Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen

Transkriptio

1 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen Toimintakertomus Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Toiminnan tavoitteet Tutkimustoiminta Korkeakouluyhteistyö Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Yhteistyöverkostot ja edustukset Toimintaresurssit...7 LIITE 1. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisut, opinnäytteet sekä seminaariesitykset ja yleisöluennot

2 1. TURUN LAPSI- JA NUORISOTUTKIMUSKESKUS Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on kaikkien seitsemän Varsinais-Suomessa toimivan korkeakoulun yhteinen tutkimuskeskus, joka aloitti toimintansa Jäsenkorkeakoulut: Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, Åbo Akademi, Turun ammattikorkeakoulu, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Yrkeshögskolan Novia. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tehtävänä on kansainvälisesti korkealaatuisen ja uraauurtavan tutkimuksen tekeminen, korkeakoulujen välisen yhteistyön tehostaminen synergiaetuja hyödyntämällä sekä kehittää alueellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa lapsi- ja nuorisotutkimusta ja lisätä moniammatillista toimintaa. Tutkimuskeskus on Turun kaupungin ja alueen korkeakoulujen yhdessä laatiman turkulaisten korkeakoulujen alueellisen kehittämisen strategian kärkihanke ja tehostaa näin Varsinais-Suomen korkeakoulujen yhteistyötä ja vahvistaa alueen asemaa monitieteisenä ja korkeatasoisena lapsi- ja nuorisotutkimuksen keskittymänä. Tutkimuskeskuksen perustaminen oli yksi Varsinais-Suomen maakuntaohjelman painopisteistä. Tutkimuskeskus linkittyy myös Turun kaupungin laatiman Turku-strategian hyvinvointia ja elämän laatua korostavaan painopistealueeseen, jolla lasten ja nuorten hyvinvointi on yksi keskeisimmistä toiminta-alueista. 2. TOIMINNAN TAVOITTEET Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tavoitteina on: 1. Kansainvälisesti korkealaatuisen ja uraauurtavan tutkimuksen tekeminen 2. Korkeakoulujen välisen yhteistyön tehostaminen synergiaetuja hyödyntämällä 3. Kehittää alueellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavaa lapsi- ja nuorisotutkimusta sekä lisätä moniammatillista toimintaa Tutkimus Tutkimuskeskuksen päätehtävä on lapsiin ja nuoriin kohdistuvan tutkimuksen ja erityisesti monitieteisten lähestymistapojen edistäminen jäsenkorkeakouluissa. Keskus parantaa tieteidenvälisen yhteistyön edellytyksiä tarjoamalla tutkijoille ja hankkeille monitieteisen tutkimusympäristön. Tämän tehtävän toteuttamisessa keskeisiä toimintamuotoja ovat uusien tutkimus- ja kehittämishankkeiden käynnistäminen, seminaaritoiminta, tutkijoiden verkostoitumisen edistäminen, tutkijakoulutuksen tukeminen, tiedotus ja tutkimusaineistojen monenkeskinen hyödyntäminen. Tutkimuskeskuksen profiilissa korostuu monitieteinen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tutkimus. Korkeakouluyhteistyö Synergiaetuja hyödyntämällä, tiedonkulkua lisäämällä, resursseja kohdentamalla ja kunkin yhteistyökorkeakoulun osaamisalueita yhdistämällä tehostetaan tutkimustoimintaa lapsiin ja nuoriin liittyen ja näin vahvistetaan varsinaissuomalaisia korkeakouluja aidosti yhdistävää toimintaa. Keskus tuo yhteen ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen toimijat ja vahvuudet: ammattikorkeakoulujen työelämän tarpeista lähtevän, ammattia kehittävän ja vahvasti aluekehittämiseen liittyvän tutkimus- ja kehittämistoiminnan sekä yliopistojen pitkät perinteet omaavan, kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen. Keskus tarjoaa toimintamuotoja, joihin eri korkeakoulut ja erilaiset toimijat voivat kiinnittyä. Keskus pyrkii vaikuttamaan tutkimuksen suuntaamiseksi ja resurssien kohdentamiseksi sellaisiin tutkimusteemoihin, joilla tutkimusta erityisesti tarvitaan. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tutkimuskeskus toimii alueellisena lapsi- ja nuorisotutkimuksen yhteistyöfoorumina ja tietopankkina, joka palvelee sekä alan tutkijoita että alueellisia toimijoita ja tiedotusvälineitä. Näin keskus 2

3 toteuttaa korkeakoulujen aluestrategian tavoitetta alueen hyvinvointia edistävien kehittämisfoorumien rakentamisesta yhteistyössä alueellisten toimijoiden, kuten kuntien, järjestöjen ja palveluntuottajien kanssa. Korkeakoulujen tuottama tutkimustieto voidaan siirtää tehokkaammin työelämän ja alueellisten toimijoiden kuten kuntien, viranomaisten, järjestöjen ja palveluntuottajien hyödynnettäväksi. Samalla kanavoidaan kentältä kumpuavia kehittämistarpeita alan tutkimukseen. Keskus toimii verkostoituneena alan muiden kansallisten toimijoiden, kuten yliopistollisten tutkimusyksiköiden ja alueellisten kehittämisorganisaatioiden kanssa. 3. TUTKIMUSTOIMINTA Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tavoitteena on erityisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan tutkimuksen edistäminen jäsenkorkeakouluissa sekä tiederajat ylittävän tutkimusyhteistyön kehittäminen. Vuoden 2009 aikana jatkettiin Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimusta ja tutkimustoimintaa kehitettiin mm. vastuullinen kansalaisuus -tematiikalla Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen päätutkimushanke on laaja Hyvän kasvun avaimet - seurantatutkimus. Tutkimukseen kutsutaan mukaan Varsinais-Suomen ruotsin- ja suomenkieliset perheet. Rekrytointi alkoi ja jatkuu saakka. Tutkimuksen vastuullinen johtaja on Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja, dosentti Hanna Lagström. Tutkimuksen toteutuksesta vastaa monitieteinen johtoryhmä ja kokonaisuudessaan mukana on n. 50 tutkijaa alueen korkeakouluista. Tutkimukseen on lähtenyt mukaan tähän mennessä noin 1600 perhettä, joihin on syntynyt reilut 1000 lasta. Vanhimmat lapset täyttävät keväällä vuotta. Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimukseen sisältyvä seminaari järjestettiin marraskuussa ( ). Vierailevina asiantuntijapuhujina olivat professori Anja Huizink ja professori Hasse Karlsson. Seminaariin sisältyi myös tutkimustiimeille tarkoitettu osuus, jossa tarkasteltiin yhdessä seurantutkimukseen sisältyviä ajankohtaisia kysymyksiä ja yhteisiä pelisääntöjä Vastuullinen kansalaisuus -teeman hankkeet Syyskuussa 2008 käynnistyi hankekokonaisuus Nuoret luupin alla, jonka tavoitteena nuorten osallisuuden vahvistaminen ja nuorisotyön kehittäminen Varsinais-Suomessa. Hankkeesta julkaistiin raportti kesäkuussa 2009 (ks. julkaisut). Hankkeen nuorisotyön kehittämiselle saatiin Länsi-Suomen lääninhallitukselta jatkorahoitusta vuodelle 2009, joka mahdollistaa syksyllä 2008 kerätyn kyselyn raportoinnin. Vastuullinen kansalaisuus tutkimushanketta kasvatetaan poikkitieteellisyyden suuntaan lisäämällä yhteistyötä mm. Suomalaisten politiikkatietämys - tutkimushankkeen sekä Åbo Akademin Ihmisoikeusinstituutin kanssa. Tutkimuksen nuorisotyöosuus käynnistyi alustavalla kyselykaavakkeella joulukuussa Kyselyn uudelleenmuokkaaminen ja kääntäminen ruotsiksi tehtiin maalis-huhtikuussa 2008, jolloin toteutettiin myös kyselyyn liittyvien lupien anominen, yhteistyötahojen kartoittaminen ja kyselyn kehittäminen lopulliseen muotoon. Kyselyn ensimmäinen osa toteutettiin postikyselynä Paraisilla ja Turussa toukokuun 2008 aikana. Kyselyaineistosta on aiemmin valmistunut ruotsinkielistä nuorisotyötä käsittelevä opinnäytetyö. Syksyllä 2009 käynnistyi aineiston suomenkielisen osion tallentaminen Muut tutkimushankkeet Erikoistutkija Anne Puurosen projektissa Nuorten terveystaju nikotiiniriippuvuudessa tutkitaan nuoren terveystajun rakentumista nikotiiniriippuvuudessa eri käyttäjien näkökulmasta. Tutkimus lähestyy nikotiiniriippuvuutta nuorisokulttuurisena ilmiönä. Vuonna 2008 alkanut kolmivuotinen hanke on edennyt suunnitelmien mukaan. Tutkimusta rahoittavat Sosiaali- ja terveysministeriö ja Juho Vainion Säätiö. 3

4 4. KORKEAKOULUYHTEISTYÖ 4.1 Sähköinen viestintä Tutkimuskeskus ylläpitää internet-sivustoa ( joka tarjoaa väylän lapsiin ja nuoriin liittyvän tutkimustiedon lähteille jäsenkorkeakouluissa. Sivustolla on sähköinen asiantuntijarekisteri, joka kokoaa tietoa lapsi- ja nuorisoalan tutkijoista ja meneillään olevista projekteista. Asiantuntijatietokannan kautta pyritään vastaamaan haasteeseen turkulaisen lapsi- ja nuorisotutkimuksen paremmasta alueellisesta ja valtakunnallisesta saavutettavuudesta. Lntutkijat-tiedotuslista toimii verkkoviestinnän tukena. Sähköisellä tiedotuslistalla oli vuoden lopussa 230 vastaanottajaa, valtaosin Varsinais-Suomen alueella. Listalla tiedotetaan ajankohtaisista lapsiin ja nuoriin liittyvistä tutkimusuutisista, seminaareista ja muista tiedetapahtumista sekä Varsinais-Suomessa että alueellisesti. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toiminnasta tiedotetaan mm. sähköisen uutiskirjeen muodossa. 4.2 Harjoittelu Vuoden 2009 aikana keskuksessa työskenteli tuntityöntekijöiden lisäksi harjoittelijoita. Kasvatustieteen laitokselta opiskelija Eeva-Leena Alanne suoritti opintoihinsa kuuluvan hallinnonalan harjoittelunsa keskuksessa. Työtehtävät sisältyvät osaksi mm. Hyvän kasvun avaimet - seurantatutkimusta ja keskuksen muita toimia. Hyvän kasvun avaimet - tutkimusaineistoon kytkeytyviä pro gradu -tutkielmia on myös valmistunut eri tieteenaloilta (liite 1). Psykologian alaan kuuluvia pro gradu -tutkielmia on valmistunut kuusi. Näissä käsiteltiin mm. parisuhdetyytyväisyyttä ja yksinäisyyttä raskaana olevilla naisilla sekä isän raskaudenaikaisia mielikuvia lapsesta. Turun kauppakorkeakoulun taloussosiologiaan alaan kuuluvia opinnäytetöitä valmistui kaksi, jotka käsittelivät sijaiskuluttamista ja kulutustottumusten muutoksia tulevien äitien keskuudessa sekä lasta kulutusorientaatioiden muuttajana. 5. YHTEISKUNNALLINEN VAIKUTTAMINEN 5.1 Tiedepolitiikka ja kansainvälinen yhteistyö Tiedeyhteistyö Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on ollut mukana valmistelemassa Suomen akatemian SKIDIKIDS - tutkimusohjelmaa, jossa rahoitukset alkavat vuonna Kansainvälinen yhteistyö on käynnistymässä kahden kanadalaisen tutkimusryhmään kanssa. Näiden ryhmien vetäjinä toimivat professori Michel Boivin (Canada Research Chair on Child Social Development, University of Laval in Quebec) ja professor William Fraser (Department of Obstetrics and Gynecology, University of Montreal). Lisäksi yhteistyökeskusteluja on käyty hollantilaisen Generation R -tutkimusryhmän kanssa (tutkimusjohtaja Lagström tapasi toukokuussa 2009 professori Henning Tiermeirin Rotterdamin Erasmus yliopistosta). Generation R tutkimusryhmän professori Aja Huizink osallistui Hyvän kasvun avaimet -tutkijaseminaariin Tutkija Jenni Vaarno lähti lokakuussa 2009 toteuttamaan väitöstyönsä osatutkimusta Salomon saarille. Osatutkimus kantaa nimeä; Child feeding and weight gain in infants in Solomon Islands. Kansainväliset kokoukset Vuoden 2009 aikana keskuksen henkilökunta on osallistunut kansainvälisiin kokouksiin, seminaareihin ja kongresseihin, joissa on pidetty mm. esityksiä ja postereita eri aihealueista, jotka ovat kytkeytyneet keskuksen tutkimuksiin ja projekteihin (ks. liite 1). 4

5 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus oli vuonna 2008 pyydettynä asiantuntijana ja toimijana valmistelemassa ns. REMONTTI -hanketta, jossa tavoitellaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistamista alueen kaikissa kunnissa ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen vahvistamisella. REMONTTI -hankkeelle myönnettiin noin kahden milj. euron valtionavustus Sosiaali- ja terveysministeriön KASTE -ohjelmasta. Vuonna 2009 osana perustettiin hyvinvointitiedon kerääminen ja käyttö työryhmä, johon keskuksen tutkimusjohtaja Lagström kuuluu. Hyvinvointitietoa koskevat kysymykset sisältyvät REMONTTI -hankkeeseen monesta näkökulmasta, lähtien hyvinvointitiedon määrittelystä, tiedon keräämisestä ja koonnista sekä tähän tarvittavasta arviointityöstä. Alueyhteistyö Moniammatillisen tutkimusyhteistyön käytäntöjen kehittäminen neuvolayhteistyössä -hanke (Varsinais-Suomen liiton rahoittama hanke) eteni siten, että hankkeessa tehtiin selvitys Moniammatillisen tutkimusyhteistyön käytäntöjen kehittäminen neuvolayhteistyössä joulukuussa Raportti julkaistiin keväällä 2009 (ks. liite1). Lisäksi Varsinais-Suomen alueen äitiysneuvoloiden henkilökunnalle järjestettiin helmikuussa 2009 koulutustilaisuus Raskaudenaikaisen parisuhteen laadun vaikutukset vanhempien mielikuviin tulevasta lapsesta. Varsinais- Suomen liiton rahoittaman hankkeen tavoitteena oli kehittää alueellista sidosryhmätyötä lasten ja nuorten hyvinvoinnin ammattilaisten kanssa. Hankkeessa luotiin malli käytännön tutkimusyhteistyöhankkeiden organisoimiseen lapsi- ja nuorisoalan tutkijoiden ja kentällä toimivien ammattilaisten kanssa. Tavoitteena oli tutkimustiedon tehokkaampi siirtäminen työelämän hyödynnettäväksi sekä kentältä kumpuavien kehittämistarpeiden kanavoiminen alan tutkimukseen Yleisöseminaarit Tutkimushankkeisiin sisältyvien seminaarien lisäksi järjestettiin myös yleisöseminaareja. Keväällä järjestettiin kaksi seminaaria: o "Ihanaa kun meiltäkin kysytään!" Nuoret luupin alla - raportin julkaisuseminaari ( ) o "Lastensuojelun ääni Varsinais-Suomessa" -seminaari ( ) yhteistyössä Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa Syksyllä 2009 keskus käynnisti myös uuden seminaarisarjan Puheenvuoroja lapsista ja nuorista joista ensimmäinen pidettiin marraskuussa: o Lapset ja lama seminaarissa ( ) käsiteltiin ajankohtaisen taantumaan kytkeytyviä aihealueita lasten näkökulmasta. Seminaarin aiheissa tarkasteltiin lasten oikeutta opetukseen, lasten köyhyyttä sekä koulusurmia ja lama-ajan yhteisöllisyyttä. 6. YHTEISTYÖVERKOSTOT JA EDUSTUKSET Lapsuuden tutkimuksen seura ja -verkosto Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on ollut alusta lähtien tiiviisti mukana Itsenäisyyden juhlavuoden lastenrahaston säätiön hankkeessa ( ), jonka tavoitteena on edistää lapsuuden tutkimuksen verkottumista valtakunnallisella tasolla. Tutkimusjohtaja Hanna Lagström on hankkeen ohjausryhmässä. Verkoston toiminnan jatkajaksi perustettiin Lapsuuden tutkimuksen seura kesällä Tutkimusjohtaja Hanna Lagström on seuran hallitukseen varsinainen jäsen ja tutkimuskoordinaattori Leena Haanpää varajäsen. CELE Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskuksen ohjausryhmä Turun yliopiston Elinikäisen oppimisen ja koulutuksen tutkimuskeskus / Centre for Research on Lifelong Learning and Education (CELE) tutkii oppimista ja koulutusta osana ihmisen elämänkaarta ja sosiaalista sekä kulttuurista toimintaa. Tutkimusjohtaja Hanna Lagström kuuluu tutkimuskeskuksen ohjausryhmään. 5

6 Sektoritutkimuksen neuvottelukunta Vuonna 2008 osaaminen, työ ja hyvinvointi -jaoston alla käynnistyi lasten ja nuorten syrjäytymistä koskeva esiselvitystyö. Nykyinen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Nuorisotutkimusverkosto koordinoivat hanketta, kooten yhteen yhteistyökumppanit ja muun toimijaverkoston. Selvitystyön kokoavana tavoitteena oli osallistua riittävän kattavan sektoreita ylittävän tietopohjan luomiseen syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten elämänkulun ja elinolojen kehityksen tutkimiseksi ja seuraamiseksi. Konsortio kokoontui yhteensä neljässä työpajassa, joista kaksi ensimmäistä toteutettiin joulukuussa 2008 ja seuraavat kaksi tammikuussa 2009, jonka lisäksi tammikuun lopussa järjestettiin aihetta koskeva loppuseminaari. Tutkimusjohtaja Hanna Lagström ja suunnittelija Marko Lähteenmäki osallistuivat työpajatyöskentelyyn ja loppuseminaariin. Verkoston toiminnan kokoavana tuloksena julkaistiin keväällä 2009 Syrjäytymisvaarassa olevat lapsen ja nuoret -esiselvitys. YUNET Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto kokoaa yhteen eri yliopistojen tarjoamaa nuorisotutkimuksen opetusta. Verkostoa koordinoi Helsingin yliopiston sosiologian laitos ja yhteistyössä on mukana yhdeksän eri yliopistoa. Tutkimuskeskuksen jäsenkorkeakouluista verkostoon kuuluu Turun yliopiston lisäksi Åbo Akademi. Ensimmäinen 27 opiskelijan ryhmä Nuorisotutkimuksen perusopintoihin (25 op) valittiin joulukuussa Turun yliopistosta opintoihin valittiin kolme ja Åbo Akademista yksi opiskelija. Koordinaattori Leena Haanpää toimi verkoston johtoryhmässä varaedustajana yliassitentti Tero Järvisen (kasvatustiede) toimiessa Turun yliopiston edustajana. Verkostolla on opetusministeriön kolmivuotinen hankerahoitus. Nuorisotutkimusseura ja -verkosto Nuorisotutkimusseura edistää monitieteellistä nuorisotutkimusta Suomessa valtakunnallisella tasolla. Tarkoituksensa toteuttamiseksi se järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja, ylläpitää nuorisotutkijarekisteriä, julkaisee Nuorisotutkimus-lehteä ja julkaisusarjaa nuorisotutkimuksesta. Vuoden 1999 alussa perustetun Nuorisotutkimusverkoston kautta seura harjoittaa ja rahoittaa tutkimustoimintaa. Tutkimuskoordinaattori Leena Haanpää oli seuran hallituksen varajäsen. Turun seudun Tyttöjen talo -hanke Hankkeen tavoitteena on järjestää toimintaa, joka tukee tyttöjen aikuiseksi kasvua, itsetuntoa ja sosiaalisia valmiuksia. Auralan Kerhokeskuksen yhteydessä toimiva talo aloitti toimintansa ja tarjoaa matalan kynnyksen palveluita vuotiaille tytöille ja nuorille naisille. Toiminnan erityispainopisteitä ovat monikulttuurisuus ja syrjäytymisuhan torjuminen. Hanketta rahoittaa RAY. Erikoistutkija Anne Puuronen on hankkeen ohjausryhmässä Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen edustajana. Vuoden 2009 lopulla Amanuenssi Camilla Ehrs perehtyi tyttöjen talo -hankkeen toimintaan ja jatkaa ohjausryhmässä keskuksen edustana Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikkö Varsinais-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön tehtävänä on lastensuojeluosaamisen ja palveluiden turvaaminen muuttuvissa palvelurakenteissa. Kehittämisyksikkö edistää lastensuojelutyön osaamista tasavertaisesti koko Varsinais-Suomen alueella kunta- ja palvelurakenneuudistukset huomioon ottaen. Tarkoituksena on kehittää laajempaa asukaspohjaa edellyttäviä palveluita yhteistoiminta-alueilla ja moniammatillista ja ennaltaehkäisevää työotetta osana kaikkia lapsiperheiden palveluita. Kaikessa toiminnassa etusijalla on lapsen näkökulman esillä pitäminen ja käytännön työn läheisyys. Hankkeen rahoittajina toimivat Sosiaali- ja terveysministeriö sekä 47 Varsinais-Suomen kuntaa. Kehittämisyksikköä hallinnoi Raision kaupunki ja hankeaikaa on saakka. Tutkimusjohtaja Hanna Lagström kuuluu kehittämisyksikön ohjausryhmään. STRIP -seurantatutkimus STRIP on varhaislapsuudessa alkanut pitkäkestoinen satunnaistettu kohorttitutkimus, jonka tavoitteena on pienentää interventiolasten altistumista sepelvaltimo- ja valtimonkovettumataudin tunnetuille riskitekijöille. Projektissa kehitetään uusia terveydenhuoltojärjestelmäämme soveltuvia valtimotaudin ehkäisyyn tähtääviä toimintatapoja ja testataan niiden vaikuttavuutta. Interventio aloitettiin imeväisiässä elämäntapojen muotoutuessa, ennen palautumattomien verisuoni- 6

7 muutosten ilmaantumista. Ohjaus jatkuu varhaisaikuisuuteen. Tutkimukseen osallistuvat vapaaehtoiset perheet rekrytoitiin Turun lasten neuvoloista. Heidät satunnaistettiin interventio- (n=540) ja kontrolliryhmiin (n=522) lapsen ollessa puolen vuoden ikäinen. Tutkimusjohtaja Lagström on STRIP -tutkimuksen ohjausryhmän jäsen. Neuvokas perhe -ohjelma Neuvokas perhe -ohjelma on osa Suomalaisen Sydänohjelman ( ) väestöstrategiaa. Sydänohjelman tavoitteena on, että vuonna 2020 sydän- ja verisuonisairaudet eivät ole enää merkittävä kansanterveysongelma työikäisessä väestössä ja, että terveet ja toimintakykyiset elinvuodet lisääntyvät. Ohjelman tavoitteena on edistää lasten ja lapsiperheiden hyviä liikuntaja ravitsemustottumuksia sekä ehkäistä lihavuutta. Konkreettisena tavoitteena on kehittää valtakunnallinen perhekeskeisen elintapaohjauksen malli toteutettavaksi normaalin äitiys- ja lastenneuvolatoiminnan osana. Tutkimusjohtaja Lagström kuuluu ohjelman ohjausryhmään. Painokas -hanke Painokas on Turun kaupungin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön kehittämishanke, jolla pyritään estämään lasten ylipainon kehittyminen lihavuuden asteelle. Syksyn 2005 Lasten lihavuus -konsensuskokouksen päätöslauselmien mukaan kunnan tulee pyrkiä aktiivisesti vaikuttamaan monniammatillisesti ja laajalla yhteistyöllä lasten lihavuuden vähentämiseen löytämällä vaikuttavia ehkäisykeinoja. Tutkimus toteutetaan syyskuun 2006 ja joulukuun 2008 välisenä aikana. Tutkimusjohtaja Lagström kuuluu hankkeen ohjausryhmään. Yhdessä enemmän -hanke Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen, on Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:m hanke, joka toteutetaan ( ). Hankkeen tavoitteena on mm. tukea Varsinais-Suomen lastensuojelujärjestöjen ehkäisevään lastensuojeluun ja varhaiseen tukemiseen liittyviä hankkeita osana Remontti hanketta. Lisäksi hankkeessa osallistutaan kuntien hyvinvointisuunnitelmatyöhön. Tutkimusjohtaja Lagström kuuluu hankkeen ohjausryhmään. Lastenkulttuurin neuvottelukunta Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on kiinnittynyt lastenkulttuurin neuvottelukunnan toimintaan edistäen alueellista yhteistyötä myös tällä saralla. Neuvottelukunta perustettiin vuonna Leena Haanpää on toiminut 2009 lastenkulttuurin neuvottelukunnassa keskuksen edustajana. 7. TOIMINTARESURSSIT Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus toimii Turun yliopiston projektiyksikkönä, joka vastaa toiminnastaan Turun yliopiston rehtorille. Keskuksen toiminnan rahoituksen perustana on taustaorganisaatioiden myöntämä rahoitus. Perustoimintaa on mahdollista rahoittaa myös maksullisella palvelutoiminnalla. Tutkimustoiminta rahoitetaan eri lähteistä saatavilla apurahoilla ja vastaavilla. Julkisesti haettavien apurahojen ja muun tutkimusrahoituksen osuus oli noin 45% kokonaisrahoituksesta. Palvelutoiminta Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa on kehitelty mahdollisuuksia myydä mm. statistiikka ja datapalveluita. Kokemuksia on saatu mm. KiVa koulu hankkeen ja TKK:n kanssa tehdystä yhteistyöstä. Vuoden 2009 aikana keskukseen hankittiin kehonkoostumusta mittaava laite (In- Body), jota käytetään tutkimustyössä mutta samalla on mahdollisuudet hyödyntää laitetta osana keskuksen palvelutoimintaa. Kehitystyötä potentiaalisen palvelutoiminnan luomiseksi jatketaan tulevaisuudessa. 7

8 Tulot eri rahoituslähteistä: Vuosi 2009 ( ) Vuosi 2008 ( ) Vuosi 2007 ( ) Perusrahoitus Turun yliopisto Åbo Akademi Turun kauppakorkeakoulu Varsinais-Suomen liitto II Turun kaupunki Maksulliset asiantuntijapalvelut VSSHP-yhteistyö Siirtyvät määrärahat Yhteensä Rahoitus tutkimustoimintaan TY/ lääketiet tdk TY/ psykologian laitos Turun yliopistosäätiö 4000 Varsinais-Suomen kulttuurirahasto 5000 STM /terveydenedistämisen määräraha Sohlbergin säätiö Jahnssonin säätiö Vainion säätiö Suomen Akatemia (Dos. Lagström v ) Länsi-Suomen lääninhallitus Siirtyvät Yhteensä YHTEENSÄ Suomen Akatemia (Dos. Peltola v hallinnointi TYKSin kautta) Suomen lääketieteensäätiö (Dos. Peltola v hallinnointi TYKSin kautta) Toimintamenot yhteensä (sisältäen projektit): Vuosi 2009 ( ) Vuosi 2008 Vuosi 2007 ( ) ( ) Palkka- ja henkilöstökulut Koneet ja laitteet Toimistokulut Vuokrat Ostopalvelut (atk-asiantuntija palv > Iiris.) Muut menot (matkakulut, ym.) Yleiskustannukset Yhteensä

9 Hallinto Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus sijoittuu hallinnollisesti Turun yliopistoon ja toimii yliopiston rehtorin alaisena yksikkönä. Tutkimuskeskuksen pitkän tähtäimen suuntaviivoista vastaa ohjausryhmä, jossa ovat monialaisesti edustettuina kaikki yhteistyökorkeakoulut ja Turun kaupunki. Ohjausryhmä kokoontui toimintavuoden aikana neljä kertaa. Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Turun ammattikorkeakoulu Diakoniaammattikorkeakoulu Humanistinen ammattikorkeakoulu Yrkeshögskolan Novia Turun kaupunki Puheenjohtaja professori Olli Simell, lastentautioppi (professori Jussi Mertsola) professori, varapj Pekka Niemi, psykologia (professori Katja Forssén, sosiaalipolitiikka /sosiaalityö) professori Joel Kivirauma, kasvatustiede (erikoistutkija Juhani Tähtinen, kasvatustiede) dosentti Terhi-Anna Wilska, taloussosiologia (assistentti Taru Lindblom) professori Hannu Salmela, johtamisen laitos (yliassistentti Timo Kestilä) professori Susanna Simberg, logopedia (assistentti Maria Österlund, kirjallisuustiede) akatemiatutkija Eva Österbacka, yhteiskuntatalous ja tilastotiede (professori Markus Jäntti, yhteiskuntatalous ja tilastotiede) tutkimus- ja kehityspäällikkö Esko Ovaska (lehtori Terttu Parkkinen) koulutuspäällikkö Piia Ahonen (tutkimus- ja kehityspäällikkö Mikko Saarikoski) viestinnän yliopettaja Pirita Juppi (yliopettaja Terhi Rissanen) aluekoordinaattori Kari Keuru (lehtori, aluekoordinaattori Matti Pesola) lehtori Eva Juslin, sosiaaliala (lehtori Susanne Davidsson) ylilääkäri Minna Aromaa Henkilöstö Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa oli toimintavuoden lopussa 20 työntekijää ja kolme opiskelijaa tuntitöissä. Työntekijöistä 13 henkilöllä oli akateeminen loppututkinto. Kehittäminen ja virkistystoiminta Vuoden 2009 aikana keskuksessa järjestettiin kaksi kehityspäivää. Ensimmäisessä keväällä järjestetyssä kehityspäivässä tarkasteltiin yhdessä henkilökunnan kanssa ajankohtaisia teemoja, joita konsultoi asiantuntija Tiedonvalo yrityksestä. Aiheina olivat mm. keskuksen strategia ja toimintasuunnitelma sekä henkilöstö toiminnan voimavarana. Syksyllä järjestettiin toinen kehityspäivä, jossa pureuduttiin erityisesti keskuksen arjen käytäntöihin. Henkilöstön kehittämisestä ja koulutusmahdollisuuksista oli puhumassa yliopistolta Ismo Saario. Arjen käytäntöjen ja ammatillisen kehittymisen tueksi henkilökunta on hyödyntänyt ajankohtaista koulutus- ja seminaaritoimintaa aktiivisesti vuoden aikana. Vuoden 2009 lopulla henkilökunnalle järjestettiin pikkujoulut, joihin sisältyi yhteistä ohjelmaa ja jouluruokailu. Tilat Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on toiminut lähtien Data Cityssä (os. Lemminkäisenkatu A, 5 krs.), jossa noin 350 m 2 tiloihin sisältyy vastaanotto- ja laboratoriotilat tutkittaville lapsille ja perheille sekä työ- ja kokoustiloja. Osa tiloista on yhteiskäytössä unitutkimusyksikön kanssa. 9

10 LIITE 1. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisut, opinnäytteet sekä seminaariesitykset ja yleisöluennot 2009 Julkaisut: Haanpää, L Vastuullinen kuluttajuus ristiaallokossa: ympäristökriteerit osana kulutusasenteiden moninaisuutta. Teoksessa: Kulutuksen liikkeet. Minna Lammi, Mari Niva, Johanna Varjonen (toim.) Kuluttajatutkimuskeskuksen vuosikirjoja 5. Helsinki.,2009. Haanpää L, Wilska, TA. Ethics in Family Consumption: A View from Finland. Consumer09, Edinburgh, Consumer Voice and Representation Article in proceedings Haanpää L. Lapset mainonnan armoilla. Toim. Uro J. Vau.fi aspx. Kesäkuu Haanpää L. Aktiivisen kuluttajuuden kautta ympäristökansalaisuuteen: ja maailma pelastuu, vai pelastuuko? Lapsuudentutkimuksen verkosto, maaliskuun kolumni. Maaliskuu Haanpää L, Ehrs C, Tiensuu-Tsiopoulos M, Kaljonen A, Lagström H. Nuoret luupin alla koulukysely: 6.- ja 9.-luokkalaisten hyvinvointi, osallisuus ja vaikutusmahdollisuudet Varsinais- Suomessa. Turun Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 1/2009, Turun yliopisto. Haanpää L, Lagström H. Alkoholi osa usean varsinaissuomalaisen nuoren vapaa-aikaa. Turun Sanomat: Alakerta Hakanen M, Raitakari OT, Lehtimäki T, Peltonen N, Pahkala K, Sillanmäki L, Lagström H, Viikari J, Simell O, Rönnemaa T. FTO genotype is associated with BMI after the age of 7 years but not with nutrient intakes or leisure time physical activity. J Clin Endocrinol Metab. 2009;94: Kärnä A, Voeten M, Little T, Poskiparta E, Kaljonen A, Salmivalli C. A large-scale evaluation of the KiVa bullying intervention program. Child Development. (painossa). Leppälä J, Lagström H, Kaljonen A, Laitinen K. Construction and evaluation of a selfcontaining index for assessment of diet quality, Lähteenmäki M. Selvitys äitiys- ja lastenneuvoloiden kehittämistarpeista. Katsaus terveydenhoitajien näkemyksiin lisätiedon tarpeista ja aineksista tutkimusyhteistyöhön VSSHP alueella. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus 2009 (pdf). Niinikoski H, Jula A, Viikari J, Rönnemaa T, Heino P, Lagström H, Jokinen E, Simell O. Blood pressure is lower in children and adolescents with low saturated fat diet since infancy. The STRIP study. Hypertension 2009;53: Puuronen A. Moderni ruoka-askeesi ajan terveyseetosta rakentamassa. Elore 2/2009. Suomen Kansantietouden Tutkijain Seura ry. Viitattu Puuronen A. Tutkiva nuorisotyö ammatillinen ja koulutuksellinen resurssi. Nuorisotutkimusseura Kommentti-verkkokanava, Viitattu Puuronen A. Nuorten terveys on sidoksissa sosiokulttuurisiin ryhmiin. Suomen Lääkärilehti 2009;11:

11 Ruottinen S, Rönnemaa T, Niinikoski H, Lagström H,Saarinen M, Pahkala K, Kaitosaari T, Viikari J, Simell O. Carbohydrate intake, serum lipids and apolipoprotein E phenotype show association in children. Acta Paediatr 2009;98: Tuomasjukka S, Kyllönen J, Ketola M, Lagström H, Aromaa M. Ravitsemusohjauksessa on huomioitava muutakin kuin suositukset - Toimivia työvälineitä lapsiperheen ruokakäyttäytymisen parantamiseen. Duodecim (painossa). Virtanen H., Salanterä S., Johansson K, Heikkinen K, Hiltunen A, Kaljonen A, Rankinen S, & Leino-Kilpi, H. A survey of patients personal expenditure related to ambulatory surgery. Ambulatory Surgery Journal 2009;15; Opinnäytteet: Turun yliopisto, psykologia 1. Impola. M. Isän raskaudenaikaiset mielikuvat lapsesta ja käyttäytymisen sensitiivisyys vuorovaikutuksessa lapseen. Pro gradu tutkielma. Psykologian laitos, Turun yliopisto, Knuts S. Äidin ei-toivottu raskaus -yhteys raskausajan masennukseen ja ahdistukseen. Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos, Turun yliopisto, Peltokallio L. Raskaudenaikainen ja raskauteen liittyvä ahdistus- yhteydet äidin sisäisiin työmalleihin tulevasta vauvasta? Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos, Turun yliopisto, Mattila J. Raskaudenaikainen ja raskauteen liittyvä ahdistus hedelmöityshoitoja saaneilla ja luonnollisesti hedelmöittyneillä pariskunnilla. Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos, Turun yliopisto, Uusimäki M. Parisuhdetyytyväisyys ja yksinäisyys raskaana olevilla naisilla. Pro gradu - tutkielma. Psykologian laitos, Turun yliopisto, Saarinen H: Parisuhdetyytyväisyys raskauden aikana ja vauvan syntymän jälkeen. Pro gradu -tutkielma. Psykologian laitos, Turun yliopisto, Turun kauppakorkeakoulu, taloussosiologia 1. Laavainen H. Baby-shoppailullako kohti hyvää vanhemmuutta? Sijaiskuluttaminen ja kulutustottumusten muutos tulevien äitien keskuudessa. Pro gradu -tutkielma. Taloussosiologia, Markkinoinnin laitos. Turun kauppakorkeakoulu, Ainikkamäki AM.Lapsi kulutusorientaatioiden muuttajana? Pro gradu -tutkielma. Taloussosiologia, Markkinoinnin laitos. Turun kauppakorkeakoulu, Seminaariesitykset, yleisöluennot ja abstraktit: Ehrs, C. Lapset, nuoret ja politiikka seminaari. Oman elämänsä asiantuntijat: lasten ja nuorten ääni ja vaikuttaminen Varsinais-Suomessa ja Ruotsissa Haanpää, L. ja Ehrs, C. Experts of Their Own Lives: The Voice and Representation of Children and Young Adults. ESA European Society or European Societies? September, Lisbon, Portugal. 11

12 Haanpää, L. Environmental citizenship and citizen-consumer: Individual actor s role in the environmental question. ESA European Society or European Societies? September, Lisbon, Portugal. Haanpää L, Wilska, TA. Ethics in Family Consumption: A View from Finland. Consumer09, Edinburgh, Consumer Voice and Representation. Haanpää, L. Nuoret luupin alla: 6.- ja 9.-luokkalaisten osallisuus, toimijuus ja vaikutusvalta. Politiikan tutkimuksen päivät Tampereen yliopisto. Haanpää, L. Kestävä kuluttaminen. Studia Generalia -sarja syksyllä 2009: Kestävä kehitys puheenvuoroja turkulaisista korkeakouluista, Haanpää, L. Turun kauppakorkeakoulun ja Turun yliopiston Kestävän kehityksen - opintokokonaisuuden tiimiopettaja. Haanpää, L. Turun kauppakorkeakoulun taloussosiologian aineen tuntiopettaja (kulutussosiologia, ympäristösosiologia). Lagström H. Ylipainoepidemia on pysäytettävä varhaislapsuudessa, mutta miten? 37. Valtakunnalliset Lääkäripäivät , Helsinki (kutsuesitys). Lagström H. Leipä miehen tiellä pitää, entä opiskelijan? Opiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus -seminaari , Helsinki (kutsuesitys). Lagström H, Hakanen M, Pahkala K, Saarinen M, Niinikoski H. Persistence of overweight during adolescence: The STRIP study. 17th European Congress on Obesity. The Netherlands, (posteri) Lagström H. Lapsuusiän lihavuus kokemuksia STRIP projektista. Lastenlääkäripäivät , Turku (kutsuesitys) Lagström H. Lasten ylipainoepidemia on pysäytettävä, mutta miten? EU/InForm- hankkeen koulutuspäivä Seinäjoki (koulutusesitys) Lagström H. Lasten ruokavaliota ei suosituksilla korjata. SAPERE-hankkeen aloitusseminaari , Turku (koulutusesitys) Leppälä J. 19 th European Childhood Obesity Group Workshop. Ireland (posteri) Lähteenmäki M. Terveydenhoitajien näkemyksiä tutkimusyhteistyöstä. VSSHP äitiys ja lastenneuvola henkilökunnan koulutusseminaari , Turku Vaarno J. 19 th International Congress of Nutrition, Thailand (posteri) 12