ESISELVITYS ITÄ-SUOMEN HENKILÖKULJETUKSISTA ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 28-29/10/2015

Transkriptio

1 ESISELVITYS ITÄ-SUOMEN HENKILÖKULJETUKSISTA ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄPÄIVÄT 28-29/10/2015

2 ESITELMÄN SISÄLTÖ Työn tavoite Nykytilan kuvausta Tarkemmin tutkittuja teemoja Yhteenveto

3 TYÖN TAVOITE Kuvata Itä-Suomen kuntien sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetusten nykytilaa. Kokonaiskuvaan on sisällytetty myös tietoja kuntien sivistystoimen ja avoimen joukkoliikenteen kuljetuskustannuksista. Tunnistaa parhaiten toimivia ratkaisuja ja arvioida niiden käyttöönoton laajentamisella saavutettavia hyötyjä. Keskeisenä periaatteena työskentelyssä oli hyödyntää mahdollisimman pitkälle jo olemassa olevaa lähtötietoa. Tällä haluttiin välttää kuntien ja muiden tahojen kuormittamista tietopyynnöillä tässä muutostilanteessa. Muodostaa suosituksia tulevilla SOTE-alueilla toteutettavista henkilökuljetuksiin liittyvistä järjestelyistä.

4 NYKYTILANNETTA - KUNNAT ELY-keskus kerää vuosittain tietoja kuntien lakisääteisten henkilökuljetusten ja avoimen joukkoliikenteen kustannuksista ja matkustajamääristä Vuositasolla näihin käytetään noin 70 M Sote-kuljetuksien osuus on noin 23 % Koulukuljetukset 63 % Avoin joukkoliikenne 14 %

5 NYKYTILANNETTA - KUNNAT Sote-kuljetuksista suurin menoerä (11,8 M ) on VPL-matkat, joilla on noin käyttäjää. Yhden matkan keskimääräinen hinta on toteumatiedon pohjalta arvioituna 17,3. Toiseksi suurin kuntien sote-kuljetusten menoerä ovat SHLmatkat, joista aiheutuu runsaan 1,9 M kustannukset. Näillä matkoilla on noin käyttäjää ja yhden matkan arvioitu keskimääräiseksi hinnaksi arvioitiin 13,7. Koulukuljetuksia järjestetään noin oppilaalle. Yhdensuuntainen koulukuljetus maksaa keskimäärin 3,7. Avoimen joukkoliikenteen 9,7 M rahoituksesta noin 6,7 M käytetään paikallisliikennettä järjestävissä kunnissa. Sote-kuljetusten näkökulmasta tärkeää palveluliikennettä järjestetään 28 kunnassa ja niihin kohdistetaan joukkoliikennerahoitusta noin 1,6 M sekä lisäksi sotepuolen rahoitusta runsaat 0,5 M.

6 NYKYTILANNETTA - KELA Kela korvaa: Terveydenhuollon matkojen kustannuksia SVL:n perusteella. Ammatillisessa oppilaitoksessa tai lukiossa opiskelevien päivittäisiä yli 10 km koulumatkoja. Itä-Suomalaisille opiskelijoille maksetun koulumatkatuen määrä on noin 7,3 M vuodessa. Tämä jakaantuu maakunnittain ja kulkumuodoittain seuraavasti: Pohjois-Savo 3,9 M Pohjois-Karjala 2,0 M Etelä-Savo 1,5 M Linja-autolippu 5,0 M Oma kuljetus 1,9 M Koulumatkatukea saaneita opiskelijoita oli noin Matkoja tehtiin tällöin noin 3,4 milj. kpl Maksettu tuki keskimäärin 2,1 /matka.

7 NYKYTILANNETTA - KELA Sairausvakuutuslain mukaisia matkoja korvattiin Itä-Suomessa noin 45,3 M vuonna 2014 Kulkumuodoista eniten kustannuksia aiheuttivat taksit ja ambulanssit. Eurot/matkat maakunnittain: Pohjois-Savo 19,2 M / Pohjois-Karjala 13,4 M / Etelä-Savo 12,7 M / Keskimääräinen matkan (ja taksimatkan) korvaus oli 62 Halvimpia ovat bussimatkat, keskimäärin 6.

8 NYKYTILANNETTA - KELA Sairausvakuutuslain mukaiset matkat tilataan keskitetysti yhdestä tilausnumerosta. Järjestelyn taustalla on ensisijaisesti sähköinen suorakorvaus, mutta se mahdollistaa myös matkojen yhdistelemisen. Jos matkaa ei tilaa suorakorvauskeskuksesta, joutuu maksamaan koko matkan hinnan ja hakemaan itse korvausta jälkikäteen. Omavastuu on tuolloin 2x16, eikä se kerrytä vuotuista (272 ) omavastuukattoa. Itä-Suomen sairaanhoitopiireistä Pohjois-Savo ja Pohjois- Karjala ovat olleet suorakorvausjärjestelmässä jo vuodesta Itä- ja Etelä-Savon sairaanhoitopiirit on kytketty mukaan järjestelmään lokakuussa Työn yhteydessä kuultujen autoilijoiden näkemyksen mukaan sairaalamatkoja voitaisiin yhdistellä paljon tehokkaammin, jos sairaanhoitopiirien potilasjärjestelmät tukisivat sitä.

9 NYKYTILANNETTA - SHP Sairaanhoitopiirien kustannusvastuulla olevia kuljetuksia ovat hoitolaitokseen sisään kirjattujen potilaiden siirtokuljetukset hoitolaitosten välillä sekä pitkien hoitojaksojen aikana tehtävien kotikäyntien kuljetukset. Näihin tarvitaan usein ambulanssia, mutta myös paari- ja invataksit ovat yleisesti käytössä. Taksikuljetusten kokonaisvolyymia arvioitiin Joensuun seudulla suoritetun taksikuljetusten kilpailuttamisen yhteydessä kerättyjen tietojen pohjalta. Arvion mukaan Itä-Suomen tunnuslukuja vuositasolla ovat: Noin siirtokuljetusta Keskimääräinen kuljetuksen hinta 45 Vuosikustannus 0,9 M

10 NYKYTILANNETTA - YHTEENVETO Kunnissa sote-kuljetukset muodostavat vajaan neljänneksen kuntien vuotuisista henkilökuljetusten kustannuksista. VPL-matkat 11,8 M, käyttäjää, matkaa, á 17,3 SHL-matkat 1,9 M, käyttäjää, matkaa, á 13,7 Työ- ja päivätoiminnan ryhmäkuljetukset 1,5 M Muut 0,8 M Kelan korvaamista matkoista SVL:n mukaisten matkojen kustannukset muodostavat suuren enemmistön. 45,3 M, korvauksen saajaa, matkaa, á 62 Sairaanhoitopiirien taksikalustolla hoidettujen siirtokuljetuksien kustannuksiksi arvioitiin 0,9 M Kaikki selvitetyt sote-kuljetukset yhteensä 62,3 M

11 TARKEMMIN TUTKITTUJA ASIOITA Sote-kuljetusten kilpailuttamisen toimivuus. Kilpailuttamisen toimivuutta tutkittiin toteuttamalla kysely Pohjois-Savon kuntiin sekä Joensuuhun ja Mikkeliin. Lisäksi asiasta kuultiin liikennepalveluiden tuottajien kokemuksia. Matkojenyhdistelyn kattavuus, jota tutkittiin keräämällä toiminnassa olevien Itä-Suomen kolmen yhdistelykeskuksen toteumatietoja ja arvioimalla toiminnan laajentamisella saavutettavissa olevia hyötyjä. Yhteydet keskuskaupunkeihin ja sairaaloihin. Tarvittavien reittien määrää ja tarjonnan laajuutta arvioitiin väestöpohjan perusteella. Yksi reiteistä valittiin tarkempaan suunnitteluun järjestelyn kustannusvaikutusten arvioimiseksi.

12 KYSELY SOTE-KULJETUSTEN KILPAILUTTAMISEN TOIMIVUUDESTA Yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta kaikki kunnat kilpailuttavat myös soten kuljetukset, vaikka siihen ei ole yhtä vakiintuneita käytäntöjä kuin koulukuljetuksien hankinnoissa Myös VPL ja SHL -matkat kilpailutetaan Ei MYK kunnissa pyydetään alennus taksitaksasta (2-21 %) MYK kunnissa taksa-alennuksen lisäksi kilpailutetaan myös päiväautoja MYKin käyttö tehostaa kilpailua, koska lähtötiedot paremmin hallinnassa Sopimuskaudet tyypillisesti vähintään 3 v Kilpailuttamisella saavutettu kustannushyöty arviolta 1,3 M vuodessa.

13 KYSELY SOTE-KULJETUSTEN KILPAILUTTAMISEN TOIMIVUUDESTA Haasteita hankinta-asiakirjojen tuottamisessa Ei kokonaiskuvaa (VPL/SHL) kuljetusten tarpeesta -> epäselvät kohdekuvaukset -> paljon yhteenliittymien tarjouksia -> heikentää kilpailua Kilpailun tuloksen toteutuminen, eli miten varmistetaan, että kilpailussa menestyneet yritykset saavat kuljetuksia MYKin kautta voidaan valita halvin vapaana oleva auto, mutta myös auton sijainti pitäisi voida huomioida Osassa kuntia vain yksi yritys tai yhteenliittymä hoitaa kuljetuksia, jolloin auton valinnalla ei merkitystä Ei MYK kunnissa asiakkaat ohjeistettu tilaamaan tietyssä järjestyksessä

14 KYSELY SOTE-KULJETUSTEN KILPAILUTTAMISEN TOIMIVUUDESTA Autoilijoiden näkemyksiä sote-kuljetusten kilpailuttamisesta Sopimuskaudet pääsääntöisesti riittävän pitkiä MYK-kunnissa asiakirjojen laatiminen paremmin hallinnassa Taksien ylitarjonta (jopa 20%) ja joidenkin kuntien edellyttämät vähimmäisalennukset muodostavat epäterveen tilanteen: Nuorilla yrittäjillä taloudellinen pakkotilanne menestyä kilpailuissa -> alihinnoittelu -> taksitilausten jakautuminen haluttuihin ja hyljeksittyihin -> parhaiden tilausten valikointi johtaa lukuisin tarjottujen kyytien hylkäyksiin ja usein pakkoon ohjata kuljetus lopulta normaalihinnalla liikennöivälle ylivuotoautolle -> kunta menettää kilpailulla haetun kustannushyödyn ja lisäksi asiakaspalvelu heikkenee Kuljetusyrityksen heikko talous -> kaluston kunnossapidon laiminlyönti ja ylipitkät työvuorot -> liikenneturvallisuusriskit ja heikko asiakaspalvelu Tarjouskilpailujen kautta vain osa kunnan taksikalustosta sitoutuu esimerkiksi VPL-kuljetuksiin. Tällöin ei voida hyödyntää lähintä taksia, mikä johtaa lisäkustannuksiin luokseajokilometrien lisääntyessä.

15 MATKOJENYHDISTELYN KATTAVUUS 12/47 kuntaa 59 % asukkaista 46% (7,5/16,1 M ) soten kuljetuskustannuksista n matkaa (34 % VPL/SHL-matkoista) Yhdistely 40-45% palveluliikenteeseen päiväautoihin sopimustakseihin Kustannussäästöarvio 1,3 M Toiminnan laajentamisen lisäpotentiaali 1,3-2,1 M

16 MATKOJENYHDISTELYN KATTAVUUS Pohjois-Savon MYK (Kuopio, Leppävirta, Pielavesi, Siilinjärvi, Tuusniemi ja Varkaus) Aloittanut 10/1998 Noin matkaa vuodessa Avoinna ma-pe 7:00-17:00 Pohjois-Karjalan MYK (Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Nurmes ja Outokumpu) Aloittanut nykymuodossaan 8/2009 Noin matkaa vuodessa Avoinna ma-pe 6:40-17:00 Mikkelin Kyytineuvo Aloittanut 4/2015 Noin matkaa vuodessa Avoinna ma-pe 7:00-17:00

17 MEIÄN KYYTI Esteettömät yhteydet keskuskaupunkeihin Alustavasti 21 reittiä 2-5 päivänä viikossa 3 vuoroparia päivässä aamu aamupäivä iltapäivä Kunnat voivat hyödyntää kalustoa keskipäivällä omiin kuljetustarpeisiinsa

18 LIEKSA-JOENSUU MEIÄN KYYTI

19 LIEKSA-JOENSUU MEIÄN KYYTI Esteettömän joukkoliikennepalvelun matkustajatuloja on arvioitu oheisen taulukon mukaisesti. Liikenteen hinnaksi on arvioitu 605 /päivä. Nettokustannukseksi jää 105 /päivä, eli noin /vuosi. Kaikki hinnat arvonlisäverollisia, koska laskelmissa mukana asiakashintoja.

20 LIEKSA-JOENSUU MEIÄN KYYTI

21 YHTEENVETO - JATKOTOIMENPITEET Sote-kuljetusten erityisesti VPL- ja SHL-kuljetusten kilpailuttamiseen tarvitaan valtakunnalliset malliasiakirjat. Matkojenyhdistelykonseptia kannattaa laajentaa uusiin kuntiin. Yhdistelykeskuksien toiminta-alueet yhteneviksi SOTE-alueiden kanssa. Toiminnan laajentamis- ja kehittämisvaiheessa on turvallisinta tukeutua nykyisiin toimintarutiineihin. Vakiintumisen jälkeen toiminta voidaan ulkoistaa kilpailuttamalla, mutta ostopalvelun käynnistäminen ja uuden toiminnan kehittäminen eivät valtakunnallisen MPK-kokeilujen kautta saatujen kokemusten valossa ole toimiva yhdistelmä. Meiän kyyti järjestelmän kehittäminen aloitetaan tarkentamalla suunnitelmia ja käynnistämällä jokaisen maakunnan alueelle pilottireitti. Kuntarajat ylittävänä liikenteenä tässä toimii lupaviranomaisena ja liikenteen kilpailuttajana ELY-keskus.

22 KIITOS! Lisätietoja: Pekka Vähätörmä Seppo Huttunen