JUVAN JA SULKAVAN KALASTUSALUEIDEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JUVAN JA SULKAVAN KALASTUSALUEIDEN VENEENLASKUVERKOSTON KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSSUUNNITELMA Etelä-Savon ELY-keskus Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke

2 2

3 Sisältö 1. Johdanto Veneenlaskuverkoston rakenteet... 5 Luiskan rakenne... 5 Laituri ja karimerkki... 6 Paikoitusalue ja opasteet... 6 Ilmoitustaulu Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit... 7 Jukajärven viehelupa... 7 Sulkavan viehekalastusalue... 7 Melontareitti Oravareitti Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio... 8 Veneenlaskuverkoston nykytila... 8 Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, kohteessa ei rakentamistarvetta... 8 Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio Betoniluiska ja mahdollisia muita rakenteita, kohteessa on rakentamistarvetta Rahoitusmahdollisuudet Paikalliset toimintaryhmien rahoitus Yhteistyöhankkeet Kunta- ja yritysrahoitus Kalatalouden edistämismäärärahat Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta Työryhmän jäsenet

4 1. Johdanto Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut edistää vesistöjen ja kalastuspaikkojen saavutettavuutta, kalakantojen vetovoimaisuutta ja kalastuskohteiden lupien ja palveluiden saatavuutta. Veneenlaskuverkoston nykytilan kartoittaminen ja kohteiden kunnostustarve sekä uusien luiskien tarpeellisuus nähtiin useilla alueille keskeiseksi kehittämiskohteeksi. Luonto- ja mökkimatkailun sekä kalastukseen liittyvien palvelujen kehittäminen on tärkeä osa maakunnan vetovoimaisuuden lisäämisessä. Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu olennaisena osana kesämökit, kalastusmatkat ja omatoimiveneily. Mökki-, luonto- ja kalastusmatkailun lisääntyessä kattava veneenlaskuluiskaverkosto, laiturit ja parkkialueet sekä opastaulut ovat tärkeä osa vesistöjen saavutettavuutta. Toimivat veneenlaskuluiskat palvelevat matkailijoiden lisäksi vapaaajan ja vakituisten asukkaiden tarpeita. Oravareitti ja Sulkavan kalaisat vesistöt tarjoavat mahdollisuuden kehittää vesistö- ja kalastusmatkailua. Olemassa olevat veneenlaskuluiskat ja uudet luiskapaikat sekä niiden tarpeellisuus käsiteltiin hankkeen työryhmissä. Kohteet priorisointiin olemassa olevien luonto- ja kalastuskohteiden mukaisesti, tärkeimmiksi kohteiksi nostettiin alueet, joissa on jo viehekalastusalueita, laajoja osakaskuntien lupa-alueita tai on muodostumassa uusia kalastuslupa-alueita. Yksittäiset pienten järvien tai pelkästään osakaskuntien kalastusta palvelevat luiskapaikat on poistettu priorisoinnin yhteydessä. Veneenlaskupaikkojen kunnostustarve selvitettiin keräämällä tietoa hankkeen työryhmissä ja osin projektihenkilöt kiersivät kartoittamassa kohteita. Veneenlaskuverkoston kehittämissuunnitelma ohjaa jatkossa kohteiden korjaustarpeita ja uusien veneenlaskupaikkojen rakentamista. Oleellisena osana on rahoituksen järjestäminen ja uusien veneenlaskupaikkojen osalta neuvottelut tiehoitokuntien ja maanomistajien kanssa. Kohteiden rahoitusmahdollisuuksista on kerrottu kohdassa 5. 4

5 2. Veneenlaskuverkoston rakenteet Veneenlaskupaikat ovat yleensä läpikulkupaikkoja, joista veneet lasketaan vesistöön ja nostetaan pois. Kattavalla veneenlaskuverkostolla ohjataan liikkumista vesistöön. Suunnitelmassa on keskitetty kohteisiin, joiden käyttöaste on korkea. Perusrakenteet ovat betoniluiska, laituri, parkkialue, ilmoitustaulu ja opasteet. Kuva 1. Kolme keskeisintä rakennetta veneenlaskua ja nostoa ajatellen ovat betoniluiska, laituri ja parkkipaikka. Näiden lisäksi tarvitaan opasteet ja infotaulut. Luiskan rakenne Pelkästään luontomatkailun ja kalatalouden tarpeisiin tehtävät luiskat voivat olla joko betoni- tai sorarakenteisia. Periaatteessa soraluiska riittää pienemmissä vesistöissä, mutta rakennusmateriaali määräytyy luiskan sijainnin sekä käyttöasteen mukaan. Betoniluiskien rakentaminen on tarpeellista paikkoihin, joissa on paljon käyttäjiä tai jotka ovat suurten vesistöjen reunoilla alttiita aallokon aiheuttamalle kulutukselle. 5

6 Palo- ja pelastusviranomaisten tarvitsemien luiskien tulee olla betonisia, leveydeltään vähintään 3,8 metriä, kaltevuudeltaan korkeintaan 1:6, syväykseltään vähintään 1,8 metriä ja pituudeltaan vähintään 20 metriä. Laituri ja karimerkki Yleensä veneenlaskupaikan rannan profiili ja rakenne ei mahdollista veneiden väliaikaista vetoa rantaan, tällöin tulee rakentaa laituri. Luiskien lähellä vesistöissä mahdolliset vaaraa aiheuttavat kivet tulee hävittää tai merkitä. Varsinkin ensimmäisiä kertoja luiskia käyttävien veneilijöiden ja veneiden turvallisuuden kannalta asia on tärkeä. Paikoitusalue ja opasteet Paikoitustilan tarve määräytyy kalastus- ja luontomatkailukohteet käyttäjämäärien ja kohteen sijainnin mukaan. Venetrailereiden käsittely ja säilytys tulee ottaa huomioon. Järjestetyllä paikoitusalueella vähennetään ympäristön kulumista ja luvatonta pysäköintiä yksityisille maille. Veneluiskamerkeillä tulee opastaa liikenne kohteelle. Opasteiden asettamisesta ja luvista saa tietoa ELY-keskuksen tieliikenne asioita hoitavilta henkilöiltä. Ilmoitustaulu Luonto- ja kalastuskohteiden kehittäminen ja käyttäjien tietoisuuden lisääminen edellyttävät hyvää tiedottamista. Ilmoitustaulun rakentaminen veneenlaskupaikan yhteyteen on tehokas keino tiedottaa ajankohtaisista asioista mm. osakkaille, kalastajille ja matkailijoille. Tietoja kannattaa jakaa mm. alueen palveluista, kalakannoista, istutuksista ja kalastuslupaehdoista. 6

7 3. Kalastuslupa-alueet, luontomatkailukohteet ja melontareitit Jukajärven viehelupa Jukajärven viehekalastuslupia ja alueen karttoja on saatavilla Juvan Sport ja Juvan urheilukeskuksesta. Juvan kunnan sivuilta on saatavana osakaskuntien yhteystiedot. Sulkavan viehekalastusalue Sulkavan kalastusalueella on suosittu ja laaja viehelupa-alue, jonka pinta-ala on noin ha. Ajantasaiset tiedot lupa-alueesta ja kalastusehdoista sekä sähköinen lupa-alue kartta löytyy Sulkavan kalastusalueen internet-sivuilta Melontareitti Oravareitti Reitin lähtöpiste on Juvan Jukajärvellä ja pitkän vesistöreitin jälkeen melontareitti päättyy Sulkavalla. Reitin varrella on useita luontomatkailijoille tarkoitettuja laavuja ja tulentekopaikkoja sekä mm. kuljetus- ja majoituspalveluja. Kuva 2. Viehekalastuksen suosio kasvaa ja kalastusmuodon vaikutus aluetaloudelle on suuri mm. vene-, kalastusväline- ja elintarvikemyynnin sekä kalastuslupien ja palvelujen ostamisen kautta. 7

8 4. Veneenlaskuverkoston nykytila, kehittämistarpeet ja kustannusarvio Veneenlaskuverkoston nykytila Juvan ja Sulkavan kalastusalueiden veneenlaskupaikkojen nykytila on esitetty kuvissa 3 ja 4. Juvan kalastusalueen osalta tarkastelu kohdistuu vain Uitonvirranreitin vesistöalueelle. Juvan kalastusalueella on vain yksi veneenlaskuluiska joka palvelee Jukajärven kalastusta. Kohteessa on betoniluiskan korjaustarvetta. Sulkavan kalastusalueella on useita luiskapaikkoja, jotka palvelevat Sulkavan viehelupa-alueen käyttäjiä ja muita vesistönkäyttäjiä. Sulkavan alueella on yksi täysin kunnossa oleva betoninen veneenlaskuluiska, Hakovirran luiska. Viidessä muussa betoniluiskakohteessa on korjaus- tai kehittämistarpeita. Yleisin tarve on laiturin rakentaminen ja parkkitilan lisääminen. Olemassa olevia luonnonluiskia on neljä ja kahta uutta kohdetta on esitetty Pihlajavedelle. Sulkavan kalastusalueen osalta kattava veneenlaskuverkosto käsittäisi nykyiset luiskapaikat kaikkien rakenteiden osalta kattavaksi sekä Kaipolanlahden luiskakohteen kehittämisen. Lisäksi on vähäisempiä tarpeita kehittää paikallisesti pienempien vesistöjen, kuten Uitonvirranreitin jokialueiden väliin jäävien järvien, kuten Halme- Lohnajärven veneluiskaa sekä kylärantojen veneenlaskupaikkoja. Juvan ja Sulkavan kalastusalueiden veneenlaskuverkoston nykytilanne siihen liittyvine rakennelmineen on listattu alla. Keskeiset rakenteet ovat betoniluiska, laituri ja parkkipaikka. Näiden lisäksi veneenlaskupaikoilla olisi hyvä olla opasteet ja yleiset opastaulut rannalla. Koordinaattijärjestelmä on ETRS89 maantieteellinen koordinaatisto. Betoniluiska, laituri ja parkkialueet, kohteessa ei rakentamistarvetta Hakovirran veneenlaskuluiska, (571857, ) 8

9 Kuva 3. Juvan kalastusalueella on vain yksi veneenlaskupaikka. 9

10 Kuva 4. Sulkavan kalastusalueen veneenlaskuverkoston nykytila. 10

11 Veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet ja kustannusarvio Tärkeiden veneenlaskukohteiden kehittämistarpeet ja kustannusarvio on esitetty alla. Kuvissa 5 ja 6 on esitetty kohteiden priorisointi ja sijainti. Juvan lähivesien, Jukajärven ja Salajärven veneenlaskuverkoston kehittäminen maksaa noin Sulkavan kalastusalueen verkoston kehittäminen maksaisi kokonaisuudessaan , mikä palvelee laajasti Pihlajaveden ja Sulkavan viehekalastusalueiden käyttäjiä sekä muita vesistöjen käyttäjiä. Kustannuksiin vaikuttaa materiaalien valinta, hankintatapa, talkootyön osuus ja hankkeiden toteutustapa. Kehittämissuunnitelman priorisoinnin mukaisesti erityisen tärkeitä kehittämiskohteita on 10 kpl ja niiden kustannusarvio on Kehittämiskohteet: 1. Jukajärven veneluiskapaikka, Jukajärvi 2. Halme- Lohnajärven veneluiskapaikka, Lohnajärvi 3. Sulkavan kirkonkylän veneluiskapaikka, Pihlajavesi 4. Sulkavan veneluiskapaikka II, Pihlajavesi 5. Sulkavan veneluiskapaikka III, Pihlajavesi 6. Vekarasalmen veneluiskapaikka, Pihlajavesi 7. Lohilahden veneluiskapaikka, Pihlajavesi 8. Kiviapajan veneluiskapaikka, Pihlajavesi 9. Siikalahden veneluiskapaikka, Pihlajavesi 10. Kaipolanlahden veneenlaskuluiska, Pihlajavesi Betoniluiska ja mahdollisia muita rakenteita, kohteessa on rakentamistarvetta 1. Jukajärven veneenlaskuluiska, Jukajärvi (545727, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska ja parkkipaikka Rakentamistarpeet: Betoniluiska on liian korkealla, korjaaminen tai uusiminen. Opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Salajärven veneenlaskupaikka, Salajärvi Nykyiset rakenteet: Parkkipaikka Rakentamistarpeet: Luonnonluiska, parkkialueen laajennus ja opasteet. Kustannusarvio: Halme- Lohnajärven veneluiska, Lohnajärvi (566131, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska Rakentamistarpeet: parkkialueet, opasteet ja opastaulut. 11

12 Kustannusarvio: Sulkavan kirkonkylän veneenlaskuluiska, Pihlajavesi (572662, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska Rakentamistarpeet: Betoniluiskan jatkaminen ja laiturin uusiminen Kustannusarvio: Sulkavan veneluiska II, Pihlajavesi (571821, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska Rakentamistarpeet: Laituri, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Sulkavan veneluiska III, Pihlajavesi (572224, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska Rakentamistarpeet: Laituri, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Vekarasalmen veneenlaskuluiska, Pihlajavesi (579466, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska Rakentamistarpeet: Laituri, parkkitilan mahdollinen laajennus, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Lohilahden veneenlaskuluiska, Pihlajavesi (590055, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska, parkkipaikka, laituri Rakentamistarpeet: Rahoitettu vuonna 2014 ja Opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Liistonsaaren veneenlaskuluiska, Pihlajavesi (584415, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska, lyhyt laituri Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laiturin pidennys, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Kiviapajan veneenlaskuluiska, Pihlajavesi (592610, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska, parkkipaikka Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri, parkkialueiden laajennus opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Siikalahden veneenlaskuluiska, Pihlajavesi (590801, ) Nykyiset rakenteet: Luonnonluiska Rakentamistarpeet: Betoniluiska, laituri ja parkkialueet. opasteet ja opastaulut. 12

13 Kustannusarvio: Kaipolanlahden veneenlaskuluiska, Pihlajavesi (576592, ) Nykyiset rakenteet: Betoniluiska tehty vuonna Rakentamistarpeet: Laituri, parkkialueet, opasteet ja opastaulut. Kustannusarvio: Kohdetta kehitetty vuonna Rahoitustarve Kuva 5. Juvan kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet. 13

14 Kuva 6. Sulkavan kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittämiskohteet. 14

15 5. Rahoitusmahdollisuudet Veneenlaskuverkostot palvelevat laajasti vesialueen omistajia, vapaa-ajan asukkaita, kalastajia, matkailijoita, yrityksiä ja muita vesistön käyttäjiä. Kohteita hyödyntävät mm. kalanpoikasten istuttajat ja tapahtumien järjestäjät. Kyläyhteisöjen, osakaskuntien, kalastusalueiden ja kuntien kannalta kattava veneenlaskuverkosto on tärkeä palvelu vesistön käyttäjille. Kohteiden yleishyödyllisyyden vuoksi vastuu rahoituksesta on usealla organisaatiolla, päävastuu on kuitenkin osakaskunnilla, kalastusalueille, alueen kunnilla ja kaupungeilla. Osakaskuntien yhdistäminen tehostaa ja tuo säästöjä osakaskuntatoimintaan sekä lisää kalastuslupatuloja laajempien lupa-alueiden ja tehokkaamman tiedotuksen ansiosta. Viehekalastusalueilla ja suurilla osakaskunnilla on taloudellisia resursseja edistää verkoston rakentamista ja toimia osarahoittajana hankkeissa. Seuraavassa on esitetty keskeisiä rahoitusmahdollisuuksia rakentamishankkeiden edistämiseksi. Paikalliset toimintaryhmien rahoitus Leader-toiminnan tavoitteena on maaseudun kehittäminen paikallisten asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeita ajatellen. Leader-ryhmien rahoitus koostuu alueen kuntien ja kaupunkien sekä EU:n maaseuturahaston varoista. Rahoittamisen lisäksi ryhmät auttavat hankeajatusten jalostamisessa valmiiksi hankesuunnitelmaksi. Etelä-Savon alueella toimii kolme eri Leader-ryhmää. Kehittämishanketukea voidaan myöntää ohjelman mukaisesti: yleishyödyllisiin paikallisiin investointeihin pieninfrastruktuurien rakentamiseksi, parantamiseksi tai laajentamiseksi mukaan lukien matkailuun liittyvä pieninfrastruktuuri, paikallisten palveluiden kehittämiseen, elinkeinorakennetta uudistaviin, maaseutuelinkeinojen kilpailukykyä ja toimintaympäristöä kehittäviin ja yrittäjien yhteistyötä edistäviin yhteistyöhankkeisiin. Veej jakaja ry on Leader-ryhmä jonka alueeseen kuuluu Hirvensalmi, Kangasniemi, Mäntyharju, Pieksämäki, Puumala, Ristiina sekä Mikkelin maaseutuosat. Rajupusu Leader ry on paikallinen maaseudun kehittämisyhdistys, joka toteuttaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa Leader-periaatteiden mukaisesti. Rajupusu Leader ry toimii Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella. Piällysmies ry toimii Enonkosken ja Heinäveden kuntien sekä Savonlinnan maaseutualueilla. Yhteistyöhankkeet Maakuntaliiton, kuntien ja kaupunkien, valtion, kalastusalueiden, osakaskuntien ja yritysten yhteisrahoitteiset hankkeet ovat luontevin rahoitusmuoto suurempien rakentamishankkeiden 15

16 rahoittamisessa. Yritysten rahoitusta ei ole aikaisemmin hyödynnetty laajemmin veneenlaskuverkoston kehittämisessä, mutta luonto- ja kalastusmatkailun suurimpia hyötyjiä ovat yritykset lisääntyneen ostovoiman ansiosta. On selvää, että veneenlaskuverkoston kehittäminen vaatii suuren yhteisrahoitteisen rakentamishankkeen. Kunta- ja yritysrahoitus Kunnat ja kaupungit ovat tapauskohtaisesti myöntäneet yksittäisiin pieniin hankkeisiin suoraa rahoitusta esim. kalastusalueen tai kyläyhdistysten toteuttamiin veneenlaskupaikkojen rakentamiseen tai kunnostamiseen. Yritysrahoituksen hyödyntäminen on tulevaisuudessa tärkeää, koska ne ovat keskeisiä hyödynsaajia palvelu- ja matkailutulojen kasvaessa ja lisääntyneen ostovoiman kautta. Kalatalouden edistämismäärärahat ELY-keskukset myöntävät vuosittain kalastusalueille tukea mm. vapaa-ajankalastuksen edistämiseen. Veneenlaskupaikat kuuluvat rahoitettavien hankkeiden joukkoon, mutta määrärahan vähäisyydestä johtuen avustuksen suuruus on vaatimaton suurien hankkeiden toteuttamiseen. Lisätietoa ELY-kalatalouspalvelut Järvi-Suomi, Seppo Reponen. Etelä-Savon maakuntaliiton ja ELY-keskuksen rahoitus Maaseuturahaston kautta on mahdollista rahoittaa maaseudun yritystoimintaa, matkailua, yhteistoimintaa ja alueen kehittämistä edistäviä infra -hankkeita, kuten veneenlasku- ja taukopaikkoja. Etelä-Savon ELYkeskus on rahoittanut aikaisemmin myös muista rahoituslähteistä hankkeita, jotka edistävät mm. luonto- ja kalastusmatkailua sekä yritystoimintaa. Etelä-Savon maakuntaliiton myöntämä maakunnan kehittämisraha on yksinomaan kansallinen, alueiden kehittämiseen tarkoitettu määräraha. Määrärahalla on toteutettu sellaisia kehittämishankkeita, joita ei ole tarkoituksenmukaista rahoittaa EU:n ohjelmista. Esitys yhteistyöhankkeen rahoituksesta Juvan ja Sulkavan kalastusalueiden sekä osin Pihlajaveden kalastusalueen veneenlaskuverkoston kehittäminen on mahdollista toteuttaa yhteistyöhankkeen avulla. Hankkeessa kehitetään 10 tärkeää kohdetta. Taulukossa 1 on esitetty yhteistyöhankkeen rahoitussuunnitelma. Tässä ei ole otettu kantaa hankkeen valmistelijasta ja hallinnoijasta tai työn suunnittelusta ja ohjaamisesta. 16

17 Taulukko 1. Yhteistyöhankkeen rahoitusluonnos. RAHOITTAJA Sulkavan kalastusalue ja viehelupaalue Juvan kunta, kalastusalue ja Jukajärven viehelupa-alue Pihlajaveden kalastusalue ja viehelupa-alue SUMMA, 2 VUODEN AIKANA Osakaskunnat, Sulkava ja Pihlajavesi KOHTEET Nimetyt 10 kehittämiskohdetta. Sulkavan kunta Maakuntaliitto, ELY-keskus ja metsähallitus, paikalliset toimintaryhmät tai maaseuturahasto YHTEENSÄ

18 Työryhmän jäsenet Ari Partanen, Sulkavan kunta. Pekka Sorjonen, Juvan kunta Veikko Virtanen, Sulkavan kunta Teuvo Kortelainen, Itäinen Pihlajaveden viehekalastusalue Harry Härkönen, Pihlajaveden kalastusalue / Etelä-Savon kalatalouskeskus Jukka Vaahtoluoto, Pihlajaveden eteläinen / Savonlinnan viehekalastusalue Janne Tarkiainen, Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Pekka Sahama, Itä-Suomen kalatalousryhmä Pasi Kokkonen, PK-kalamatkat Eero Kontiainen, Vekara-Lohilahden osakaskunta / Sulkavan viehekalastusalue Pasi Vironen, Oravanpesät Jukka Petäjä, Juva Camping Markku Hiltunen, Sulkavan kalastusalue Mauri Väänänen, Mäntynen-Kontunen osakaskunta Aimo Ahonen, Mäntynen osakaskunta Arto Sallinen, Partalan osakaskunta Teemu Hentinen, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Joonas Rajala, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Eetu Karhunen, Kestävän kalastuksen ja luontomatkailun kehittämishanke Lasse Hyytinen, Etelä-Savon ELY-keskus 18

19 19