoissaameksi ja osaa kirjoittaa ja keskustella pohjoissaameksi niiden pohjalta. Lukuharjoituksia, tekstin- ja kuullunymmärtämisharjoituksia ja kielioppia. Opiskelija kirjoittaa kurssin aikana saameksi kirjoitelmia ja referaatteja, jotka käsitellään tunneilla. Työ: Opiskelijan pystyy kertomaan työstään sekä kysymään toisten työstä esim. perustiedot (työpaikka, työtoverit, esimiehet, kokoaikatyö, osaaikatyö, työtyytyväisyys), päivittäinen rutiini (työpäivän pituus, alku, loppu, vaiheet, tauot, vapaa-aika, työajan seuranta), työvuosi (työjaksot, lomat, vuodenaikojen vaikutus työhön), työkokemus (työtehtävien kuvaus, pätevyysvaatimukset), oman työn vaatima kielitaito (posti, faksi, puhelin, sähköposti jne.), oma ammatti, ammattiala ja lähialat, palkkaus, arvostus, ilmapiiri ja työssä viihtyminen, urakehitys ja uratoiveet, työturvallisuus ja ergonomia, vaaratekijät, työllisyys ja työttömyys, ammattiyhdistystoiminta (palkat ja työsuhde-edut), kokoukset ja neuvottelut. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista, pääuutistapahtumista ja kulttuurista: elämäntavat (omat ja yleiset), kulutustavarat ja ruoat, ajankohtaiset tapahtumat (ymmärtäminen), joukkoviestimet. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa. Oppitunnit, kirjallisia ja suullisia harjoituksia ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Länsman, Helmi 2006: Cealkke dearvvuođaid 3; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit ja elokuvat. 6

9 Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Pohjoissaame. aihealueet oppimateriaali Pohjoissaame. Saame IV 4 ov Opiskelija osaa keskustella ja kirjoittaa pohjoissaameksi. Hän osaa soveltaa aikaisemmin oppimaansa tietoa suulliseen ja kirjalliseen kielenkäyttöön ja kehittää sanavarastoaan. Hän osaa lukea vaativampia tekstilajeja saameksi ja osaa kirjoittaa ja keskustella saameksi niiden pohjalta. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia ja lyhyitä, valmisteltuja suullisia esityksiä eri aiheista. Painopiste on arki- ja työelämään liittyvässä kielenkäytössä. Keskusteluharjoituksiin valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. Opiskelija kirjoittaa kurssin aikana saameksi kirjoitelmia ja referaatteja, jotka käsitellään tunneilla. Jokapäiväinen elämä: Opiskelija pystyy kertomaan jokapäiväisestä elämästään sekä kysymään toisten elämäntavoista, pääuutistapahtumista ja kulttuurista: elämäntavat (omat ja yleiset), kulutustavarat ja ruoat, ajankohtaiset tapahtumat (ymmärtäminen), joukkoviestimet. Ympäristö ja maantuntemus: Osallistujan tulee pystyä kuvaamaan omaa maataan ja sen ympäristöoloja. Lisäksi tulee tuntea tärkeimpiä kohdekielisen alueen piirteitä ja pystyä kysymään niistä lisää, esim. luonto, ympäristö ja ympäristönsuojelu, ympäristöuhat, väestö, elinkeinot, sää, ilmasto, vuodenajat, luonnonvarat. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa. Oppitunnit ja suulliset ja kirjalliset harjoitukset. Länsman, Helmi 2008: Cealkke dearvvuođaid 4; Aikio, Ante: Pohjoissaamen jatkokurssi, opetusmoniste; Sammallahti, Pekka 1989: Sámi-suoma-sámi sátnegirji, Saamelais-suomalais-saamelainen sanakirja; Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto 2005: Mu uhca giellaoahpaš; Magga, Elna 2004: Oanehis giellaoahppa, Lyhyt kielioppi; Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk; muu oppitunneilla jaettava oppimateriaali; filmit ja elokuvat. Kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. 7

10 aihealueet: oppimateriaali Pohjoissaame. Saame V 4 ov Opiskelija syventää ja kehittää pohjoissaamen kielen suullista ja kirjallista taitoaan ja kykenee käyttämään pohjoissaamea monenlaisissa tilanteissa. Hän kehittää tietoisesti sanavarastoaan ja osaa hakea itsenäisesti tietoa saamenkielisistä lähteistä. Hän tuntee myös saamen kielen sananmuodostusopin perusperiaatteita. Eri teemojen ympärille rakennettuja ohjattuja keskustelu- ja kirjoitusharjoituksia ja kielioppia. Opiskelija pitää esitelmän valitsemastaan aiheesta. Esitelmään valmistaudutaan etukäteen mm. kokoamalla käsiteltävien aihepiirien sanastoa. Painopiste on (saamelaiseen) yhteiskuntaan, ympäristöön ja maan- ja kulttuurintuntemukseen liittyvässä kielenkäytössä. Yhteiskunta: Osallistujan tulee pystyä välittämään ja vastaanottamaan tietoa oman ja toisen maan yhteiskuntajärjestelmästä, esim. väestö (enemmistöt, vähemmistöt), maan sijainti (naapurimaat, kansainväliset yhteydet), koulutusjärjestelmä (tavoitteet, tehtävät, erilaiset oppilaitokset jne.), uskonnot ja maailmankatsomukset, kieliolot, poliittinen järjestelmä, historia (keskeiset vaiheet ja niiden vaikutukset), talouselämä (tärkeimmät elinkeinot, työmarkkinat, verotus, markkinatalous), sosiaaliturvajärjestelmä, oikeusturvajärjestelmä, tasa-arvo (sukupuolten ja alueiden välinen, enemmistöt ja vähemmistöt), kulttuuri. Sosiaalinen vuorovaikutus: Opiskelija pystyy viestimään sosiaalisissa tilanteissa. Oppitunnit ja suulliset harjoitukset. Saamelainen yhteiskunta, ympäristö ja maan- ja kulttuurintuntemus: ks. kurssin Johdanto saamelaiskulttuurin oppimateriaali- ja oheismateriaalilistaa. Sananmuodostus: Pope. Kirsten Sárá, Máret 2004: Eatnigiella, Giellaoahpu váldogirji; Nickel, Klaus Peter 1990: Samisk grammatikk Esitelmä, kirjallinen ja/tai suullinen koe ja harjoitukset. Kieliharjoittelu ajankohta Kevätlukukaudella, helmi-maaliskuussa. Opiskelija tutustuu työelämään ja sen vaatimuksiin ja soveltaa oppimaansa työtehtävissä, jotka edellyttävät saamen kielen taitoa. Opiskelija tutustuu viikon ajan sellaisiin työtehtäviin, jotka edellyttävät saamen kielen taitoa ja kielen kirjallista tai/ja suullista käyttöä. Hän soveltaa ja käyttää oppimiaan tietoja ja taitoja käytännön työelämässä. Harjoittelupaikka voi olla Suomessa tai ulkomailla. Opiskelija kirjoittaa pohjoissaamenkielisen sivun pituisen raportin, jossa kertoo harjoittelustaan (esim. tekemistään työtehtävistä) ja pohtii harjoittelun yhteyttä ja merkitystä opintoihinsa. Harjoittelu ja raportti. 8

11 arviointi Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame Saamelaisen kulttuurin opinnot 9 ov Tavoitteet: Opiskelija osaa kuvata saamelaisten historiaa, saamelaisesta perinteistietoa, nykykulttuuria ja yhteiskunnallisia erityispiirteitä. Hän osaa tehdä saamenkäsitöitä. oppimateriaali Pohjoissaame. Saamelainen kirjallisuus ja suullinen kertomaperinne Opintojakson aikana perehdytään pohjoissaamenkieliseen kaunokirjallisuuteen eritoten kielen näkökulmasta. Kurssin suoritettuaan opiskelija on lukenut ainakin yhden pohjoissaamenkieliseen (lasten)kirjallisuuteen luukuvan teoksen. Omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen, kirjallisuuden luvun ja kirjallisuudesta keskustelua, lukupäiväkirjan tai kirja-arvostelun tai kirjaesittelyn laatiminen. Oppitunnit, keskustelua, ja omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen. Kaunokirjallisuus: yksi saamenkielinen (lasten)kirja opiskelijan oman valinnan mukaan ja sopimuksen mukaan joitakin seuraavista (soveltaen): Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1981: Girdinoaiddi bárdni, Sápmelaš máidnasat; Harald Gaski, Harald Solbakk, John T. Solbakk, Aage 2004: Min njálmmálaš árbevierru, Máidnasat, myhtat ja muitalusat; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita; Gaski, Harald 2008: Ivdnesuotna, sámi čáppagirjjálašvuođa čoakkáldat; Sárá, Máret (doaimm.) 2007: Sátnevádjasat; Stien, Laila Gaup, Mikkel A. 1993: Loga eambbo; Gaup, Káren Elle 2001: Girjji-Gárjjo, Muitalusat, máidnasat, sátnevádjasat, árvádusat ja diiddat; Berg. Tholeif 1986: Muitalusat, máidnasat ja cukcasat; Fjellner: Beaivvi bártni soagŋu jiehtanasaid máilmmis; Olaus Sirma: Guldnasaš ja Moarsi fávrrot; Jalvi, Pedar 1992: Sátnedáidu, s ; Larsen, Anders 1992: Beaive-álgu; Paltto, Kirsti 1989: Guovtteoaivvat nisu; Turi, Johan 1987: Muitalus sámiid birra, s , ; Lukkari, Rauni Magga 1991: Mu gonagasa gollebiktasat; Valkeapää, Nils Aslak 1989: Beaivi Áhčážan; Saba, Isak: Sámisoga lávlla. Giellavealgu; Utsi, Paulus 1980: Giela gielain; Somby, Marry A. 1976: Ammul ja alit oarbmealli. Kirjallisuusteoria: Gaski, Harald 1998: Čálagovat, Sámi girjjálašvuođahistorjá; Gaski, Harald 2008: Luottat bálgat jahkeduhátmolsumis, Ođđaset sámi girjjálašvuohta; Gaski, Harald 2006: Sámi čállit, 25 sámi čáppa- ja fágagirjjálaš sátneduojára; Helander, Nils Øyvind Gaski, Harald 1989: Čálli giehta ollá guhkás, Sámi girjjálašvuođa birra; Gaski, Harald 2008; Čáŋa gillii! 1 Sámi girjjálašvuohta. Kirjallisuuden lukeminen, keskustelua ja kirja-arvostelu tai -esittely. 9

12 arviointi Opintomatkat Opiskelija täydentää saamelaisen kulttuurin ja Saamenmaan tietämystään ja luo mm. kontakteja kieliharjoittelua varten. Opiskelija tutustuu saamelaiseen ruokaperinteeseen ja tuntee joitakin saamelaisia perinneruokia ja niiden valmistustapoja. Opintomatka/opintomatkat lähialueille. Opintomatkoilla mm. perinneruokien valmistusta käytännössä itse tekemällä ja vierestä seuraamalla, keskustelua ja tarinointia. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa matkoista portfoliossaan. Matkat, aktiivinen osallistuminen, portfolio ja opintomatkaraportti. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. oppi- ja oheismateriaali Saamelaiskulttuuri 2 ov Opiskelija syventää saamelaiskulttuurin tuntemustaan. Kurssilla käsitellään ja keskustellaan sopimuksen mukaan erilaisista saamelaiskulttuuriin liittyvistä aiheista ja opiskelija tekee saamenkielisen esitelmän itseään kiinnostavasta aiheesta tai esimerkiksi seuraavista: saamelainen kuvataide, elokuva ja teatteri, shamanismi, mytologia, historia, yhteiskunta, oikeudet, saamelaisuusliike, saamelaispolitiikka, perinteiset elinkeinot, joikuperinne, maailmankuva, saamelainen nykytaide, saamelainen kuvataide, Suomen koululaitos ja sen vaikutukset saamelaisiin ja saamen kieleen, saamelaisten arvoja, perinteitä ja tapoja, Saamenmaan ja saamelaisten historiaa, saamelainen evakko, perinteistieto, tarinaperinne, Saamenmaan kansallinen herääminen, yhdistyvä Saamenmaa, poronhoidon historia ja kehittyminen, poron korvamerkit, riekonpyynti, kalastus, vanha aika. Kurssi voi sisältää myös haastattelun, jonka voi tehdä koskien saamelaista perinnäistietoa tai nykypäivän elämää ja haastatella voi minkä tahansa saamelaisryhmän edustajaa. Pennanen, Jukka Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen; Magga, Máret-Ánne Magga, Ristenrávdná 2009: Borramušat bohccos. Sámediggi, Anár; Sokki, Risten 2000: Gal rieban guoddá suvlli eahkedii. Davvi Girji o.s; Hætta, Inga Laila ja Hætta Karvik, Inga 1996: Ruoktumet. Davvi Girji o.s; Anarâš kalender 2010; Heiken, Máret Bongo, Marit G. 2000: Sámi biepmut jagi 2000; Aikio, Niiles Jouni Kulrula Timo Marjomaa Anne 2006: Niiles-Jounin saamelaisia makuja. Kassiopeia Finland Oy; Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi; Labba, Per Stefan Solbakk, Aage Holmberg, Veikko 1987: Sámás 1 3; Aikio, Samuli 1985: Katsaus saamelaiseen historiaan. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Linkola, Martti 1985: Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Embuske, Matti 2003: Lapin asuttamisen historia. Kirjassa Lappi: maa, kansat, kulttuurit (Toim. 10

13 arviointi Ilmo Massa ja Hanna Snellman). SKS. Helsinki, sivut 39 63; Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Kirjassa Kolonialismin jäljet, Keskustat, periferiat ja Suomi (Toim. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty). Gaudeamus. Helsinki, sivut ; Seurujärvi-Kari, Irja 2005: Saamen kieli ja saamelaisten kielelliset oikeudet 2000-luvulla. Kirjassa Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Toim. Riitta Pyykkö ja Marjut Johansson. Gaudeamus). Helsinki, ; Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamenkielilain toteutuminen vuosina Kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto. Saamelaiskäräjät. Inari, sivut 1, 8, 10 53, ; Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1978: Lentonoidan poika, Saamelaisia satuja. WSOY, Helsinki; Nettiartikkeli kolttasaamelaisista: Nettiartikkeli inarinsaamelaisista: anaras/index.html; Anni Linkjola ja Martti Linkola 2005: Kolttasaamelaiset, The Skolt Sámi. SIIDA; Jeffremoff, Irja 2001: Varriistâllâm, Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Saamelaismuseosäätiö. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4; Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat Davvi Girji o.s; Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Kárášjohka; Eriksen Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s, Kárášjohka; Aikio; Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá; Solbakk, Aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s; Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego beana, Eamiálbmogiid diehtu, folosofiijat ja dutkan. Čálliid lágadus; Aira, Vivian 2003: Sápmi: Ofelaš. Davvi Girji o.s; Solbakk, John T. 2006: The Sami People: Davvi Girji o.s; Jernsletten, Regnor 2006: Sámi historjá, Davviriikkain 1850 rájes otnážii. Čálliid lágádus; Lemet-Jon Aage ja Lemet-Jon Ivvár 2005: Kulturmáhttu, Árbevierut ja erohusat. Čálliid lágádus; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd; Lohiniva; Leena: Govvan, saamelaisesta kuvataiteesta; Saamelaista nykytaidetta, Rovaniemen taidemuseo; filmit ja elokuvat; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat ja opintomatkat, saamenkielinen esitelmä. Suoritettu/hylätty. Pohjoissaame. Inarin- ja koltansaamen kieli ja kulttuuri Opiskelija osaa kertoa inarin- ja kolttasaamelaisista, heidän kielestään, historiastaan ja kulttuuristaan. Opintomatkoja esim. Nellimiin ja/tai Sevettijärvelle, vierailu inarinsaamen kielen kielipesässä, esitelmiä, luentoja, tarinoita. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista portfoliossaan. Oppitunnit, opintomatkat, vierailut, keskustelua omatoimista perehtymistä kirjallisuuteen ja portfolio. 11

14 oppimateriaali arviointi Ks. kohta Johdanto saamelaiskulttuuriin; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Opintomatka, vierailu, luennot, tarinat ja portfolion täydentämistä. Suoritettu/hylätty. Pohjois-, inarin- ja/tai koltansaame/suomi. Pohjoissaame. Sisnatyö Opiskelija osaa tehdä sisnasta esim. (käsityö)laukun tai tossut. Käsitöiden tekoa, keskustelua ja tarinointia käsityönperinteen taitajan kanssa. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista portfoliossaan. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistumien, sisnatyö ja portfolio. Hopeatyö Opiskelija osaa käyttää hopeatyöhön liittyviä työkaluja, kertoa hopeasta käsityömateriaalina, sen ominaisuuksista ja mahdollisuuksista erilaisten tuotteiden valmistuksessa. Hän osaa käyttää oikeanlaisia työasusteita, henkilökohtaisia suojaimia ja osaa noudattaa työturvallisuuden määräyksiä. Hän tuntee myös työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Hopeatyön tekoa. Opiskelija kerää materiaalia (esim. kuvia) ja kirjoittaa kurssista portfoliossaan. Oppitunnit ja opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistumien, lopputyö ja portfolio. Pohjoissaame/suomi. Pahka-, luu ja sarvityö Opiskelija kertoa poronluusta (poron sääriluista ja koparoista), sarvista ja pahkasta käsityömateriaalina; niiden ominaisuuksista ja mahdollisuuksista erilaisten tuotteiden valmistuksessa. Hän osaa käyttää työkaluja ja työstö- ja hiontakoneita ja oikeanlaisia työasusteita, henkilökohtaisia suojaimia ja osaa noudattaa työturvallisuuden määräyksiä. Hän tuntee myös työturvallisuuteen liittyviä tekijöitä. Opiskelijan oman materiaalivalinnan mukaan seuraavista: luun tai sarven sahausta, viilausta, hiontaa ja hienohiontaa tai pahkan sahausta ja/tai veistämistä, aihion muotoilua, kovertamista, hienohiontaa, parkkivärjäytystä, öljyämisen käyttöä ja huoltamista. Harjoitustyönä opiskelija tekee luupuikon, voi- tai paperiveitsen, sarvikorut tai pettukuloimet. Opiskelija kerää aineisto (esim. kuvia) portfoliotaan varten. Aktiivinen osallistuminen ja portfolio. 12

15 Harjoitustyön/-töiden teko ja portfolio. Pohjoissaame/suomi Yleiset opinnot 5 ov Yleisiä opintoja on yhteensä 5 ov: Johdanto saamelaiskulttuuriin, Tietotekniikka, Oppimispäiväkirja ja portfolio ja Digitaalinen dokumentointi 2 ov. Yleiset opinnot varmistavat, että opiskelija hallitsee opintojen menestyksekkääseen suorittamiseen tarvittavat opiskelutaidot ja perustiedot. oppimateriaali ja oheismateriaali Johdanto saamelaiskulttuuriin Opiskelijalla on kurssin käytyään yleistä tietoa saamen kielistä ja saamelaisesta kulttuurista. Hän perehtyy saamen kielien asemaan saamelaisessa yhteiskunnassa sekä niihin yhteiskunnallisiin muutoksiin, jotka ovat johtaneet kielien ja kulttuurin nykytilaan. Hän osaa nimetä saamelaisryhmät ja saamelaiset elinkeinot ja kuvailla saamelaisuuden alueellisia, yhteiskunnallisia ja kulttuurisia pääelementtejä. Hän tietää myös saamelaisen historian keskeisiä tapahtumia ja käännekohtia. Opiskelija perehtyy myös saamen kielien revitalisaatiokeinoihin sekä niiden välittömiin vaikutuksiin kieliyhteisössä. Esitelmiä, kirjallisuutta, luentoja ja opintopäiväkirja tai tentti. Pennanen, Jukka ja Näkkäläjärvi, Klemetti 2000: Siiddastallan, Siidoista kyliin. Inarin saamelaismuseon julkaisuja n:o 3. Pohjoinen; Sokki, Risten 2000: Gal rieban guoddá suvlli eahkedii. Davvi Girji o.s; Hætta, Inga Laila ja Hætta Karvik, Inga 1996: Ruoktumet. Davvi Girji o.s; Anarâš kalender 2010; Lehtola, Veli-Pekka 1997: Saamelaiset, historia, yhteiskunta, taide. Kustannus-Puntsi; Labba, Per Stefan, Solbakk, Aage ja Holmberg, Veikko 1987: Sámás 1 3; Aikio, Samuli 1985: Katsaus saamelaiseen historiaan. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Linkola, Martti 1985: Saamelaisten poropaimentolaisuuden vaiheet. Kirjassa Lappi IV: Saamelaisten ja suomalaisten maa. Hämeenlinna, sivut ; Embuske, Matti 2003: Lapin asuttamisen historia. Kirjassa Lappi: maa, kansat, kulttuurit (Toim. Ilmo Massa ja Hanna Snellman). SKS. Helsinki, sivut 39 63; Kuokkanen, Rauna 2007: Saamelaiset ja kolonialismin vaikutukset nykypäivänä. Kirjassa Kolonialismin jäljet, Keskustat, periferiat ja Suomi (Toim. Joel Kuortti, Mikko Lehtonen ja Olli Löytty). Gaudeamus. Helsinki, sivut ; Seurujärvi-Kari, Irja 2005: Saamen kieli ja saamelaisten kielelliset oikeudet 2000-luvulla. Kirjassa Monikielinen Eurooppa. Kielipolitiikkaa ja käytäntöä (Toim. Riitta Pyykkö ja Marjut Johansson. Gaudeamus). Helsinki, ; Näkkäläjärvi, Klemetti 2008: Saamen kielilain toteutuminen vuosina Kertomus saamen kielilain toteutumisesta. Saamen kielineuvosto/saamen kielen toimisto. Saamelaiskäräjät. Inari, sivut 1, 8, 10 53, ; Aikio, Annukka ja Aikio, Samuli 1978: Lentonoidan poika, Saamelaisia satuja. 13

16 arviointi WSOY, Helsinki; Nettiartikkeli kolttasaamelaisista: suomi/ tieto_etusivu.html; Nettiartikkeli inarinsaamelaisista: anaras/index.html; Anni Linkjola ja Martti Linkola 2005: Kolttasaamelaiset, The Skolt Sámi. SIIDA; Jeffremoff, Irja 2001: Varriistâllâm, Inarinsaamelaisten vuotuismuutto. Saamelaismuseosäätiö. Inarin saamelaismuseon julkaisuja nro 4; Solbakk, Aage 1994: Sámi historjá 1, Áigodat Davvi Girji o.s; Solbakk, Aage 1997: Sámi historjá 2, 1751 rájes dálá áigái. Davvi Girji o.s, Kárášjohka; Eriksen Leif: Sámiid historjá 1850 rádjái. Davvi Girjo o.s, Kárášjohka; Aikio; Samuli 1992: Olbmot ovdal min, Sámiid historjá 1700-logu rádjái. Girjegiisá; Solbakk, Aage 1993: Sápmelaččat. Sámi Instituhtta. Davvi Girji o.s; Kuokkanen, Rauna 2009: Boaris dego beana, Eamiálbmogiid diehtu, folosofiijat ja dutkan. Čálliid lágadus; Aira, Vivian 2003: Sápmi: Ofelaš. Davvi Girji o.s; Solbakk, John T. 2006: The Sami People: Davvi Girji o.s; Jernsletten, Regnor 2006: Sámi historjá, Davviriikkain 1850 rájes otnážii. Čálliid lágádus; Lemet-Jon Aage ja Lemet-Jon Ivvár 2005: Kulturmáhttu, Árbevierut ja erohusat. Čálliid lágádus; Helander-Renvall, Elina 2006: Silde, Saamelaisten myyttejä ja tarinoita. Oy Sevenprint Ltd; filmit ja elokuvat; muu oppitunneilla jaettava materiaali. Osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, luennot, mahdolliset saamelaiskulttuuritapahtumat, esitelmät ja oppimispäiväkirja tai tentti tai kirjallisuuspohjainen tentti. Suoritettu/hylätty. Suomi. Suomi. Tietotekniikka Kurssin käytyään opiskelija hyödyntää erilaisia toimisto-ohjelmia ja käyttää Internettiä hyödyksi kirjallisten opiskelutehtävien, esim. opintopäiväkirjan, portfolion ja erilaisten sanalistojen laatimisessa. Harjoitustehtäviä, laitteen käyttö ja hallinta, sähköposti, tietoturva, erilaiset pilvipalvelut, GoogleDoc, Moodle, Wordin (mm. tekstin käsittely, kuvan/kuvion lisääminen ja asettelu), Excelin (mm. sanaston luominen, hakemisto/järjestely, taulukkotyökalut, välilehdet) ja PowerPointin (mm. rakenne, kuvan ja äänen lisääminen, hyperlinkit, diojen siirtymä ja ajastus) peruskäyttö, Internet (mm. wiki.sogsakk.fi, intra.sogsakk.fi/exchange) ja sen hakupalvelut, saamen fonttien asennus ja käyttö, pikanäppäimien käyttö, tallentaminen: H-asema ja Dropbox. Aktiivinen osallistuminen oppitunneille, harjoitukset, kurssilla tehdyt työt kootaan portfolioon. ajankohta Oppimispäiväkirja ja portfolio Opiskelija laatii portfoliotaan koko opintojen ajan. Portfoliot esitellään ja käsitellään kevätlukukauden lopussa 14

17 Opiskelija kokoaa portfolioonsa omia töitään/opiskelutehtäviään, jotka ovat olleet hänelle merkittävimpiä oppimiskokemuksia, ja arvioi ja analysoi samalla omaa oppimistaan ja osaamistaan. Konkreettisesti portfolio voi olla kansio, salkku, tietokonelevyke, videokasetti tai jotakin muuta - rajana on vain opiskelijan luovuus. Sisältönä voi olla oppimistehtäviä, tenttejä, työharjoitteluraportteja, oppimispäiväkirjoja, valokuvia, lehtileikkeitä tai projektisuunnitelmia ja raportteja. Portfolio siis sisältää todistuskappaleita kaikesta siitä, mitä opiskelija on oppinut ja mitä hän osaa ja minkä kautta hän pystyy osaamistaan analysoimaan. Portfolion työstämisprosessi aloitetaan heti koulutuksen alettua, itsenäistä työskentelyä, portfolion kokoamista ja laatimista. Portfolion esittely lukuvuoden lopulla. Pohjoissaamen ja suomi. ajankohta Suomi. Digitaalinen dokumentointi 2 ov syyslukukauden alussa ja kevätlukukauden lopulla. Kurssin suoritettuaan opiskelija osaa tallentaa ääntä digitaalisesti ja editoida äänittämäänsä materiaalia. Hän osaa soveltaa käytäntöön valokuvauksen ja kuvankäsittelyn teoriaa ja työkaluja, digitoida valokuvia ja käsitellä digitaalista kuvaa kuvankäsittelyohjelmassa väriavaruuden, resoluution ja tallennusmuodot huomioon ottaen. Hän saa valmiuksia portfolion tekemiseen. Digitaalisen nauhoituslaitteen tekniset ominaisuudet ja käyttö, äänitallenteen ominaisuudet, tallennusmuodot ja editointi. Valokuvalla viestiminen, digitaalisen kameran tekniset ominaisuudet ja kameran käyttö, valokuvan rajaus, tarkennus, valotus, syvyysterävyys, digitaalisen kuvan ominaisuudet ja tallennusmuodot, valokuvan digitointi, digitaalisen kuvan korjailu ja käsittely, tekijänoikeustietojen tallennus ja kuvan pakkaus, portfolion laatimista. Oppitunnit, äänitteiden tekeminen, valokuvien ottaminen ja portfolion laatiminen Vapaasti valittavat opinnot 4 ov Tavoitteet: Vapaasti valittavat opinnot vahvistavat kurssista riippuen opiskelijan kulttuurinja/tai kielentuntemusta. Ne antavat opiskelijalle mahdollisuuden osallistua oppilaitoksen koulutustarjontaan myös oman oppiaineiden ulkopuolella. Vapaasti valittavien opintojen puitteissa tarjottavat kurssit vaihtelevat. Kurssitarjotin luodaan osin opiskelijoiden toiveiden ja osin aikaisempien vuosien tuoman kokemuksen pohjalta. 15

POHJOISSAAMEN KIELI II, KESKITASO 10 ov (400h)

POHJOISSAAMEN KIELI II, KESKITASO 10 ov (400h) SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS POHJOISSAAMEN KIELI II, KESKITASO 10 ov (400h) Pohjoissaamen kieli I, perustaso 10 ov tai vastaava suoritettuna Learnlinc-etäopetusjärjestelmässä alkaen

Lisätiedot

POHJOISSAAMEN KIELI I, PERUSTASO 10 ov (400h)

POHJOISSAAMEN KIELI I, PERUSTASO 10 ov (400h) SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS POHJOISSAAMEN KIELI I, PERUSTASO 10 ov (400h) Etäopetuksena Learnlinc-järjestelmässä alkaen viikolla 33/2011 Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa

Lisätiedot

SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN LINJA 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2010-2011

SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN LINJA 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2010-2011 SAAMEN KIELEN JA KULTTUURIN LINJA 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2010-2011 Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš 2010 SISÄLTÖ 1. JOHDANTO 1 2. TAVOITTEET 1 3. OPPIMISKÄSITYS JA OPETUSMETODIT 2

Lisätiedot

Ennakkotiedote lukuvuoden 2010-2011 virtuaaliopetuksesta Tarkemmat tiedot koulutuksesta ilmoitetaan toukokuun aikana Haku avataan toukokuussa

Ennakkotiedote lukuvuoden 2010-2011 virtuaaliopetuksesta Tarkemmat tiedot koulutuksesta ilmoitetaan toukokuun aikana Haku avataan toukokuussa SÁMI OAHPAHUSGUOVDDÁŠ SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS Ennakkotiedote lukuvuoden 2010-2011 virtuaaliopetuksesta Tarkemmat tiedot koulutuksesta ilmoitetaan toukokuun aikana Haku avataan toukokuussa POHJOISSAAMEN

Lisätiedot

Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011

Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011 1 (8) Saamen kieli vieraana kielenä 2009-2011 Osoite: Giellagas-instituutti, PL 1000, 90014 Oulun yliopisto Puhelin: amanuenssi 08-553 3486, lehtori 08-553 3490 Faksi: 08-553 3451 Sähköposti: Henkilökunnan

Lisätiedot

Päivitetty 10.8.2012. INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013

Päivitetty 10.8.2012. INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Päivitetty 10.8.2012 INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Saamelaisalueen koulutuskeskus - Säämi máttááttâskuávdáš 2011 SISÄLLYS 1. Esittely... 1 2. Tavoitteet... 1 3. Opetusmetodit...

Lisätiedot

INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2014 2016

INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2014 2016 INARINSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2014 2016 Säämi máttááttâskuávdáš - Saamelaisalueen koulutuskeskus 2014 SISÄLLYS 1. Esittely... 1 2. Tavoitteet... 1 3. Opetusmetodit... 2 4. Opintoneuvonta...

Lisätiedot

MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2010-2012

MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2010-2012 MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2010-2012 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1. Medialinjan tavoitteena on kouluttaa työmarkkinalähtöisesti media-alan

Lisätiedot

NUÕRTTSÄÄʹMǨIÕLL DA KULTTUR 40 MN MÄTTʼTEMPLAAN KOLTANSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 OV OPETUSSUUNNITELMA

NUÕRTTSÄÄʹMǨIÕLL DA KULTTUR 40 MN MÄTTʼTEMPLAAN KOLTANSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 OV OPETUSSUUNNITELMA NUÕRTTSÄÄʹMǨIÕLL DA KULTTUR 40 MN MÄTTʼTEMPLAAN KOLTANSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 OV OPETUSSUUNNITELMA Saamelaisalueen koulutuskeskus - Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs 2014 2 SIISKÂŽ SISÄLTÖ 1 ČIÕʹLǦǦÕS

Lisätiedot

MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2014-2016

MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2014-2016 MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2014-2016 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1. Tavoitteet... 1 2. ALAN KUVAUS JA ARVOT... 1 2.1. Alan kuvaus...

Lisätiedot

MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2013-2015

MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2013-2015 MEDIALINJA 40 OV + 40 OV OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA 2013-2015 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SISÄLTÖ 1. JOHDANTO... 1 1.1. Medialinjan tavoitteena on kouluttaa työmarkkinalähtöisesti media-alan

Lisätiedot

Koulutusesite. TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015. Virtuaalikoulu www.sogsakk.

Koulutusesite. TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015. Virtuaalikoulu www.sogsakk. Esitteen ulkoasu: Tero Riskilä Koulutusesite TVT:n opetuskäytön ja saamen kielten tilauskoulutukset lukuvuonna 2014-2015 Virtuaalikoulu www.sogsakk.fi/virtuaalikoulu KOULUTUSPALVELUMME Saamelaisalueen

Lisätiedot

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h)

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) Verkko-opetuksena Learnlinc ympäristössä alkaen ma 8.9.2008 klo 17.30-19.25 Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa (200 h) verkko-oppitunteja sekä (200 h) opiskelijan

Lisätiedot

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana

POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana POHJOISSAAMEN KIELI 10 ov (400h) JATKOKOULUTUS noin 10 ov:n opinnot pohjana Etäopetuksena Learnlinc järjestelmässä alkaen ma 10.8.2009 klo 17.30-20.00 Opintokokonaisuus sisältää 10 opintoviikkoa verkko-oppitunteja

Lisätiedot

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Päivitetty 7.8.2012. POHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013

Päivitetty 7.8.2012. POHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Päivitetty 7.8.2012 POHJOISSAAMEN KIELI JA KULTTUURI 40 ov OPETUSSUUNNITELMA 2011 2013 Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš 2011 SISÄLLYS 1. Esittely 1 2. Tavoitteet 1 3. Pohjoissaamen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINTO 120 OV OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA 2011 SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS SISÄLTÖ JOHDANTO...3 1. TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN PERUSTUTKINNON, DATANOMI,

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi

POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA. Lukuvuosi 1 POLIISI (AMK) -MUUNTOKOULUTUS (45 op) OPETUSSUUNNITELMA Lukuvuosi 2015 2016 Opetussuunnitelma on käsitelty koulutustoiminnan ohjausryhmässä 5.5.2015. Poliisiammattikorkeakoulun hallitus on hyväksynyt

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI

KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI KIELET JA KANSAINVÄLISYYS JAPANI Kurssin nimi: JAPANI 1, Japanin kielen alkeet (JA1, soveltava) Ajankohta: Syyslukukausi: alkaen 11.9 keskiviikkoisin klo 17.00-. Yhteyshenkilö: Opettaja aaro.haavisto@helsinki.fi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus

Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saamelaisalueen etäopetuspäivät 9.9.2010 Eeva-Liisa Rasmus Saame virtuaalikouluhanke 2004-2007(OPH) Mistä lähdettiin liikkeelle? Toimintamallin

Lisätiedot

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S.

5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 5.21.1. Opinto-ohjaus Perusaste Soveltavat kurssit (Koulukohtaiset kurssit) Koulukohtaiset ohjauskurssit arvioidaan suoritusmerkinnällä S. 1. Opinto-ohjaus 1 (opo1) saa perusasteen opintojen aloittamiseen

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA Ammattikorkeakouluopintoihin valmentavat opinnot 1/5 METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Kulttuuri ja luova ala AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI

OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI OPS OPPIMISTAVOITTEET JA OPETUKSEN KESKEISET SISÄLLÖT TOINEN KOTIMAINEN KIELI 2013 2014 TOINEN KOTIMAINEN KIELI B-KIELI Ruotsi B-kielenä Tavoitteet Kieli Oppilas osaa kommunikoida ruotsiksi tavallisissa

Lisätiedot

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe.

Toteutus lähiopetus, parityöskentely, itsenäistä työskentelyä mm. verkossa, kirjalliset kotitehtävät, kirjallinen koe. Kuvaukset 1 (5) Saksa, alkeet 1 ov (VVVK1) osaa suullisen ja kirjallisen kommunikoinnin perusteet. Hän selviytyy helpoissa asiointitilanteissa. Hän saa valmiuksia yleis- ja ammatillisiin jatko-opintoihin.

Lisätiedot

1. Materiaali on ammattialoista riippumatonta. Kohderyhmänä ovat kotoutuskoulutuksessa olevat ja itseopiskelijat taitotasoilla A1 A2.

1. Materiaali on ammattialoista riippumatonta. Kohderyhmänä ovat kotoutuskoulutuksessa olevat ja itseopiskelijat taitotasoilla A1 A2. Turun kristillinen opisto SUUNNITELMA Kohderyhmänä ovat kotoutuskoulutuksessa olevat ja itseopiskelijat taitotasoilla A1 A2. 2. Materiaalia tuotetaan sekä aihealueeseen jokapäiväinen elämä että työ ja

Lisätiedot

YLEISET KIELITUTKINNOT

YLEISET KIELITUTKINNOT YLEISET KIELITUTKINNOT KIELITAIDON OSOITTAMINEN YLEISTEN KIELITUTKINTOJEN AVULLA Yleiset kielitutkinnot arvioivat aikuisten kielitaitoa. Yleisessä kielitutkinnossa sinä voit testata, miten hyvin puhut,

Lisätiedot

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2

RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RANSKA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit, B2 RAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään,

Lisätiedot

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä

Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä Saamelaisten kansallispäivä 6.2. Ohjelmaa Inarin kirkonkylällä klo. 07.10- Yle Sápmi - Lähettää yhteispohjoismaista radio-ohjelmaa kolmella saamen kielellä koko päivän klo 7.10 alkaen, mm. Sohkaršohkka

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI

HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI HENKILÖKOHTAINEN OPINTOSUUNNITELMA HOPS SAKSAN KIELI JA KULTTUURI Nimi: Opiskelijanumero: Sähköpostiosoite: Pääaine: Puh: Yo-tutkinnon suoritusvuosi: Sivuaine(et): Ylioppilastutkinnon jälkeen / ennen saksan

Lisätiedot

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013

Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Työhön iloisella mielellä ja suomen kielellä! Õnne Kankainen 23.5.2013 Tee tööd ja näe vaeva, siis tuleb ka armastus! Anton Hansen Tammsaare Onnenkieli Oy Õnne, õnn, õnne onni Onnellinen kieli! Olen onnellinen,

Lisätiedot

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.)

VALINNAISET OPINNOT Laajuus: Ajoitus: Kood Ilmoittautuminen weboodissa (ja päättyy 06.03.2016.) VALINNAISET OPINNOT Valinnaisia opintoja pedagogisten opintojen yleistavoitteiden suuntaisesti tarjoavat normaalikoulu, kasvatustiede ja ainedidaktiikka. Laajuus: 3 opintopistettä Ajoitus: Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1)

Taide ja kulttuuri, valinnainen. Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Kuvaukset 1 (6) Taide ja kulttuuri, valinnainen Ilmaistutaidon työpaja (YV9TK1) Tavoitteet Opiskelija kehittää luovuuttaan, yhteistyökykyään ja viestintätaitojaan rohkaistuu ilmaisemaan itseään itseilmaisun

Lisätiedot

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2)

SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 7-9 alkanut oppimäärä (B2) Valtakunnalliset syventävät kurssit SAB21 Vapaa-aika ja harrastukset Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI )

KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) KERHOPAKETIN OHJELMA JA TAVOITTEET ( ARABIAN KIELI ) OPETTAJA : FARID BEZZI OULU 2013 1/5 Ohjelman lähtökohdat Arabian kieli kuuluu seemiläisiin kieliin, joita ovat myös heprea ja amhara. Äidinkielenä

Lisätiedot

Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin

Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin Lyhyt johdatus saamen kieliin ja saamelaiskulttuuriin Valtakunnalliset asuntola- ja vapaa-ajanohjaajien päivät 12.-13.6.2013 Inari Outi Länsman outi.lansman@sogsakk.fi Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA ETIIKKA, 2 ov 1. Eettisten kysymysten pohdinta 2. Arvo- ja normiristiriitojen käsittely työssä 3. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka Arvioinnin kohteiden 1 ja 2 osaaminen osoitetaan aktiivisella

Lisätiedot

GIRJELISTA DENTEGIRJJIIN 2009 2010

GIRJELISTA DENTEGIRJJIIN 2009 2010 GIRJELISTA DENTEGIRJJIIN 2009 2010 683371P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin 3 op Kirjallisuus 2 op: Johdatus saamentutkimukseen. (Toim. Ulla-Maija Kulonen, Juha Pentikäinen ja Irja Seurujärvi- Kari, Helsinki).

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Tenttikirjallisuus 2009 2010

Tenttikirjallisuus 2009 2010 Tenttikirjallisuus 2009 2010 683371P Johdatus saamelaiseen kulttuuriin 3 op Kirjallisuus 2 op: Johdatus saamentutkimukseen. (Toim. Ulla-Maija Kulonen, Juha Pentikäinen ja Irja Seurujärvi- Kari, Helsinki).

Lisätiedot

Itä-Karjalan Kansanopisto

Itä-Karjalan Kansanopisto SUOMEN KIELEN KOULUTUS SAVONLINNAN SEUDULLA 2013 2014 Itä-Karjalan Kansanopisto Valoniementie 32 58450 Punkaharju 015 572 11, telefax 015 572 1220 www.ikko.fi rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki ita-karjalan.kansanopisto@ikko.fi

Lisätiedot

2 Opintojen kesto ja laajuus

2 Opintojen kesto ja laajuus Wienin yliopisto Fennistiikan BA- opintojen tutkintovaatimukset (epävirallinen, lyhennetty suomennos) Alkuperäiset saksankieliset tutkintovaatimukset on julkaistu Wienin yliopiston ilmoituslehdessä (Mitteilungsblatt

Lisätiedot

Saamelainen kulttuuri 25.2.09 KEVÄÄN 2009 OHJELMA IV periodi 9. 3. 15.5.2009

Saamelainen kulttuuri 25.2.09 KEVÄÄN 2009 OHJELMA IV periodi 9. 3. 15.5.2009 Saamelainen kulttuuri 25.2.09 KEVÄÄN 2009 OHJELMA IV periodi 9. 3. 15.5.2009 PERUSOPINNOT 683373P Perinteiset elinkeinot ja aineellinen kulttuuri 3op Luennot 1 op (16 t) Anna-Liisa Väyrynen: Saamelainen

Lisätiedot

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille)

Tieto- ja viestintätekniikka. Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Kuvaukset 1 (9) Tieto- ja viestintätekniikka Internetistä toimiva työväline, 1 ov (YV10TV2) (HUOM! Ei datanomeille) Tavoitteet omaksuu verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin keskeiset toiminnot tutustuu

Lisätiedot

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10

DNO 24/011/2005. noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005. Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen perustuu L 424/2003 10 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN DNO 24/011/2005 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava PÄIVÄMÄÄRÄ 30.9.2005 Voimassaoloaika 1.10.2005 alkaen toistaiseksi Säännökset joihin toimivalta Määräyksen antamiseen

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry

Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi. Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry Saamelaiserityinen päihdetyö näkyväksi Ristenrauna Magga Toiminnanjohtaja Sámisoster ry 1 Valtakunnallinen yhdistys - tarkoituksena valvoa, ylläpitää ja edistää saamelaisten asemaa ja oikeuksia alkuperäiskansana

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp)

3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) 1 YHTEISTEN TUTKINNON OSIEN ARVIOINTI 3.1. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen (11 osp) tiedot opintopolku.fi eperusteet -palvelussa 3.1.1. Äidinkieli Amisäikkä näyttö 1: oman alan teksti asiakirjamallilla

Lisätiedot

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Saksa B3. 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Saksa B3 1. Hyvää päivää, hauska tutustua Kurssilla opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtiminen, hyvästely ja esittäytyminen. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI

ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVAN OPISKELIJAN OHJAAMINEN TYÖELÄMÄÄN- TOIMINTAMALLI Valmis -hanke Salon seudun ammattiopisto Toimintamalli Erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan ohjaaminen työelämään hotelli-,

Lisätiedot

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia

Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Opiskele skandinavistiikkaa keskellä Ruotsia Tule opiskelemaan ruotsin kieltä ja kulttuuria Ruotsin Västeråsiin! Oletko kiinnostunut ruotsin kielen opiskelusta? Haluatko saada tietoa ruotsalaisesta yhteiskunnasta

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kuva: Mika Perkiömäki

Kuva: Mika Perkiömäki Tule opiskelemaan kanssamme venäjää Tampereen yliopiston Venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen tutkinto-ohjelmaan! http://www.uta.fi/ltl/ven/index.html Kuva: Mika Perkiömäki Venäjän kielen tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

Kieltenopetus TuKi:ssa

Kieltenopetus TuKi:ssa Kieltenopetus TuKi:ssa K E U D A T U U S U L A, H Y V I N V O I N T I A L A T K A I J A KOÇ AK, 2 0 1 1-12 AMIS tai LUKIO tai molemmat Miksi sinä valitsit ammattiopiston? Onko ammattiopistossa pätevää

Lisätiedot

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä

5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä 5.5.6 Vieraat kielet, Aasian ja Afrikan kielet, B3-oppimäärä Aasian ja Afrikan kielillä tarkoitetaan maailman valtakieliä, kuten japania, kiinaa tai arabiaa, joissa käytetään monenlaisia kirjoitusjärjestelmiä.

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš YLEISTÄ YLEISTÄ SOGSAKK perustettu säätämällä laki L545/93 ja asetus A649/93 valtion oppilaitos kotipaikka Inarin kunta opetuskielet suomi ja saame, myös muut kielet mahdollisia YLEISTÄ Saamelaisalueen koulutuskeskus

Lisätiedot

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO

Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Jyväskylän ammattikorkeakoulun HARJOITUSMUSIIKKIOPISTO Opas oppilaille, opetusharjoittelijoille ja ohjaaville opettajille 2014-2015 Sisällys YLEISTÄ TIETOA HARJOITUSMUSIIKKIOPISTOSTA HAKU VALINTAPERUSTEET

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2005 Kurdin kielen opetuksen suunnitelma 2005 KURDIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä.

Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Inarinsaamen kielen aikuiskoulutusta osana vähemmistökielen revitalisaatiotyötä. Tutkimuksen aihepiiri: Inarinsaamen kielen revitalisaatio = uhanalaisen kielen elvyttäminen ja elpyminen vähemmistökieliyhteisön

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen

Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Arkioppimisen tunnistaminen ja tunnustaminen Eurooppalainen opintopolku verkosto http://eurooppalainenopintopolku.fi/index.php Leonardo kesäpäivät 2014 3.6.2014 Anne Mari Behm Savonlinnan ammatti ja aikuisopisto

Lisätiedot

6. jakso. ENGLANTI 8 ENGLANNIN SUULLINEN KIELITAITO D-koodilla. Oppikirja: Open Road 2, Otava

6. jakso. ENGLANTI 8 ENGLANNIN SUULLINEN KIELITAITO D-koodilla. Oppikirja: Open Road 2, Otava 6. jakso ENGLANTI 2 B-koodilla Oppikirja: Open Road 2, Otava Opettaja: Kanni Kelder, Oulun lyseon lukio kanni.kelder@ouka.fi ENGLANTI 5 C- koodilla Oppikirja Open Road 5, Otava Opettaja Sonja Honkala,

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011

KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 1 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMIS- OPINNOT (60 op) 16.1.2010 27.5.2011 KAJAANIN AMMATTIKORKEAKOULU Koulutuspalvelut 2 KIRJASTO- JA TIETOPALVELUALAN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN

1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN AMMATILLISEN PERUSTUTKINNON MÄÄRÄYKSEN MUUTOS LIITE 1 1(5) 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON, MEDIA-ASSISTENTTI, TAVOITTEET JA TUTKINNON MUODOSTUMINEN 1.2 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINNON

Lisätiedot

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp

3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA Tutkinnon osa 3.1 Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen, 11 osp ARVIOINNIN KESKEISET ASIAT 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta Toteutus Ennen uuden tutkinnon

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot