Toimintakertomus. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus. Turun yliopisto 14

Transkriptio

1 2012 Toimintakertomus Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Turun yliopisto 14

2 Sisällysluettelo 1. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Tutkimustoiminta Rekisterit Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus Osallistuva nuori -teeman hankkeet Muut tutkimushankkeet Tutkimusinfrastruktuuri Kliinisen tutkimustiedon hallintajärjestelmä ja aineistonkeruujärjestelmät Sähköinen viestintä Koulutusyhteistyö Opinnäytetyöt ja harjoittelu Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Kansainvälinen toiminta Yhteistyöverkostot ja edustukset Toimintaresurssit Hallinto Henkilöstö Talous LIITE 1. Julkaisut, seminaariesitykset ja yleisöluennot sekä opinnäytteet LIITE 2. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toimintaa lukuina vuosina

3 1. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen tehtävänä on kansainvälisesti korkealaatuisen tutkimuksen tekeminen, korkeakoulujen välisen yhteistyön tehostaminen sekä alueellisesti ja yhteiskunnallisesti vaikuttavan lapsi- ja nuorisotutkimuksen kehittäminen. Kuudennen toimintavuoden perustan muodostivat tutkimustoiminta, korkeakouluyhteistyö ja verkottuminen. Päättyneen toimintavuoden aikana edistettiin jo olemassa olevan tiedon tutkimuskäyttöä: Varsinais-Suomen kuntien äitiysneuvolatiedot vuosilta osana Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimusta saatiin osaksi keskuksen tietokantaa. Mittava ponnistus oli myös Nuoret luupin alla- hankkeen kolmannen kyselyn toteuttaminen Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Alueellisen yhteistyön vahvistamiseksi käynnistettiin neuvottelut Turun kaupungin kanssa keskuksen kytkemiseksi kaupunkitutkimusohjelmaan. Marraskuussa varmistui NordForsk-rahoitus ( ) yhteispohjoismaiselle kouluruokahankkeelle. 2. Tutkimustoiminta Tutkimuskeskuksen profiilissa korostuu monitieteinen lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin tutkimus. Keskuksen keräämät tutkimusaineisto mahdollistavat tutkijoille ja tutkimusryhmille julkaisujen tuottamisen kovatasoisiin kansainvälisiin, eri tieteenalojen julkaisusarjoihin. Lisäksi keskus luo edellytykset aineistojen kerryttämiselle huolehtimalla tutkimusinfrastruktuurista. 2.1Rekisterit Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on kehittänyt toimintamallin, jonka avulla voidaan poimia lapsiin liittyvää viranomaisten (sairaanhoitopiirit, terveys- ja sosiaalitoimet, THL ym.) keräämää tietoa eri tiedonkeruujärjestelmistä ja yhdistää sitä tutkimusaineistoihin. Pilottina on toiminut Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus, jossa kaikki Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilötunnisteelliset äitiysneuvolatiedot (n 10000) ja syntymärekisteritiedot (n 10000) vuosilta on siirrettiin keskuksen tutkimustietokantaan vuoden 2012 aikana. Lisäksi syntymärekisteritiedot kyseiseltä ajanjaksolta koko maasta (n=181962) ovat samassa tietokannassa. Toimintamallia on mahdollista hyödyntää jatkossa muissakin hankkeissa, joissa tarvittavat luvat ovat kunnossa. Tarkoituksena on, että tutkimusaineistot palvelevat laajaa käyttäjäkuntaa, eivät vain tiedemaailmaa, vaan myös esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja opetussektoria sekä kunnallista lasten ja nuorten parissa tehtävää tutkimus- ja kehittämistyötä. 2.2 Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimus Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen päätutkimushanke on laaja Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimus, johon on lähtenyt mukaan 1797 äitiä (rekrytointi toteutettiin ), joista ruotsin-/kaksikielisiä on 160). Puolisoita lähti mukaan 1658, ja lapsia perheisiin syntyi 1827 (kaksosia 30). Keväällä 2012 saatiin päätökseen aineistonkeruu lapsen 2 vuoden ikäpisteeseen saakka. Tutkimuksessa kerätään tietoa kyselyjen (äiti, isä, lapsi) ja lapsen seurantakirjasten avulla. Lisäksi kerätään biologisia näytteitä, ja vuosittain on koko perheen tutkimuskäynnit. Hyvän kasvun avaimet seurantatutkimuksen aineiston keruun esittelevä artikkeli julkaistiin syksyllä kovatasoisessa kansainvälisessä epidemiologian alan lehdessä. Tämän lisäksi 2

4 tutkijat ovat julkaisseet eri aihealueista kansainvälisissä julkaisusarjoissa yhteensä viisi artikkelia (liite 1). Tutkimusperheille järjestettiin syyskuussa Turun ammattikorkeakoulun tiloissa seminaari, jossa käsiteltiin seurantatutkimuksen ensimmäisiä tutkimustuloksia. Osallistuja seminaarissa oli noin 100 henkilöä. Lisäksi tutkimusperheille lähetettiin kesä- ja joulukirjeet ajankohtaisista asioista. Toimintavuoden lopulla ( ) järjestettiin Hyvän kasvun avaimet -johtoryhmän ja väitöskirjatutkijoiden yhteinen seminaari, jossa esiteltiin tilannekatsaus kertyneeseen aineistoon sekä käytiin läpi väitöskirjatutkijoiden tutkimuksia. 2.3 Osallistuva nuori -teeman hankkeet Syksyllä 2012 toteutettiin kolmannen kerran Nuoret luupin alla kysely 6. ja 9. luokkalaisten keskuudessa. Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa toteutettuun kyselyyn saatiin noin 7000 vastausta. Edelliset kyselyt on toteutettu vuosina 2008 (n=2476) ja 2010 (n=5305). Valmistelu Nuoret luupin alla -kyselyn tulosten jalkauttamiseksi osaksi kuntien toimintaa aloitettiin vuoden 2012 lopulla Varsinais-Suomen liiton myöstämän rahoituksen turvin. Hankkeeseen sisältyy osallisuuden työpajojen järjestäminen case -kunnissa, jossa nuoret ja päättäjät pääsevät kohtaamaan sekä luomaan yhteisiä vaikuttamisen keinoja omalla alueellaan. Kouluikäisten liikuntasuhde luupin alla: tieto, taito ja tunne osana liikuntasuhdetta - tutkimushankkeessa julkaistiin kyselytutkimuksen loppuraportti alkuvuodesta Valtakunnallisen kyselytutkimuksen kohderyhmänä olivat ja vuotiaat lapset ja nuoret (N=5189). Lisäksi hankkeen laadullisesta aineistosta valmisteltiin raportti. Tähän osioon osallistui 159 Turun ja Naantalin alueen koulujen oppilasta. Hankkeen tavoitteena on ollut selvittää miten ohjata lapset ja nuoret liikunnan pariin. Tämä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen rahoittama kolmivuotinen tutkimushanke päättyi vuoden 2012 lopussa. Yllämainitut aineistot palvelevat liikunta- ja terveyskäyttäytymistä edistävän toimintamallin suunnittelua, lapsille ja nuorille suunnattua liikunta-aiheista e Motion -verkkosovellusta ja sen sisällöllistä kehittämistä. Tämä OKM:n rahoittama hanke jatkuu vuonna 2013, jolloin verkkosovelluksen kehittämistä jatketaan yhteistyössä kuntatoimijoiden kanssa. 2.4 Muut tutkimushankkeet Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus toteutti Turun kaupungin Eviva-hankkeen tilaaman kyselytutkimuksen turkulaisille kolmas-, kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille oppilaille (n = 2071). Eviva-hanke on Turun kaupungin kulttuuri-, liikunta- ja nuorisotoimen koordinoima hanke, jonka tavoitteena on kuntalaisten hyvinvoinnin lisääntyminen aktiivisen vapaa-ajan keinoin. Hankkeen toiminta koskettaa kaikkia kuntalaisia, vaikka ensisijaisena kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa. Hankkeen puitteissa on toteutettu alueellisia lähtötilanteen analyysejä, joissa on kartoitettu koululaisten vapaa-ajan aktiivisuutta, vapaa-ajan toimintaan liittyviä toiveita ja tarpeita sekä heidän kokemuksiaan osallistumismahdollisuuksistaan ja hyvinvoinnistaan. Ensimmäinen lapsille ja nuorille suunnattu kartoitus toteutettiin lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toimesta Runosmäki- Raunistulan suuralueella syksyllä Pilottitutkimus laajennettiin keväällä 2012 myös muihin Turun alueen kouluihin. Kyselyssä hyödynnettiin Nuoret luupin alla -hankkeen mallia. Tutkimuksesta tuotettiin kaksi erillistä kaupunginosaraporttia, sekä Turun Opetustoimen tilaamat 37 koulukohtaista palautetta. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus osallistui yhtenä kumppanina valtakunnalliseen Lasten ruokakasvatus varhaiskasvatuksessa verkostohankkeen (Sapere- hanke), jota hallinnoi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin perusterveydenhuollon yksikkö. Vuoden 2012 aikana 3

5 hankkeessa toteutettiin Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa koottiin raportit hankkeeseen osallistuvien kuntien varhaiskasvatuksen henkilökunnan keskuudessa toteutetusta kyselystä ja hyvinvointisuunnitelmista. 3. Tutkimusinfrastruktuuri Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen käytössä oleviin noin 400 m 2 tiloihin sisältyi vastaanotto- ja laboratoriotilat tutkittaville lapsille ja perheille sekä työ- ja kokoustiloja. Osa tiloista on yhteiskäytössä unitutkimusyksikön kanssa. Tutkimus- ja vastaanottotilat tarjoavat mahdollisuuden myös tutkimusvastaanottojen pitämiseen. Lääkärinvastaanotossa on mm. tympanometri, otoskooppi ja imulaite. Tutkimushoitajien vastaanotossa on seuraavat laitteet: pituusmittauslaite, digitaalinen henkilövaaka, digitaalinen vauvavaaka sekä verenpainemittari. Lisäksi tutkimuskeskuksen laboratoriossa on InBody-kehonkoostumusmittauslaite sekä CRP:n, veren valkosolujen ja glukoosin pikamäärityslaitteet. Yhteistyö VSSHP:n kanssa on painottunut erityisesti tutkimuksiin, joissa hyödynnetään potilastietojärjestelmiä ja kliinistä osaamista. Keskus on myös osa TYKS:in tietoverkkoa. Vuoden 2012 aikana jatkettiin yhteistyötä FinnBrain -tutkimuksen kanssa vastaanottotilojen yhteiskäytön ja näytteenoton osalta. Toimintavuoden lopulla käynnistettiin tiloja ja näytteenoton keskittämistä koskevat neuvottelut DIPP-tutkimushankkeen kanssa sekä Turun yliopiston tilapalvelun toimesta suunnittelutyö uusiin tiloihin siirtymisestä parin vuoden kuluessa. 3.1 Kliinisen tutkimustiedon hallintajärjestelmä ja aineistonkeruujärjestelmät Vuoden 2012 aikana kehitettiin edelleen Acentra Oy:n Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskukselle toimittamaa tutkimustiedon hallintajärjestelmää Iiris, joka on tuotettu Hyvän kasvun avaimet -seurantatutkimukseen. Iiris-järjestelmä ylläpitää tietoturvallisesti tutkimukseen osallistuvien tietoja ja siihen on määritelty mm. tutkimusohjelma kullekin tutkittavalle ja järjestelmän avulla saadaan automaattiset muistutukset kaikille tutkimustoimenpiteille. Toimenpiteitä varten järjestelmässä ylläpidetään tutkimusohjelmaan integroitua ryhmäkohtaista ajanvarausta. Järjestelmä toimii web-selaimen kautta kaikille käyttäjille ilman erityisiä asennusvaatimuksia. Yhteistyössä ADE Animations, Designs & Effects Oy:n kanssa ja osana Tieto, taito ja tunne -liikuntahanketta kehitetyn e Motion -verkkosovelluksen pilotointi toteutettiin keväällä 2011 ala- ja yläkoululaisista koostuneelle testiryhmälle. Kommenttien pohjalta muokatun verkkosovelluksen ensimmäinen versio valmistui vuoden 2011 lopulla alakoululaisille soveltuvana terveyden, liikunnan ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen tarkoitettuna toimintamallina. e Motion on lasten ja nuorten käyttöön tarkoitettu interaktiivinen liikuntaan ja terveyden osa-alueisiin kehitetty sivusto, jonka päätarkoituksena on tuottaa tietoa liikkumisen eduista kannustavalla ja motivoivalla tavalla ja tätä kautta kannustaa lapsia ja nuoria liikkumaan. Verkkosovellusta pyritään viemään kuntatoimijoiden, kuten terveydenhoitajien ja liikuntaneuvojien käyttöön ja kehittämään sitä vastaamaan heidän neuvontatarpeitaan. Lisäksi verkkosovelluksen käyttömahdollisuuksia luokkaympäristössä tarkennetaan. e Motion toimii samalla www-pohjaisena datankeruujärjestelmänä tuottaen tietoa lasten ja nuorten liikuntaharrastamisesta ja muista terveyden keskeisistä osa-alueista. Järjestelmä toimii samalla palvelimella kuin Hyvän kasvun avaimet -web sovellus. 4

6 3.2 Sähköinen viestintä Tutkimuskeskus ylläpitää Internet-sivustoa ( joka tarjoaa väylän lapsiin ja nuoriin liittyvän tutkimustiedon lähteille jäsenkorkeakouluissa ja myös muille tahoille. Tiedotuslista toimii keskuksen verkkoviestinnän tukena. Listalla oli vuoden 2012 lopussa 222 vastaanottajaa, valtaosin Varsinais-Suomen alueelta. Listalla tiedotettiin ajankohtaisista lapsiin ja nuoriin liittyvistä tutkimusuutisista, seminaareista ja muista tapahtumista. Vuoden 2012 keväällä otettiin käyttöön uudistettu uutiskirje sekä sisällöltään ja rakenteeltaan uudistetut internetsivut. Uutiskirje ilmestyi keskuksen tiedotuslistalla toimintavuoden aikana kolme kertaa. Tässä työssä hyödynnettiin Turun yliopiston koulutus- ja kehittämiskeskus Brahean organisoimaa Projektiässät - hanketta, jossa luotiin keskukselle viestintä- ja markkinointisuunnitelmaa. 4. Koulutusyhteistyö Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toimintaidea perustuu laajapohjaiselle yhteistyölle alueen korkeakoulujen eri laitosten kanssa. Tavoitteena oli edelleen vahvistaa yhteistyötä yliopiston eri oppiaineiden ja ammattikorkeakoulujen yksiköiden kanssa tarjoten mm. harjoittelupaikkoja ja opinnäytetyöaiheita eri alojen opiskelijoille. Aikaisempien vuosien tapaan harjoittelut ja opinnäytetyöt sidottiin vuoden 2012 aikana keskuksessa käynnissä olleisiin hankkeisiin. 4.1 Opinnäytetyöt ja harjoittelu Vuoden 2012 aikana keskuksessa työskenteli harjoittelijoita eri tehtävissä. Tutkimusperheiden iltavastaanottotyössä olivat terveydenhoitajaopiskelijat Ilona Tulento ja Anna Palomäki Turun ammattikorkeakoulusta. Hallinnon alan harjoittelun sekä tutkimusavustajan työtehtäviä suorittivat kasvatustieteen opiskelijat Hanna Launokorpi, Essi Saarinen ja erityispedagogiikan opiskelija Lotta Launto. Hallinnon alan harjoittelijoina aloittaneet opiskelijat aloittivat myös pro gradu tutkielmien työstämisen keskuksen tutkimushankkeista. Kasvatustieteen opiskelija Sevcan Hakyemez toi keskuksen harjoittelijatoiminnan pariin kansainvälisyyttä. Sevcan työskenteli keskuksessa keväällä 2012 koostaen selvityksen kohorttitutkimuksista. Hyvän kasvun avaimet -tutkimusaineistosta valmistui vuoden 2012 aikana kolmetoista pro gradu -tutkielmaa (liite 1). Opinnäytteitä on valmistunut psykologian, logopedian, erityispedagogiikan sekä tietojärjestelmätieteen oppiaineista, joista viimeksi mainittu valmistui Åbo Akademin puolelta. Nuoret luupin alla -tutkimushankkeeseen kytkeytyvä kasvatustieteen pro gradu -tutkielma valmistui KM Katariina Sipilän toimesta. Kouluikäisten liikuntasuhde luupin alla hankkeesta valmistui yksi pro gradu-tutkielmaan (liite 1). Lisäksi tekeillä hankkeen aineisoista oli neljä pro gradua. Vuoden 2012 loppuun mennessä oli rekisteröity kaikkiaan 17 tohtorikoulutettavan keskuksen aineistoja hyödyntävä väitöskirjatyö eri oppiaineisiin Turun yliopistossa ja Åbo Akademissa. 5. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen Tutkimusjohtaja Hanna Lagström nimettiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtajan päätöksellä kansallisessa lasten ja odottavien ja imettävien äitien ravitsemussuosituksia uudistavaan asiantuntijaryhmään. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus jatkoi 5

7 edelleen yhteistyötä Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirin kanssa valtakunnallisessa Isä-hankkeessa ( ) tuottamalla selvityksen vauvaperheiden isien tuen lähteistä. Toimintavuoden 2012 aikana jatkui yhteistyö myös Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola -hankkeen kanssa siten, että hankkeeseen laadittiin raportti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin käsitteestä ja sen hyvinvoinnin mittaamisesta. Lisäksi Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on luonut yhdessä Turun ammattikorkeakoulun ja kolmannen sektorin sekä Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen kanssa alueellista toimintaverkostoa lisäten näin vuorovaikutusta tutkimusmaailman ja alueen toimijoiden kanssa. Toiminta konkretisoitui vuoden 2012 aikana toteutettuihin seminaareihin: oli keskustelu- ja informaatiotilaisuus Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun kaupungin edustajille lapsi- ja nuorisotutkimuksesta ja potentiaalista hyödyistä. Samalla etsittiin erilaisia keinoja yhteistyön laajentamiseen ja tutkimustulosten hyödyntämiseen järjestettiin Puheenvuoroja nuorista -seminaari. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa järjestämässä seminaarissa teemana oli koulu ja luokka sosiaalisena tilana. Seminaari järjestettiin nuorten taide- ja toimintakeskus Vimmassa oli Hyvän kasvun avaimet tutkimusperheille seminaari, jossa kerrottiin tutkimustuloksista seurantatutkimuksen ensimmäisiltä vuosilta. Aiheina olivat mm. Perhe ruokapöydässä, Kuumetta tai ei Pienten lasten influenssa sekä Taaperoikäinen perheessä -iloa, leikkiä ja rajoja. Paikalla oli runsas joukko (noin 100) kuulijoita. Seminaari järjestettiin Turun ammattikorkeakoulun Ruiskadun yksikössä järjestetty Anna nuorelle tulevaisuus Välitämmekö seminaari kokosi laajan joukon asiantuntijoita ja eri alojen toimijoita paikalle. Seminaarin pääjärjestäjinä olivat OCM Varsinais-Suomi ry ja OCM Helsingin Kontantinusyhdistys ry. Kuulijoita oli paikalla lähes 250. Päivän aikana keskusteltiin siitä, mitä voimme tehdä lasten ja nuorten paremman tulevaisuuden eteen. Aihetta lähestyttiin muiden muassa koulun, perheen, lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja työelämän näkökulmista. Päivän aikana aiheeseen saatiin myös nuorten näkökulma, joka toteutettiin ansiokkaasti nuorten näyttelijöiden voimin. Seminaarista laadittiin myös kooste, joka esitettiin TSTV:llä ja uusintana Kansainvälinen toiminta Kansainvälinen toiminta on perustunut suurelta osin tutkijoiden henkilökohtaisiin kongressimatkoihin ja esitelmiin sekä julkaisuihin. Vuoden 2012 aikana keskuksen henkilökunta on osallistunut kansainvälisiin kokouksiin, seminaareihin ja kongresseihin, joissa tutkijat ovat esittäneet keskuksen aineistoihin ja projekteihin kytkeytyviä hankkeita suullisissa esityksissä ja postereissa (liite 1). Tutkimusjohtaja Hanna Lagström toimi asiantuntijana Pohjoismaisen ministerineuvoston koollekutsumassa ja rahoittamassa pohjoismaisia ravitsemussuosituksia uudistavassa ryhmässä, jonka tehtävänä oli perehtyä ajantasaiseen tutkimustietoon lasten ravitsemuksen alueelta. Keväällä 2012 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa vieraili tutkijoita Etelä- Koreasta ja Kanadasta. National Youth Policy Instituutin johtaja Lee, Jae Yeon tutustui käynnillään keskuksen toimintaan ja kertoi Etelä-Koreassa sijaitsevan tutkimusinstituutin toiminnasta. Professori Lise Duboisin lyhyellä vierailulla esiteltiin puolin ja toisin tutkimushankkeita, 6

8 jotka sivuavat terveydenedistämistä jo raskausajalta lähtien. Näiden vierailun pohjalta kehitetään yhteistyömahdollisuuksia Osallistuva nuori hankkeiden (Etelä-Korea) ja Hyvän kasvun avaimet tutkimuksen pohjalta. Olemassa olevaa kansainvälistä yhteistyötä vahvistettiin edelleen Saksaan Nürnberg-Erlangen yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen kanssa, yhteyshenkilönä on Dr. Stephan Kröner. Yhteistyötä edistettiin vuonna 2012 seminaaritoimintana. Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksesta osallistui kolme tutkijaa Nürnbergissä syyskuussa järjestettyyn seminaariin, jonka aikana keskusteltiin mahdollisista tutkimuksellisista yhteistyökuvioista. Marraskuussa varmistui NordForsk-rahoitus ( ) yhteispohjoismaiselle kouluruokahankkeelle. 7. Yhteistyöverkostot ja edustukset Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus oli mukana seuraavissa verkostoissa: Lapsuuden tutkimuksen seura ja -verkosto Suunnittelija Marko Lähteenmäki on seuran hallituksen jäsen sekä seuran sihteeri. Tutkimusjohtaja Hanna Lagström toimii seuran hallituksen varajäsenenä. Lastenkulttuurin neuvottelukunta Neuvottelukunta perustettiin vuonna 2004 ja tehtävänä on edistää alueellista yhteistyötä myös tällä saralla. Suunnittelija Lähteenmäki edustaa keskusta lastenkulttuurin neuvottelukunnassa. Lisäksi projektitutkija af Ursin osallistui oman asiantuntemuksen puitteissa lasten kulttuurin neuvottelukunnan kokouksiin. Yhdessä enemmän -hanke Järjestölähtöisen ehkäisevän lastensuojelun kehittäminen on Varsinais-Suomen Lastensuojelu-järjestöt ry:n hanke, joka keskittyy aikaisemmin kehitettyjen toimintamuotojen juurruttamiseen. Tutkimusjohtaja Lagström kuuluu hankkeen ohjausryhmään. Murkkuneuvola -hanke ohjausryhmäjäsenyys Hankkeen tavoitteena on järjestää toimintaa, jolla tuetaan vuotiaita nuoria ja heidän vanhempiaan. Hankkeessa tarjotaankin apua nuorille ja heidän vanhemmilleen mm. murrosikään, vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvissä kysymyksissä. Projektitutkija af Ursin kuului hankkeen ohjausryhmään. Lasten mediabarometri -hanke ohjausryhmäjäsenyys Hankkeessa tutkitaan lasten ja nuorten mediankäyttöjä. Vuoden 2012 mediabarometri oli suunnattu alakoulun 1.-, 3.- ja 5.-luokkalaisille. Keskuksen edustajana toimi projektitutkija af Ursin. Varsinais-Suomen nuorisotyön hallinnon verkko ELY -keskuksen rahoittaman hankkeen tavoitteena on edistää nuorisotyön verkostojen toimintaa sekä selkiyttää tiedontuotantoa ja työnjakoa. Tutkimusjohtaja Hanna Lagström kutsuttiin hankkeen ohjausryhmään. Tämän lisäksi lapsia ja nuoria koskevaa hyvinvointitietoa käsiteltiin erilaisilla kokoonpanoilla useissa eri verkostoissa ja niihin osallistui projektitutkija Piia af Ursin ja suunnittelija Marko Lähteenmäki. YUNET Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto Nuorisotutkimuksen yliopistoverkosto (9 yliopistoa) kokoaa yhteen eri yliopistojen tarjoamaa nuorisotutkimuksen opetusta. Tutkimusjohtaja Lagström toimi verkoston johtoryhmässä varaedustajana yliassistentti Tero Järvisen (kasvatustiede) toimiessa Turun yliopiston edustajana. STRIP -seurantatutkimus 7

9 STRIP on varhaislapsuudessa vuonna 1990 alkanut pitkäkestoinen satunnaistettu kohorttitutkimus, jonka tavoitteena on pienentää interventiolasten altistumista sepelvaltimo- ja valtimonkovettumataudin tunnetuille riskitekijöille. Tutkimusjohtaja Lagström on STRIP -tutkimuksen ohjausryhmän jäsen. Neuvokas perhe -ohjelma Neuvokas perhe -ohjelma on osa Suomalaisen Sydänohjelman ( ) väestöstrategiaa. Ohjelman tavoitteena on edistää lasten ja lapsiperheiden hyviä liikunta- ja ravitsemustottumuksia sekä ehkäistä lihavuutta. Tutkimusjohtaja Lagström kuuluu ohjelman ohjausryhmään. Valtion liikuntaneuvoston jäsenyys Valtion liikuntaneuvosto (VLN) on liikuntalaissa määritelty opetus- ja kulttuuriministeriön asiantuntijaelin. Valtioneuvosto asettaa liikuntaneuvoston eduskunnan toimikaudeksi ( ). Liikuntalain mukaisesti liikuntaneuvostolla on liikuntapolitiikan, erityisryhmien liikunnan ja liikuntatieteen jaosto. Erikoistutkija Leena Haanpää on VLN:n jäsen ja liikuntatieteen jaoston puheenjohtaja. Lasten ja nuorten liikuntakatsauksen ohjausryhmä Leena Haanpää on ohjausryhmän jäsen. Katsaushankkeen tavoitteena on koota ja arvioida saatavilla oleva alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten liikuntaa koskeva tutkimustieto. Katsaus tarjoaa kokonaiskuvan alan tutkimustilanteesta, nostaa esille tietoaukkoja ja osoittaa tietä uudelle tutkimukselle. Katsaus kohdistuu liikunta- ja terveystieteiden, yhteiskunta- ja käyttäytymistieteiden sekä biolääketieteellisen alan tutkimukseen. MLL-yhteistyö Porissa Nuoret luupin alla hanke on synnyttänyt yhteistyön Porin MLL-toimijoiden kanssa. Luuppi-hankkeen tuloksia jalkautetaan nuorten oppilaskuntien ohjaajien tapaamisissa ja nuorille sekä nuorten kanssa toimiville suunnatuissa alueellisissa seminaareissa. Leena Haanpää ja Piia af Ursin edustivat tutkimuskeskusta yhteistyökuviossa. 8. Toimintaresurssit Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus on sijoittunut hallinnollisesti Turun yliopistoon ja lääketieteelliseen tiedekuntaan erilliseksi yksiköksi vuoden 2011 alusta. Keskus on toimintavuosien aikana pyrkinyt säännönmukaisesti kehittämään toimintaresurssejaan (Liite 2). 8.1 Hallinto Tutkimuskeskuksen pitkän tähtäimen suuntaviivoista vastaa ohjausryhmä, jossa ovat monialaisesti edustettuina kaikki yhteistyökorkeakoulut, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja Turun kaupunki. Uusi ohjausryhmä asetettiin tehtäväänsä lääketieteellisen tiedekunnan dekaanin päätöksellä toimikaudelle Ohjausryhmä (taulukko 1) kokoontui uusin jäsenin toimintavuoden aikana kuusi kertaa. Ohjausryhmä käsitteli kokouksissaan mm. keskuksen strategista kehittämistä ja keskuksen toiminnan yleisiä suuntaviivoja ja talousasioita. Ohjausryhmälle järjestettiin myös kehittämistilaisuus elokuussa. Tilaisuuden ulkopuolisena kouluttajana toimi Maija Vähänmäki. Päivän aikana tarkasteltiin ohjausryhmän roolia ja tehtäviä sekä ideoitiin keskuksen toimintaa palvelevia ohjausryhmänkäytäntöjä. Tässä yhteydessä haluttiin tarkastella myös ohjausryhmän kautta avautuvaa toimijaverkostoa, joka pohjautui toimintavuoden alussa (12.1.) järjestettyyn keskustelutilaisuuteen. 8

10 Taulukko 1. Ohjausryhmän kokoonpano vuonna Suluissa varajäsenet. Turun yliopisto professori Olli Simell, lastentautioppi (puheenjohtaja) (professori Hasse Karlsson, psykiatria) erikoistutkija Elisa Poskiparta, psykologia (professori Katja Forssén, sosiaalityö) lehtori Päivi Pihlaja, kasvatustiede (erikoistutkija Juhani Tähtinen, kasvatustiede) dosentti Leena Koivusilta, sosiaalipolitiikka (tohtorikoulutettava Outi Sarpila) professori Hannu Salmela, tietojärjestelmätiede (tohtorikoulutettava Timo Kestilä, tietojärjestelmätiede) Åbo Akademi professor Susanna Simberg, logopedi (forskare Maria Österlund, litteraturvetenskap) professor Barbro Back, informationssystem (akademilektor Tomas Eklund, informationssystem) Turun ammattikorkeakoulu lehtori Terttu Parkkinen (tutkimus- ja kehityspäällikkö Esko Ovaska) tutkimus- ja kehityspäällikkö Marjale von Schantz (koulutusjohtaja Kaija Lind) Yrkeshögskolan Novia överlärare Pia Liljeroth, vård och sociala området (programansvarig lärare Mona Bischoff, medborgaraktivitet och ungdomsarbete ) Diakoniaammattikorkeakoulu (tutkija-lehtori Raija Roslöf) yliopettaja Terhi Rissanen Humanistinen ammattikorkeakoulu (aluekoordinaattori Kari Keuru) lehtori Matti Pesola Turun kaupunki palvelujohtaja Sirpa Kuronen (tutkimus- ja kehitysjohtaja Päivi Sannola) Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri (ylilääkäri Jussi tutkimusylilääkäri Päivi Rautava Mertsola) 8.2 Henkilöstö Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa suoraan ja siihen linkittyneenä toimi vuonna 2012 vaihtuva joukko tutkijoita sekä tutkimuksissa avustavaa henkilökuntaa. Henkilökunnan työsuhteet on solmittu Turun yliopiston, Åbo Akademin tai Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Toimintavuoden lopussa Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksessa oli 11 työntekijää. Työntekijöistä 7 henkilöllä oli akateeminen loppututkinto. Vuoden 2012 alusta Maija Leino aloitti keskuksessa toimistosihteerin ammattitutkintoon tähtäävän oppisopimuskoulutuksen. Vuoden 2012 aikana keskuksessa järjestettiin erikseen henkilöstön virkistäytymistä sekä kehittämistä koskevia päiviä. Keskuksen henkilökunta vietti virkistäytymispäivää ( ) retkeillen Kuhankuonon maastossa. Marraskuussa ( ) vietettiin keskuksen pikkujouluja teatteriravintolassa stand up esityksen merkeissä. Henkilökunnan kehityskeskustelut käytiin kesäkuussa. Henkilöstökunnalle suunnattu kehityspäivä järjestettiin joulukuussa ( ). Paikkana toimi Turun yliopiston kasvitieteellisen puutarhan seminaaritila. Ulkopuolisena kouluttajana oli Maija Vähämäki Turun yliopistosta. 9

11 Kuluneen toimintavuoden 2012 aikana henkilökunta osallistui säännöllisesti Turun yliopiston järjestämään ajankohtaiseen henkilöstölle suunnattuun koulutus- ja seminaaritoimintaan. Kuukausipalavereja pidettiin yhteensä 7 kertaa ja niissä käsiteltiin keskuksen yleisiä asioita. Lisäksi kahdessa palaverissa oli ulkopuolinen alustaja: Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta (Anna Kirveennummi) ja Funktionaalisten elintarvikkeiden kehittämiskeskuksesta (Mari Sandell). Uutena asiana otettiin käyttöön viikkovartit jäntevöittämään kanssa alkavan viikon työtehtävien hahmottamista 8.3 Talous Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toiminnan rahoituksen perustana oli myös vuonna 2012 taustaorganisaatioiden myöntämä rahoitus (taulukko 2). Tutkimustoiminta rahoitettiin eri lähteistä saatavilla apurahoilla. Taulukko 2. Arvio budjettitoteumasta vuosilta 2012, 2011 ja Perusrahoitus Liiketoiminnan tuotot Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot ** (Sisältää ÅA 60000, TKU 20000, VSSHP ) (Sisältää ÅA 60000, TKU 20000, VSSHP ) (Sisältää ÅA 60000, TKU VSSHP ) Valtionavustukset (Akatemia, TEKES) Siirtyvät edelliseltä vuodelta Muut tulot (jaksotus) Käyttökorvaukset TUOTOT YHTEENSÄ Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Lomarahat Poistot ja arvonalentumiset Aineet, tarvikkeet ja tavarat Palvelujen ostot (infrastruktuurin rakentaminen) Tilavuokrat ja muut vuokrat Matkakulut Apurahat Kirjallisuus Käyttöoikeudet ja patentit -814 Muut vapaaeht. henkilöstökulut Postikulut Muut kulut Arvonlisäverot TOIMINNAN KULUT Muut sisäiset erät (yk-lisät, yliopisto) TILIKAUDEN TULOS *Alv-kustannukset erikseen vuoden 2009 osalta. Vuosien 2010 ja 2011 menot sisältävät arvonlisäveron. **Sisältää Åbo Akademin, VSSHP:n ja Turun kaupungin rahoituksen sekä säätiöiden myöntämän rahoituksen 10

12 LIITE 1. Julkaisut, seminaariesitykset ja yleisöluennot sekä opinnäytteet 2012 Artikkelit Junnila R, Aromaa M, Heinonen OJ, Lagström H, Liuksila PR, Vahlberg T, Salanterä S. The Weighty Matter Intervention: A Family-Centered Way to Tackle an Overweight Childhood. Journal of Community Health Nursing 2012;29: Kainulainen L, Peltola V, Seppänen M, Viander M, He Q, Lokki ML, Ruuskanen O. C4A deficiency in children and adolescents with recurrent respiratory infections. Hum Immunol 2012;73: Lagström H, Rautava P, Kaljonen A, Räihä H, Pihlaja P, Korpilahti P, Peltola V, Rautakoski P, Österbacka E, Niemi P, Simell O. Cohort Profile: Steps to the Healthy Development and Well-being of Children (the STEPS Study).Int J Epidemiol 2012 Nov 9. [Epub ahead of print] Lagström H, Talvia S, Pahkala K, Salo P, Saarinen M, Myyrinmaa A, Niinikoski H. Toisen asteen koulutusvalinnan yhteys nuorten ruokatottumuksiin - STRIP projekti. Sos Lääk Aikak 2012;49: Mäkelä J, Lagström H, Laitinen K. Uusi mittari ravitsemusohjauksen tueksi. Suom Lääkäril 2012;67: Mäkelä J, Linderborg K, Niinikoski H, Yang B, Kallio H, Lagström H. Breast milk fatty acid composition differs between overweight and normal weight women. Eur J Nutr May 26. [Epub ahead of print] Niinikoski H, Pahkala K, Ala-Korpela M, Viikari J, Rönnemaa T, Lagström H, Jokinen E, Jula A, Savolainen MJ, Simell O, Raitakari OT. Effect of Repeated Dietary Counseling on Serum Lipoproteins from Infancy to Adulthood. Pediatrics 2012;129:e Pahkala K, Heinonen OJ, Lagström H, Hakala P, Hakanen M, Hernelahti M, Ruottinen S, Sillanmäki L, Rönnemaa T, Viikari J, Raitakari OT, Simell O. Clustered metabolic risk and leisure-time physical activity in adolescents: effect of dose? Br J Sports Med 2012;46: Tuominen M, Kaljonen A, Ahonen P, Rautava P. Does the organizational model of the maternity health clinic have an influence on women s and their partners experiences? A service evaluation survey in Southwest Finland. BMC Pregnancy and Childbirth 2012 Sep 14;12:96. doi: / af Ursin P, Haanpää L. Nuorten osallistuminen luupin alla. Kyselytutkimus lounaissuomalaisten nuorten yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Nuorisotutkimus 2012;1: Kirja-artikkelit ja raportit Haanpää L, af Ursin P, Matarma T. Kouluikäisten liikuntasuhde luupin alla - kyselytutkimus 6.- ja 9.- luokkalaisille. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 3/2012. Turun yliopisto. Lähteenmäki M. Vauvaperheiden isien näkemyksiä sosiaalisesta tuesta. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 4/2012. Turun yliopisto. Matarma, T. Mitä on liikunta? Laadullinen tutkimus 6.- ja 9.-luokkalaisten liikuntakäsityksistä ja suhteesta liikuntaan. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen julkaisuja 5/2012, Turun yliopisto. Seminaariesitykset ja abstraktit Ahlqvist-Björkroth S, Junttila N, Korja R, Pajulo M, Aromaa M, Räihä H. Marital sat-isfaction and parent s prenatal attachment representations: Individual and inter-parental effects. Inf Mental Hlth J 2012;Supplement 33: Karppinen S, Vuononvirta J, He Q, Waris M, Peltola V. Effects of rhinovirus on bacterial colonization in infants with wild or variant types of mannose-binding lectin and toll-like receptors 3 and 4. 29th Annual Meeting of the Nordic Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases (NSCMID), Helsinki, Finland, Lagström H. Breastfeeding and growth during first 13 months of age in Finland at 1990 and th Nordic Nutrition Conference, Reykjavik 3-5 June

13 Lähteenmäki M, Lagström H. Pikkulapsiperheiden isille tärkeät tukiverkostot ja voimavaranlähteet. Perhetutkimuksen päivät Jyväskylä Launokorpi H, af Ursin P. Lounaissuomalaisten nuorten osallisuus luupin alla. Kasvatustieteen päivät 2012 ( ). Helsinki: Helsingin yliopisto. Matarma T. What do children and youth comprehend as physical activity? A qualitative study. Zentralinstitut für Lehr-Lehrforschung, Herbsttagung 2012, Symposium im Nürnberg, Germany. ( ). Räihä H, Junttila N, Ahlqvist-Björkroth S, Korja R, Piha J., Rautava P, Lindstedt J, Tammisto R, Aromaa M. Perheiden hyvinvointi ja vuorovaikutus lapsen kehityksen kontekstina. Psykologia kongressi, Turku, Schuez-Havupalo L, Karppinen S, Kaljonen A, Jartti T, Waris M, Peltola V. Infant swimming and incidence of bronchiolitis29th Annual Meeting of the Nordic Society of Clinical Microbiology and Infectious Diseases (NSCMID), Helsinki, Finland, af Ursin P, Haanpää L. e Motion a web tool to teach and motivate pupils to be physically active and to make healthy everyday choices. Extended abstract. II World Forum on Physical Education and School Sport , Havana, Cuba. ISBN: af Ursin P, Haanpää L. Predicting Physical Activity of Finnish Adolescents: The Role of Attitudes, Norms and Control factors. International Conference on Motivation ( ). Frankfurt am Main: Goethe University of Frankfurt am Main, af Ursin P. Explaining Cultural Participation in Childhood - an Application of the Theory of Planned Behavior to German and Finnish elementary School children. Herbsttagung des ZiLL ( ). Nürnberg: Friedrich-Alexander University of Erlangen Nürnberg, af Ursin P. Perhe kulttuuripääoman lähteenä koulu sen vahvistajana? Kasvatustieteen päivät 2012 ( ). Helsinki: Helsingin yliopisto. Vuononvirta J, Peltola V, Barkoff AM, Mertsola J, He Q. Difference in cytokine production among healthy infants with and without colonization of common Gram-positive bacteria in nasopharynx. 30th Annual Meeting of the European Society for Paediatric Infectious Diseases (ESPID), Thessaloniki, Greece, Waris M, Toivonen L, Rulli M, Peltola V. MxA response in respiratory virus infections diagnosed by PCR. 15th Annual Meeting of the European Society for Clinical Virology (ESCV), Madrid, Spain, Yleisöluennot ja sanomalehtikirjoitukset Haanpää L, af Ursin P. Hei me chillataan ja ihan omasta tahdosta Alakerta: Sanomalehti Turun Sanomat Lagström H, af Ursin P. Nuori tarvitsee kuuntelijaa ja suojaavia kokemuksia. Alakerta: Sanomalehti Turun Sanomat Lagström H, af Ursin P. Näinkö on? Anna nuorelle tulevaisuus välitämmekö? ( ). Turku: Turun yliopisto, Lähteenmäki M. Vauvaperheiden isillä on asiaa. Hyvän kasvun avaimet seminaari. Turku af Ursin P. Tavoittaako kirjasto nuoret? Esitetty Turun kirjamessujen 2012 miniseminaarissa: EHKÄISE AJOISSA! kirjasto nuorten arjessa ( ). Opinnäytetyöt Färkkilä-Järvinen M. Parisuhdetyytyväisyys vanhemmuuden transitiossa ja vauvan yöheräily. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto, psykologia Holmberg EH. Parisuhdetyytyväisyys ja perheen triadinen vuorovaikutus. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, psykologia Juhola J. Isän masennus ja lapsen varhainen kielenkehitys. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, psykologia

14 Kekkonen M. Isien käsitys perheen toimintakyvystä raskausaikana ja mielikuvat syntyvästä lapsesta. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto, psykologia 2012 Lakima E. Autismin kirjo ja taaperot. Tutkimus autismin kirjon varhaisten merkkien esiintymisestä Varsinais-Suomessa. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto, erityispedagogiikka Lamminpää E. Parisuhdetyytyväisyys ja sensitiivisyys vanhempi-lapsi vuorovaikutuksessa. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto, psykologia Lenkkeri T. Varhaisen vuorovaikutuksen ja ääntelyn kehitys lapsen ensimmäisen elinvuoden aikana. Pro gradu tutkielma logopedia Li W. Exploring the Contribution of Welfare Factors to Respiratory Infections among Children. Pro gradu -tutkielma. Åbo Akademi, tietojärjestelmätiede Lindroos J. Mieleenpainuvia liikuntakokemuksia ja niiden vaikutus lasten ja nuorten liikunnan harrastamiseen. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto, kasvatustiede Myllyniemi A. Vanhempien masennus raskausaikana yhteys mielikuviin tulevasta lapsesta. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto, psykologia Nummela M. Raskausajan liikunnan yhteys synnytyksenjälkeiseen masennukseen. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto, psykologia Rantala E. Lapsen temperamentin yhteys perheen triadiseen vuorovaikutukseen. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, psykologia Sipilä K. Peruskoulunsa päättävien koulukokemukset ja tulevaisuuden suunnitelmat luupin alla Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, kasvatustiede 2012 Sonne V. Perhe, vanhemmuus ja lapsen sosio-emotionaalinen varhaiskehitys. Pro gradu tutkielma. Turun yliopisto, erityispedagogiikka Yli-Savola A. Poikkeavan kielenkehityksen esiintyvyys, periytyvyys ja lähisuvussa esiintyvien kielellisten vaikeuksien yhteys lapsen ensisanaston kokoon 13 kuukauden iässä. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, logopedia

15 LIITE 2. Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen toimintaa lukuina vuosina Perusrahoitus Mittarit Vuosi 2007 Vuosi 2008 Vuosi 2009 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi TY TY TY TY TY TY ÅA TuKKK TuKKK ÅA ÅA ÅA TKU ÅA ÅA TKU TKU TKU TKU TKU VSSHP VSSHP VSSHP Palkkamenot Tutkimus Rahoitus 35 % ( ) 81 % ( ) 80 % ( ) 79 % ( ) 72 % ( ) 64% ( ) Infrastruktuuri Tilat, laitteet Kansainväliset julkaisut Lääkärinvastaanottotila (1) 1 kpl 2 kpl 5 kpl 220 henkilöä 220 henkilöä 230 henkilöä 247 henkilöä 234 henkilöä 222 henkilöä Vastaanottotilat (lääkäri, hoitaja), laboratorio, 4 syväjääpakastinta Lääkärinvastaanottotilat (2), hoitajan vastaanottotilat (2), näytteenottolaboratorio, 4 syväjääpakastinta Lääkärinvastaanottotilat (2), hoitajan vastaanottotilat (2), näytteenottolaboratorio, 4 syväjääpakastinta, Inbodykehonkoostumuslaite Lääkärinvastaanottotilat (2), hoitajan vastaanottotilat (2), näytteenottolaboratorio, 4 syväjääpakastinta, Inbodykehonkoostumuslaite Lääkärinvastaanottotilat (2), hoitajan vastaanottotilat (2), näytteenottolaboratorio, 4 syväjääpakastinta, Inbodykehonkoostumuslaite Ln-tutkijattiedotuslista Koulutusyhteistyö Jatko-opiskelijat 1 2 henkilöä 3 henkilöä 9 henkilöä 16 henkilöä 17 henkilöä Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Kv-yhteistyö Opinnäytteet 3 kpl 7 kpl 3 kpl 4 kpl 15 kpl Harjoittelupaikat 1 amk-opiskelija 1 yo-opiskelija 1 yo-opiskelija 3 yo-opiskelijaa 5 yo-opiskelijaa 4 yo-opiskelijaa Tutkijaseminaarit 2 kpl 2 kpl 2 kpl 2 kpl 2 kpl 2 kpl Oma julkaisusarja 1 julkaisu 1 julkaisu 3 julkaisua Yleisöseminaarit 3 kpl 4 kpl 3 kpl 7 kpl 4 kpl 3 kpl Osallistuminen kvkongresseihin 6 kpl 5 kpl 5 kpl 9 kpl 1 Käyttävät keskuksen tutkimushankkeissa kerättyjä aineistoja 14