Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry.

Transkriptio

1 Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. 1 TOIMINTAKERTOMUS 2014

2 2 Sisällysluettelo JOHDANTO 3 1. KULTTUURI-, HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA 5 Merkittäviä asioita vuonna TAVOITTEET Kehittäminen ja hanketoiminta Kerhotoiminta Koulutus Tapahtumat Kansainvälinen toiminta JÄRJESTÖTOIMINTA Jäsenyhdistysten toiminnan kehittäminen Koulutus Jäsenpalvelut VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ Viestintä Yhteistyöverkostot HALLINTO JA TALOUS Hallinto Toimisto ja henkilöstö Talous 29 Allekirjoitukset 31 Liitteet Opintokerhoavustukset Kurssitoiminta-avustukset Jäsenseurat toiminta-alueisiin jaettuna 34 Tapahtumakalenteri Kostyymin mainos 38 Kuvia Dääns leiriltä 39 Yhteystiedot 40

3 3 JOHDANTO Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n vuosisuunnittelua ohjasi Jyväskylän nuorisoseurakokouksen hyväksymä strategia Nuorisoseurat 2020 sekä kolmivuotisohjelma Nuorisoseurajärjestön kärkihankkeet Toimintamme arvot ovat osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdenvertaisuus. Toiminta-ajatuksemme mukaan kasvatus- ja harrastustoimintamme edistää lasten ja nuorten kokonaisvaltaista kasvua sekä aktiivista ja vastuullista kansalaisuutta. Eri-ikäisten yhdessä toimiminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja yhdenvertaisuutta sekä lisää hyvinvointia. Visionamme on, että vuonna 2020 nuorisoseurat on Suomen merkittävin kulttuurisen lapsi- ja nuorisotyön toimija. Keskeiset toimenpiteet vuonna 2014 olivat: - Järjestämme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia - Edesautamme lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista nuorisoseuroissa - Kehitämme ja järjestämme ohjaajakoulutusta - Pidämme huolta ohjaajien jaksamisesta ja virkistäytymisestä ohjaajahuollon avulla - Teemme paikallista nuorisoseuratoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi - Kerromme toiminnastamme avoimesti ja aktiivisesti - Kehitämme vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja - Pidämme yllä ja tuemme järjestön tanssin osaamiskeskusta Kärkihankkeet olivat: 1. LAPSET JA NUORET PARASTA! Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä olivat 1. Järjestimme lapsille ja nuorille suunnattuja tapahtumia 2. Edesautoimme lasten ja nuorten osallistumista ja vaikuttamista nuorisoseuroissa 3. Edistimme harrastustoiminnan käynnistymistä, ylläpitoa ja kehittämistä toimintamallein ja materiaalein 4. Pidimme yllä tanssin osaamiskeskusta 5. Loimme kulttuurisen vuorovaikutuksen mahdollisuuksia niin, että jokainen lapsi ja nuori voi osallistua kansainväliseen tai monikulttuuriseen toimintaan 6. Teimme yhteistyötä sekä edunvalvontaa 2. OHJAAJAT JALUSTALLA Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä olivat 1. Järjestimme ohjaajakoulutusta ja markkinoimme niitä 2. Järjestimme tanssitoimijoiden tapaamisen yhteistyössä uudenmaan kanssa 3. Pidimme huolta ohjaajien jaksamisesta ja virkistäytymisestä ohjaajahuollon avulla 4. Motivoimme ja innostimme ohjaajia 5. Mahdollistimme ammattiopettajien, harrasteohjaajien ja seuratoimijoiden yhteistyön

4 3. ME OLLAAN UPEITA! ASENNE RATKAISEE 4 Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä olivat 1. Teimme paikallista nuorisoseuratoimintaa näkyväksi ja tunnetuksi paikallisesti, alueellisesti sekä valtakunnallisesti 2. Kerroimme toiminnastamme avoimesti ja aktiivisesti 3. Olimme aktiivinen toimija 4. Edistimme hyvää yhteishenkeä innostamalla ja nostamalla esiin kannustavia ja positiivisia esimerkkejä 4. MISSÄ NUORET SIELLÄ NUORISOSEURAT Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä olivat 2. Käytimme kaupunkeihin ja kasvukeskuksiin soveltuvia olemassa olevia toimintamalleja ja kehitimme uusia toimintatapoja 3. Opettelimme käyttämään sosiaalista mediaa uutena toimintaympäristönä ja nuorten kohtaamisen areenana 4. Olimme mukana luomme kaupunki- ja kasvualuestrategiaa 5. MUKANA OLLAAN! - VAPAAEHTOISTOIMIJAT TOIMINNAN KIVIJALKA Toimenpiteet tärkeysjärjestyksessä olivat 1. Olimme mukana pohtimassa vapaaehtoistoiminnan toimintamalleja 2. Nostimme esiin vapaaehtoistoimintaa ja toimijoita positiivisella tavalla

5 1. KULTTUURI- JA HARRASTUS- JA KANSAINVÄLINEN TOIMINTA Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n tavoitteena oli omalla alueellaan vahvistaa järjestön roolia nuoriso-, kulttuuri-, sivistys- ja liikuntakentässä sekä huomioida alati kasvava kansainvälisyys toiminnassa. Piirijärjestö tuki seurojen toimintaa ja vastasi nuorisoseurojen toimintaedellytysten kehittämisestä omalla alueellaan. Piirijärjestö toimi seurojen yhdyssiteenä. Piirijärjestön palvelutakuu edisti seurojen vapaaehtoistoimintaa, huolehti seuratoiminnan jäsen- ja toimintatietojen keruusta, järjesti harrastustoimintaa tukevaa koulutusta ja tapahtumia ja antoi seuroille ohjausta ja neuvontaa mm. hanketoimintaan ja seurantalojen ylläpitoon liittyvissä asioissa. Aluetta kehitettiin yhdessä liiton ja jäsenseurojen kanssa. Yksi tärkein haaste oli saada uusi jäsenhallintarekisteri-ohjelma, jokaisen jäsenseuran käyttöön! Järjestön organisaatiomuutoksen osalta Etelä-Häme säilytti keskusseura-roolinsa. Kansainvälisyys sai yhä enemmän painoarvoa, samoin toiminta tietoverkkojen ja sosiaalisen median luomissa yhteisöissä. Seuratoiminta tarjosi mahdollisuuden niin löyhään, yhden harrastuksen tai tapahtuman varaan rakentuvaan yhteisöllisyyteen, kuin vahvaan koko ihmisen elämänkaaren mittaiseen jäsenyyteen. Koulutustoiminnan toteutuksessa keskeisenä yhteistyökumppanina oli Opintokeskus Kansalaisfoorumi ja sen koulutussuunnittelija. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n jatkoi tanssin osaamiskeskuksen toiminnan kehittämistä ja yhteistyöverkoston luomista. Lisäksi kolmivuotisohjelman mukaisesti ohjaajat sekä lapset ja nuoret olivat toiminnan keskiössä. 5 Etelä-Hämeen tärkeimmät tapahtuma vuonna 2014 olivat: Lasten kansantanssiluokittelu Hollolan lukio, Salpakangas Tanssiohjaajien tapaaminen 13.4., Lahti Lasten kesäleiri Naumin leirikeskus, Sysmä. Yhteistyössä Uudenmaan kanssa. MM Mölkky Lahti Kisapuisto, Lahti Valtakunnallisesti ja kansainvälisesti oltiin mukana: Folklandia Silja Europa Lasten kansantanssiryhmien luokittelu Tampere SottiisiMoves Tampere Valt. tanssiohjaajien tapaaminen Kääntöpiiri , Tampere DÄÄNS leiri Lahdessa Lisäksi jäsenseurojen tapahtumissa: Takinkääntöviikko Mallusjoella Hollo ja Martta festivaali Hollolassa Kannustettiin seuroja osallistumaan näihin paikallisiin ja valtakunnalliseen tapahtumiin tiedottamalla tapahtumista jäsenistölle. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. kuului jäsenenä Suomen Nuorisoseurat ry:n ja Suomen Kansainväliseen Mölkkyliittoon.

6 6 MUITA MERKITTÄVIÄ ASIOITA VUONNA 2014 OLIVAT: Tanssin osaamiskeskus Vuoden aikana toteutettiin verkostoon liittyvät alueelliset tanssitoimijoiden tapaamiset. Tapaamisiin osallistuivat osaamiskeskuksesta Riia Niemelä ja Hannu Nipuli. Asiaan liittyen toteutettiin valtakunnallinen tanssitoimijoiden tapaaminen nimeltään Kääntöpiiri Tampereella 5, Dääns leiri toteutettiin Lahden Yhteiskoululla. Alueellinen tanssitoimijoiden tapaaminen Ensimmäistä kertaa järjestettiin yhteistyössä Uudenmaan kanssa alueellinen tanssitoimijoiden tapaaminen Lahdessa. Asia liittyy koko järjestön tanssiverkostoon. Teatterin osaamiskeskus Alueellinen teatteriväen tapaaminen yhteistyössä Uudenmaan kanssa järjestettiin ensimmäistä kertaa Porvoossa. Asia liittyy koko järjestön teatteritoimijoiden verkostoon. Henkilöstö Talous- ja hallintosihteeri Merja Ilmoniemi oli vuorotteluvapaalle ja hänen tehtäviään hoiti osaksi Anne-Mari Kuronen. Puvusto Kostyymi Puvustoa on vuoden aikana kehitetty ja sen toimivuutta ajettu sisään. Puvustonhoitaja Päivi Semerin apuna on ollut työllistetty Sini Rappumäki. Järjestön arpajaiset Järjestön Tekemisen Riemua arpajaiset päättyivät Arpajaiset onnistuivat hyvin ja Etelä-Häme myi eniten arpoja koko järjestössä, liki 2000 kpl. Seuroista Etelä-Hämeessä eniten arpoja myi Hollolan Ns. MM Mölkky 2014 ja Tanssiva Lahti MM Mölkky järjestettiin kaksipäiväisenä tapahtumana Lahdessa Kisapuistossa. Tapahtuman käytännön järjestelyistä vastasi Lahden Tanhuujat sekä keskusseuran puolesta Anne-Mari Kuronen. Päivi Semeri, Marjo Aalto ja Hannu Nipuli sekä tärkeänä apuna Ossi Arvela. Tanssiva Lahti tapahtumaa ei järjestetty, vaan sen järjestämisoikeus annettiin Päijät-Hämeen Tanssialan Tuelle. Tuki ei kuitenkaan saanut kaupungilta toivottua avustusta ja näin ollen tapahtumaa ei vuonna 2014 järjestetty. SottiisiMoves Pispalan Sottiisi yhteistyössä Nuori Kulttuuri -säätiön kanssa järjesti kesäisen suurtapahtuman Tampereella Barnlek Yhteispohjoismainen lasten ja nuorten kansantanssitapahtuma järjestettiin Islannissa. Etelä-Hämeestä tapahtumaan osallistui Samut ja Saarat Hollolan Nuorisoseurasta. Juhlat Nurmijärven Tanssi- ja musiikkiyhdistyksen Pörriäiset 40v. Suopellon Ns. 100v.

7 Palkinnot/Nimeämiset Etelä-Hämeen Vuoden Hermanniksi nimettiin Harri Piho Riihimäeltä, Riihimäen kansantanssijoista ja vuoden nuorisoseuraksi nimettiin Onkiniemen Nuorisoseura, Sysmästä. Etelä-Hämeen ja Uudenmaan vuoden kansantanssiohjaajaksi valittiin Sini Hirvonen Karjalan Nuorista, Uudeltamaalta. Kiertopalkinto ja koulutusstipendi annettiin nimityksen yhteydessä Kalevan Nuorten luokittelutapahtumassa Hollolan lukiolla, Salpakankaalla Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n puvustonhoitaja Päivi Semeri palkittiin Elämäntyö palkinnolla ravintola Casselissa pidetyssä Päijät-Hämeen Tanssialan Tuen gaalassa. Järjestön Vuoden ohjaaja 2014 palkinto myönnettiin kahdelle ohjaajalle: Motoran tanssiohjaaja Mari Lehikoiselle Joensuusta ja Ilmajoen nuorisoseuran teatteriohjaaja Leena Koivulalle Karvialta. Järjestön vuoden nuorisoseuraksi nimettiin Ulmalan Nuorisoseura Ylä-Savosta. Nuorisoseurapäivän juhlaan osallistuivat Etelä-Hämeestä Mikko Semeri ja Hannu Nipuli. 7 TAVOITTEET 1.1. Kehittäminen ja hanketoiminta Kansantanssitoiminta Nuorisoseuraliikkeen kansantanssitoiminta on yhteisöllistä kulttuuritoimintaa. Se tukee yksilön elinikäistä oppimista ja kasvamista vastuulliseksi toimijaksi ryhmässä kehittäen fyysisiä ja motorisia taitoja sekä sosiaalisia valmiuksia. Toiminta tarjoaa elämyksiä ja tavoitteita kaikenikäisille harrastajille. Nuorisoseuraliikkeen kansantanssitoiminnan painopiste oli lasten ja nuorten harrastamisessa. Toiminta kunnioittaa perinteitä samalla uutta luoden. Kansantanssi tarjosi mahdollisuuksia sosiaalisesta yhdessäolosta ammattimaiseen näyttämötaiteeseen. Jokaiselle harrastajalle löytyy omien tavoitteidensa mukainen rooli yhteisössä. Harrastuksen myötä on mahdollista kokea kulttuurien erilaisuutta ja tutustua ihmisiin eri puolilta maailmaa. Tanssitoiminta Keskusseura on edistänyt kansantanssitoimintaa koulutuksen, tapahtumien ja tiedotuksen keinoilla. Keskusseura on tiedottanut valtakunnallisista tapahtumista ja koulutuksesta. Tanssitoimintaa on suunniteltu, toteutettu ja tiedotettu yhteistyötahojen kanssa. Elssa Antikainen, Pia Pyykkinen, ja Hannu Nipuli toimivat arviointiraadissa lasten kansantanssiluokittelussa Hollolassa. Raadin sihteerinä oli Riia Niemelä. Tanssitaloja pitivät alueella Hollolan Ns. Kukossa ja Matit ja Maijat ry. Hollolan lukiolla. Hannu Nipuli kuului Sottiisin päätoimikuntaa.

8 8 Hannu Nipuli toimi kansantanssijärjestöjen yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana sekä kuului Kansanmusiikin ja tanssin Edistämiskeskuksen hallitukseen (KEK). Riia Niemelä kuului jäsenenä Nordlek neuvostoon sekä toimi Folklore-Suomi Finlandin sekä kansantanssijärjestöjen yhteistyötoimikunnan sihteerinä. Päivi Semeri kuului Lahden seudun tanssinammattilaiset ry:n hallitukseen ja Päijät-Hämeen Tanssialan Tuki ry:n hallitukseen varajäsenenä. Tanssin osaamiskeskus Tanssin Osaamiskeskukselle vuosi 2014 oli kolmas toimintavuosi, jonka aikana sen toimintaa on kehitetty ja tehty tunnetuksi. Tanssin Osaamiskeskusta tehtiin tunnetuksi kertomalla siitä ja sen toiminnasta alueellisissa tanssitoimijoiden tapaamisissa ympärimaata, valtakunnallisessa Kansantanssin kääntöpiirissä ja muissa järjestön tapahtumissa ja viestinnässä. Vuoden aikana järjestettiin kursseja, koulutuksia sekä oltiin mukana järjestön omien tapahtumien toteuttamisessa (Folklandia, SottiisiMoves, Lasten kansantanssiluokittelu, DÄÄNS leiri). Vuoden aikana oltiin myös aktiivisesti yhteydessä järjestön tanssitoimijoihin ympäri maata muun muassa keskitetyillä puhelinkierroksilla, sähköpostin ja tanssitiedotteen välityksellä sekä kotisivujen ja sosiaalisen median kautta. Vuoden aikana käynnistettiin tanssitoimijoiden verkoston toiminta. Alueellisia tapaamisia järjestettiin seuraavasti: 7.3. Länsi-Suomi (Varsinais-Suomi, Satakunta, Häme) Etelä-Suomi (Etelä-Häme ja Uusimaa) 3.5. Saimaa + Kymenlaakso 7.5. Pohjois-Pohjanmaa 8.5. Etelä-Pohjanmaa Lappi Itä-Suomi (P-Karjala, P-Savo, Ylä-Savo) Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Suomen Nuoriso-opiston kanssa tehtiin yhteistyötä kahden kurssin yhteydessä. Tanssin Osaamiskeskuksesta oli edustajat kansantanssin yhteistyötoimikunnassa, Nordlek-komiteassa, Nuorisoseurojen koulutustoimikunnassa sekä lastenkulttuurin osaamisverkostossa. Tanssin Osaamiskeskus piti yhteiskokouksia Nuorisoseurojen tanssin verkoston (Tanssin Osaamiskeskus, Pispalan sottiisin henkilökunta, Taiteelle tekijöitä hanke, Pohjois-Karjalan aluetoimisto) kanssa vuoden aikana neljä (4) kertaa. Yhteiskokouksissa suunniteltiin tulevia tapahtumia ja koulutuksia. Riia Niemelä yhteistyössä tanssin osaamiskeskuksen verkoston kanssa vastasi järjestön kuukausittain ilmestyvän tanssitiedotteen kokoamisesta. Tanssin Osaamiskeskus oli kiinteästi mukana SottiisiMoves tapahtuman yhteisohjelmien taiteellisessa työskentelyssä ennen tapahtumaa ja tapahtuman aikana. Kääntöpiiri Tampereella Ensimmäistä kertaa toteutettiin tanssitoimijoiden verkostoon liittyvä valtakunnallinen tapaaminen.

9 Hannu Nipuli vastasi vuoden 2014 SottiisiMoves tapahtuman yhteisohjelmien koreografien valinnasta yhteistyössä Sottiisin kanssa. Vuoden 2014 yhteisohjelmien tekijöinä olivat: Minna Loikkanen, Riia Niemelä, Tanja Kilpiö, Tommi Semeri, Eero Häkkinen ja Antti Savilampi. Musiikista vastaa Olli Kari. Yhteisohjelmien tuottajana toimii Jussi Kaijankangas. Lisäksi seuraavat: Osaamiskeskus osallistui myös lasten kulttuurin osaamiskeskuksen kokouksiin. Vuoden 2014 Barnlek tapahtuma järjestettiin Islannissa. Osaamiskeskus tiedotti tapahtumasta. Osa kokouksista pidettiin SKYPE:n välityksellä. Tapahtumiin osallistuminen 2014 Folklandia Silja Europa. Tanssin osaamiskeskus oli mukana suunnittelemassa tapahtumaa ja markkinoi tulevia kursseja, tapahtumia laivalla. Päävastuu markkinoinnista oli Riia Niemelällä. Riia osallistui myös ennen risteilyä järjestettyyn FolkForum seminaariin Päijät-Hämeen Tanssialan Tuki ry:n Tanssigaala ravintola Casselissa, lahdessa. Gaalaan osallistuivat Tuki ry:n jäsenyhdistykset ja heidän tukijansa. Keskusseurasta gaalaan osallistuivat Päivi Semeri ja Riia Niemelä. Päivi Semeri palkittiin gaalassa Tanssin Elämäntyö palkinnolla. Tanssin osaamiskeskuksen kurssit suunniteltiin Etelä-Hämeen toimistolta. Osaamiskeskuksen työntekijä Riia Niemelä apuna Hannu Nipuli suunnittelivat ja toteuttivat kurssit. Lisäksi kurssimateriaalin tuottamisessa auttoi Anne-Mari Kuronen. Kaikki kurssit toteutettiin yhteistyössä Suomen Nuorisoseurat ry:n kanssa. Vuosi 216 on Tanssin Riemuvuosi Vuonna 2016 tulee kuluneeksi 150 vuotta ensimmäisestä suomalaisesta todennetusta kansantanssiesityksestä. Tämä tapahtui Helsingin Säätytalolla Tätä tapahtumaa tullaan vuonna 2016 juhlistamaan monin eri tavoin. Vuoden suunnittelu aloitettiin järjestössämme Sottiisin järjestämällä yhteisseminaarilla Saarenmaalla. Etelä-Hämeestä seminaariin osallistui Riia Niemelä ja Hannu Nipuli. Asiaan liittyvä kansantanssijärjestöjen yhteinen seminaari pidettiin Lahdessa, Hannunsalilla Seminaarin järjesti Folklore Suomi Finland. Seminaariin osallistuivat Riia Niemelä ja Hannu Nipuli. Vuonna 2014 kursseja olivat seuraavat: Kansantanssiohjaajien peruskurssit II jakso Lahdessa, Hannunsalilla. Kouluttajina toimivat Susanna Kivinen ja Pirita Laiho. Kurssivastaavina toimivat Riia Niemelä ja Anne-Mari Kuronen. Kurssilaisia19 henkeä. Kansantanssiohjaajien peruskurssin III jakso Lahdessa, Hannunsalilla. Kouluttajina toimivat Susanna Kivinen ja Pirita Laiho. Kurssivastaavina toimit Riia Niemelä. Kurssilaisia19 henkeä. Täpinää tassuihin kurssi Lahdessa. Kurssilaisia 10 ja kouluttajana toimi Anu Kokkonen. 9

10 Piilometsän tansseja kurssi 5.4. Lahdessa. Kurssilaisia 10 ja kouluttajana toimi Jutta Wrangen. 10 Tanssitalo-ohjaajien täydennyskurssi Mikkelissä. Kouluttajan toimi Petri Kauppinen ja kurssisihteerin Riia Niemelä. Kurssilaisia 15 henkeä. Kansantanssiohjaajien peruskurssit I jakso Kempeleellä. Kouluttajina toimivat Hanna Poikela ja Kaisa Partanen. Kurssivastaavana Riia Niemelä. Kurssilaisia 11 henkeä. Kansantanssiohjaajien peruskurssit II jakso Kempeleellä Kansantanssiohjaajien peruskurssit III jakso Kempeleellä Tanssin osaamiskeskus tiedotti ja markkinoi Tempo Tenaviin ja Piilometsän tansseja koulutuksia. Tapahtumat vuonna 2014 Osaamiskeskus oli mukana seuraavissa tapahtumissa: Lasten kansantanssiryhmien luokittelut vuonna 2014 Barnlek 2014 Islannissa, yhteistyössä muiden lasten kansantanssitoimintaa harjoittavien järjestöjen kanssa mm yhteisohjelmat, matkajärjestelyt ja markkinointi. SottiisiMoves 2014 DÄÄNS leiri 2014 paikkana Lahti ja Lahden Yhteiskoulun tilat. Tanssin riemuvuosi 2016 valmisteluseminaari Saarenmaalla Teatteritoiminta Nuorisoseuraliikkeen teatteritoiminta on yleisesti tunnustettua, ajassa elävää, yhteisöllistä ja yksilöllistä kasvua tukevaa, taiteellisia ja kulttuurisia rajoja rikkovaa sekä paikallislähtöistä. Teatteritoiminnan innostavassa ytimessä ovat lapset ja nuoret. Kuluvan kolmivuotiskauden painopiste on lasten- ja nuorten teatteritoiminnan lisääminen ja kehittäminen. Tavoitteena on ryhmien ja ammattitaitoisten ohjaajien määrän kasvattaminen. Seurojen kesäteattereita on markkinoitu www-sivuilla. Teatteritoiminnan päävastuu on järjestön osaamiskeskuksella, joka sijaitsee Paukkulassa, Mikkelissä. Kulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Pasi Saarinen aloitti työnsä liiton palveluksessa. Pasi työpiste sijaitsee Jyväskylässä. Hannu Nipuli ja Pasi Saarinen vierailivat Lahden kaupunginteatterin uuden johtajan Ilkka Laasosen luona Etelä-Suomen teatteriagentin Tarja Hiltusen pidettiin palavereita ja suunniteltiin teatteriväen tapaamista. Kansanmusiikki Kansanmusiikkitoiminnan toteutuksesta vastasi pääsääntöisesti maakunnallinen kansanmusiikkiyhdistys Etelä-Hämeen Kansanmusiikin Ystävät. Keskusseura ja opintokeskus olivat mukana järjestämässä Lahdessa ensimmäistä kertaa toteutettua harmonikkaleiriä Leirin vastuuopettajana toimi Hannu Kella. Leiri toteutettiin Lahdessa Vaahterasalin tiloissa.

11 Liikunta Tavoitteena on ollut aktivoida seuroja aktiiviseen kuntoliikuntaan eri liikuntamuotojen parissa sekä järjestämään erilaisia liikuntatapahtumia ja tempauksia. Keskusseuran ja seurojen liikuntaharrastuksen pääpaino oli perheliikunnalla. Seurat järjestivät aluillaan liikuntatapahtumia. 11 Liitto järjesti järjestön työntekijöille askel-kampanjan loppuvuodesta. Kampanjan aikana, kolmen kuukauden aikana osallistujat merkitsivät ylös kävelyaskeleet. Kampanja toimi myös kilpailuna, jossa eniten askeleita kerännyt henkilö palkittiin. Lisäksi kaikki osallistujat saivat osallistumisesta palkinnoksi yhden vapaapäivän. Kisan voitti Keski-Suomen toiminnanjohtaja Jarmo Tupasela. Etelä-Hämeestä osa työntekijöistä osallistui kampanjaan. Nuorisotoiminta Toteutuma Nuorten Akatemia Luotiin toimintamalleja nuorten osallistumiseksi maakunnallisiin tapahtumiin ja aktivoitiin nuoria osallistumaan myös normaaliin seuratoimintaan. Nuorten Akatemia on nuorten koulutusfoorumi. Akatemian kautta nuoret osallistuvat korkeatasoiseen koulutukseen nuorisoseuraharrastuksensa ohessa. Akatemian avulla nuoret saivat lisäpisteitä oppilaitoksiin pyrkiessään siitä, että he toimivat aktiivisesti nuorisoseurassa. Nuorten toiminta nuorisoseurassa kirjattiin opintokirjaan. Nuorten toimintoja tuki ja valvoi tutorit. Akatemian puitteissa nuoret toteuttivat myös projekteja. Nuorten Akatemiaa ja sen opintokirjaa markkinoitiin eri yhteyksissä. Leipää ja kulttuuria työllistämishanke Hankehenkilöstöön kuuluvat projektipäällikkö sekä työvalmentaja. Projektipäällikkö vastaa hankkeen hallinnosta, taloudesta ja niiden seurannasta. Hän osallistuu myös hankkeen käytännön toteutukseen yhdessä työvalmentajan kanssa. Työvalmentajan vastuulla ovat hankkeen koulutuskokonaisuuksien suunnittelu ja käytännön toteutus. Projektipäällikkö työskentelee Lahdessa ja työvalmentaja Helsingissä. Projektipäällikön palkkaus tulee kokonaan Elyltä, koska hankkeen tavoitteena on työllistää yli 500 päivää työttömänä työnhakijoina olleita palkkatuen piiriin kuuluvia henkilöitä ja työvalmentajan palkkaukseen tulee 75% osuus Elyltä ja 25% Uudenmaan aluetoimistolta. Leipää ja kulttuuria työllistämishankkeen tavoitteena on vahvistaa pitkäaikaistyöttömien ja nuorten sosiaalista osaamista ja työvoimapoliittisia valmiuksia työllistämällä heitä kulttuuriseen nuorisotyöhön liittyviin tehtäviin. Työpaikkoja tarjoavat Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n alueella sekä Uudenmaan alueella toimivat nuorisoseurat ja nuorisoseurojen piirijärjestö sekä läheiset yhteistyötahot. Vuoden 2014 painopistealue on työllistäminen ja työkokeilutoiminnan koordinointi. Leipää ja kulttuuria hankkeelle oli asetettu määrälliseksi tavoitteeksi vuoden 2014 osalta työllistää noin 20 henkilöä palkkatuetussa työssä tai työkokeilussa samanaikaisesti. Hankkeessa vuoden 2014 aikana oli 26 henkilö palkkatuella ja kolme työkokeilun kautta. Palkkatuki jaksot olivat pääosin 12kk:ta kestäviä.

12 Leipää ja kulttuuria hankkeessa painotetaan määrällisten tavoitteiden ohessa myös laadullisia tavoitteita, kuten työsuhteiden pitkäkestoisuutta, työyhteisön kokonaisvaltaiseksi jäseneksi pääsyä, itsearvostuksen ja oman elämänlaadun parantumista työllistämisen tai työharjoittelun keinoin. Vuoden 2014 aikana järjestettiin Omat Elämät Työelämään koulutusta keväällä sekä syksyllä. Työnimikkeiden kirjo on ollut laaja mm. toimistotyöntekijöitä, mediaassistentti, puvustonharjoittelija, remonttimiehiä ym. Työllistettyjen työttömyyshistoriat ovat olleet hyvin erilaisia. Heidän koulutustaustansa on myös vaihdellut oppikoulusta akateemiseen loppututkintoon. Työllistetyt ovat tehneet useimmiten kuusituntisia työpäiviä ja heidän palkkansa koostui pääosin korkeimmasta korotetusta palkkatuesta ja mahdollisista kunta tai kaupunkilisistä. Hankehenkilöstö on ollut yhteydessä ja tavannut seurojen ihmisiä yhteisissä alueellisissa seuratapaamisissa kevään ja syksyn aikana sekä yksittäisiä seura käyntejä on ollut vuoden aikana eri seuroihin tarpeen mukaan. Sidosryhmät ja verkostoituminen Leipää ja kulttuuria työllistämishanke on tehnyt yhteistyötä alueilla toimivien nuorisoseurojen, kulttuuritoiminnan parissa toimivien muiden yhdistysten ja välityömarkkinoilla toimivien hankkeiden kanssa sekä TE -palveluiden, erityisesti työllistämisen tukipalveluiden kanssa. Hankkeella on omat kotisivut Hanke on tuottanut esitteitä sekä uutisia sähköisen median kautta. Verkostoitumista aktivoitiin muihin leipää ja kulttuuria hankkeisiin sekä muihin hankkeen toimintaa jollakin tavoin käytännössä tukeviin hankkeisiin. Hankkeiden projektipäälliköt / hanketyöntekijät ovat tavanneet yhteispalavereissa sekä työntekijäpäivillä vuoden aikana kolmesti. Hankkeen oma ohjausryhmä tapasi vuoden aikana keväällä yhdesti ja syksyllä yhdesti. Nuori Taide Nuori Taide on järjestön rekisteröimä tuotemerkki lasten- ja nuorten taidetoiminnalle, jossa lähtökohtana on taiteen perusopetus ja taiteen rooli kasvatuksellisena menetelmänä. Nuori Taide koulutus alkoi syksyllä 2013 ja jatkuu keväälle Syksyllä 2014 alkoi uusi koulutus. Kaksi Nuori Taide -ryhmä toimi teatteriohjaaja Laura Viippolan johdolla vuoden 2014 kevään. Ryhmät kokoontuvat Hannunsalilla ja ryhmiin kuuluu 20 nuorta, iältään 7-13 vuotta. Yksi uusi Nuori Taide ryhmä aloitti syksyllä 2014 saman vetäjän johdolla. Kokoontumispaikkana toimi edelleen Hannunsali Kerhotoiminta Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n keskeisenä toiminta-ajatuksena on luoda edellytyksiä paikallisten yhdistysten monipuoliselle kulttuuri- ja harrastustoiminnalle ja tukea tätä. Keskusseura toteutti tehtävää järjestämällä eri harrastusalojen ohjaajakoulutusta, järjestämällä maakunnallisia tapahtumia ja kilpailuita. Keskusseura tuotti laadukasta ja ajanmukaista ohjaajakoulutusta, tapahtumia ja kilpailuita. Etelä-Hämeen osaamista tanssin ja erityisesti kansantanssin osalta on kehitetty koko järjestöä palvelevaksi tanssinosaamiskeskukseksi. Lapset ja nuoret Lasten ja nuorten kerhoja on liki 90 eri puolilla Etelä-Hämettä. Kerhot toimivat paikallisten nuorisoseurojen yhteydessä. Niissä on monipuolisia harrastusmahdollisuuksia niin vasta-alkajille kuin taidoissa jo pidemmälle ehtineille. 12

13 Nuorisoseuralaisuuden ydin on lasten ja nuorten hyvinvoinnin lisääminen. Luomme mahdollisuuksia nuorten omalle toiminnalle ja vaikuttamiselle sekä järjestämme laadukasta harrastus- ja kerhotoimintaa. Nuorisoseurat järjestivät lasten ja nuorten harrastustoimintaa ja loivat edellytyksiä nuorten omalle toiminnalle nuorisoseuroissa. Liitto, aluetoimistot ja keskusseurat tukivat nuorisoseuroja nuorten oman toiminnan kehittämisessä koulutuksen, ohjauksen, hanketoiminnan ja tukimateriaalin avulla. Liitto, aluetoimistot ja keskusseurat järjestivät keskeisten harrastusalojen ohjaajakoulutusta ja tapahtumia kattavasti koko maassa. Nuoret vaikuttamaan Nuorisoseurat kasvattavat aktiiviseen kansalaisuuteen. Tarjoamme nuorille mahdollisuuden toimia ja osallistua suunnitteluun ja päätöksentekoon. Nuorisoseurat edistivät lasten ja nuorten kuulemista ja osallisuutta. Järjestön kaikilla tasoilla oli nuoria toiminnan suunnittelijoina ja päätöksentekijöinä samassa suhteessa kuin heitä on jäsenistössä. Nuorisoseurantaloja kehitettiin nuorten toimintatiloina Koulutus Ohjaajakoulutus ja huolto Lasten ja nuorten kerhoja ohjaavat lasten toiminnasta kiinnostuneet ja harrastusalaan perehtyneet vapaaehtoiset aikuiset ja nuoret. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat järjesti ohjaajakoulutusta ja välitti aineistoja kerhotoiminnan tukemiseksi. Knoppi-koulutus keskittyy ohjaamisen perustietoihin ja taitoihin sekä järjestön tuntemuksen lisäämiseen. Koulutus tarjosi eväitä ohjaajaharjoittelulle sekä myöhemmin lajikohtaiseen ohjaajakoulutukseen osallistumiselle. Knoppi- kerho-ohjaajakoulutuksen I jakso Munkkivuoressa Kerho-ohjaajakoulutus toteutettiin valtakunnallisen opetussuunnitelman mukaisesti. Koulutukseen osallistui 8 uutta kerho-ohjaajaa. Koulutus tehtiin yhteistyössä Uudenmaan kanssa. Kouluttajina toimivat Pirita Laiho ja Päivi Semeri. Knoppi- kerho-ohjaajakoulutuksen II jakso Lahdessa Kerho-ohjaajakoulutuksen toinen jakso toteutettiin kuten ensimmäinen paitsi paikkana Lahti. Leiriohjaajakoulutus Sysmässä (Naumin leirikeskus) Kerho-ohjaajakoulutukseen liittyen toteutettiin leiriohjaajakurssi yhteistyössä Uudenmaan kanssa. Paikkana oli Lahden kaupungin nuorisopalveluiden ylläpitämä leirikeskus Naumi, Sysmässä. Leiriohjaajapäiville osallistui kaikkiaan 11 henkeä. Pääkouluttajana toimi Pirita Laiho sekä Iija Filen. Tanssin koulutus antaa ohjaajille ja tanssijoille hyvät valmiudet sekä tanssimiseen että ohjaamiseen. Tavoitteena oli aktivoida harrastajia sekä esiintymistoimintaan keskittyviä ryhmiä ja tanssijoita.

14 14 Teatteritoiminnan ohjaajakoulutuksessa keskitytään erityisesti nuorten ja varhaisnuorten kanssa toimivien ohjaajien pedagogisten taitojen edistämiseen. Koulutuksessa painottuivat myös teatteritoiminnan sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tasot. Vuoden ohjaaja Nimettiin vuoden ohjaajaksi lasten kansantanssiohjaaja Etelä-Hämeen ja Uudenmaan alueelta. Seurat tekivät esityksiä vuoden ohjaajasta mennessä. Vuoden ohjaaja julkistettiin Etelä- Hämeen ja Uudenmaan yhteisessä maakunnallisessa luokittelutapahtumassa Hollolassa Lasten ja nuorten jäsenkortti Kaikille jäsenseurojen alle 16-vuotiaille toimitettiin tammikuussa jäsenkortti. Seurat vastasivat korttien välittämisestä jäsenilleen. Kerho-ohjaajien ohjaajakortti Keskusseura piti yllä ohjaajarekisteriä kaikista seurojen ilmoittamista kerho- ohjaajista. Toimisto toimitti ohjaajakortit suoraan ohjaajille. Ohjaajahuolto/ohjaajien olohuone Ohjaajien olohuone on malli ohjaajahuollon järjestämiseksi. Vuoden aikana ei järjestetty varsinaista ohjaajien olohuonetta. Alueellinen tanssitoimijoiden tapaaminen yhteistyössä Uudenmaan kanssa Järjestettiin yhteistyössä uudenmaan kanssa tapaaminen Hannunsalilla, Lahdessa. Tapaamiseen osallistui 8 henkeä. Tapaamisen suunnitteluun osallistuivat Pirita Laiho, Riia Niemelä, Eija Majoinen ja Hannu Nipuli. Tapahtuman sisältönä oli tutustua Etelä-Hämeen ja Uudenmaan alueella toimiviin ohjaajiin ja Tanssin osaamiskeskuksen työntekijöihin, kuulla toiveista, antaa palautetta ja vaikuttaa alueen tanssitoimintaan. Ohjelmassa oli lisäksi toiminnallista ohjelmaa, keskustelua ja lopuksi yhteinen päivällinen. Tapaamisessa valittiin edustajat valtakunnalliseen eri alueiden yhteiseen tapaamiseen Kääntöpiiriin. Etelä-Hämeen edustajiksi valittiin Sanna Maksimainen ja Minna Loikkanen Tapahtumat Maakunnallinen lasten tanssiryhmien luokittelu Hollolan lukio, Salpakangas Luokittelun tarkoitus oli innostaa tanssiryhmiä esiintymään toisilleen sekä arviointiraadille, joka antoi ryhmille ryhmän toimintaa kehittävää palautetta. Luokitteluun osallistui 16 ryhmää. Elssa Antikainen, Pia Pyykkinen ja Hannu Nipuli toimivat arviointiraadissa. Raadin sihteerinä oli Riia Niemelä. Muissa järjestelytehtävissä toimivat Marjo Aalto, Anne-Mari Kuronen, Bela Gazdag, Pirita Laiho, Minna Loikkanen, Minna Pulkamo, Raisa Kujala ja Eila Hämäläinen Intiaanileiri Intiaanikesä Sysmässä Etelä-Häme ja Uusimaa järjestivät yhteisen telttaleirin 8-12-vuotiaille nuorille Lahden kaupungin leirikeskuksessa Naumissa, Sysmässä. Leiriläisiä oli yhteensä 48. Leirin ohjelma oli suunniteltu intiaani-teemalle, johon kuului mm leirikaste, seikkailu- ja soturirata, intiaanien heimokisat, illanvietot nuotiolla, diskoilua ja työpajatoimintaa. Leiriohjaajina toimivat: Iija Filen, Pirita Laiho, Seija Helenius, Heli Pelkonen, Tea Vaara, Iiris Jäntti, Jenny Ahl, Riia Niemelä, Sampo Rajala, Antti Kalliomaa, Keijo Nipuli, Vinski Nipuli ja Hannu Nipuli.

15 MM Mölkky Lahti Mölkyn MM-kisat järjestettiin Lahden Kisapuistossa. Tapahtuman toteuttamisesta päävastuussa olivat Anne-Mari Kuronen ja Päivi Semeri. Lisäsi järjestelyissä olivat mukana Marjo Aalto, Hannu Nipuli, Mikko Semeri, Ossi Arvela ja Henri Vallius sekä suuri joukko talkoolaisia erilaisissa tehtävissä. Talkoolaiset olivat etupäässä Lahden Tanhuujien jäsenistöä. Tapahtumaan osallistui yhteensä 165 joukkuetta. Mukana oli edustettuna yhteensä 6 eri kansallisuutta. Kaiken kaikkiaan kilpailijoita oli yli tuhat. Tapahtumaan oli koko viikonlopun ajan vapaa pääsy. Tulokset: 1. Pullistus 2. Team Kaato Juhani Suvanto Kari Järvinen Heikki Tuominen Marko Stenroos Timo Nukari Santeri Järvinen Pekka Pesonen Risto Savilaakso Petri Karihuhta Kari Päärilä 3. Konna & Koukku 4. Baton Mouche Paris Suvi Soini Freneix Julien Antton Soini Gourdon Geoffroy Pasi Tervala Brisacier Antoine Aarre Salmensuo Blard François Jani Kasper Portolean Jérôme Muita tapahtumia: MM Mölkyn lohkoarvonta keskusseuran toimistolla Mölkkytuomareiden koulutus Toimitsijoiden kiitostilaisuus, Lahden Keilahalli Yhteistyökokous Tuoterenkaalla Lahden kaupunki tuki tapahtumaa kohdistetulla lisätuella. Tästä huolimatta tapahtuman talous jäi tappiolle. Vuoden aikana ennen tapahtumaa pidettiin yhteensä 7 Mölkkykokousta eri tahojen kanssa mm. Lahden Tanhuujat, Tuoterengas, Lahden Kortteliliiga, kahvila Kispi, Cafe Charlotta, kaupungin liikuntatoimi sekä Suomen kansainvälinen Mölkkyliitto. Hollo ja Martta II Talvifestivaali Hollolan Nuorisoseura järjesti tammikuussa toisen Talvi Hollo ja Martta kansantanssi- ja musiikkitapahtuma. Paikallisten esiintyjien lisäksi tapahtumaan osallistui espanjalainen Queixumes Dos Pinos ja venäläinen Petersburgs Souvenir ryhmät. Tapahtuman aikana järjestettiin konsertit Kukko-talossa ja Lahden Pikkuteatterissa sekä esityksiä ikäihmisille palvelutaloissa Hollolassa ja Lahdessa. Hollo ja Martta kansainvälinen kansantanssi ja musiikkifestivaali Hollola ja Lahti Hollo ja Martta Folklore festivaali on Hollolassa ja muualla Päijät-Hämeessä järjestettävä kansantanssin ja musiikin kansainvälinen festivaali. Viikon kestävä festivaali esitteli loka-marraskuun vaihteessa laajan kansainvälisen tanssikirjon lisäksi myös runsaan otoksen kotimaista kansantanssia. Festivaalin merkittävin osa esityksistä ja konserteista suunnattiin kouluilla koululaisille, lapsille ja nuorille sekä erityisryhmille. Festivaaliviikolla järjestettiin 64 tilaisuutta. Hollo ja Martta Festivaali on jäsenenä ja kuuluu kansainvälisten CIOFF festivaalien joukkoon. 15

16 Festivaalille osallistui kuusi kansainvälistä lasten ja nuorten kansantanssi- ja musiikkiryhmää Kirgisia, Tsekin tasavalta, Valko-Venäjä, Turkki, Romania ja Latvia, yhteensä 146 kansainvälistä osanottajaa Kotimaisia osallistujia tapahtumaan saapui yli 1300 henkeä Festivaalin päätapahtumat Avajaiskonsertti maanantaina klo Lahden teatterin Juhaninäyttämö, Lahti Pääkonsertti lauantaina klo Lahden teatterin Juhaninäyttämö, Lahti Kansainväliset illanvietot toteutettiin perjantaina klo Kirgisialainen ilta, Hämeenkosken Seurala Valko-Venäläinen ilta, Uudenkylän Seurantalo, Nastola Latvialainen ilta, Vesikansan Nuorisoseurantalo, Kalliola Turkkilainen ilta, Hollolan Nuorisoseurantalo Kukko, Hollola Tsekkiläinen ilta, Kankahaispirtti, Kärkölä Pulska yhtye 20 vuotta, Maaseuturavintola Hollolan Hirvi Omat ja jäsenseurojen teatteritapahtumat: Tiedotettiin Etelä-Hämeen ja Uudenmaan teatteritoiminnasta. Alueellinen teatteriväen tapaaminen Ensimmäistä kertaa järjestettiin teatteritoimijoiden yhteinen tapaaminen yhteistyössä Uudenmaan ja opintokeskuksen kanssa Porvoossa Paikalla oli 14 henkeä. Tapaamisen suunnittelusta vastasi kulttuurisen nuorisotyön koordinaattori Pasi Saarinen ja Etelä-Suomen teatteriagentti Tarja Hiltunen. Lisäksi tapaamisen ohjelmassa oli opintokeskuksen koulutussuunnittelija Eija Majoisella oma osuus. Omat ja jäsenseurojen kansanmusiikkitapahtumat: Tiedotettiin kansanmusiikki tapahtumista ja koulutuksista. Harmonikkaleiri Lahdessa Ensimmäistä kertaa järjestettiin yhteistyössä opintokeskuksen ja Palkeen Kääntöpiirin kanssa kesäleiri Vaahterasalilla. Järjestelyistä vastasi etupäässä muusikko Hannu Kella. Leirille osallistui eri-ikäisiä harmonikan soittajia yli 30 henkeä. Leirin opettajina toimivat Liisa Ojantausta, Juha Saarinen ja Hannu Kella. Takinkääntöviikko Mallusjoki, Orimattila Tapahtuma on yksi maamme omintakeisimmista kesäjuhlista, joka kerää vuosittain korkeatasoisen esiintyjäjoukon ja monituhatpäisen yleisön Mallusjoen seurantalolle. Tapahtuman järjesti Mallusjoen Nuorisoseura. Valtakunnalliset harrastus- ja koulutustapahtumat Keskusseura markkinoi Uudenmaa sekä valtakunnallisen liiton tapahtumia ja koulutustarjontaa. Jäsenistöä kannustettiin osallistumaan niihin. Koulutukset ja tapahtumat oli lueteltu liitteenä olevassa tapahtumakalenterissa. Ajantasainen tieto valtakunnallisista koulutuksista ja tapahtumista löytyi Suomen Nuorisoseurat ry:n kotisivuilta osoitteesta FolkForum (kansantanssiseminaari) Helsinki Seminaariin osallistui tanssin osaamiskeskuksen palvelutuottaja Riia Niemelä. 16

17 Folklandia-risteily Silja Europa Folklandia on kansanmusiikin ja -tanssin talvifestivaali ja messutapahtuma, joka keinuttaa suomalaisia folkväkeä jokaisen vuoden tammikuussa. Folklandia on järjestetty vuodesta 1996 lähtien ja siihen osallistuu noin 1000 esiintyjää ja noin 3000 risteilijää. Pispalan Sottiisi toimii Folklandian pääjärjestäjänä ja sen lisäksi tapahtuman taustajärjestäjinä toimii yli 50 alalla toimivaa yhteisöä. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa risteily tapahtui Helsingin ja Tallinnan välillä. Etelä-Hämeestä tapahtumaan osallistui yli 100 henkeä. Toiminnanjohtaja Nipuli ja Henri Vallius osallistuivat valmistelevalle risteilylle Hollolan Ns:n vieraana Folklandia risteilyllä ja esiintyjänä olivat espanjalainen Queixumes Dos Pinos ja venäläinen Petersburgs Souvenir ryhmät. Vuoden 2015 taustajärjestäjä risteilylle osallistui Riia Niemelä. Valtakunnalliset lentopallokisat Iisalmessa Suomen Nuorisoseurojen Liiton valtakunnalliset lentopallokisat pelattiin Iisalmessa. Kisoihin osallistui yhteensä 31- joukkuetta. Tulokset Etelä-Hämeen osalta: Sekasarjassa Nuorisoseura Liekin -joukkue sijoittui toiseksi. Ramppikuume valtakunnalliset nuoriso-teatteripäivät Paukkulassa, Mikkelissä Ramppikuume on vuotiaille teatterinharrastajille suunnattu tapahtuma. Teatterintäyteisen tapahtumaviikonlopun ohjelma sisälsi koulutuspajoissa työskentelyä sekä avoimen nuorisoteatterikatselmuksen. Katselmukseen osallistujat edustivat kattavasti koko maata. Ramppikuumeesta tiedotettiin alueen nuorisoseuroille ja ryhmille. Etelä-Hämeestä ei tänä vuonna ollut osallistujia. SottiisiMoves Tampereella SottiisiMoves oli Pohjoismaiden suurin tanssitapahtuma. Valtakunnallinen Moves-katselmus ja Pohjois-Euroopan merkittävin, kansainvälinen kansantanssifestivaali Pispalan Sottiisi lyövät kättä yhteen Tampereella kesäkuussa Pispalan Sottiisi on Pohjois-Euroopan merkittävin, kansainvälinen kansantanssifestivaali, joka järjestetään parillisina vuosina kesäkuun alussa Tampereella. Festivaalin ohjelmaan kuuluu konsertteja sisä- ja ulkotiloissa, kilpailuja, tanssijoiden yhteisesiintymisiä, koulutusta, seminaareja, yötansseja sekä klubi-iltoja. Valtakunnallinen Moves on tanssin tapahtuma, joka kokoaa nuoret kolmen vuoden välein Nuori Kulttuuri säätiön tanssin katselmukseen. Movesissa voi myös osallistua työpajoihin, esiintyä tilaisuuksissa, viettää aikaa katsellen muiden esityksiä ja hengata samanhenkisten nuorten kanssa. Festivaalille osallistui noin eri-ikäistä tanssijaa. SottiisiMoves tapahtumassa olivat kaikki eri tanssilajit edustettuina. Tanssin riemu näkyi ja erilaiset tyylit ja tekijät kohtasivat. SottiisiMoves sisälsi konsertteja, katselmuksia, koulutusta, yhteisesiintymisiä, yötansseja, klubi-iltoja, Flas Mob -avajaiset, Tanssipartyt ja karnevaalikulkueen. Nuorten Monitoimitalo 13:ssa järjestettiin erilaisia taidetyöpajoja pitkin viikkoa. Festivaali-illat huipentuivat yhteisiin konsertteihin ja illanviettoihin Tampereen keskustassa 17

18 18 SottiisiMovesin kohokohta oli sunnuntain pääjuhla Pyynikin urheilukentällä. Hetken aikaa Tanssin taikaa kansantanssijoiden yhteisohjelmassa uppouduttiin elämän hetkellisyyteen ja tanssin taikaan. Juhlaohjelmassa tanssivat lapset, nuoret ja aikuiset yhdessä ja erikseen. Tansseissa riennettiin pitkin jokea, metsäpolkuja, pellon laitaa, ja tunnelmissa heittäydyttiin ilosta - kaipuuseen ja kohtaamisista - jäähyväisiin. Etelä-Hämeestä tapahtumaan osallistui 96 tanssijaa. Riia Niemelä ja Minna Loikkanen vastasivat pääjuhlan alle kouluikäisten ja lasten ohjelmista. Kärkölässä järjestettiin ohjelmien yhteisharjoitus. Lasten kansantanssiluokittelut ja Moves-tanssikatselmukset Lasten kansantanssiryhmät esiintyivät Tanssiralli-konserteissa ja ryhmät luokiteltiin taitotasonsa mukaan. Luokittelut huipentuivat lauantaina järjestettyyn Priimatiima-konserttiin. Raatilaiset olivat kansantanssin ja -musiikin ammattilaisia: tanssinopettaja (AMK) Tiina Lindblad, tanssija / tanssinopettaja (AMK) Viljami Pekkala, muusikko ja musiikin monitaituri Jarmo Romppanen, freelance-muusikko ja musiikin opettaja Jarno Tastula, taiteen maisteri ja tanssinopettaja (AMK) Niina Susan Vahtola, tanssinopettaja (AMK) Jutta Wrangén. Raatien sihteereinä toimivat Elena Penttilä ja Pirita Laiho. Tulokset Etelä-Hämeen osalta: 13v. ja nuoremmat sekaryh. Lahden Tanhuujat, Kirpakat Pronssi 16v. ja nuoremmat tyttöryh. Matit ja Maijat, Junnulikat Kulta 16v. ja nuoremmat sekaryh. Matit ja Maijat, Juniorit Hopea Lahden Tanhuujat, Ripakat Harrastus Keväällä ympäri Suomen järjestettiin Moves tanssikatselmuksen aluetapahtumia, joissa raaditettiin esiintyjät valtakunnalliseen katselmukseen, jonka palkinnot ja kunniakirjat jaettiin sunnuntain päätöskonsertissa Tampereella. Nuorisoseurajärjestön seuroista Motora palkittiin 1000 stipendillä ja Rajan Nuoret kunniakirjalla. SottiisiMoves aluetapahtuma järjestettiin Lahdessa Riia Niemelä kuului aluetapahtuman raatiin. Järjestö näkyi hyvin kaikissa eri aluetapahtumissa. DÄÄNS-leiri Lahden Yhteiskoululla Neljättä kertaa järjestettävä DÄÄNS-leiri tanssitti 150 nuorta tanssinharrastajaa, iältään vuotta. Leirin järjestelyistä vastasi Riia Niemelä apunaan koko toimiston väki. Leirin kouluttajina olivat Milla Korja, Petri Kauppinen, Jari Saarelainen ja Jussi Kaijankangas. Etelä-Hämeestä leirille osallistui tanssijoista Lahden Tanhuujista sekä Mateista ja Maijoista Kansainvälinen toiminta On välitetty ryhmille, kysynnän perusteella mahdollisuus kansainvälisiin kontakteihin. Tarvittaessa on välitetty ulkomaisia ohjaajia seurojen harrastusryhmille.. Hyödynnetään seurojen ulkomaisia vieraita Tanssiva Lahti -tapahtuman ohjelmassa sekä kutsutaan suoraan kansainvälisiä vieraita tapahtumiin. MM Möllky 2014 Lahti tapahtumaan osallistui ulkomaisia joukkueita seuraavista maista: Japani, Englanti, Ranska, Slovakia, Tšekki ja Viro.

19 1.5.1 Kehittäminen Unkarilainen Dániel Bálint työskenteli Hollan Nuorisoseurassa vapaaehtoisena huhtikuun loppuun EVS European Voluntary Service Eurooppalaisen vapaaehtoispalveluohjelman kautta, kaikkiaan työskentely kesti vuoden. Käynnistyi kansainvälinen Four Weddings in Europa hanke neljän eurooppalaisen kansan-tanssifestivaalin kanssa Luova Eurooppa projektiksi. Hollolan Nuorisoseurasta työryhmään kuuluvat Kari Korvenranta, Timo Virtanen ja Aimo Hentinen, Saksaa edustaa De Beekscheepers, Scheessel Jörn Klee, Portugalia Grupo Folclórco E Etnográfico De Granja Do Ulmeiro Granja Do Ulmeiro, Coimbra Catarina Lopes ja Viroa Rahvakultuuriselts Koidupuna MTV, Tallinna Mari-Liis Metsik sekä Kalev Järvela. 19 Alueen nuorisoseurojen ryhmät ovat vierailleet ulkomailla seuraavasti: Hollolan Ns.: Ellit ja Eemelit Turkissa, Slovakiassa Samut ja Saarat Islanti (Barnlek) Iidastiinat Tšekissä Purpuri-ryhmä Unkarissa Nuorisoseurat isännöivät ulkomaisia ryhmiä seuraavasti: Hollolan Ns:ssa vieraili ryhmä tai ryhmiä vuoden aikana seuraavista maista: Kirgistanista, Espanjasta, Venäjältä, Valko-Venäjältä, Latviasta, Tšekistä, Turkista, Romaniasta ja Itävallasta. Mallusjoen Tanhuujien vieraana ryhmä Itävallasta Mikko Semeri ja Hannu Nipuli osallistuivat Tallinnan laulu- ja tanssijuhlille Kansainväliset verkostot ja tapahtumat Asiaa hoidettiin etupäässä tiedottamalla. Tehtiin yhteistyötä Folklore Suomi Finlandin kanssa. Barnlek Islanti Barnlek on Lasten pohjoismainen kansantanssi- ja kansanmusiikkitapahtuma. BARNLEK on joka kolmas vuosi järjestettävä pohjoismainen lasten kansantanssi- ja kansanmusiikkitapahtuma, joka on järjestetty ensimmäisen kerran vuonna Tapahtuma kiertää eri pohjoismaissa ja vuonna 2014 BARNLEK järjestettiin Islannissa. Ohjelmassa oli työpajoja, esiintymisiä, illanviettoja sekä retkiä Islannin upeisiin maisemiin sekä tietenkin tanssijoiden yhteisesitykset. Suomen ryhmien järjestelyistä yhteistyötä vastasivat Finlands Svenska Folkdansring, Kansantanssinuorten Liitto, Karjalainen Nuorisoliitto ja Suomen Nuorisoseurat. Etelä-Hämeestä tapahtumaan osallistui Hollolan Ns:n Samut ja Saarat ohjajansa Sanna Maksimaisen johdolla. Kaikkiaan nuorisoseurajärjestöstä tapahtumaan osallistui 163 henkeä. Kokemusten vaihtoa Nuorisoseurojen vahvuus on erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten yhteistoiminnassa. Toimintaa suunnitellaan ja toteutetaan eri-ikäisten yhteistyönä, myös verkkoyhteisöissä. Nuorisoseurat jakavat kokemuksiaan ja syventävät yhteistyötään. Toimintaa rikastutti kansainvälistymisen ja maahanmuuton mukanaan tuoma kulttuurinen kirjo.

20 20 Kehittäminen Kannustettiin paikallisia yhdistyksiä kansainväliseen toimintaan, nuorisovaihtoihin ja esiintymismatkoille. Tiedotettiin ja välitettiin järjestön KV -tiedotetta jäsenistölle. Kansainväliset verkostot Tehtiin yhteistyötä Folklore Suomi Finlandin kanssa. Tiedotettiin henkilövaihdon keskus Cimon tarjoamasta kv-koulutuksesta sekä ryhmävaihdoista. Tiedotettiin mahdollisista leireistä ja tapahtumista. 2. JÄRJESTÖTOIMINTA Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n jäseninä oli 67 toimivaa paikallista yhdistystä. Jäseniä oli yhteensä 3717 (alle 29-vuotiaita jäseniä 1351). Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. toteutti perustehtäväänsä, paikallisseurojen palvelutoimintaa Opetusministeriön avustuksella, joka oli euroa. Seurantaloja alueella on 45 ja muutamalla seuralla on oma toimitila. Nuorisoseurat, keskusseurat, aluetoimistot ja liitto pyrkivät hyödyntämään eri rahoituslähteistä saatavia projektirahoja toiminnan ja seurantalojen kehittämiseen. Liitto- ja maakuntatason organisaatiota kehitettiin niin, että se mahdollistaa resurssien kohdentamisen seuratoimintaan. Uusi jäsenrekisteri helpotti jäseneksi liittymistä ja mahdollisti ajantasaisen tiedon toiminnasta ja jäsenistöstä. Jokainen toiminnassa mukana oleva maksoi jäsenmaksun. Vilkkilän Ns. lopetti toimintansa nuorisoseurana ja Lieson Ns. erotettiin jäsenyydestä maksamattomien jäsenmaksujen takia. Loppuvuodesta hyväksyttiin uutena yhdistyksenä jäseneksi Skarabẻ. Monipuolista toimintaa Nuorisoseurat ovat omaleimaisia toiminnallisia yhteisöjä. Opintotoiminta tuki nuorisoseurojen sivistystehtävää. Toimintaa kehitettiin jäsenten ja alueen asukkaiden toiveiden mukaan. Seurat hakeutuvat aktiivisesti yhteistyöhön muiden yhteisöjen kanssa. Nuorisoseurat tarjosivat mahdollisuuksia kansainväliseen toimintaan. Lisäksi Keskusseura antoi seuroille ja jäsenille tarpeellisen ohjauksen ja neuvonnan järjestöllisissä asioissa. Seurat kykenivät toimimaan tehokkaasti ja tuloksellisesti jäsentensä parhaaksi ja järjestön aatteellisten päämäärien hyväksi. Järjestökoulutuksen tavoitteena oli kehittää ja ylläpitää seurojen toimihenkilöiden tietoja ja taitoja sekä luoda yhteistä näkemystä toiminnan tavoitteista. Tehtiin yksittäisiä seurakäyntejä, mutta pääpainona olivat alueelliset seuratapaamiset. Alueellisten seurakäyntien yhtenä tarkoituksena oli räätälöidä alueen seurojen tarpeisiin vastaavaa koulutusta tai luentoja. Järjestön Internet-pohjainen jäsenhallintarekisteri ei ollut kaikissa Etelä-Hämeen jäsenseuroissa käytössä. 2.1 Jäsenyhdistysten toiminnan kehittäminen Seurakäynnit Seurakäyntien painopisteenä olivat alueelliset seuratapaamiset. Seurakäynneillä käytiin läpi ajankohtaisia seuratoimintaan liittyviä kysymyksiä. Alueellisiin tapaamisiin liitettiin Marjo Aallon ja Eija Majoisen suunnittelema

21 koulutusosio ja kysely. Tämän uuden sisällön avulla tapaamiset saivat lisää sisältöä ja yhdenmukaistuivat. Jokaisesta tapaamisesta tehtiin muistio. Lisäksi tehtiin myös seurakohtaisia käyntejä. Sirkustempaus Asikkalassa Asikkalan alueen seurojen kanssa toteutettiin yhteistempaus seuratoiminnan ja seurantalon tunnettavuuden lisäämiseksi. Tempaus sai nimekseen Asikkala Sirkustaa. Niin kuin nimikin jo kertoo, oli tempauksen vetonauloina sirkustaiteilija. Keskusseura tuki tempausta taloudellisesti ja organisoi sirkuskiertueen seurantaloille. Asiaa suunnittelemaan perustettiin seurojen kanssa yhteistyötoimikunta, joka piti ennen tempausta 3 kokousta ja palautekokouksen. Sirkuslaiset olivat Koulutuskeskus Salpauksen sirkuslinjan opiskelijoita. Salpauksen puolesta yhteyshenkilönä toimi sirkuslinjanjohtaja Petri Heikkilä. Tapahtumapaikat ja ajat olivat seuraavat: Urajärven seurantalo 6.9. Asikkalan Liikuntahalli, Vääksy 6.9. Ns. Suovolan seurantalo Vesikansan seurantalo Vesivehmaan seurantalo Kurhila-Hillilän seurantalo Kalkkisten seurantalo Yksittäiset seurakäynnit: Lahden Tanhuujat 3.3. Kuhmoisten Ns Onkiniemen Ns. pj. toimistolla Alueelliset seuratapaamiset: Kalkkisten Ns Märkiön leirikeskus Padasjoen Ns Porlammin Ns Urajärven Ns Mallusjoen Ns Onkiniemen Ns Kurhila-Hillilän Ns Lahden tsto. Lahden ja Hollolan seurat Seurantalot Tiedotettiin opetusministeriön seurantalojen peruskorjaukseen osoitettujen määrärahojen hakemisesta ja autettiin seuroja tarvittaessa anomusten tekemisessä. Tiedotettiin nuorisoseuroja eri toimintaryhmien rahoitusmahdollisuuksista. Internet-kotisivuilla on maininta kaikista maakunnan seurantaloista yhteystietoineen. Lisäksi seurantalojen tiedot löytyvät Kotiseutuliiton valtakunnallisesta seurantalosivustosta: Etelä-Hämeestä peruskorjausrahoja haki kuusi (6) ja kaikki saivat: Janakkala-Saloisten Ns Kalkkisten Ns Kissakulman Ns Möysän Ns Myrskylän-suomal. Ns Suopellon Ns Yht

22 Sähköposti Ylläpidettiin jo rakennettua sähköpostiosoitteistoa, johon on kerätty seurojen johtokuntien, ohjaajien ja aktiivisten toimijoiden osoitteita. Sähköinen kuukausitiedote HERKKUMEILI lähetettiin vähintään kerran kuussa. Tähän tiedotteeseen poimittiin tärkeimmät seurakohtaiset asiat valtakunnallisista sähköpostitiedotteista, joita olivat teatteri- tanssi ja kv-tiedote. Lisäksi kuukausitiedotteessa tiedotettiin omista ja seurojen koulutuksista ja tapahtumista. Kotisivut osoitteessa: sivuja päivitettiin aktiivisesti. Valtakunnalliset sivustot Kannustettiin paikallisseuroja toimittamaan omat tietonsa nuorisoseurasivuston ja seurantalosivuston alle. Nuorisoseurajärjestön kärkihankkeet Tiedotettiin nuorisoseurajärjestön kolmivuotisohjelmasta ja sitä esiteltiin seurakäynneillä sekä vuosikokouksissa. Toimintatilastot vuodelta 2013 Kerättiin seuroilta vuoden 2013 toimintatilastot pääsääntöisesti jäsenrekisterin kautta. Tilastot tuli olla jäsenrekisterissä mennessä. Lisäksi tietoja kerättiin seuroilta puhelimella. Etelä-Hämeen osalta toimintatiedot saatiin jokaiselta jäsenseuralta. Tilastoista koottiin jäsenseurojen toiminnan tunnuslukuja. 22 Nuorisotoiminta Tiedotettiin seuroille mahdollisuuksista saada erilaisia tukia työllistämiseen, työharjoitteluun ja oppisopimuskoulutukseen (kts. kohta Leipää ja kulttuuria hanke). Seuroja aktivoitiin suuntaamaan toiminnan painopistettä entistä enemmän lasten ja nuorten toimintaan. Tiedotettiin valtakunnallisista tapahtumista. H-kiltatoiminta Kilta ei toimi Etelä-Hämeessä. Tuki opintokerhoille ja kursseille vuonna 2014 Kansalaisfoorumi jakoi valtionapua: euroa 882 opintokerholle, jotka opiskelivat ja harrastivat yhteensä opintotuntia euroa 842 kurssille, joissa opiskeltiin tuntia. Etelä-Hämeen alueella toimivien nuorisoseurojen saamat tukitiedot löytyvät toimintakertomuksen lopusta. YhesLahes -ohjaajatapaaminen Päivän aikana työskenneltiin sekä kaikki yhdessä että kolmessa työpajassa: fyysinen kirjoittaminen, yhteisöllinen taidekasvatus ja yhteisöllinen musisointi. Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry mahdollisti tapahtuman toteutuksen Pikkuteatterin tiloissa. Pajatyöskentelyyn osallistui noin 30 ohjaajaa.

23 Osallistu.fi - Järjestöt lähidemokratian tukena (JÄDE) Opintokeskusten yhdessä toteuttama Jäde -hanke(rahoitusta Euroopan sosiaalirahastosta) on päättynyt mutta -sivusto antaa monipuolisesti tietoa paikallisen osallistumisen ja vaikuttamisen tavoista yhdistystoimijoille, osallistumisesta ja vaikuttamisesta kiinnostuneille kansalaisille, erilaisten ryhmien vetäjille, kouluttajille sekä ohjaajille. Sivustolla voit käydä myös testaamassa tietosi vaikuttamisesta. Hankkeen rahoituksella Kansalaisfoorumi järjesti kaksi sosiaalisen median koulutusta yhdistystoimijoille: Välineitä nettikokouksiin ja -palavereihin -verkkokurssi Neljässä verkkotapaamisessa osallistujat tutustuivat ilmaisiin verkkopohjaisiin ohjelmiin ja työkaluihin sekä erilaisiin menetelmiin, joita hyödyntää omassa yhdistystoiminnassa niin kokouksissa, palavereissa kuin yhdistyksen muussa toiminnassa Somen hyödyntäminen yhdistyksen arjessa -verkkokurssi Neljässä verkkotapaamisessa osallistujat tutustuivat sosiaaliseen mediaan ja saivat tiedotus- ja viestintäideoita ja -välineitä oman yhdistyksen käyttöön (mm. Facebook, blogi, You- Tube ja Twitter) Hankkeen päätösseminaari Vaikuttamisen väylät tulevaisuuden Suomessa järjestettiin Eduskuntatalon pikkuparlamentin auditoriossa. Mukana seminaarissa oli noin 100 vaikuttamisesta kiinnostunutta osallistujaa. Yhteisö ja taide muutosvoimana - Hakeva & Tukeva -hanke Lahdessa Hanke on osa laajempaa viidellä eri paikkakunnalla toteutettavasta opetushallituksen tukemasta hankkeesta. Lahden hankkeessa oli mukana 15 eri-ikäistä osallistujaa. Hanke oli pilotti ja se voidaan siirtää ja soveltaa toteutettavaksi muiden ryhmien kanssa sekä uusilla paikkakunnilla. Osallistujille tarjottiin yhteisöllinen ja poikkitaiteellinen oppimisympäristö ja mukana oli valokuvausta, elokuvaa, draamaa, kirjoittamista, liikettä sekä osallistumista - yhdessä suunnitellen ja yhdessä tehden. Ryhmän ohjaajana ja vetäjänä on toiminut teatteri-ilmaisun ohjaaja Laura Viippola. Hanke toteutettiin yhteistyössä Lahden Diakoniainstituutin kanssa. Kansalaisfoorumin uusi ulkoasu Vuoden 2014 aikana uudistettiin Kansalaisfoorumin visuaalinen ilme (logo, värit, kirjasintyypit) sekä viestinnässä käytettävä motto ja lyhyt esittelyteksti. Visuaalisen ilmeen uudistuksen yhteydessä valmistui uusi esite, uudistettiin kotisivujen ilmettä ja sisältöä sekä otettiin käyttöön oma kuvapalvelu.

24 2.2 Koulutus Koulutuskalenteri Koko maan kattava yhteinen koulutuskalenteri löytyi opintokeskuksen sivuilta: Tiedotettiin sivuston käytöstä seuroja. 24 Neuvonta Opastettiin paikallisia yhdistyksiä käyttämään Opintokeskus Kansalaisfoorumin tarjoamia mahdollisuuksia ja palveluja kurssien ja opintokerhojen järjestämisessä. Neuvontaa annettiin puhelimitse, sähköpostilla ja seurakäynneillä. Järjestökenttää palveleva, perustietoa järjestötyöhön, yhteiskuntaan ja moniin muihin tärkeisiin asioihin löytyi Kansalaisfoorumin sivuilta Nuorten Akatemia Tiedotettiin Nuorten Akatemian järjestämästä koulutuksesta Knoppi-koulutus sisälsi Nuorten Akatemian opintokirjan. Erikoiskurssit Järjestettiin vuoden aikana tarpeen mukaan erikoiskursseja. Järjestyksenvalvojan peruskurssi Riihimäellä 1.osa ja 2.osa Järjestettiin yhteistyössä Riihimäen Kansantanssijoiden, Toukokuun Ns:n ja SKAF:n opintokeskuksen kanssa järjestyksenvalvojan peruskurssi. Riihimäki ja Toukokuu yhdessä hoitivat kurssin käytännön järjestelyt ja SKAF kouluttajat. Kurssilaiset olivat kaikki kyseisten seurojen alueelta. Peruskurssi oli kaksi viikonloppua (32h) kestävä koulutus. Peruskurssille osallistuvat saivat oikeuden toimia järjestyksenvalvojina julkisissa tilaisuuksissa. Peruskurssille osallistui yhteensä 8 henkilöä. Pääkouluttajana toimi Timo Komonen. Järjestyksenvalvojan peruskurssin kertauskurssi Lahdessa Yhteistyössä Uudenmaan ja SKAF:n opintokeskuksen kanssa järjestettiin järjestyksenvalvojan peruskurssi. Kurssi pidettiin keskusseuran toimiston kokoustilassa. Kurssille osallistui 9 henkeä. Kouluttajana toimi Timo Komonen Jäsenpalvelut Uutismaa-lehti Uutismaa-lehti ilmestyi neljä (4) kertaa vuoden aikana aikakauslehtimuotoisena. Uutismaa-lehdestä kerrottiin seurakäynneillä, kokouksissa ja tiedotteissa. Toimihenkilöt, johtokunnan jäsenet ja paikallisseurat laativat juttuja alueeltaan lehteen. Lehti jaettiin mm. kirjastoihin ja toiminta-alueen kuntien nuoriso-, kulttuuri- ja sivistystoimiin. Lehden taitosta vastasi Uudenmaan työntekijät. NS-Lehti Toteutuma Nuorisoseuralehti toimi järjestön sisäisen tiedon kulun välineenä. Se antoi ajanmukaista tietoa järjestöstä myös ulkopuolisille Lehti ilmestyi neljä kertaa vuodessa. Arpajaisiin liittyen lähetettiin erikoislehti jäsenrekisterin osoitteiden perusteella jokaiselle jäsenelle (kuitenkin 1 lehti/perhe). Lehti julkaistiin myös sähköisessä muodossa liiton kotisivuilla. Lehteä markkinoitiin seurakäynneillä, keskusseuran kokouksissa ja tiedotteissa. Rohkaistiin johtokunnan jäseniä ja paikallisseuroja laatimaan juttuja alueeltaan lehteen. Toimihenkilöt hoitivat tiedot maakunnallisista tapahtumista lehteen. Tanssin osaamiskeskus käytti lehteä tiedotuksessaan. Lehti on tullut jokaisen jäsenseuran puheenjohtajalle ilmaiseksi.

25 Sähköiset kuukausitiedotteet Sähköpostitiedote Herkkumeili lähetettiin vuonna 2014 vähintään kerran kuussa yli 300 eri sähköpostiosoitteeseen. Herkkumeilissä tiedotettiin järjestön ja maakunnan eri tapahtumista ja koulutuksista. 25 Tarvikevälitys Välitettiin jäsenistön tarvitsemaa aineistoa ja tuotteita. 3. VAIKUTTAMINEN JA VIESTINTÄ 3.1 Viestintä Vuoden aikana tehtiin keskusseuran monimuotoista toimintaa aktiivisesti näkyväksi ja tunnetuksi. Samalla teimme koko nuorisoseurajärjestöä tunnetuksi. 3.2 Yhteistyöverkostot Kokemusten vaihtoa Seurojen, seurantalojen, piirijärjestöjen ja liittojen sivustot olivat ajan tasalla ja -palveluissa. Toiminnasta tiedotettiin pääasiassa Uutismaa lehdessä ja Herkkumeili - sähköpostitiedotteilla. Lisäksi seurojen eri alojen yhteyshenkilöille lähetettiin tiedotteita ja kurssi- yms. kutsuja. Lisäksi erilaisia tiedotteita lähetettiin tarpeen mukaan. Keskusseuran kotisivuja ylläpidettiin osoitteessa Keskusseuran kotisivujen ylläpidosta vastasi Anne-Mari Kuronen. Autettiin ja rohkaistiin seuroja tekemään omat kotisivut. Keskusseuran työntekijä Anne-Mari Kuronen opasti seuroja asiassa. Pidettiin huoli siitä, että omat sivut olivat kunnossa ja ajan tasalla. Muistutettiin seuroja seurantalosivujen päivityksestä. Tiedotustoiminnassa hyödynnettiin toimihenkilöiden ja johtokunnan jäsenten yhteyksiä eri tiedotusvälineisiin. Keskusseuran tavoitteista, kokouksista ja tapahtumista laadittiin tiedotteita lehdistön ja paikallisradioiden käyttöön. Uutismaa-lehden toimittamisesta ja taitosta vastasi Uusimaa. Hänelle toimitettiin aineistoa yhteisesti sovituista uutisista ym tiedotteista. Nuorisoseurojen vahvuus on erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten yhteistoiminnassa. Toimintaa suunniteltiin ja toteutettiin eri-ikäisten yhteistyönä, myös verkkoyhteisöissä. Nuorisoseurat jakoivat kokemuksiaan ja syvensivät yhteistyötään mm alueellisten seuratapaamisten kautta. Toimintaa rikastutti kansainvälistymisen ja maahanmuuton mukanaan tuoma kulttuurinen kirjo. Tiivistä yhteistyötä tehtiin ensisijaisesti jäseninä olevien paikallisyhdistysten kanssa sekä Uudenmaan alueen kanssa. Yhteistyötä tehtiin erityisesti koulutus- ja tapahtumatoiminnan järjestämiseksi. Edellä mainittujen yhteistyökumppaneiden lisäksi yhteistyötä tehtiin mm. Suomen Nuorisoseurat ry:n, Sivistysliitto Kansalaisfoorumin, Lahden kaupungin, Suomen Mölkkyliiton, Päijät-Hämeen Tanssialan Tuen, Lahden Kortteliliigan, Tuoterenkaan, Ruokamiehet Oy, Päijät-Hämeen Kylät ry, Radio Voima sekä Lahden kaupungin teatterin, liikunta- ja nuorisopalveluiden kanssa. Tanssin osaamiskeskuksen yhtenä tärkeänä tehtävänä oli käynnistää yhteistyöverkon toteutus oman järjestön sisälle. Asiaan oleellisesti liittyi myös valta-

26 kunnalliset kansantanssia harrastavat liitot sekä eri alueelliset ja valtakunnalliset tanssiyhteisöt. 26 Edunvalvonta ja verkostoituminen Pidetään aktiivisesti yhteyttä päättäjiin ja muihin alueen toimijoihin. Osallistutaan yhteistyöhankkeisiin ja tapahtumiin. Hannu Nipuli on Tanssin tiedotuskeskuksen hallitukseen varajäsen, kansantanssiliittojen yhteisen toimikunnan puheenjohtaja ja asiantuntijajäsenenä liiton hallituksessa. Lisäksi Nipuli kuuluu SottiisiMoves tapahtuman ohjausryhmään. Päivi Semeri kuului jäsenenä Lahden seudun ammattitanssijat ry:n hallitukseen ja Päijät-Hämeen Tanssialan Tuki ry:n hallitukseen varajäsenenä. Anne-Mari Kuronen kuului järjestön viestintätyöryhmään. Riia Niemelä on kuulunut Nordlek -komiteaan sekä toiminut FolkloreSuomi Finland ry:n ja Kansantanssiliittojen yhteistyötoimikunnan sihteerinä. Johtokunnan jäsen Mikko Semeri on kuulunut Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitukseen ja työvaliokuntaan. Henri Vallius on kuulunut Suomen Nuorisoseurat ry:n hallitukseen Jäsenyydet eri yhteisöissä Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry. on Suomen Nuorisoseurat ry:n sekä Suomen Kansainvälisen Mölkkyliiton jäsen. 4. HALLINTO JA TALOUS 4.1 Hallinto Johtokunta Johtokunta hoiti vastuullisesti eri toimialojen kehittämistä niin käytännön tehtävien kuin talouden osalta. Johtokuntaan kuuluivat: Simo Räihä (pj.), Rauno Grönroos, Jarmo Juurinen, Hannu Markkanen, Jukka Miettinen, Mikko Semeri ja Pirjo-Liisa Virtanen (varapj.). Varajäseninä Kaisa Koppanen ja Aija Nykänen. Johtokunnan sihteerinä toimi Hannu Nipuli. Kaikki toimihenkilöillä oli oikeus osallistua johtokunnan kokouksiin. Johtokunta piti kertomusvuonna kaikkiaan viisi (5) varsinaista päätöskokousta. Kokouksissa käsiteltiin yhteensä 81 pöytäkirjaan merkittyä pykälää. Työvaliokuntaan kuuluivat Simo Räihä, Pirjo-Liisa Virtanen, Mikko Semeri ja Hannu Nipuli. Työvaliokunta ei kokoontunut vuoden aikana. Puheenjohtaja Simo Räihä ja Hannu Nipuli pitivät vuoden aikana tiiviisti yhteyttä Lahden kaupunkiin, sen johtaviin virkamiehiin ja poliittisiin päättäjiin. Johtokunta yhdessä Uudenmaan kanssa pitivät koulutuspäivän Ohkolassa, Kortistontilalla Pääkaupunkiseudun Partiolaisten puheenjohtaja Anna Munsterhjelm oli kertomassa partiolaisten kasvuhankkeesta.

27 Edustaminen ja muistamiset Nurmijärven tanssi- ja musiikkiyhdistyksen Pörriäiset 40 vuotta 2.2. Kai Kokko 60 vuotta Päivi semeri 50 vuotta Suopellon Ns. 100 vuotta Hannu Markkanen 60 vuotta (8.3.) Mallusjoen Tanhuujat 45 vuotta Aimo Hentinen 60 vuotta (6.10.) Aaro Harju 60 vuotta Uusimaa 40 vuotta Eija Majoinen 60 vuotta Anne-Mari Kuronen 40 vuotta Jari Jokinen 60 vuotta Vuoden aikana kultainen ansiomerkki myönnettiin Hannu Markkaselle, Aimo Hentiselle ja Eija Majoiselle. Im memoriam Sirkka Haapiainen Asiantuntijatoimikunnat Toimikuntia ei nimetty. Kokoukset Kevätkokous Kevätkokous pidettiin Lahdessa, Hannunsalilla. Kokouksessa oli läsnä 8 seurasta 13 virallista edustajaa. Kokouksessa valittiin vaalivaliokunta, jonka puheenjohtajaksi valittiin Pirjo- Liisa Virtanen ja jäseniksi Kaisa Koppanen, Jarmo Juurinen ja Hannu Markkanen Syyskokous Syyskokous pidettiin Lahdessa Hannaunsalissa. Kokouksessa oli läsnä 11 seurasta 18 virallista edustajaa. Kokoukseen osallistui myös järjestön pääsihteeri Antti Kalliomaa. Kokouksessa ojennettiin koulutussuunnittelija Eija Majoiselle järjestön kultainen ansiomerkki. Suomen Nuorisoseurat ry:n valtuusto Helsingissä ja Oulussa Keskusseuran edustajina kevään valtuustossa olivat Anu Toropainen, Osmo Hervola, Aija Nykänen ja Mikko Semeri. Toiminnanjohtaja Nipuli osallistui myös kokoukseen. Syysvaltuustoon osallistuivat edustajina: Anu Toropainen, Aija Nykänen, Osmo Hervola, Mikko Semeri ja Henri Vallius. Lisäksi Aino Nipuli ja toiminnanjohtaja Hannu Nipuli. Mikko Semeri oli erovuorossa hallituksesta. Tiukan äänestyksen jälkeen Mikko Semeri putosi hallituksesta. Henri Vallius ei ollut erovuorossa. Joonas Jernberg on toiminut valtuuston puheenjohtajana. Suomen Nuoriso-opisto Kannatusyhdistyksen kevätkokous pidettiin Mikkelissä ja syyskokous Oulussa Molemmissa kokouksissa keskusseuran edustajana on ollut Osmo Hervola.

28 Suomen Kansainvälinen Mölkkyliitto Suomen Mölkkyliiton kevät- ja syyskonventteihin (12.4. ja ) osallistuivat keskusseuran edustajina Juha ja Päivi Semeri, Leena Hägg ja Sampo Hägg, Mikko Semeri, Arja Koskinen ja Eero Koskinen. 4.2 Toimisto ja henkilöstö Keskustoimisto on suorittanut suunnittelu-, valmistelu- ja toimeenpanotehtävät päättävien elinten asettamien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Käytössä oli järjestön tuloskortti. Keskusseura on hoitanut Päijät-Hämeen Tanssialan Tuen, Uudenmaan keskusseuran ja Stadin nuorisoseuran kirjanpidon. Keskusseuran toimisto sijaitsee As. Oy Painotalon painosiivessä, jossa sijaitsee myös Opintokeskus Kansalaisfoorumin alueopintotoimiston ja Lahden Tanhuujien toimistot sekä keskusseuran puvusto. Toiminnanjohtaja on kuulunut jäsenenä As. Oy Painotalon hallitukseen. Taloyhtiössä pidettiin yhtiökokous As. Oy Painotalon isännöitsijöinä on vuoden aikana toiminut Juuso Toivonen Reim Group Oy:sta Toimiston vartioinnista vastasi Turvatiimi. 28 Henkilöstö Keskusseuran palveluksessa ovat vakinaisesti työskennelleet: Hannu Nipuli toiminnanjohtaja Merja Ilmoniemi talous- ja hallintosihteeri Vuorotteluvapaalla asti Päivi Semeri puvustonhoitaja Anne-Mari Kuronen Merja Ilmoniemen sijainen asti alkaen toiminnanohjaaja Lisäksi: Marjo Aalto projektipäällikkö (Leipää ja kulttuuria hanke) Pauliina Sneck työvalmentaja (Leipää ja kulttuuria hanke) Riia Niemelä palvelutuottaja Tanssin osaamiskeskus Sini Rappumäki puvustoapulainen (palkkatuella) Virpi Nurminen siistijä (osatyökykyisen tuki) SKAF:n opintokeskuksen koulutussuunnittelija Eija Majoinen hoiti ansiokkaasti opintokerho- ja kurssitoimintaa alueella. Eija oli mukana alueellisissa seuratapaamisissa sekä toimi kouluttajana ja auttoi toiminnan suunnittelussa. Kaupungin kulttuuritoimen järjestämään tapaamiseen osallistui Päivi Semeri. Toimihenkilöt ovat pitäneet säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa työpalaverin pois lukien kesä-heinäkuut. Keskusseuran työntekijät osallistuivat ensimmäistä kertaa liiton ja SKAF:n järjestämiin yhteisiin järjestöjen työntekijöiden pikkujouluihin Porvoossa Keskusseuralla oli kesätöissä Vinski Nipuli. Vinskin työtehtäviin kuului toimistotehtäviä, osallistuminen leirille ja MM Mölkky -tapahtumaan.

29 Muuta: Keskusseuralla on työterveydenhoitosopimus Lahden kaupungin työterveysaseman kanssa. Työterveydenhoitajana toimi Liisa Wacklin. Vuoden aikana pidettiin useita eri työpalavereita koulutussuunnittelijan kanssa. Henkilöstön koulutus Järjestön työntekijöiden toiminnan suunnittelupäivät pidettiin Allianssitalolla Helsingissä ja osallistujana Hannu Nipuli. Kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivät Helsinki Syksyn työntekijäpäiville Saimaan kylpylässä osallistuivat Hannu Nipuli, Riia Niemelä, Marjo Alto ja Pauliina Sneck. Toimihenkilöillä oli toiminnan kehittämispäivä Uudenmaan kanssa ja Lahdessa sekä 1.4. ja Munkkivuoressa. Lisäksi järjestettiin liiton toimesta ensimmäistä kertaa Nuorisoseura seminaari Helsingissä Talous Tilintarkastus Taloutta on hoidettu syyskokouksen hyväksymän talousarvion ja johtokunnan päätösten mukaisesti. Keskusseuran toimitilat sijaitsevat As. Oy Painotalon painosiiven kerroksissa ja se on nykyaikainen toimiva kokonaisuus. Kaikkiaan toimitilojen kokonaisneliömäärä on 691 m². Tilintarkastajana on toiminut Marja Vink HTM, KLT ja toiminnantarkastajana Hellevi Seroff. Varatoiminnantarkastajina ovat toimineet Kirsi Lahtinen ja Marja Savioja. Helvi Jukaraisen Kansantanssirahasto Rahasto on nukkumassa. Varainhankinta Järjestön Tekemisen Riemua arpajaiset järjestettiin Arpajaiset onnistuivat hyvin ja erityisesti Etelä-Hämeen alueella myytiin eniten arpoja koko järjestössä, liki 2000 kpl. Arvan hinta oli 5 ja jokaisesta myydystä arvasta jäi myyjälle 3. Näin ollen arpajaiset tukivat hyvin seurojen varainhankintaa. Arpajaiset käynnistyivät arpojen suorapostituksena jäsenistölle jäsenrekisterin osoitteiden kautta. Sen jälkeen arpoja sai tilata liitolta tai keskusseuralta. Liitto palkitsi keskusseuroja eurolla, jos alueet myivät arpaa. Etelä-Hämeen seuroista eniten arpoja myi Hollolan Nuorisoseura. Hollola sai palkinnoksi keskusseuralta 200 euroa. Hermanni ja Hermanska -arvonimiä myönnettiin Etelä-Hämeeseen 1 kpl. Puvusto Etelä-Hämeen Nuorisoseurojen ja Lahden Kulttuurikeskuksen kesällä 2013 yhdistynyt pukuvuokraamo on muotoutunut yhdeksi toimivaksi suureksi Kos-

30 Pikkuteatteri ja Hannunsali tyymiksi. Yhdistykset, koulut, päiväkodit sekä nuorisoseurat ovat löytäneet pukuvuokraamon ja se palveli kaikkia asiakkaita. Pukuvuokraamoa on mainostettu mm Nuorisoseuraväen keskuudessa Uutismaa-lehdessä. Kostyymille on tehty työharjoittelija Maria Loikalan toimesta uudet kotisivut ja omat Facebook-sivut. Lisäksi pukuvuokraamoa on mainostettu julisteilla ja lehtisillä. Kostyymi oli avoinna viitenä päivänä viikossa, loma-ajat hoidettiin siten että pukuvuokraamo oli miltei koko vuoden auki. Kostyymissa työskenteli puvustonhoitaja ja palkkatuella puvustoapulainen. Lisäksi apuna on ollut vuoden 2014 aikana yhteensä viisi työässäoppijaa ja työharjoittelijaa. Kulttuurikeskus järjestää vuosittain kesällä erilaisia projekteja, joihin he palkkaavat kesätyöntekijät. Tarvittaessa nämä henkilöt työskentelevät projektien puvustusasioissa Kostyymissä mahdollisia uusia pukuja valmistaen ja projektiaan puvustaen. Työntekijät toimivat puvustonhoitajan alaisuudessa. Kostyymi oli näkyvästi esillä Taidelauantaissa 6.9. rooliasukulkueessa ja pihamyynnissä. Puvuston työntekijät tekevät tilausompelua etupäässä Nuorisoseurojen tanssiryhmille ja teattereille. Näistä saadaan tarvittavaa lisätuottoa. Puvustoapulainen suunnitteli ja valmisti erilaisia asusteita, joita myytiin pukuvuokrauksen lisänä. Kostyymi kehittää vuokraamotoimintaa osana tarvikevälitystä. Puvustossa myydään harrastustoimintaan liittyviä erikoistuotteita. Tuotevalikoimaa sekä myymälän toimintaa on kehitetty ja markkinointia tehostettu. Tätä tehtävää varten on työllistetty henkilö, joka tekee Kostyymille markkinointisuunnitelman. Uusia asusteita on ostettu Pilailupuodilta vuokrauskäyttöön sillä taloudellinen tulos on parempi kuin niiden välitysmyynnistä saatu. Kansallispukuja on uusittu ja kunnostettu taloudelliset resurssit huomioiden. Tarjottiin alueen käsityöalan oppilaitoksille mahdollisuutta antaa opiskelijoille työharjoittelupaikkoja puvustoon. Loppuvuonna 2014 käynnistettiin hanke, jonka tarkoituksena on saada hakeapuraha Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahastolta kansallispukuihin liittyvään selvitystyöhön. Henkilöstöä vuoden aikana: Päivi Semeri toimi puvustonhoitajana Sini Rappumäki oli työkokeilussa Rosanie Tapio Nanne Kaartti Maria Loikala ja Taija Päiviö Katja Kalliosaari ja työkokeilu jatkuu vuonna 2015 Pikkuteatteri on vuokrattu Lahden kaupungille ja sen hallinnasta vastasi Lahden kaupungin kulttuuritoimi. Vuoden aikana on pidetty useita yhteistyöpala- 30

31 vereita kulttuuritoimen ja Tirra-Torvi ravintoloiden kesken. Käynnistettiin selvitystyö Pikkuteatterin esteettömyyden parantamiseksi. 31 Hannunsali oli edelleen monipuolisessa käytössä vuoden aikana. Hannunsalin vakiokäyttäjinä olivat: Lahden Tanhuujat, Skarabé, Opintokeskus Kansalaisfoorumi, Lahden Taitoluistelijat, Lahden Naisvoimistelijat, Jam n Roll (kevät), Lahden Country (kevät) ja oma Nuori Taide ryhmä. Vakiokäyttäjien lisäksi tilassa järjestettiin tapahtumia, kursseja, juhlia, kokouksia ja saunailtoja. Vuonna 2014 tilojen siivouksesta vastasi Virpi Nurminen (kesä aikaan ei työsuhteessa). Sopimukset Yleisavustukset Vuokrasopimus Lahden kaupungin tilakeskus (Pikkuteatteri) Vuokrasopimus SKAF:n kanssa Lahden Tanhuujien kanssa vuosipalvelusopimus Stadin Ns. ja Uudenmaan keskusseuran kanssa kirjanpitosopimukset Pilailu-Puodin kanssa vuokra- ja myyntitoimintasopimus Puvuston vuokrasopimus Lahden kaupungin tilapalvelun kanssa Puvustosopimus Timotei Teatterin kanssa Taloushallinnon sopimus liiton kanssa Tanssin osaamiskeskuksen sopimus Liiton kanssa Päijät-Hämeen Tanssialan Tuki ry:n kanssa kirjanpitosopimus Liiton kanssa sopimus työpisteen vuokrauksesta (uusi 2014) Erillinen sopimus Lahden Tanhuujien kanssa MM Mölkky 2014 järjestelyistä Valtionavustus oli euroa. Muut avustukset Lahden kaupungin avustus MM Mölkky 2014 Lahti tapahtumalle Erillinen Lahden kaupungin avustus tapahtumapaikan kuluihin. Tämä toimintakertomus on käsitelty ja hyväksytty Etelä-Hämeen Nuorisoseurat ry:n kevätkokouksessa Hannunsalissa, Lahdessa. Simo Räihä puheenjohtaja Hannu Nipuli sihteeri

32 32

33 33

34 LIITTEET: Jäsenseurat yhdeksään (9) toiminta-alueeseen jaettuna: 34 Riihimäki Hausjärvi Nurmijärvi Hyvinkää: 1. Riihimäen Kansantanssijat Riihimäki 2. Toukokuun Ns. Riihimäki 3. Haminankylän Ns. Hausjärvi 4. Ns. Sarastus Hausjärvi 5. Ns. Silmu Hausjärvi 6. Nurmijärven tanssi- ja mus.yhdistys Nurmijärvi 7. Ridasjärven Ns. Hyvinkää Sysmä - Hartola: 1. Liikolan Ns. Sysmä 2. Nuoramoisten Ns. Sysmä 3. Onkiniemen Ns. Sysmä 4. Suopellon Ns. Kulo Sysmä 5. Särkilahden Ns. Sysmä 6. Tikkalan Ns. Sysmä 7. Putkijärven Ns. Hartola 8. Riihiniemen Ns. Hartola Asikkala: 1. Asikkalan Ns. Asikkala 2. Kalkkisten Ns. Asikkala 3. Kurhilan-Hillilän Ns. Asikkala 4. Ns. Suovola Asikkala 5. Urajärven Ns. Asikkala 6. Vesivehmaan Ns. Asikkala 7. Vesikansan Ns. Hollola Lahti: 1. Ahtialan-Koiskalan Ns. Lahti 2. Tanssiklubi Dancing Lahti 3. Jalkarannan Ns. Lahti 4. Lahden Tanhuujat ry. Lahti 5. Louhikon Ns. Lahti 6. Möysän Ns. Lahti 7. Kantri Lahti Lahti 8. Sampot Lahti 9. Jam n Roll Lahti Hollola Kärkölä - Lammi - Hämeenkoski: 1. Hollolan Ns. Hollola 2. Matit ja Maijat Hollola 3. Toivolan Ns. Hollola 4. Riikosten Ns. Lammi 5. Hämeen-Kosken Ns. Hämeenkoski 6. Ns. Kajastus Kärkölä 7. Lappilan Ns. Kärkölä

35 Orimattila: 1. Heinämaan Ns. Orimattila 2. Kuivannon Ns. Orimattila 3. Mallusjoen Ns. Orimattila 4. Niemenkylän-Tönnön Ns. Orimattila 5. Niinikosken Ns. Orimattila 6. Pakaan Ns. Orimattila 7. Virenojan Ns. Orimattila 35 Kärkölä Tuulos Hauho Hämeenlinna - Janakkala: 1. Hämeenlinnan Kansantanssijat H:linna 2. Hämeenlinnan Nuoret H:linna 3. Tuuloksen-Juttilan Ns. Tuulos 4. Nikinojan Ns. Mäntsälä 5. Janakkalan-Saloisten Ns. Janakkala 6. Vähikkälän Ns. Janakkala Iitti Nastola Artjärvi Lapinjärvi Myrskylä: 1. Etelä-Iitin Ns. Iitti 2. Ns. Liekki Iitti 3. Saarasten Ns. Iitti 4. Immilän Ns. Nastola 5. Ruuhijärven Ns. Nastola 6. Villähteen Ns. Nastola 7. Myrskylän suomal. Ns. Myrskylä 8. Ns. Säilä Artjärvi 9. Artjärven Villikkalan Ns. Artjärvi 10. Porlammin Ns. Soihtu Lapinjärvi Kuhmoinen Padasjoki - Hartola Heinola 1. Kissakulman Ns. Kuhmoinen 2. Harmoisten Ns. Kuhmoinen 3. Kuhmoisten Ns. Kuhmoinen 4. Pihlajalahden Ns. Aura Kuhmoinen 5. Ruolahden Ns. Kuhmoinen 6. Padasjoki Padasjoki YHTEENSÄ 67 JÄSENSEURAA

36 Etelä-Hämeen ja Uudenmaan nuorisoseurojen KOULUTUS- JA TAPAHTUMAKALENTERI TAMMIKUU 10. FolkForum -seminaari Turku Folklandia -risteily Silja Europa Valt. Tempoa tenaviin virikekurssi Munkkivuori Kansantanssin ohjaajakoulutus 2.jakso Lahti Järjestyksenvalvojan peruskurssi, osa 1 Riihimäki Välineitä nettikokouksiin ja palavereihin (4x1,5h), verkkokoulutus Järjestyksenvalvojan peruskurssi, osa 2 Riihimäki 22. Toiminnansuunnittelupäivät, toimihenkilöt Lahti Knoppi I Helsinki HELMIKUU Kansantanssin ohjaajakoulutus 3.jakso Lahti Järjestyksenvalvojan peruskurssin kertauskurssi Lahti 15. Uutismaa-lehden 1/2013 aineistopäivä MAALISKUU 7. Uutismaa 1/2013 ilmestyy EA1 koulutus Lahti 9. Lastentanssin kurssi ohjaajille, Sirkusvirikekurssi lasten ohjaajille Munkkivuori Knoppi II Lahti Sosiaalinen media yhdistyksen arjessa (4x1,5h), verkkokoulutus Kansantanssin ohjaajakoulutus; Suomenruotsalaisten tanssien kurssi 22. Hätäensiapukurssi Lahti 23. Nuorisoseurapäivä Joensuu 27. Etelä-Hämeen kevätkokous Lahti 29. Uudenmaan kevätkokous Helsinki Kansantanssin ohjaajakoulutus; Lasten ja nuorten ohjaaminen ja ohjelmistojen suunnittelu (järjestää SKY) HUHTIKUU 5. Ohjaajien olohuone Flamingo Spa 12. Etelä-Hämeen ja Uudenmaa lasten kansantanssiluokittelu Hollola 13. Etelä-Hämeen ja Uudenmaan tanssiohjaajien verkostotapaaminen Lahti Ramppikuume Kankaanpää Tanssitalo-ohjaajien täydennyskoulutus Valt. Tempoa tenaviin ohjaajakoulutus Klaukkala Valt. lentopallokisat Iisalmi Barnlekin ohjelmiston kertaus (järjestää KTNL) H-kiltapäivät Salo TOUKOKUU Työntekijäpv; Kulttuurisen nuorisotyön kehittämispäivät Helsinki 17. Valtuuston kokous Helsinki 18. Uutismaa-lehden 2/2013 aineistopäivä KESÄKUU 6. Uutismaa 2 / 2013 ilmestyy

37 6.-7. Nuorisoseuraristeily Tallinna vk 23 Leiriohjaajakoulutus Sysmä Valtakunnallinen lasten kansantanssiluokittelu Tampere SottiisiMoves Tampere Lasten kesäleiri intiaaniteemalla Sysmä HEINÄKUU Barnlek Islanti Europeade Puola ELOKUU Tanhu Akatemia Mikkeli MM Mölkky 2014 Kisapuisto Lahti Tanssitaloviikonloppu pohjoisessa? SYYSKUU Järjestön tanssiohjaajien tapaaminen Tanssiparlamentti Tampere 6. Perheliikuntatapahtuma Työntekijäpäivät Oulu 13. Etelä-Hämeen johtokunnan koulutuspäivä Lahti 10. Uutismaa-lehden 3/2013 aineistopäivä Kansantanssin ohjelmistokurssit Lahti 20. Ohjaajien olohuone Lahti LOKAKUU 3. Uutismaa 3/2013 ilmestyy Kansantanssin ohjaajakoulutus 1.jakso Oulu Ohjaajien koulutus: Nukketeatteri, leikkikurssi, lasten hätäea H:ki Meriharju DÄÄNS leiri Lahti Hollo ja Martta festivaali / Tapahtumajärjestäjän seminaari Hollola/Lahti MARRASKUU Kansantanssin ohjaajakoulutus 2.jakso Oulu Uusimaa 40v. Helsinki 20. Etelä-Hämeen syyskokous Lahti 21. Uutismaa-lehden 4/2013 aineistopäivä Järjestön valtuuston syyskokous Knoppi I Helsinki JOULUKUU 12. Uutismaa 4/2013 ilmestyy Kansantanssin ohjaajakoulutus 3.jakso Oulu Lisätietoja tapahtumista Tiedustelut info@nuorisoseurat.fi Etelä-Hämeen alueelliset seuratapaamiset: 5.3. Orimattilan alue 6.3. Lahden alue Asikkalan alue Riihimäki Hausjärvi Nurmijärvi Hyvinkää alue Kuhmoinen Padasjoki alue Hollola Kärkölä - Lammi - Hämeenkoski Hämeenlinnan alue 9.4. Iitti Nastola Artjärvi Lapinjärvi Myrskylä alue syyskuu Hartola - Sysmä alue 37

38 38

39 KUVIA DÄÄNS LEIRILTÄ 39

40 40 ETELÄ-HÄMEEN NUORISOSEURAT RY Osoite: Rautatienkatu 3, sisäpiha Lahti HANNU NIPULI MERJA ILMONIEMI Toiminnanjohtaja Talous- ja hallintosihteeri gsm gsm PÄIVI SEMERI RIIA NIEMELÄ Puvustonhoitaja Palvelutuottaja gsm gsm ANNE-MARI KURONEN MARJO AALTO Toiminnanohjaaja Projektipäällikkö gsm Leipää ja kulttuuria -hanke gsm Sähköposti: Kotisivu: EIJA MAJOINEN Koulutussuunnittelija puh Kansalaisfoorumi Rautatienkatu 3, sisäpiha LAHTI