Plastinen bronkiitti veriyskän ja hengitysvajauksen harvinainen syy

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Plastinen bronkiitti veriyskän ja hengitysvajauksen harvinainen syy"

Transkriptio

1 Tapausselostus Katriina Kahlos, Riitta Kaarteenaho-Wiik, Airi Jartti ja Jukka Tikanto Plastinen bronkiitti veriyskän ja hengitysvajauksen harvinainen syy Plastinen bronkiitti on harvinainen kliininen tila, jossa keuhkoputkiin kertyy kumimaista, tukkivaa eritettä. Kuvaamme aiemmin terveen tupakoivan keski-ikäisen miespotilaan, joka tuli tutkimuksiin veriyskän vuoksi. Keuhkojen röntgenkuvassa todettiin vasemman ylälohkon atelektaasi ja tietokonetomografiassa vasenta pääkeuhkoputkea tukkivaa materiaalia, joka sopi kasvaimeksi. Keuhkoputkitähystyksessä vasen pääkeuhkoputki todettiin tumman, geelimäisen eritteen tukkimaksi. Keuhkoputkisto puhdistettiin jäykän tähystimen avulla, ja tämän jälkeen potilaan vointi parani nopeasti. Myöhemmissä tutkimuksissa ei ole tullut esiin syöpään tai muuhun keuhkosairauteen viittaavaa. Potilas lopetti tupakanpolton ja on ollut keuhkojen suhteen oireeton lähes kolmen vuoden ajan. P lastinen bronkiitti on pitkään tunnettu harvinainen sairaus, josta on aiemmin käytetty myös nimityksiä fibrinoottinen bronkiitti, pseudomembranoottinen bronkiitti ja Hoffmanin bronkiitti (Johnson ja Sita-Lumsden 1960, Liston ym. 1986). Taudissa keuhkoputkistoon, erityisesti pää- ja lohkokeuhkoputkiin, kertyy tukkivaa sitkeää eritettä»keuhkoputkivaloksen» tapaan. Tauti voi tulla esiin keuhkoputkitähystyksen yhteydessä tai löytyä kirurgisesta keuhkonäytteestä. Plastista bronkiittia on kuvattu kaikenikäisillä, mutta Suomessa on raportoitu ainoastaan yhden lapsipotilaan tapaus (Leggat 1954, Puhakka ja Kero 1989). Tavallisin oire on yskä, mutta myös ysköksiä, kuumetta, rintakipua, hengenahdistusta ja veriyskää esiintyy (Leggat 1954, Madsen ym. 2005). Oireet voivat ilmaantua vähitellen, mutta tauti saattaa alkaa myös äkillisesti hengitysvajauksen kuvalla, jolloin kyseessä voi olla pääkeuhkoputken tai jopa henkitorven tukkeutuminen (Leggat 1954, Johnson ja Sita-Lumsden 1960, Madsen ym. 2005, Noizet ym. 2003). Duodecim 2008;124: Kuvaamme miespotilaan, jonka esitiedot ja tulovaiheen löydökset viittasivat vasenta pääkeuhkoputkea tukkivaan keuhkosyöpään mutta jolta löytyi keuhkoputkitähystyksessä yllättäen plastinen bronkiitti. Oma potilas Aiemmin terve 55-vuotias mies hakeutui päivystyspoliklinikkaan veriyskän vuoksi. Veriyskä oli alkanut äkillisesti kahta päivää aiemmin ilman muita oireita. Potilas oli ollut aiemmin omasta mielestään terve. Tarkemmin tiedusteltaessa kävi kuitenkin ilmi, että hänellä oli esiintynyt ajoittaista veriyskää jo neljän vuoden ajan. Verta oli näkynyt ysköksissä pieniä määriä aina silloin tällöin. Potilas oli tupakoinut noin 20 savuketta päivässä 35 vuoden ajan. Yksi hänen veljistään oli aiemmin kuollut keuhkosyöpään ja toinen kurkunpään syöpään. Ammatissaan autonkuljettajana hän ei ollut oman kertomansa mukaan altistunut asbestille, eikä hän tietääkseen ollut koskaan altistunut keuhkotuberkuloosille. Potilaalla ei ollut tiedossa yliherkkyyksiä eikä hän käyttänyt mitään lääkkeitä. Päivystyspoliklinikassa potilaan yleistila todettiin hyväksi, ja tutkimuksen aikaan hän oli oireeton mutta hemoglobiinin happikyllästeisyys oli vain 85 % happili- 927

2 A sästä huolimatta. Verenpaine, syketaajuus, kainalolämpö ja EKG olivat normaalit. Keuhkokuvassa vasemman keuhkon tilavuus oli pienentynyt ja välikarsina vetäytynyt vasemmalle, mikä sopi atelektaasiin (kuva 1A). Päivystystutkimuksina tehdyissä perusverikokeissa saatiin normaalit tulokset. Potilas siirrettiin vuodeosastolle. Seuraavana päivänä keuhkolääkäri totesi huulten ja kärkijäsenten sinistymistä sekä kaulalaskimoiden turpeutta. Vasemman keuhkon hengitysäänet olivat hil- B Kuva 1. A) Potilaan tullessa sairaalaan keuhkokuva osoitti välikarsinan vetäytyneen vasemmalle, mikä sopi atelektaasiin. B) Rintakehän tietokonetomografiassa tulovaiheessa ennen keuhkoputkitähystystä vasen pääkeuhkoputki, ylälohkon keuhkoputkihaarat ja osa alalohkon keuhkoputkihaaroista todettiin kasvainmaisen massan tukkimiksi (keltainen nuoli) ja ylälohkon olevan atelektaasissa (oranssi nuoli). C) Kahden kuukauden kuluttua löydös oli kokonaan normaalistunut. C 928 K. Kahlos ym.

3 jentyneet, ja vasemmalla puolella rintakehää todettiin koputeltaessa myös selvä painumus. Valtimoverinäytteen verikaasuanalyysi osoitti happiosapaineen pienentyneen merkittävästi (6,8 kpa ilman happilisää). Hoidoksi aloitettiin happilisä, traneksaamihappo, kefaleksiini ja prednisoloni tabletteina suun kautta sekä keuhkoputkia avaava salbutamolin ja ipratropiumbromidin yhdistelmä lääkesumuttimella hengitettynä. Potilaalle tehtiin samana päivänä rintakehän varjoainetehosteinen tietokonetomografia (TT) (kuva 1B). Siinä todettiin vasenta pääkeuhkoputkea tukkiva kasvainmainen massa ja keuhkoputken seinämän paksuntuma, ja vasen ylälohko oli painunut kokoon. Atelektaasia, kasvainta muistuttavaa massaa ja seinämän paksuntumaa todettiin myös alalohkon keuhkoputkissa. Suurentuneita imusolmukkeita ei todettu, mutta vasemmalla keuhkopussissa oli nestettä. Jos keuhkoputkensisäinen materiaali olisi osoittautunut keuhkosyöväksi, kuten tässä vaiheessa epäiltiin, olisi levinneisyysluokka ollut TT-löydöksen perusteella IIIa (T3N1). Ensimmäisessä jäykällä tähystimellä tehdyssä keuhkoputkitähystyksessä todettiin vasemmassa pääkeuhkoputkessa tummanruskeaa sitkeää massaa, jota oli myös kaikkien lohkokeuhkoputkien suilla (kuva 2A). Runsaimmin massaa oli ylälohkon alueella. Sitä poistettiin jäykän tähystimen kautta imun ja vierasesinepihtien avulla, mutta ylälohkon alueelta materiaalia ei saatu kokonaan poistettua. Tähystyksen jälkeen potilas kuitenkin kertoi vointinsa korjaantuneen täysin, veriyskä lakkasi, ja potilas pääsi kotiin kymmenen päivän sairaalahoidon jälkeen. Osastohoitojakson aikana käytetty lääkitys lopetettiin, ja ainoastaan salbutamolia ja tiotropiumbromidia annettiin varalta oireenmukaisiksi lääkkeiksi. Seuraavalla viikolla TT-tutkimuksessa nähtiin edelleen vasenta ylälohkoa tukkivaa massaa ja bronkofiberoskopiassa todettiin vasempaan ylälohkoon vievän keuhkoputken olevan täynnä tummanruskeaa, kiiltävää ja sitkeää eritettä, jota ei saatu ohuen tähystimen avulla puhdistettua (kuva 2B). Vasen ylälohkohaara puhdistettiin jäykän tähystimen avulla. Tukoksen alta paljastui hiukan verestävää limakalvoa, mutta muuten keuhkoputkisto näytti täysin normaalilta. Ysköksen ja keuhkoputken imunäytteen sekä keuhkohuuhtelunestenäytteen löydökset olivat hyvänlaatuisia (luokka I II). Myös keuhkoputkitähystyksen yhteydessä otettujen keuhkoputken limakalvonäytteiden löydös oli hyvänlaatuinen: yksi näyte oli normaali ja toisessa todettiin fibroosi ja krooninen tulehdus. Pahanlaatuiseen muutokseen viittaavaa ei todettu yhdessäkään tutkitussa näytteessä. Mykobakteeriviljelyt keuhkoputken imunäytteistä ja ysköksistä antoivat negatiiviset tulokset. Seerumin tumavasta-aineita ja neutrofiilien sytoplasmavasta-aineita ei todettu, ja lasko, verenkuva, neutrofiilien erittelylaskennan tulos ja seerumin immunoglobuliini E:n pitoisuus olivat normaalit. Viimeisessä rintakehän TT-tutkimuksessa kahden kuukauden kuluttua päivystykseen hakeutumisesta kaikki keuhkoputket näkyivät avoimina ja ohutseinäisinä Myös kaikki atelektaasit olivat lauenneet (kuva 1C). Samaan aikaan tehdyssä keuhkoputkitähystyksessä keuhkoputkisto näytti kauttaaltaan normaalilta ja keuhkojen toimintakokeissa spirometrialöydös ja diffuusiokapasiteetti olivat normaalit. Potilas oli lopettanut tupakanpolton ja hänen vointinsa oli hyvä. Veriyskää tai muita keuhko-oireita hänellä ei ole esiintynyt nyt kolmeen vuoteen. A B Kuva 2. A) Ensimmäisessä jäykän tähystimen avulla tehdyssä keuhkoputkitähystyksessä vasen pääkeuhkoputki todettiin tumman geelimäisen massan tukkimaksi. B) Toisessa fiberoskoopin avulla tehdyssä keuhkoputkitähystyksessä viikkoa myöhemmin vasemman ylälohkon keuhkoputkihaara osoittautui edelleen tukkeutuneeksi, mutta alalohkoon johtava keuhkoputki oli jo avoin. Plastinen bronkiitti veriyskän ja hengitysvajauksen harvinainen syy 929

4 Pohdinta Plastinen bronkiitti todetaan tavallisimmin liittyneenä keuhkosairauteen, kuten astmaan, infektioihin, kystiseen fibroosiin, krooniseen bronkiittiin ja allergiseen bronkopulmonaaliseen aspergilloosiin, mutta sitä on kuvattu myös muuten täysin terveillä (Sanerkin ym. 1966, Jett ym. 1991, Wang ym. 2006). Viime vuosina plastista bronkiittia on todettu lähinnä lapsipotilailla ja heillä erityisesti Fontanin leikkauksen jälkitilaan liittyneenä (Madsen ym. 2005, Tfiza ym. 2005). Suomessa kuvattiin vuonna 1989 (Puhakka ja Kero) vajaan kahden vuoden ikäinen lapsipotilas, jolla sitkeän keuhkokuumeen ja vasemmanpuoleisen keuhkoatelektaasin syyksi osoittautui plastinen bronkiitti. Oma potilaamme oli ollut aiemmin terve, eikä häneltä löytynyt mitään keuhkosairautta paranemisen jälkeen tehdyissä tutkimuksissa. Sitä, miksi plastisessa bronkiitissa keuhkoputkiin muodostuu tukkivaa limamassaa, ei tiedetä. Keuhkoputkien limakalvonäytteissä on todettu tulehdusmuutoksia, ja erityisesti allergisella tulehduksella on epäilty olevan merkitystä (Johnson ja Sita-Lumsden 1960, Sanerkin ym. 1966). Pöly- tai savualtistusta on pidetty yhtenä mahdollisena laukaisevana tekijänä, mutta yleensä mitään altistavaa tekijää ei ole tiedossa. Tupakansavualtistuksen mahdollisesta yhteydestä plastiseen bronkiittiin ei juuri löydy tietoja. Oma potilaamme oli tupakoinut pitkään, mutta hänen onnistui lopettaa tupakointi jo ensimmäisellä sairaalahoitojaksolla, eikä taudin uusiutumaa ole ilmaantunut. Tupakansavualtistuksella on teoriassa saattanut olla merkitystä taudin laukaisijana, ja tupakoinnin lopettaminen toisaalta saattoi myötävaikuttaa potilaan paranemiseen. Keuhkoputkiin kertyvä massa on yleensä vaaleanharmaata, joskus ruskeaa tai mustaa, ja sen on sanottu muistuttavan koostumukseltaan vanukasta tai keitettyä spagettia. Keuhkoputkitähystyksen yhteydessä materiaali on tyypillisesti liian paksua imun avulla poistettavaksi ja liian hajoavaa pihdeillä tartuttavaksi (Johnson ja Sita-Lumsden 1960, Madsen ym. 2005). Osa potilaista saa yskittyä suuria keuhkoputkivaloksia, jolloin diagnoosi on helppo tehdä. Muilla potilailla diagnoosi perustuu kliiniseen kuvaan ja keuhkoputkitähystyksen löydökseen. Plastisessa bronkiitissa keuhkoputkistosta poistettu massa koostuu pääosin limasta ja fibriinistä, mutta myös tulehdussoluja ja verta voi näkyä. Oman potilaamme tukkiva massa jouduttiin poistamaan pieninä palasina kahdessa eri tähystyksessä jäykän tähystimen avulla, ja limakalvonäytteissä todettiin lievää kroonista tulehdusta. Veriyskää on esiintynyt plastisen bronkiitin oireena noin 20 %:lla potilaista (Puhakka ja Kero 1989). Oman potilaamme ensisijainen oire oli veriyskä, jota oli ilmennyt jo useamman vuoden ajan ajoittain. Keuhkoputkien puhdistamisen jälkeen sitä ei ole esiintynyt lainkaan lähes kolmeen vuoteen. Näin ollen on epäiltävä, että plastinen bronkiitti oli kehittynyt potilaalle vähitellen ja lopulta vasemman puolen keuhkoputkiston täyttyessä tukkivasta massasta veriyskä muuttui runsaammaksi ja potilaalle kehittyi myös hengitysvajaus. Keuhkojen kuvantamistutkimuksissa tavallisin löydös on atelektaasi, mutta myös obstruktiivista emfyseemaa, keuhkopussin nestekertymää, konsolidaatioita, bronkiektasioita, ja pneumomediastinumia on kuvattu. Keuhkokuva voi myös olla täysin normaali (Bowen ym. 1985). Aikuisilla kliininen kuva ja kuvantamislöydökset herättävät usein epäilyn keuhkokasvaimesta, mutta lapsilla tavallisimmat erotusdiagnostiset vaihtoehdot ovat keuhkoputken vierasesine ja keuhkokuume (Jett ym. 1991). Plastinen bronkiitti voi esiintyä yksittäisenä tautikohtauksena mutta myös uusia viikkojen tai vuosien kuluessa useitakin kertoja (Leggat 1954). Spesifistä hoitoa ei tunneta, mutta tavallisimmin keuhkoputkisto on pyritty puhdistamaan keuhkoputkitähystyksen avulla. Kortisonista saattaa olla apua, ja lisäksi on kokeiltu muun muassa hengitettävää asetyylikysteiiniä, alfadornaasia ja urokinaasia, mutta mistään hoidosta ei ole todettu olevan varmasti hyötyä (Madsen ym. 2005, Wang ym. 2006, Nayar ym. 2007). Plastinen bronkiitti voi parantua itsestään. Taudin ennuste on aikuispotilailla yleensä hyvä, mutta henkeä uhkaavia äkillisiä hengi- 930 K. Kahlos ym.

5 tysvajaustilanteita ja fataalejakin tapauksia on kuvattu (Madsen ym. 2005, Wang ym. 2006). Tulovaiheessa omalla potilaallamme oli selvä hengitysvajaus, joka korjaantui heti ensimmäisen keuhkoputkitähystyksen jälkeen. Kirjallisuutta Bowen A, Qudjhane K, Odagiri K, Liston SL, Cumming WA, Oh KS. Plastic bronchitis: large, branching, mucoid bronchial casts in children. Am J Roentgenol 1985;144: Jett JR, Tazelaar HD, Keim LW, Ingrassis TS. Plastic bronchitis: an old disease revisited. Mayo Clin Proc 1991;66: Johnson SR, Sita-Lumsden EG. Plastic bronchitis. Thorax 1960;15: Leggat PO. Plastic bronchitis. Dis Chest 1954;4: Liston SL, Porto D, Siegel LG. Plastic bronchitis. Laryngoscope 1986; 96: Madsen P, Shah AS, Rubin BK. Plastic bronchitis: new insights and a classification scheme. Pediatr Respir Rev 2005;6: Nayar S, Parmar R, Kulkarni S, Cherian KM. Treatment of plastic bronchitis. Ann Thorac Surg 2007;83: Noizet O, Leclerc F, Leteurtre S, ym. Plastic bronchitis mimicking foreign body aspiration that needs a specific diagnostic procedure. Intensive Care Med 2003;29: Puhakka H, Kero P. Lapsen plastinen bronkiitti. Duodecim 1989;105: Sanerkin NG, Seal RME, Leopold JG. Plastic bronchitis, mucoid impaction of bronchi and allergic bronchopulmonary aspergillosis, and their relationship to bronchial asthma. Ann Allergy 1966;24: Tfiza A, Roberts M, Simpson JM. Plastic bronchitis; a serious complication of the Fontan operation. Int J Cardiol 2005;101: Wang G, Wang YJ, Luo FM, ym. Effective use of corticosteroids in treatment of plastic bronchitis with haemoptysis in Chinese adults. Acta Pharmacol Sin 2006;9: KATRIINA KAHLOS, dosentti, erikoislääkäri RIITTA KAARTEENAHO-WIIK, dosentti, erikoislääkäri OYS:n sisätautien klinikka, keuhkosairauksien vastuualue JUKKA TIKANTO, erikoislääkäri OYS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 20, OYS AIRI JARTTI, LT, osastonylilääkäri OYS:n radiologian klinikka Sidonnaisuudet: Ei sidonnaisuuksia 931

Miten katson lapsen keuhkokuvaa

Miten katson lapsen keuhkokuvaa Miten katson lapsen keuhkokuvaa Käypä hoito -suositus Alahengitystieinfektiot (lapset) Raija Seuri 11.6.2014 Lapsen kuvan tulkinnassa muistettava Hengitysvaihe Huonoon sisäänhengitykseen voi liittyä tiivistymiä,

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Keuhkoahtaumataudin monet kasvot Alueellinen koulutus 21.4.2016 eval Henrik Söderström / TYKS Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Lähde: Google Keuhkoahtaumatauti, mikä se on? Määritelmä (Käypä

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri Epidemiologia N. 10%:lla suomalaisista on keuhkoahtaumatauti Keuhkoahtaumatauti

Lisätiedot

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta

Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen

Lisätiedot

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala 22.1.2015 Mikä on lapseni astman ennuste? Mikä on lapsen astman ennuste

Lisätiedot

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP

IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.

Lisätiedot

Tuberkuloosin diagnostiikka

Tuberkuloosin diagnostiikka Tuberkuloosin diagnostiikka Lauri Lammi LT, Keuhkosairauksien ja sisätautien erikoislää ääkäri Osastonylilää ääkäri Keuhkosairauksien vastuualue 16.3.2007 LLammi 16.3.2007 1 LLammi 16.3.2007 2 Mykobakteerit

Lisätiedot

IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu

IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu IAP:n kokous 25.-26.11.2010, Oulu Fibrotisoivien keuhkosairauksien patologia Paavo Pääkkö Peruskäsitteitä Idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF) = tarkoitetaan fibrotisoivaa keuhkosairautta, jolla tyypilliset

Lisätiedot

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Aikuisiällä alkavan astman ennuste Astma- ja allergiapäivät 22.1.2015 LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala Astman ennusteen mittareita Paraneeko astma kehittyykö remissio? Tarvitaanko jatkuvaa lääkehoitoa?

Lisätiedot

Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?

Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Hyvinvointia työstä Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin? Keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 10.10.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 2 Presentation heading /

Lisätiedot

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha

Tuberkuloosi tutuksi. Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015. Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha Tuberkuloosi tutuksi Koulutuspäivä vastaanottokeskuksille Maahanmuuttovirasto 25.3.2015 Sirkku Grierson / Filha Rauni Ruohonen / Filha 1 Tuberkuloosi on parannettavissa www.tuberkuloosi.fi/materiaali/animaatiot/

Lisätiedot

Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Luennon aiheet. Määritelmät 01/04/14. Sidonnaisuudet 2010 2014. Heikki Koskela 27.3.

Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Luennon aiheet. Määritelmät 01/04/14. Sidonnaisuudet 2010 2014. Heikki Koskela 27.3. 0/0/ Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela..0 Sidonnaisuudet 00 0 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa KYS

Lisätiedot

Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela 27.3.2014

Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela 27.3.2014 Pitkittynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela 27.3.2014 Sidonnaisuudet 2010 2014 Heikki Koskela Ø Keuhkosairausopin dosentti, työskentelee päätoimisesti osastonylilääkärin virassa

Lisätiedot

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?

sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat

Lisätiedot

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS

Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia. Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Hoidon asiantuntijaryhmän terveiset, potilastapauksia Riitta Erkinjuntti-Pekkanen LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri, KYS Sidonnaisuudet Päätoimi KYS, erikoislääkäri Sivutoimi Kela, asiantuntijalääkäri,

Lisätiedot

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? 21.4.2016 PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka SIDONNAISUUDET Kongressi- ja koulutustilaisuudet: GSK, Leiras Takeda, Boehringer- Ingelheim, Orion

Lisätiedot

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka

BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka BCG- rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Merja Helminen Lasteninfektiotautien erikoislääkäri TaYS Lastenklinikka Tukholman päiväkotiepidemia 2005 Altistuneet 141 lasta

Lisätiedot

Milloin röntgenkuvaus riittää keuhkosairauksien diagnostiikassa?

Milloin röntgenkuvaus riittää keuhkosairauksien diagnostiikassa? Näin tutkin Ritva Järvenpää, Kirsi Laasonen, Seppo Saarelainen ja Seppo Soimakallio Milloin röntgenkuvaus riittää keuhkosairauksien diagnostiikassa? Rintakehä on yleisin ihmiskehon kuvantamiskohde, ja

Lisätiedot

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET

EKG-LÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! TÄRKEÄT EKG-LÖYDÖKSET EKGLÖYDÖKSET HÄLYTYSKELLOT SOIMAAN! Marja Hedman, LT, Dos Kardiologi KYS/ Kuvantamiskeskus Kliinisen fysiologian hoitajien koulutuspäivät 21.22.5.2015, Valamon luostari TÄRKEÄT EKGLÖYDÖKSET 1. Hidaslyöntisyys

Lisätiedot

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA 1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen

Lisätiedot

Pitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka

Pitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa. Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka Pitki%ynyt yskä: Tavallisin vaiva, jota emme osaa hoitaa Heikki Koskela Dosen9, Oyl KYS Medisiininen keskus, keuhkosairauksien klinikka Sidonnaisuudet Heikki Koskela Dosen&, keuhkosairauksien erikoislääkäri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti 2007

Keuhkoahtaumatauti 2007 Keuhkoahtaumatauti 2007 Maailmanlaajuisesti jopa 16 miljoonaa ihmistä sairastaa keuhkoahtaumatautia. Kansainvälisten tutkimusten mukaan 56 85 prosenttia tautitapauksista saattaa olla diagnosoimatta (Kinnula,

Lisätiedot

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito 2009. Minna Virola 25.10.2011 COPD sairautena Käypä Hoito 2009 Minna Virola 25.10.2011 Keuhkoahtaumataudin määritelmä Keuhkoahtaumataudille (COPD, chronic obstructive pulmonary disease) tyypillisiä piirteitä ovat hitaasti etenevä,

Lisätiedot

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio. 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Naproxen Orion 25 mg/ml oraalisuspensio 26.10.2015, Versio 1.2 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Naproxen Orion on

Lisätiedot

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1

KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 KROONISTA HENGITYSVAJETTA AIHEUTTAVAT SAIRAUDET 5.10.2016 ULLA ANTTALAINEN, LT, KEUHKOSAIRAUKSIEN JA ALLEROLOGIAN EL., TYKS/KEU 1 LUENNON SISÄLTÖ KROONISEN HENGITYSVAJAUKSEN MÄÄRITELMÄ UNEN VAIKUTUS HENGITYKSEEN

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 41 KABERGOLIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON 4.2 Annostus ja antotapa: Seuraava tieto tulee lisätä sopivalla tavalla:

Lisätiedot

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa Harri Stark LT Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Diacor/Terveystalo 11.2.2016 GOLD (The Global Initiative for Chronic Obstructive Lung Disease):

Lisätiedot

KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA. Ilkka Salmi 8.10.07

KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA. Ilkka Salmi 8.10.07 KONTAKTISELVITYS ERIKOISSAIRAANHOIDON NÄKÖKULMASTAKULMASTA Ilkka Salmi 8.10.07 TUBERKULOOSIN TARTTUVUUDESTA värjäysmyönteinen keuhko- ja kurkunpää äätuberkuloosi huomioidaan kontaktiselvittelyissä kuitenkin

Lisätiedot

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS

BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan. Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS BCG rokotusmuutoksen vaikutukset lasten tuberkuloosin diagnostiikkaan Eeva Salo lasten infektiosairauksien erikoislääkäri HUS LNS Lapsen tuberkuloosi on nyky-suomessa harvinainen tauti ei ole tuttu lääkäreille

Lisätiedot

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö

Tuberkuloosiepidemia sairaalassa. V-J Anttila Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloosiepidemia sairaalassa V-J Anttila 15.11.2016 Osastonylilääkäri HYKS/ Tulehduskeskus/ Infektiosairaudet Infektiotorjuntayksikkö Tuberkuloositartunnat Suomessa (Lähde THL Tartuntatautirekisteri)

Lisätiedot

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme

Pneumonia. 27.8.2012 Maija Halme Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen

Lisätiedot

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume

NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume 1. MIKÄ ON NLRP12-GEENIIN LIITTYVÄ TOISTUVA KUUME? 1.1 Mikä se on? NLRP12-geeniin liittyvä toistuva kuume on perinnöllinen

Lisätiedot

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Symbicort Turbuhaler. Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Symbicort Turbuhaler Päivämäärä, Versio RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Astma Astma on yleinen hengitysteiden tulehdussairaus,

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 10 maaliskuuta 2016 Mometasoni Versio 1.1 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Nuha Allerginen nuha on ylähengitysteiden

Lisätiedot

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Urheilijan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Urheilijan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa

Lisätiedot

Appendisiitin diagnostiikka

Appendisiitin diagnostiikka Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen

Lisätiedot

Hengitystiet imetään, kun

Hengitystiet imetään, kun POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- TOIMINTAOHJE 1 (5) HENGITYSTEIDEN IMEMINEN JA SUUN HOITO VUODEOSASTOILLA (aikuispotilaat) Hengitysvajauksesta kärsivän potilaan yskiminen on vaikeutunut ja limaa kertyy hengitysteihin.

Lisätiedot

Perinnöllinen välimerenkuume

Perinnöllinen välimerenkuume www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Perinnöllinen välimerenkuume 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Yleensä taudin määrittelyssä edetään seuraavasti: Kliininen epäily: Perinnöllistä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö

Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell. Jussi Männistö Keuhkoahtaumataudi hoitokäytännöt Carea alueell Jussi Männistö 15.5.2014 Sidonnaisuuteni kaupalliseen yritykseen (ky) viimeisten 2 v aikana 15.5.2014 Sidonnaisuuden laatu Yritykset Saanut ky:lta apurahan

Lisätiedot

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9. 1 Uloshengityksen sekuntikapasiteetti FEV1 Nopea vitaalikapasiteetti FVC FEV % = FEV1 /FVC Vitaalikapasiteetti VC Uloshengityksen huippuvirtaus PEF Keuhkojen kokonaistilavuus TLC Residuaalivolyymi RV RV

Lisätiedot

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015

Sidonnaisuudet. Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito. Milloin epäilen tuberkuloosia perusterveydenhuollossa 06.10.2015 Sidonnaisuudet Tuberkuloosi, toteaminen ja hoito Tuula Vasankari Dos., el Pääsihteeri Filha ry Valtakunnallinen TB hoidon asiantuntijaryhmä, pj 8.10.2015 Filha WHO IUATLD TB-Net STM THL Ei lääketeollisuussidonnaisuuksia

Lisätiedot

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS 6.10.2011 Varhaisdiagnostiikkaa? 56-vuotias mies Tupakointi 40 askivuotta, 16 -vuotiaasta 54-vuotiaaksi Rakennustyö, vesieristäjä viimeiset 5 työvuottaan, fyysisesti

Lisätiedot

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus

ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN. Sotilaslääketieteen keskus ASTMAN VAIKUTUS PALVELUSKELPOISUUTEEN Astman määritelmä Astma on keuhkoputkien limakalvon eosinofiilinen tulehduksellinen sairaus, jossa keuhkoputkien ja keuhkojen toiminta häiriintyy Oireina ovat yöllinen

Lisätiedot

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma

Liikkujan astma. Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma Liikkujan astma Jari Parkkari, ylilääkäri, dosentti Terve Urheilija -ohjelma KYMPPIYMPYRÄ Tietoa ja taitoa kehittävän, terveyttä edistävän ja vammoja ehkäisevän liikunnan ja urheilun tueksi Fyysis-psyykkissosiaalinen

Lisätiedot

Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito

Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito Alkuperäistutkimus TOOMA UIBU, LIIA KELLOMÄKI, RITVA JÄRVENPÄÄ, RITO VUENTO JA JUKKA LUMIO Ei-tuberkuloottinen mykobakteeritauti vaikea diagnoosi ja hankala hoito Atyyppisia mykobakteereja on pitkään pidetty

Lisätiedot

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä

vatsan alueelle iso leikkaus ja sen jälkeen tullut infektio. Potilaan vatsan haava jouduttu avamaan ja jättämään auki. Potilaalla oli 10cm leveä Sorbact-geeliverkko säärihaavalla Haavapotilas on iäkäs rouva, jolla vasemmassa jalassa krooninen säärihaava. Potilas hoitanut haavaansa itse kotona, mutta voinnin huonontumisen, lisääntyneen haavaerityksen

Lisätiedot

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa?

Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Miten hoidan aikuisen vaikeaa astmaa? Timo Erik Helin Erikoislääkäri HYKS/ Iho- ja Allergiasairaala 9.12.2013 1 Vaikean astman määritelmä päivittäiset vaikeat oireet toistuvat pahenemisvaiheet runsas yöoireilu

Lisätiedot

Mitä astma on? Astma on lasten yleisin pitkäaikaissairaus. Sitä sairastaa noin viisi prosenttia suomalaislapsista. Astma voi alkaa missä iässä tahansa ja oireet voivat olla kausiluonteisia tai ympärivuotisia.

Lisätiedot

Tuberkuloosi työterveyshuollossa

Tuberkuloosi työterveyshuollossa Tuberkuloosi työterveyshuollossa Irmeli Lindström, LT Keuhkosairauksien erikoislääkäri 19.9.2014 Esittäjän nimi Tuberkuloosille altistunut 300 nuorta Turussa Kotimaa 12.04.2013 Tarttuva tuberkuloosi tamperelaiskoulussa

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS)

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) Mikä on Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus. Se on elimistön

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) MIKÄ ON MEVALONAATTIKINAASIN VAJAATOIMINTA?

Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) MIKÄ ON MEVALONAATTIKINAASIN VAJAATOIMINTA? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta (MKD) ja Hyperimmunoglobulinemia D-oireyhtymä (HIDS) MIKÄ ON MEVALONAATTIKINAASIN VAJAATOIMINTA? Mikä se on? Mevalonaattikinaasin vajaatoiminta on perinnöllinen sairaus.

Lisätiedot

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS

Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta. 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tuberkuloosi ja hoitohenkilökunta 26.9.2007 ISLT LT Riitta Erkinjuntti-Pekkanen el, keuhkosairauksien klinikka KYS Tb ja hoitohenkilökunta Tartunta ja suojautuminen Tb tilanne Pohjois-Savossa Valvottu

Lisätiedot

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion

Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle

Lisätiedot

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Pahanlaatuisten keuhkokasvainten palliatiivinen laserhoito. Jukka Sipilä, Harry Scheinin ja Reidar Grenman

ALKUPERÄISTUTKIMUS. Pahanlaatuisten keuhkokasvainten palliatiivinen laserhoito. Jukka Sipilä, Harry Scheinin ja Reidar Grenman ALKUPERÄISTUTKIMUS Pahanlaatuisten keuhkokasvainten palliatiivinen laserhoito Jukka Sipilä, Harry Scheinin ja Reidar Grenman TYKS:n korva- nenä- ja kurkkutautien klinikassa on kymmenen vuoden ajan annettu

Lisätiedot

Mevalonaattikinaasin Vajaatoiminta (Mkd) Ja Hyperimmunoglobulinemia D Oireyhtymä (Hids)

Mevalonaattikinaasin Vajaatoiminta (Mkd) Ja Hyperimmunoglobulinemia D Oireyhtymä (Hids) www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Mevalonaattikinaasin Vajaatoiminta (Mkd) Ja Hyperimmunoglobulinemia D Oireyhtymä (Hids) 1. MIKÄ ON MEVALONAATTIKINAASIN VAJAATOIMINTA? 1.1 Mikä se on? Mevalonaattikinaasin

Lisätiedot

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti

Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin

Lisätiedot

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia

Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia Tuberkuloosi äitiysneuvolan näkökulmasta Jane Marttila, LT, EL Ylilääkäri, tartuntataudeista vastaava lääkäri, Turun kaupunki Ei sidonnaisuuksia 27.4.2015 Marttila Jane 1 27.4.2015 Marttila Jane 2 27.4.2015

Lisätiedot

Aikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? Kimmo Leskinen, Hilpi Rautelin ja Anne Pitkäranta

Aikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? Kimmo Leskinen, Hilpi Rautelin ja Anne Pitkäranta Tapausselostus Aikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? Kimmo Leskinen, Hilpi Rautelin ja Anne Pitkäranta Vaikka kurkunkansitulehdus on hävinnyt lapsiväestöstä, tautia esiintyy edelleen aikuisilla.

Lisätiedot

Keuhkojen auskultaatio kuuluu jokaisen lääkärin

Keuhkojen auskultaatio kuuluu jokaisen lääkärin Katsaus Miten auskultoin lapsen keuhkot Matti Korppi Lapsen hengitysteiden oireyhtymien diagnostiikka perustuu pääosin lääkärin tekemiin fysikaalisiin havaintoihin. Kuitenkin termit, joilla inspektio-

Lisätiedot

SAV? Milloin CT riittää?

SAV? Milloin CT riittää? SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin

Lisätiedot

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Miksi liikenteen päästöjä pitää hillitä Kari KK Venho 220909 Mikä on ilmansaasteiden merkitys? Ilmansaasteiden tiedetään lisäävän astman ja

Lisätiedot

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Spirometriatutkimuksen tulkinta Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio Mitä spirometrialla tutkitaan? Keuhkojen ventilaatio eli tuuletuskyky Toimintahäiriön luonne Toimintahäiriön

Lisätiedot

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI

ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Astmapotilaan hoidon aloitus ja hoitopolku Simon terveysasemalla ASTMAPOTILAAN HOITOPOLKU: HENGITYSHOITAJA/ASTMALÄÄKÄRI Terveyskeskuksessa on jo ennestään käytössä suhteellisen hyvin toimiva astmapotilaan

Lisätiedot

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO EMA/198014/2014 Sylvant (siltuksimabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO Tämä on Sylvant-valmistetta koskevan riskienhallintasuunnitelman yhteenveto, jossa esitetään toimenpiteet, joiden

Lisätiedot

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa?

Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Milloin Prednisolonia lasten akuutissa uloshengitysvaikeudessa? Riitta Turunen, LL Virusoppi, Turun yliopisto Lastenklinikka, Turun yliopisto Akuutti uloshengitysvaikeus Määritelmä: Limakalvoturvotus ja

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävin työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita on edelleen noin 50 000 60 000.

Lisätiedot

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin.

1. HENGITYSELIMET. Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Hengityselimet 1. HENGITYSELIMET Hengityselimet jaetaan ylä- ja alahengitysteihin. Ylähengitysteihin kuuluvat nenä, sen sivuontelot, suu, nielu ja kurkunpää. Näiden tehtävänä on sisäänhengitysilman lämmittäminen,

Lisätiedot

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen

TaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus

Lisätiedot

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan?

Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Milloin ruokasiedätys on valmis klinikkaan? Valtakunnalliset astma- ja allergiapäivät Biomedicum, Helsinki, 22.-23.1.2015 Dos. Petri Kulmala, lastenallergologi Sidonnaisuudet Tarvitaanko ruokasiedätystä?

Lisätiedot

PIENET HENGENAHDISTELIJAT

PIENET HENGENAHDISTELIJAT PIENET HENGENAHDISTELIJAT LL Minna Mecklin 29.9.2016 Ei sidonnaisuuksia Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat Bronkioliitti Obstruktiivinen bronkiitti 1 Sisältö Alle 3 vuoden ikäiset ahdistelijat

Lisätiedot

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO

LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO LAPSEN AKUUTIN HENGENAHDISTUKSEN LÄÄKEHOITO Opas Nivalan terveyskeskuksen vuodeosastolle Pienen lapsen akuutti hengenahdistuskohtaus liittyy yleisimmin laryngiittiin, astmaan, bronkiittiin/ bronkioliittiin

Lisätiedot

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti. Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Keuhkoahtaumatauti Julkaistu 1.9.2014 Perustuu 13.06.2014 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Näytön varmuusaste Käypä hoito -suosituksissa Koodi Näytön aste Selitys A B C D Vahva tutkimusnäyttö

Lisätiedot

www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro LASTENREUMA 2. LASTENREUMAN ALATYYPIT 2.1 Esiintyykö taudista erilaisia muotoja? Lastenreuma jaetaan alatyyppeihin sen mukaan, monessako nivelessä tulehdusta

Lisätiedot

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus

TUBERKULOOSI. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus TUBERKULOOSI On Mycobacterium tuberculosis bakteerin aiheuttama infektio. Oireet: kestävä ja limainen yskös, laihtuminen, suurentuneet imusolmukkeet ja ruokahaluttomuus Hoitona käytetään usean lääkkeen

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli

Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli Tuberkuloosi yleistyy työikäisillä - työterveyshuollon rooli LT, keuhkosairauksien erikoislääkäri Irmeli Lindström 7.3.2016 Työterveyslaitos Esittäjän Nimi www.ttl.fi 1 Sidonnaisuudet viimeisen kahden

Lisätiedot

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN

KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN VAASA 27.5.2016 2 3 KEUHKOAHTAUMATAUTI JUHA JAAKKOLA 27.4.16 PERUSTUU 13.06.2014 PÄIVITETTYYN KÄYPÄ HOITO -SUOSITUKSEEN SIDONNAISUUDET EI LÄÄKETEOLLISUUDEN OSAKKEITA JOITAKIN KANS.VÄLISIÄ KONGRESSEJA LÄÄKETEOLLISUUDEN

Lisätiedot

Hengityskoulu Perusoppimäärä

Hengityskoulu Perusoppimäärä Hengityskoulu Perusoppimäärä Mika Issakainen - Anestesiologian ja tehohoidon erikoissairaanhoitaja - Sairaanhoitaja YAMK - PKSSK Teho-osasto Peruskäsitteet Miksi ihminen hengittää? Saa happea O 2 Poistaa

Lisätiedot

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on Astma Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Astma on Hengitysteiden tulehduksellinen sairaus, johon liittyy vaihteleva, ainakin osittain

Lisätiedot

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä

Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä PAD: INFLAMMATIO GRANULOMATOSA (KEUHKO) Yleinen histologinen diagnoosi patologi etiologisen haasteen edessä Risto Pirinen PKSSK patologia GRANULOMATOOTTINEN TULEHDUS KEUHKOSSA Infektio (tbc ~ mykobakteerit,

Lisätiedot

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä

tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä ADACOLUMN -HOITO tulehduksellisten suolistosairauksien yhteydessä www.adacolumn.net SISÄLTÖ Maha-suolikanava...4 Haavainen paksusuolitulehdus...6 Crohnin tauti...8 Elimistön puolustusjärjestelmä ja IBD...10

Lisätiedot

Reumasairaudet voivat aiheuttaa hengenahdistusta ja yskää

Reumasairaudet voivat aiheuttaa hengenahdistusta ja yskää Reumasairaudet voivat aiheuttaa hengenahdistusta ja yskää Reuma-lehti 3/2011 Keuhko- ja muiden hengityselinten muutokset ovat yleisiä reumasairauksissa ja voivat aiheuttaa niin akuutteja kuin kroonisiakin

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto

Lapsi ensiapupäivystyksessä. EA-ryhmä/Juhani Ahtiluoto Lahden alueen osasto Lapsi ensiapupäivystyksessä Lapsi potilaat ensiapupäivystyksessä Harvinaisia, mutta toisinaan päivystetään tilaisuuksissa joissa pelkästään lapsi potilaita Mini-salppuri Lasten liikennepäivä Jne. Vastasyntyneitä

Lisätiedot

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! VeTe Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon! Minna Virola, sairaanhoitaja, projektityöntekijä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri (PPSHP), Oulaskankaan sairaala Keuhkoahtaumataudin määritelmä VeTe Keuhkoahtaumataudille

Lisätiedot

Asbestialtistuneen muistilista

Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbestialtistuneen muistilista Asbesti on merkittävä työelämässä terveydellisiä haittavaikutuksia aiheuttanut aine. Vaikka asbestin käyttö on kielletty, sille altistuneita

Lisätiedot

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA

INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Sairaalainfektio-ohjelma (SIRO) INFEKTIOIDEN SEURANTA- MÄÄRITELMÄT PITKÄAIKAIS- HOITOLAITOKSISSA Allison McGeer ym., 1991 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C 14/2005 Kansanterveyslaitoksen julkaisuja C11

Lisätiedot

Penikkatauti turkiseläimillä

Penikkatauti turkiseläimillä Penikkatauti turkiseläimillä Ajankohtaista tarttuvista eläintaudeista teemapäivä 21.5.2013 Ulla-Maija Kokkonen ELT, erikoiseläinlääkäri Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Eläintautivirologian tutkimusyksikkö

Lisätiedot

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa

Vinkuna korreloi huonosti hapetuksen kanssa.» Hengitystaajuus korreloi varsin hyvin hengitysvaikeuden asteen ja hypoksian kanssa Toistuva uloshengityksen vaikeus tai vinkuna Heikentynyt suorituskyky Rasituksessa ilmenevä yskä tai hengenahdistus Yli 6 viikkoa kestävä (limainen) yskä Jatkuva limaisuus, toistuvat bronkiitit Yskä tai

Lisätiedot

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio

Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis hiljainen ja tappava? Tarja Pohjanvirta, Eläintautibakteriologia, Kuopio Mycoplasma bovis kuuluu luokkaan Mollicutes ( pehmeäihoiset ) mollikuuteilta puuttuu soluseinä, tilalla kolmikerroksinen

Lisätiedot

COPD:n hoidon porrastus

COPD:n hoidon porrastus COPD:n hoidon porrastus 21.4.2016 el Riika Liukkonen TYKS/ Keuhkosairauksien klinikka Keuhkoahtaumataudin hoitoketju Perusterveydenhuolto Ennaltaehkäisy ja varhaisdiagnostiikka Hoidon tarpeen arviointi

Lisätiedot

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys

Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys Ulosteen kalprotektiinimääritys kliinikon näkemys SKKYn ja Sairaalakemistit ry:n koulutuspäivät 16.11.2012 Dosentti, sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Taina Sipponen 1 Kalprotektiinijulkaisut

Lisätiedot

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Noninvasiivinen ventilaatiohoito Noninvasiivinen ventilaatiohoito Anestesiasairaanhoitajien syysopintopäivät Turku 9.10.2014 Anest el, LT, Waltteri Siirala Noninvasiivinen ventilaatiohoito Luennon runko 1. Hengityksen fysiologiaa 2. Hengitysvajaus

Lisätiedot

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka

HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa

Lisätiedot

Tupakkalain muutos 2010

Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalaki Tupakkalain muutos 2010 Tupakkalain muutos tuli voimaan 1.10.2010. Lain tavoitteena on tupakkatuotteiden käytön vähittäinen loppuminen. 2010 Suomessa työssään päivittäin passiivisesti tupakalle

Lisätiedot

TAPAUSSELOSTUS. Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet

TAPAUSSELOSTUS. Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet TAPAUSSELOSTUS Selvittämätön syöpä ja luustoetäpesäkkeet Leea Keski-Nisula, Marja-Leena Katila, Markku Virén, Vesa Kataja ja Touko Katila Viime aikoina on maailmanlaajuisesti ollut nähtävissä viitteitä

Lisätiedot

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO

RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen

Lisätiedot