Turun lapsi- ja nuoriso- tutkimuskeskuksen. Toimintakertomus 2008

Transkriptio

1 Turun lapsi- ja nuoriso- tutkimuskeskuksen Toimintakertomus Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus 1 2. Taustastrategiat ja tavoitteet 1 3. Tutkimustoiminta 3 4. Korkeakouluyhteistyö 3 5. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen 5 6. Yhteistyöverkostot ja edustukset 6 7. Toimintaresurssit 7 LIIITE 1. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisut ja opinnäytteet LIITE 2. Seminaariesitykset ja yleisöluennot

2 1. TURUN LAPSI- JA NUORISOTUTKIMUSKESKUS Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on kaikkien seitsemän Varsinais-Suomessa toimivan korkeakoulun yhteinen tutkimuskeskus, joka aloitti toimintansa Jäsenkorkeakoulut: Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tehtävänä tutkimus, korkeakouluyhteistyö sekä alueellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Toimintaperiaatteiden mukaan tehtävät on kirjattu seuraavasti: 1. harjoittaa ja edistää monitieteistä lapsi- ja nuorisotutkimusta; 2. koordinoida alan tutkimusta ja tukea tutkijakoulutusta korkeakouluissa; 3. edistää tieteidenvälistä lapsiin ja nuoriin liittyvää vuoropuhelua; 4. edistää korkeakoulujen välistä yhteistyötä ja tiedonkulkua tutkimusalalla; 5. ylläpitää ja kehittää yhteyksiä lapsi- ja nuorisotutkimusalan muihin toimijoihin, kuten kunnallisiin, alueellisiin ja valtakunnallisiin hallinto- ja kehittämisorganisaatioihin, viranomaisiin, järjestöihin ja elinkeinoelämään sekä 6. ylläpitää ja kehittää kansallista ja kansainvälistä yhteistyötä keskuksen tutkimusaloilla. Keskus toimii Turun yliopiston projektiyksikkönä, joka vastaa toiminnastaan Turun yliopiston rehtorille. 2. TAUSTASTRATEGIAT JA TAVOITTEET Tutkimuskeskus on Turun kaupungin ja alueen korkeakoulujen yhdessä laatiman turkulaisten korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategian kärkihanke ja tehostaa näin Varsinais-Suomen korkeakoulujen yhteistyötä ja vahvistaa alueen asemaa monitieteisenä ja korkeatasoisena lapsi- ja nuorisotutkimuksen keskittymänä. Tutkimuskeskuksen perustaminen oli yksi Varsinais-Suomen maakuntaohjelman painopisteistä. Tutkimuskeskus linkittyy myös Turun kaupungin laatiman Turku-strategian hyvinvointia ja elämän laatua korostavaan painopistealueeseen, jolla lasten ja nuorten hyvinvointi on yksi keskeisimmistä toiminta-alueista. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tavoitteina on: 1. Kansainvälisesti korkealaatuisen ja uraauurtavan tutkimuksen tekeminen 2. Korkeakoulujen välisen yhteistyön tehostaminen synergiaetuja hyödyntämällä 3. Kehittää alueellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa lapsi- ja nuorisotutkimusta sekä lisätä moniammatillista toimintaa Tutkimus Tutkimuskeskuksen päätehtävä on lapsiin ja nuoriin kohdistuvan tutkimuksen ja erityisesti monitieteisten lähestymistapojen edistäminen jäsenkorkeakouluissa. Keskus parantaa tieteidenvälisen yhteistyön edellytyksiä tarjoamalla tutkijoille ja hankkeille monitieteisen tutkimusympäristön. Tämän tehtävän toteuttamisessa keskeisiä toimintamuotoja ovat uusien tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistäminen, seminaaritoiminta, tutkijoiden verkostoitumisen edistäminen, tutkijakoulutuksen tukeminen, tiedotus ja tutkimusaineistojen monenkeskinen hyödyntäminen. Tutkimuskeskuksen profiilissa korostuu monitieteinen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tutkimus. 1

3 Korkeakouluyhteistyö Synergiaetuja hyödyntämällä, tiedonkulkua lisäämällä, resursseja kohdentamalla ja kunkin yhteistyökorkeakoulun osaamisalueita yhdistämällä tehostetaan tutkimustoimintaa lapsiin ja nuoriin liittyen ja näin vahvistetaan varsinaissuomalaisia korkeakouluja aidosti yhdistävää toimintaa. Keskus tuo yhteen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimijat ja vahvuudet: ammattikorkeakoulujen työelämän tarpeista lähtevän, ammattia kehittävän ja vahvasti aluekehittämiseen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä yliopistojen pitkät perinteet omaavan, kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen. Keskus tarjoaa toimintamuotoja, joihin eri korkeakoulut ja erilaiset toimijat voivat kiinnittyä. Keskus pyrkii vaikuttamaan tutkimuksen suuntaamiseksi ja resurssien kohdentamiseksi sellaisiin tutkimusteemoihin, joilla tutkimusta erityisesti tarvitaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tutkimuskeskus toimii alueellisena lapsi- ja nuorisotutkimuksen yhteistyöfoorumina ja tietopankkina, joka palvelee sekä alan tutkijoita että alueellisia toimijoita ja tiedotusvälineitä. Näin keskus toteuttaa korkeakoulujen aluestrategian tavoitetta alueen hyvinvointia edistävien kehittämisfoorumien rakentamisesta yhteistyössä alueellisten toimijoiden, kuten kuntien, järjestöjen ja palveluntuottajien kanssa. Korkeakoulujen tuottama tutkimustieto voidaan siirtää tehokkaammin työelämän ja alueellisten toimijoiden kuten kuntien, viranomaisten, järjestöjen ja palveluntuottajien hyödynnettäväksi. Samalla kanavoidaan kentältä kumpuavia kehittämistarpeita alan tutkimukseen. Keskus toimii verkostoituneena alan muiden kansallisten toimijoiden, kuten yliopistollisten tutkimusyksiköiden ja alueellisten kehittämisorganisaatioiden kanssa. 3. TUTKIMUSTOIMINTA Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tavoitteena on erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan tutkimuksen edistäminen jäsenkorkeakouluissa sekä tiederajat ylittävän tutkimusyhteistyön kehittäminen. Vuoden 2008 aikana jatkettiin Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimusta ja ja tutkimustoimintaa kehitettiin mm. vastuullinen kansalaisuus tematiikalla Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimus Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen päätutkimushanke on laaja Hyvän kasvun avaimet - seurantatutkimus. Hankkeen valmistelu käynnistyi jo tutkimuskeskuksen suunnitteluvaiheessa vuonna Tutkimukseen kutsutaan mukaan Varsinais-Suomen ruotsin- ja suomenkieliset perheet. Rekrytointi alkoi ja jatkuu saakka. Tutkimuksen vastuullinen johtaja on Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, dosentti Hanna Lagström. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa monitieteinen konsortio (ns. Ryhmän vetäjät) ja kokonaisuudessaan mukana on n. 50 tutkijaa alueen korkeakouluista. Seurantatutkimuksen osahankkeisiin saatiin rahoitusta vuonna 2008 seuraavasti: Prospective longitudinal study of childhood risk factors in the development of obesity (Suomen Akatemia , vastuullinen johtaja dos. FT Hanna Lagström) Lasten toistuvat hengitystieinfektiot: virusten ja bakteerien synergia, ympäristötekijät ja geneettinen alttius. (Suomen Akatemia ,ja Suomen Lääketieteen säätiö , vastuullinen johtaja dos. LT Ville Peltola) Hyvän kasvun avaimet: Lasten ylipainon varhaiset riskitekijät (Päivikki ja Sakari Sohlbergin säätiö , vastuullinen johtaja dos. Hanna Lagström) Perheen psyykkinen hyvinvointi ja lapsen kehitys (EVO-rahoitus , vastuullinen johtaja professori Hannele Räihä) 3.2. Vastuullinen kansalaisuus teeman hankkeet Syyskuussa käynnistyi hankekokonaisuus on Nuoret luupin alla, jonka tavoitteena nuorten osallisuuden vahvistaminen ja nuorisotyön kehittäminen Varsinais-Suomessa. Tämä tutkimus jakautuu kahteen osaan: 1) nuorten osallisuuden vahvistamiseen ja 2) nuorisotyön kehittämiseen. Tutkimus toteutetaan myös ruotsinkielisillä alueilla. Hankkeessa toteutettiin marraskuussa laaja 6.- ja 9.-luokkalaisten kysely, jonka avulla kerättiin tietoa lasten ja nuorten elinehdoista ja 2

4 vaikuttamismahdollisuuksista. Materiaalin analysointi ja raportointi saatiin käyntiin vuoden lopussa. Hankkeen ensimmäiselle osalle saatiin rahoitusta Länsi-Suomen lääninhallitukselta Tutkimuksen nuorisotyöosuus käynnistyi alustavalla kyselykaavakkeella joulukuussa Kyselyn uudelleenmuokkaaminen ja kääntäminen ruotsiksi tehtiin maalis-huhtikuussa 2008, jolloin toteutettiin myös kyselyyn liittyvien lupien anominen, yhteistyötahojen kartoittaminen ja kyselyn kehittäminen lopulliseen muotoon. Kyselyn ensimmäinen osa toteutettiin postikyselynä Paraisilla ja Turussa toukokuun 2008 aikana. Saman vuoden lopulla valmistui kyselyaineistoon perustuva, yhteisöpedagogi Viola Sundvikin tekemä ammatillinen opinnäytetyö: Att finna sin roll i ugdomsarbetet en kvalitativ studie med fokus på ungdomsarbetare i Åbo och Pargas, ammattikorkeakoulu Novia (2008) Muut tutkimushankkeet Nuorten terveystaju nikotiiniriippuvuudessa Erikoistutkija Anne Puurosen projektissa tutkitaan nuoren terveystajun rakentumista nikotiiniriippuvuudessa eri käyttäjien näkökulmasta. Tutkimus lähestyy nikotiiniriippuvuutta nuorisokulttuurisena ilmiönä, jonka rakentumista analysoidaan sosiokulttuurisesti nuoren arkitodellisuudessa (perhe ja koulu), harrastus-, urheiluseura- ja vapaa-ajankulttuurien (vertaissuhteet) sekä suomalaisen tupakkakulttuurin ajankohtaisten muutosten yhteydessä. Tutkimusta rahoittavat vuodesta 2008 Sosiaali- ja terveysministeriö sekä Juho Vainion säätiö. Diet Quality Index validointitutkimus Ravinnonsaannin indeksin validointitutkimuksessa kehitettiin helppo ja yksinkertainen ravinnonsaannin tutkimusmenetelmä, jonka avulla arvioidaan ruokavalion laatua ja terveellisyyttä väestötason tutkimuksissa. Menetelmää käytetään ensivaiheessa Hyvän kasvun avaimet tutkimuksen vanhempien ravinnonsaannin arvioimisessa. Tutkimuksen käytännön toteutuksesta vastasi lopputyönään Johanna Leppälä, Terveyden biotieteet/elintarvikekehitys. Työn ohjaajina toimivat tutkimusjohtaja Hanna Lagström ja dosentti Kirsi Laitinen. Daughters of Penitence: Vuorela State Reform School and the construction of reformatory identity, Virkavapaalla oleva koordinaattori Kaisa Vehkalahti väitteli lokakuussa 2008 Kulttuurihistorian alaan sijoittuvalla väitöskirjallaan (Daughters of Penitence: Vuorela State Reform School and the Construction of Reformatory Identity, ), joka käsitteli Suomalaisen koulukotilaitoksen historiaa ja tyttöjen laitoskasvatuksen sisältöjä. 4. KORKEAKOULUYHTEISTYÖ 4.1 Tutkijaseminaarit Lokakuusta 2007 lähtien tutkimuskeskuksessa on toiminut Lapsi- ja nuorisotutkimuksen monitieteinen tutkijaseminaari. Vapaamuotoinen seminaari tukee jäsenkorkeakoulujen tutkijakoulutusta tarjoamalla areenan monitieteiseen keskusteluun, vertaistukeen sekä ohjausapua. Seminaariin osallistuu noin 20 jatko-opiskelijaa Turun yliopistosta, Åbo Akademista ja Turun Kauppakorkeakoulusta. Ohjelma rakentui vaihdellen eri alojen asiantuntijavieraiden sekä seminaarilaisten omien töiden käsittelylle. Seminaariin voi tuoda pohdittavaksi erilaisiin tutkimusaiheisiin, aineistoihin ja lähestymistapoihin liittyviä ongelmia ja kysymyksiä. Vuonna 2008 seminaari kokoontui 14 kertaa: Seminaaria vetivät erikoistutkija Anne Puuronen ja koordinaattori Leena Haanpää. 4.2 Sähköinen viestintä Tutkijaseminaarin lisäksi tutkimuskeskus ylläpitää internet-sivustoa ( joka tarjoaa väylän lapsiin ja nuoriin liittyvän tutkimustiedon lähteille jäsenkorkeakouluissa. Sivustolla on sähköinen asiantuntijarekisteri, joka kokoaa tietoa lapsi- ja nuorisoalan tutkijoista ja meneillään olevista projekteista. Asiantuntijatietokannan kautta pyritään vastaamaan haasteeseen turkulaisen lapsi- ja nuorisotutkimuksen paremmasta alueellisesta ja valtakunnallisesta saavu- 3

5 tettavuudesta. Lntutkijat-tiedotuslista toimii verkkoviestinnän tukena. Sähköisellä tiedotuslistalla oli vuoden lopussa 220 vastaanottajaa, valtaosin Varsinais-Suomen alueella. Listalla tiedotetaan ajankohtaisista lapsiin ja nuoriin liittyvistä tutkimusuutisista, seminaareista ja muista tiedetapahtumista sekä Varsinais-Suomessa että alueellisesti. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toiminnasta tiedotetaan mm. sähköisen uutiskirjeen muodossa. 4.3 Koulutusyhteistyö Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on yhteistyökumppanina Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen hankkeessa, jonka tavoitteena on ammatillisen täydennyskoulutuksen kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla liittyen lasten ja nuorten palveluihin. Erikoistutkija Anne Puuronen toimi hankkeen ohjausryhmässä. Lisäksi toteutettiin tilaustyönä lasten ja nuorten ruokakäyttäytymisen erikoistumisopintojen (30 op) sisältösuunnittelu opintomoduulikohtaisine tavoitteineen ja kirjallisuusluetteloineen sosiaali- ja terveys-alalle tammikuussa Harjoittelu Vuoden 2008 aikana keskuksessa suoritti opintoihin liittyvän harjoittelun Viola Sundvik ( ) Yrkehögskolan Noviasta ja Leena Saarinen ( ) Turun yliopiston uskontotieteen laitokselta. Turun kauppakorkeakoulun kaupan ja palveluiden maisteriohjelman opiskelija Hanna Laavainen aloitti pro gradu tutkielman Hyvän kasvun avaimet tutkimusaineistosta. Tutkielma käsittelee lapsiperheiden kulutusta. 5. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN 5.1 Tiedepolitiikka Suomen Akatemia Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus esitti Suomen Akatemialle helmikuussa 2007 lasten ja nuorten hyvinvointiin kohdistuvan ohjelma-aloitteen. Aloitteeseen liittyivät Folkhälsan, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos, Tampereen yliopiston Lapsuuden ja perheen tutkimuksen yksikkö PerLa, sekä Tampereen yliopiston hoitotieteen laitos. Tutkimusohjelma-aloitteet etenivät Suomen Akatemian sisäiseen valmisteluun kesällä 2007 ja valmistelua jatkettiin vuoden 2008 syksyyn. Tutkimusjohtaja Lagström oli kutsuttuna asiantuntijana ko. tutkimusohjelman valmistelutyöryhmässä. Lasten ja nuorten hyvinvointi ja terveys tutkimusohjelman haku avautui vuoden 2009 alussa ja rahoitukset alkavat vuonna Valtakunnallinen lapsuudentutkimuksen verkosto Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on ollut alusta lähtien tiiviisti mukana Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön syksyllä 2006 käynnistämässä hankkeessa, jonka tavoitteena on edistää lapsuuden tutkimuksen verkottumista valtakunnallisella tasolla. Tutkimusjohtaja Hanna Lagström on hankkeen ohjausryhmässä. Verkosto järjesti ensimmäiset valtakunnalliset lapsuudentutkimuksen päivät ( ). Päivien käytännön järjestelyistä vastasi Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus. Päivien tavoitteena oli kiinnittää huomiota lapsi- ja nuorisotutkimuksen asemaan Suomessa sekä nostaa esille lapsuudentutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä. Osallistujia oli yli 200 kaikista Suomen yliopistoista. Lapsuudentutkimuksen seuran perustamiskokous järjestettiin Lapsuudentutkimuksen päivien yhteydessä Turussa. Tutkimusjohtaja Hanna Lagström kuuluu seuran hallitukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus oli pyydettynä asiantuntijana ja toimijana valmistelemassa ns. REMONTTI -hanketta, jossa tavoitellaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistamista alueen kaikissa kunnissa ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen vahvistamisella. REMONTTI -hankkeelle myönnettiin noin kahden milj. euron valtionavustus Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -ohjelmasta. Keskuksen rooli tarkentuu vuoden 2009 alkupuolella, mutta liittyy alustavasti kokonaisuuden arviointiin ja tutkimukseen. 4

6 5.2 Alueyhteistyö Varsinais-Suomen liiton rahoittaman hankkeen tavoitteena on kehittää alueellista sidosryhmätyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ammattilaisten kanssa. Hankkeessa luodaan toimiva malli käytännön tutkimusyhteistyöhankkeiden organisoimiseen lapsi- ja nuorisoalan tutkijoiden ja kentällä toimivien ammattilaisten kanssa. Tavoitteena on tutkimustiedon tehokkaampi siirtäminen työelämän hyödynnettäväksi sekä kentältä kumpuavien kehittämistarpeiden kanavoiminen alan tutkimukseen. Moniammatillisen tutkimusyhteistyön käytäntöjen kehittäminen neuvolayhteistyössä Hankeyhteistyö kattaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kunnat ja toteutuu Hyvän kasvun avaimet seurantaan osallistuvissa neuvoloissa. Hanke (Varsinais-Suomen liiton rahoittama hanke) eteni alkuvuodesta siten, että Varsinais-Suomen alueen äitiysneuvoloiden henkilökunnalle järjestettiin tammikuussa 2008 koulutustilaisuus aiheesta Vanhemmuuteen sitoutuminen äitiyden ja isyyden näkökulmista. Pilottivaiheen selvitetystä jatkettiin joulukuussa äitiysneuvoiloissa toteutetulla kyselyllä, jossa kartoitettiin alueellisten yhteistyötahojen tiedon tarpeita ja toiveita, sekä käytännön tutkimusyhteistyön solmukohtia kolmella tasolla: 1) Äitiys- ja lastenneuvoloiden koulutustarpeiden kartoitus, 2) Varsinais-Suomen alueen neuvolapalveluja käyttäjien näkökulmasta selvittävä kartoitus ja 3) Rekrytointi-mallin kehittäminen: Selvitys julkistetaan helmikuussa Hankkeessa kehitetään tapaa, jolla akateemisen tutkimuksen ja alueellisten kumppanien toivomukset käytännön tutkimusyhteistyön organisoimisesta (informointi, ajoitus, tehtävänjako, tutkittavien informointi, palaute) sovitetaan paremmin yhteen Yleisöseminaarit Syksyllä 2007 alkanut Suomalainen lapsuus seminaarisarja jatkui vuonna 2008 neljällä seminaarilla: 1) Kohtaamisia hiekkalaatikolla ja koululuokassa: tutkija lasten ja nuorten maailmassa ( ) 2) Lasten ja nuorten toimijuus lastensuojelun haasteena ( ), joka oli samalla Varsinais- Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön avajaisseminaari 3) Pahuus meissä seminaarissa ( ) etsittiin näkökulmia suomalaisen nuoren mielenmaisemaan. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä kulttuurien tutkimuksen laitoksen ja taiteiden tutkimuksen laitoksen kanssa 4) Näkymätön nuori - seminaarissa ( ) pureuduttiin siihen, miten lapset ja nuoret tulevat nähdyiksi, kuulluiksi ja ymmärretyiksi. 6. YHTEISTYÖVERKOSTOT JA EDUSTUKSET CELE Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen ohjausryhmä Turun yliopiston Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus / Centre for Research on Lifelong Learning and Education (CELE) tutkii oppimista ja koulutusta osana ihmisen elämänkaarta ja sosiaalista sekä kulttuurista toimintaa. Tutkimusjohtaja Hanna Lagström kuuluu tutkimuskeskuksen ohjausryhmään. YUNET Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto kokoaa yhteen eri yliopistojen tarjoamaa nuorisotutkimuksen opetusta. Verkostoa koordinoi Helsingin yliopiston sosiologian laitos ja yhteistyössä on mukana yhdeksän eri yliopistoa. Tutkimuskeskuksen jäsenkorkeakouluista verkostoon kuuluu Turun yliopiston lisäksi Åbo Akademi. Ensimmäinen 27 opiskelijan ryhmä Nuorisotutkimuksen perusopintoihin (25 op) valittiin joulukuussa Turun yliopistosta opintoihin valittiin kolme ja Åbo Akademista yksi opiskelija. Koordinaattori Leena Haanpää toimi verkoston johtoryhmässä varaedustajana yliassitentti Tero Järvisen (kasvatustiede) toimiessa Turun yliopiston edustajana. Verkostolla on opetusministeriön kolmivuotinen hankerahoitus. 5

7 Nuorisotutkimusseura ja -verkosto Nuorisotutkimusseura edistää monitieteellistä nuorisotutkimusta Suomessa valtakunnallisella tasolla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi se järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja, ylläpitää nuorisotutkijarekisteriä, julkaisee Nuorisotutkimus-lehteä ja julkaisusarjaa nuorisotutkimuksesta. Vuoden 1999 alussa perustetun Nuorisotutkimusverkoston kautta seura harjoittaa ja rahoittaa tutkimustoimintaa. Erikoistutkija Anne Puuronen oli seuran hallituksen jäsen. Turun seudun Tyttöjen talo -hanke Hankkeen tavoitteena on järjestää toimintaa, joka tukee tyttöjen aikuiseksi kasvua, itsetuntoa ja sosiaalisia valmiuksia. Auralan Kerhokeskuksen yhteydessä toimiva talo aloitti toimintansa ja tarjoaa matalan kynnyksen palveluita vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Toiminnan erityispainopisteitä ovat monikulttuurisuus ja syrjäytymisuhan torjuminen. Hanketta rahoittaa RAY. Erikoistutkija Anne Puuronen on hankkeen ohjausryhmässä Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen edustajana. Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön tehtävänä on lastensuojeluosaamisen ja palveluiden turvaaminen muuttuvissa palvelurakenteissa. Kehittämisyksikkö edistää lastensuojelutyön osaamista tasavertaisesti koko Varsinais-Suomen alueella kunta- ja palvelurakenneuudistukset huomioon ottaen. Tarkoituksena on kehittää laajempaa asukaspohjaa edellyttäviä palveluita yhteistoiminta-alueilla ja moniammatillista ja ennaltaehkäisevää työotetta osana kaikkia lapsiperheiden palveluita. Kaikessa toiminnassa etusijalla on lapsen näkökulman esillä pitäminen ja käytännön työn läheisyys. Hankkeen rahoittajina toimivat Sosiaali- ja terveysministeriö sekä 47 Varsinais-Suomen kuntaa. Kehittämisyksikköä hallinnoi Raision kaupunki ja hankeaikaa on saakka. Tutkimusjohtaja Hanna Lagström kuuluu kehittämisyksikön ohjausryhmään. STRIP seurantatutkimus STRIP on varhaislapsuudessa alkanut pitkäkestoinen satunnaistettu kohorttitutkimus, jonka tavoitteena on pienentää interventiolasten altistumista sepelvaltimo- ja valtimonkovettumataudin tunnetuille riskitekijöille. Projektissa kehitetään uusia terveydenhuoltojärjestelmäämme soveltuvia valtimotaudin ehkäisyyn tähtääviä toimintatapoja ja testataan niiden vaikuttavuutta. Interventio aloitettiin imeväisiässä elämäntapojen muotoutuessa, ennen palautumattomien verisuonimuutosten ilmaantumista. Ohjaus jatkuu varhaisaikuisuuteen. Tutkimukseen osallistuvat vapaaehtoiset perheet rekrytoitiin Turun lasten neuvoloista. Heidät satunnaistettiin interventio- (n=540) ja kontrolliryhmiin (n=522) lapsen ollessa puolen vuoden ikäinen. Tutkimusjohtaja Lagström on STRIP tutkimuksen ohjausryhmän jäsen. Neuvokas perhe -ohjelma Neuvokas perhe -ohjelma on osa Suomalaisen Sydänohjelman ( ) väestöstrategiaa. Sydänohjelman tavoitteena on, että vuonna 2020 sydän- ja verisuonisairaudet eivät ole enää merkittävä kansanterveysongelma työikäisessä väestössä ja, että terveet ja toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät. Ohjelman tavoitteena on edistää lasten ja lapsiperheiden hyviä liikuntaja ravitsemustottumuksia sekä ehkäistä lihavuutta. Konkreettisena tavoitteena on kehittää valtakunnallinen perhekeskeisen elintapaohjauksen malli toteutettavaksi normaalin äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan osana. Tutkimusjohtaja Lagström kuuluu ohjelman ohjausryhmään. Painokas hanke Painokas on Turun kaupungin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämishanke, jolla pyritään estämään lasten ylipainon kehittyminen lihavuuden asteelle. Syksyn 2005 Lasten lihavuus -konsensuskokouksen päätöslauselmien mukaan kunnan tulee pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan moniammatillisesti ja laajalla yhteistyöllä lasten lihavuuden vähentämiseen löytämällä vaikuttavia ehkäisykeinoja. Tutkimus toteutetaan syyskuun 2006 ja joulukuun 2008 välisenä aikana. Tutkimusjohtaja Lagström kuuluu hankkeen ohjausryhmään. 6

8 7. TOIMINTARESURSSIT Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toiminnan rahoituksen perustana on taustaorganisaatioiden myöntämä rahoitus. Perustoimintaa on mahdollista rahoittaa myös maksullisella palvelutoiminnalla. Tutkimustoiminta rahoitetaan eri lähteistä saatavilla apurahoilla ja vastaavilla. Julkisesti haettavien apurahojen ja muun tutkimusrahoituksen osuus oli noin 45% kokonaisrahoituksesta. Tulot eri rahoituslähteistä: Vuosi 2008 ( ) Vuosi 2007 ( ) Perusrahoitus Turun yliopisto Åbo Akademi Turun kauppakorkeakoulu Varsinais-Suomen liitto II Turun kaupunki Maksulliset asiantuntijapalvelut Yhteensä Rahoitus tutkimustoimintaan TY/ lääketiet tdk TY/ psykologian laitos Turun yliopistosäätiö 4000 Varsinais-Suomen kulttuurirahasto 5000 STM /terveydenedistämisen määräraha Sohlbergin säätiö Suomen Akatemia (Dos. Lagström v ) Länsi-Suomen lääninhallitus Yhteensä YHTEENSÄ Suomen Akatemia (Dos. Peltola v hallinnointi TYKSin kautta) Suomen lääketieteensäätiö (Dos. Peltola v hallinnointi TYKSin kautta) Toimintamenot olivat yhteensä (sisältäen projektit): Vuosi 2008 ( ) Vuosi 2007 ( ) Palkka- ja henkilöstökulut Koneet ja laitteet Toimistokulut Posti Vuokrat Ostopalvelut Muut menot Yleiskustannukset Yhteensä Hallinto Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus sijoittuu hallinnollisesti Turun yliopistoon ja toimii yliopiston rehtorin alaisena yksikkönä. Tutkimuskeskuksen pitkän tähtäimen suuntaviivoista vastaa 7

9 ohjausryhmä, jossa ovat monialaisesti edustettuina kaikki yhteistyökorkeakoulut ja Turun kaupunki. Johtoryhmä kokoontui toimintavuoden aikana viisi kertaa. Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Turun ammattikorkeakoulu Diakoniaammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Turun kaupunki Puheenjohtaja professori Olli Simell, lastentautioppi (professori Jussi Mertsola) Professori, varapj Pekka Niemi, psykologia (professori Katja Forssén, sosiaalipolitiikka /sosiaalityö) professori Joel Kivirauma, kasvatustiede (erikoistutkija Juhani Tähtinen, kasvatustiede) dosentti Terhi-Anna Wilska, taloussosiologia (assistentti Taru Lindblom) professori Hannu Salmela, johtamisen laitos (yliassistentti Timo Kestilä) professori Susanna Simberg, logopedia (assistentti Maria Österlund, kirjallisuustiede) yliassistentti Eva Österbacka, yhteiskuntatalous ja tilastotiede (professori Markus Jäntti, yhteiskuntatalous ja tilastotiede) tutkimus- ja kehityspäällikkö Esko Ovaska (lehtori Terttu Parkkinen) koulutuspäällikkö Piia Ahonen (tutkimus- ja kehityspäällikkö Mikko Saarikoski) viestinnän yliopettaja Pirita Juppi (yliopettaja Terhi Rissanen) aluekoordinaattori Kari Keuru (lehtori, aluekoordinaattori Matti Pesola) lehtori Eva Juslin, sosiaaliala (lehtori Susanne Davidsson) ylilääkäri Minna Aromaa Henkilöstö Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa oli toimintavuoden lopussa 13 työntekijää ja neljä opiskelijaa tuntitöissä: Tutkimusjohtaja Hanna Lagström ( ) Ma. koordinaattori Leena Haanpää ( ) Statistikko Annen Kaljonen ( ) Amanuenssi Camilla Ehrs ( ) Erikoistutkija Anne Puuronen ( ) Erikoistutkija Ville Peltola ( ) Tutkija Johanna Leppälä (tutkimusavustajana , siirtyi vk-tutkijaksi ) Tutkija Laura Heikkilä ( ) Tutkija Mervi Tiensuu-Tsiopoulus ( ) Suunnittelija Marko Lähteenmäki ( ) Tutkimushoitaja Niina Lukkarla ( ) Tutkimushoitaja Petra Rajala ( ) Bioanalyytikko Mira Katajamäki ( ) Tilat Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on toiminut lähtien Data Cityssä (os. Lemminkäisenkatu A, 5 krs.), jossa 254 m 2 tiloihin sisältyy vastaanotto- ja laboratoriotilat tutkittaville lapsille ja perheille, sekä työ- ja kokoustiloja. 8

10 LIITE 1. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisut ja opinnäytteet 2008 Julkaisut: Haanpää L. Ympäristö, kulutus ja kuluttaja-kansalaisuus: yksilön rooli ympäristökysymyksessä. - Lähde historiatieteellinen aikakauskirja 2008;5: Heikkinen K, Leino-Kilpi H, Nummela T, Kaljonen A., Salanterä S. A comparison of two educational interventions for the cognitive empowerment of ambulatory orthopaedic surgery patients. - Patient Education and Counseling 2008;73: Kauhava L, Immonen-Räihä P, Parvinen I, Holli K, Pylkkänen L, Kaljonen A, Helenius H, Kronqvist P, Klemi PJ. Lower recurrence risk through mammographic screening reduces breast cancer treatment costs. -The Breast 2008;17: Lagström H, Hakanen H, Niinikoski H, Viikari J., Rönnemaa T., Siltala M., Pahkala K., Simell O. Growth patterns and obesity development in overweight or normal weight 13-year-old adolescents The STRIP study. Pediatrics 2008;122: Leppälä J, Laitinen K, Lagström H. Uusi menetelmä ruokavalion laadun kuvaamiseksi. Bolus 2008;3: Ruottinen S, Niinikoski H, Lagström H, Rönnemaa T, Hakanen M, Viikari J, Jokinen E, Simell O. High sucrose intake associates with poor quality of diet and growth between 13 months and 9 years of age. The STRIP study. - Pediatrics 2008;121: Pahkala K, Heinonen OJ, Lagström H, Hakala P, Simell O, Vikari J, Rönnemaa T, Hernelahti M, Sillanmäki L, Raitakari O. Vascular Endothelial Function and Leisure-time Physical Activity in Adolescents. - Circulation 2008;118: Pahkala K, Heinonen OJ, Lagström H, Hakala P, Sillanmäki L, Kaitosaari T, Viikari J, Aromaa M, Simell O. Parental and Childhood Overweight in Sedentary and Active Adolescents. - Scand J. Med. Sci. Sports: 2008;5. [Epub ahead of print]. Puuronen A. Olet mitä et syö. Teoksessa: Niemi M. K. (toim.): Kiitos ei Kieltäytymisen kulttuurihistoriaa. Helsinki: Ajatus Kirjat, 2008; Puuronen A. Keitä ne on ne vegaanit, sellaiset vegaanitytöt ja pojat? - Synsygus 2008;4: Simell O, Niinikoski H, Rönnemaa T, Raitakari OT, Lagström H, Laurinen M, Aromaa M, Hakala P, Jula A, Jokinen E, Välimäki I, Viikari J and the STRIP Study Group. The STRIP Study (Special Turku Coronary Risk Factor Intervention Project), an infancy-onset dietary and life-style intervention trial. Int. J. Epidemiol. 2008;22: [Epub, ahead of print]. Opinnäytteet: Leppälä J. Ruoankäytön tutkimusmenetelmät ja ruokavalion laatua kuvaavan menetelmän kehittäminen ja arviointi. Pro gradu tutkielma. Terveyden biotieteet, Turun yliopisto, Lukkarla N. Äitien odotukset äitiysneuvolapalveluille Varsinais-Suomessa. Opinnäytetyö. Hoitotyön koulutusohjelma, Turun ammattikorkeakoulu, Sundvik V. Att finna sin roll i ugdomsarbetet en kvalitativ studie med fokus på ungdomsarbetare i Åbo och Parga. Opinnäytetyö. Yhteisöpedagogia, Yrkehögsolan Novia,

11 Liite 2. Seminaariesitykset ja yleisöluennot Haanpää L. Hyvän kasvun avaimet (HKA): Alustavia tuloksia perheiden kulutuksesta Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen HKA tutkimushankkeessa. Turun kauppakorkeakoulu, Taloussosiologian kesäseminaari Haanpää L. Lapset ja nuoret kuluttajina sekä ympäristökansalaisina. Alustus tutkimushankesuunnitelmasta: Ympäristökasvatuksen päivät Haanpää L. Luentokurssi Ympäristösosiologia, taloussosiologia, TKKK (syys-lokakuu 2008) Lagström H. Ruuasta rytmiä päivään. Turun kaupunki, Painokas -hanke. Yleisöluento Lagström H. Lasten terveyshaasteet. Suomen Akatemian tutkimusohjelman valmistelu, tutkiva työpaja , puheenjohtaja. Lagström H. Ajankohtaista imeväisikäisen lapsen ravitsemuksesta. Koulutustilaisuus terveydenhoitajille (Finfood ), Turku Lagström H. Mitä tutkimusten perusteella tiedetään lasten hyvinvoinnin edistämisestä ja mitä siitä pitäisi tietää. Lasten tautien tutkimussäätiö, kutsuseminaari Puuronen A: Miten rakentuu syömisen arki? Lasten ja nuorten suhde syömiseen ja liikuntaan. Lasten ja nuorten tukiverkot hanke. Turku, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Puuronen A: Mikä sekoittaa syömistä? Lasten ja nuorten suhde syömiseen ja liikuntaan. Lasten ja nuorten tukiverkot hanke. Turku, Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus, Puuronen A: Nuoren terveystaju ja terveyskasvatus ihmettelystä ymmärtämiseen vai toisin päin? Turku: Messukeskus, Turun XXV Lääketiedepäivät Puuronen A: Ruoka Syömisen säätelyn kulttuurihistoriallisia ulottuvuuksia. Turku, Turun yliopisto, Poliittisen historian Kiitos ei luentosarja, Tiensuus-Tsiopoulos M. tutkimussuunnitelma-aihion Lapset ja nuoret ympäristökansalaisina esitys työryhmässä. Kulutustutkimuksen seuran syysseminaari , Helsinki 10