Aikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? Kimmo Leskinen, Hilpi Rautelin ja Anne Pitkäranta
|
|
- Reijo Lahtinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tapausselostus Aikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? Kimmo Leskinen, Hilpi Rautelin ja Anne Pitkäranta Vaikka kurkunkansitulehdus on hävinnyt lapsiväestöstä, tautia esiintyy edelleen aikuisilla. Diagnoosi voidaan useimmiten tehdä yksinkertaisen peilitutkimuksen avulla. Veriviljelynäyte tulisi ottaa aina, mutta mikrobiologiset löydökset jäävät aikuispotilailla vähäisiksi. Hoidon kulmakivinä ovat mikrobilääkitys ja hengitysteiden auki pitäminen. Artikkelissa kuvataan HYKS:n korvaklinikassa hoidetut 25 aikuista epiglottiittipotilasta, joista kuusi tarvitsi trakeotomian ja yhdelle jäi vakava pysyvä neurologinen vaurio. Kurkkukipuisen aikuisen kurkunkansi on aina tarkistettava peililaryngoskopian avulla. Epiglottiittia sairastava on viipymättä lähetettävä paikkaan, missä hengitysteiden aukipysyminen voidaan turvallisesti varmistaa. Ensihoidon ja kuljetuksen aikana on aina oltava valmius hengitysteiden hätäavaukseen. Äkillinen kurkunkannen tulehdus eli akuutti epiglottiitti voi esiintyä sekä lapsilla että aikuisilla. Historian ehkä kuuluisin epiglottiittipotilas oli Yhdysvaltojen presidentti Washington, joka menehtyi tähän tautiin 200 vuotta sitten (Morens 1999). Suomessa vuonna 1986 aloitettujen Haemophilus influenzae tyyppi b- eli Hib-rokotusten myötä kurkunkansitulehdus on hävinnyt maassamme lapsilta lähes täysin. Tartuntatautirekisterin mukaan yksikään lapsi ei sairastunut Suomessa vuoden 1999 aikana epiglottiittiin (henkilökohtainen tiedonanto, Tartuntatautirekisteri 1999). Aiempaa suhteellisesti suurempi osa tapauksista ilmenee siten aikuisiässä. Aikuisten epiglottiitin vuosittainen esiintyvyys on tuoreen, laajan kanadalaistutkimuksen mukaan 2.02/ ja kuolemaan päättyneiden tapausten osuus 1.2 % (Hebert ym. 1998). Aikuisen kurkunkansitulehdusta on harvoin pidetty nopeasti henkeä uhkaavana tilana (Frantz ym. 1994, Solomon ym. 1998). Lisäksi on esitetty, että epiglottiitin taudinkuva aikuisilla on muuttunut septisestä yleistaudista lievemmäksi, paikallisen selluliitin suuntaan (Nuutinen ym. 1994, Solomon ym. 1998). Kuvaamme HYKS:n korvaklinikassa hoidetut 25 potilasta, joista osalle kehittyi henkeä uhkaava tilanne ja joista yksi sai lopulta vakavan, pysyvän neurologisen vaurion. Omat potilaat Potilas 1 on 48-vuotias aiemmin terve mies, joka hakeutui aluesairaalaan kolme vuorokautta kestäneen kurkkukivun ja kuumeilun takia. Diagnoosiksi tuli pneumonia/bronkiitti. Potilas otettiin osastohoitoon ja hänelle aloitettiin suonensisäinen kefuroksiimilääkitys. Oireiston pahennuttua ja erityisesti nieluoireiden lisäännyttyä hänet lähetettiin seuraavana päivänä HYKS:n korvaklinikan päivystykseen epäillyn parafaryngeaalisen absessin takia. Potilaalla todettiin akuutti kurkunkansitulehdus ja oikealla recessus piriformiksessa märkää. Hengitystiet olivat tulovaiheessa hyvin auki. Potilas otettiin osastohoitoon, ja antibiootiksi vaihdettiin suoneen annettavat keftriaksoni ja metronidatsoli. Ensimmäisen vuorokauden jälkeen märkäisyys kurkunpään alueella lisääntyi ja lääkitykseksi vaihdettiin imipeneemi. Taudin edetessä jouduttiin tekemään trakeotomia. Kaulan ja välikarsinan tietokonetomografia (TT) paljasti mediastiniitin, ja potilas siirrettiin jatkohoitoon teho-osastolle. Hänelle kehittyi empyeema, perikar Duodecim 2000; 116: K. Leskinen ym.
2 diaalinen nestekertymä ja mediastinaalinen absessi, jotka hoidettiin leikkauksella. Sairaalahoidossa potilas oli lähes kahden kuukauden ajan. Potilas 2 on 56-vuotias mies, joka hakeutui HYKS:n korvaklinikan päivystykseen vajaan vuorokauden jatkuneen lisääntyvän kurkkukivun ja tuntia aikaisemmin alkaneen hengityksen vaikeutumisen takia. Hänellä oli sepelvaltimotauti, ja hän oli sairastanut sydäninfarktin v Vuonna 1997 hänelle oli tehty mini-invasiivinen koronaariohitus. Lääkityksenä oli asetyylisalisyylihappo. Muutoin potilas oli aiemmin ollut terve. Korvaklinikassa potilaan todettiin hengittävän vaikeasti ja hän ei uskaltanut käydä makuulle, koska tunsi ilman tällöin loppuvan. Nasofiberoskopiassa nähtiin palloksi turvonnut kurkunkansi, jonka alta ei ollut minkäänlaista näkyvyyttä äänihuuliin. Päädyttiin välittömään trakeotomiaan, ja sitä tehtäessä potilas sai hengityksen- ja sydämenpysähdyksen. Hänet elvytettiin ja siirrettiin teho-osastolle respiraattoriin. Respiraattorista päästiin spontaanihengitykseen trakeotomiakanyylin kautta, mutta potilaan neurologinen ennuste jäi huonoksi eikä tajunnan taso korjaantunut. Muut potilaat. HYKS:n korvaklinikassa hoidettiin epiglottiitin takia 25 aikuista, joista yhdellä tauti uusi vuoden aikana. Näiden lisäksi on klinikassamme hoidettu useita supraglottisia tulehduksia, joissa taudinkuva on ollut lievempi. Epiglottiittipotilaista 18 oli miehiä ja seitsemän naisia. Ikä vaihteli välillä v, keskiarvo 43 v. Yhdelläkään potilaista ei ollut tiedossa sairautta, joka olisi altistanut kurkunkansitulehdukselle. Oireet olivat päivystykseen tullessa kestäneet muutamasta tunnista muutamaan päivään. Yleisimmät oireet olivat nielukipu sekä nielemis- ja hengitysvaikeudet (kuva 1). Lähetediagnoosi oli oikea neljässä tapauksessa (16 %). Tavallisin lähettämisen syy oli epäily peritonsillaariabsessista (33 %). Potilaista kolme hakeutui korvaklinikan päivystykseen ilman lähetettä. Tulovaiheessa otetuissa laboratorionäytteissä tulosten vaihtelu oli suurta. CRP-arvo vaihteli välillä mg/l, keskiarvo 127 mg/l. Leukosyyttimäärät olivat valtaosalla ainakin lievästi suurentuneet (> 12 x 10 9 /l, vaihteluväli oli 5 28 x 10 9 /l ja keskiarvo 14 x 10 9 /l). Sairaalaan tullessa huomattavasti suurentuneet tulehdusarvot liittyivät vaikeampaan taudinkuvaan ja keskimääräistä pidempään sairaalahoitoon. Leukosytoosin lisäksi perusverenkuvassa ei ollut havaittavissa muutoksia. Myöskään trombosyyttiarvot eivät muuttuneet taudin aikana. Bakteriologisia näytteitä otettiin vain muutamalta potilaalta. Veriviljelynäyte otettiin tulopäivänä neljältä potilaalta. Yhdeltä potilaalta otettiin kolmena eri päivänä useampia veriviljelynäytteitä, mutta kaikkien osalta löydökset jäivät negatiivisiksi. Otetuissa kahdessa nieluviljelynäytteessä oli löydöksenä normaaliflooraa. Radiologisia tutkimuksia ei kurkunkansitulehduksen diagnosoinnissa käytetty. Kolmelle potilaalle tehtiin thoraxröntgenkuvaus keuhkokuume-epäilyn takia. Yhdellä todettiin laaja-alainen pneumonia ja pleuranestettä. Kaulan kaikututkimus tehtiin kahdelle potilaalle voimakkaan kaulaturvotuksen takia ja kahdelle kaulan tietokonetomografia (TT). Kenelläkään potilaista ei todettu kaula-absessia. Kaulan ja thoraxin TT:tä tarvittiin mediastiniitin toteamiseen yhdellä potilaalla. % potilaista Nielukipu Nielemisvaikeus Hengitysvaikeus Kuume Kaulan turvotus heikkeneminen Yleistilan Kuva 1. Akuutin kurkunkansitulehduksen oireet HYKS:n korvaklinikassa hoidetuilla 25 aikuispotilaalla. Kaikki potilaat otettiin sairaalahoitoon. Antibioottilääkityksenä alettiin antaa ensimmäisen tai toisen polven kefalosporiini joko yksin tai yhdistettynä metronidatsoliin. Tullessa 16 potilasta 25:stä (64 %) sai hydrokortisonia 250 mg laskimoon. Kipulääkityksenä potilaat saivat tulehduskipulääkkeitä, useimmiten ketoprofeenia. Kaikkiaan kuudelle potilaalle (24 %) jouduttiin tekemään trakeotomia. Näistä viisi tehtiin heti tulovaiheessa kurkunkannen voimakkaan turvotuksen ja vaikean hengenahdistuksen takia. Yhdelle potilaalle toimenpide tehtiin kolmen päivän sairaalahoidon jälkeen hengenahdistuksen ja nielun märkäisen erityksen lisääntyessä. Tälle potilaalle (potilas 1) kehittyi myös mediastiniitti. Kaikki trakeotomiat tehtiin leikkaussalissa paikallispuudutuksessa. Yksi potilaista sai sydämenpysähdyksen, ja hänet elvytettiin (potilas 2). Kahdelle potilaalle kehittyi kurkunkannen absessi, joka molemmilla avautui itsestään. Tilanne tarkistettiin yleisanestesiassa tehdyssä laryngomikroskopiassa ja absessionteloiden tyhjentyminen varmistettiin. Tämän jälkeen potilaiden toipuminen eteni komplikaatioitta. Yhdellä potilaalla (potilas 1) esiintyi mikroabsessien muodostusta kurkunkannen limakalvopinnalla. Yhdelle kehittyi laaja-alainen keuhkokuume ja pleuranestettä, joiden takia hänet siirrettiin korvaklinikan vuodeosastolta teho-osastohoitoon. Tässä vaiheessa potilaan kurkunkannen tulehdusmuutokset olivat jo lähes hävinneet. Sairaalahoidon kesto vaihteli välillä 2 50 vrk ja keskiarvo oli 7.3 vrk. Tähän ei ole otettu mukaan elvytetyn ja vakavan aivovaurion saaneen potilaan hoitojaksoa. Teho-osastohoidossa oli kolme potilasta yhteensä 36 vrk. Elvytettyä potilasta lukuun ottamatta potilaat kotiutuivat hyväkuntoisina. Kaikille, joilla kotiutuessa esiintyi vielä muutoksia kurkunpään alueella, tehtiin seurantatähystys peilin, nasofiberoskoopin tai videolaryngoskoopin avulla 1 2 viikon kuluttua kotiutumisesta. Potilaalle, jolla epiglottiitti uusi vuoden aikana, tehtiin laryngomikroskopia toisen kurkunkansitulehduksen jälkeen. Jälkitarkastuksissa ei havaittu poikkeavia löydöksiä. Aikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? 2511
3 Pohdinta Akuutti kurkunkansitulehdus on lastentautina käytännössä lähes täysin hävinnyt maastamme tehokkaan Haemophilus influenzae tyyppi b (Hib) -rokotuksen myötä. Epiglottiitti tautina ei kuitenkaan ole hävinnyt. Sen mahdollisuus tulee muistaa, kun aikuinen valittaa nielukipua sekä nielemis- ja hengitysvaikeuksia, varsinkin jos nielun paikallislöydökset puuttuvat. Omassa aineistossamme oikealla lähetediagnoosilla tuli vain neljä potilasta 25:stä (16 %), mikä kertoo taudin muistamisen ja tunnistamisen vaikeudesta. Kurkku- ja nielukipuisen aikuisen kurkunkansi on aina tarkistettava kurkunpään peilitutkimuksen avulla (Solomon ym. 1998). Lapsella kurkunkansi, erityisesti tulehtuneena, tulee yleensä näkyviin spaattelilla kieltä reilusti alas painettaessa. Voimakkaasti oireilevalle lapselle ei alanielun tutkimusta kuitenkaan pidä tehdä. Tarvittaessa peilitutkimusta voidaan täydentää nasofiberoskopialla tai videolaryngoskopialla. Lähes kaikkien potilaidemme diagnoosi selvisi peilitutkimuksen avulla. Nielun lateraaliröntgenkuvauksesta voi olla apua epiglottiittidiagnoosia tehtäessä (Schamp ym. 1999). Usein tämä tutkimus kuitenkin vie tarpeettoman paljon aikaa ja antaa vääriä negatiivisia tuloksia (Dort ym. 1994, Solomon ym. 1998). Omilla potilaillemme ei nielun lateraaliröntgenkuvauksia tehty. Lapsilla kurkunkansitulehduksen aiheuttaa useimmiten Haemophilus influenzae tyyppi b, mutta aikuisella aiheuttajana saattaa olla muukin bakteeri kuten Streptococcus pneumoniae tai Streptococcus pyogenes (Trollfors ym. 1998). Lähes puolessa aikuisten tapauksista mikrobietiologia jää kuitenkin tuntemattomaksi (Trollfors ym. 1998). Aineistossamme vain neljältä epiglottiittipotilaalta otettiin veriviljelynäyte, ja kaikki jäivät negatiivisiksi. Veriviljely tulisi kuitenkin tehdä aina, ja hoitovasteen ollessa huono se voi auttaa mikrobilääkityksen suuntaamisessa. Epiglottiittipotilas kuuluu aina sairaalahoitoon. Mikäli tilannetta seurataan ilman intubaatiota tai trakeotomiaa ja kurkunkansi on selvästi turvonnut, on alkuvaiheessa syytä harkita teho-osastoseurantaa. Vuodeosastollakin tulee olla käytettävissä pulssioksimetriseuranta ja trakeotomiavalmius. Kirjallisuudessa suositellaan akuutin epiglottiitin ensisijaiseksi mikrobilääkehoidoksi toisen tai kolmannen polven kefalosporiinia. Kaikilla potilaillamme antibioottilääkitys aloitettiin kefuroksiimin tai sen ja metronidatsolin yhdistelmällä. Kahden potilaan hoitovaste oli huono, ja tilalle vaihdettiin imipeneemi, jolla saatiin hyvä vaste. Kontrolloituja tutkimuksia kortikosteroidien hyödystä aikuisen kurkunkansitulehduksessa ei ole, mutta kortikosteroidihoidon on esitetty lyhentävän sairaalahoidon kestoa (Hebert ym. 1998). Yli puolet omista potilaistamme sai sairaalaantulovaiheessa kerta-annoksen hydrokortisonia. Epiglottiitin komplikaatioita ovat mm. sepsis, tulehduksen leviäminen välikarsinaan ja hengitystietukos. Aineistossamme tauti komplisoitui seitsemällä potilaalla (28 %). Tämä vastaa äskettäin julkaistuja, laajaan kanadalaiseen aineistoon pohjautuvia tuloksia, joiden mukaan komplikaatioiden määrä oli 22 % (Hebert ym. 1998). Kanadalaisessa aineistossa tauti johti 20 %:ssa tapauksista välittömään intubaatioon. Klinikassamme ei näissä hätätilanteissa tehty yhtään intubaatiota. Tekemiemme trakeotomioiden määrä (24 %) vastaa kanadalaisten intubaatioista esittämää lukua. Potilaidemme hengitystiet olivat sairaalaan tullessa ahtautuneet pahasti kurkunkannen turvotuksen vuoksi, jolloin paikallispuudutuksessa tehtävä trakeotomia katsottiin turvallisimmaksi vaihtoehdoksi korvaklinikassa. Avohoidossa suositamme taulukossa ja kuvassa 2 annettujen ohjeiden noudattamista. Taulukko. Epiglottiittipotilaan ensihoito. Pyri rauhoittamaan tilanne Potilas istuvaan asentoon Happilisä tai tarvittaesa maskiventilaatio Varmista suoniyhteys Hengenahdistuksen pahentuessa viivyttelemättä intubaatio tai koniotomia Potilaan siirto sairaalaan (kuljetuksen aikana valmius intubaatioon tai koniotomiaan) 2512 K. Leskinen ym.
4 A B C Kuvat: Hannu Tapiovaara Kuva 2. A) Ylempi nuoli osoittaa koniotomian tekopaikan kilpi- ja rengasruston välistä. Koniotomiaa tehtäessä kilpirauhanen ei osu toimenpidealueelle. Alempi nuoli osoittaa trakeotomian tekopaikan. Trakeotomiaa tehdessä joudutaan yleensä kilpirauhasen istmus katkaisemaan ja ligeeraamaan. B) Koniotomian tekopaikka löytyy helpoimmin etsimällä sormella kurkunpään korkein kohta ja liu uttamalla sormea kilpi- ja rengasruston väliseen poukamaan. Pään taivutus taakse helpottaa oikean kohdan löytämistä. C) Mansetillinen kanyyli henkitorvessa kilpi- ja rengasruston välistä sisään vietynä. Paikallisen kurkunkansitulehduksen lisäksi neljällä potilaalla (16 %) ilmeni antibioottihoidosta huolimatta muita tulehduskomplikaatioita epiglottiksen absessi, mediastiniitti, keuhkokuume. Kanadalaisten aineistossa näitä oli 12 % (Hebert ym. 1998). Useimmiten kyseessä siis on tehokkaalla mikrobilääkehoidolla nopeasti paraneva tauti. Komplikaatioiden kehittymiseen viittaavat septinen taudinkuva, huomattavasti suurentuneet tulehdusarvot ja hidas vaste antibioottihoitoon. Ilman aktiivista ja kontrolloitua hoitoa akuutti kurkunkansitulehdus voi johtaa vakaviin komplikaatioihin ja olla nopeasti henkeä uhkaava tila myös aikuisella. Omista potilastamme yhden tauti johti vuorokauden jatkuneen kurkkukivun jälkeen tunnin aikana sydämen- ja hengityksenpysähdykseen. Epiglottiitin mahdollisuus on pidettävä mie- Aikuisen kurkunkansitulehdus unohdettu tauti? 2513
5 lessä, jotta tauti voidaan ajoissa tunnistaa ja potilas ohjata turvallisesti jatkohoitoon. Avohoidon päivystystiloissa ja kuljetuksen aikana tulee olla mahdollisuus intubaatioon ja koniotomiaan tai trakeostomiaan. *** Kiitämme piirroskuvista korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäriä Hannu Tapiovaaraa (Kuusankosken aluesairaala). Kirjallisuutta Dort JC, Frohlich AM, Tate RB. Acute epiglottitis in adults: diagnosis and treatment in 43 patients. J Otolaryngol 1994;23: Frantz TD, Rasgon BM, Quesenberry CP, Jr. Acute epiglottitis in adults. Analysis of 129 case. JAMA 1994;272: Hebert PC, Ducic Y, Boisvert D, Lamothe A. Adult epiglottitis in a Canadian setting. Laryngoscope 1998;198:64 9. Morens DM. Death of a president. NEJM 1999;341: Nuutinen J, Torkkeli T, Ruoppi P, Kari A. Aikuisten epiglottiitti tänään. Suom Lääkäril 1994;49: Schamp S, Pokieser P, Danzer M, Marks B, Denk D-M. Radiological findings in acute adult epiglottitis. Eur Radiol 1999;9: Solomon P, Weisbrod M, Irish JC, Gullane PJ. Adult epiglottitis: the Toronto Hospital experience. J Otolaryngol 1998;27: Trollfors B, Nylen O, Carenfelt C, ym. Aetiology of acute epiglottitis in adults. Scand J Infect Dis 1998;30: KIMMO LESKINEN, sairaalalääkäri kimmo.leskinen@huch.fi ANNE PITKÄRANTA, dosentti, erikoislääkäri HYKS:n korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka PL 220, HYKS Hyväksytty julkaistavaksi HILPI RAUTELIN, dosentti, erikoislääkäri Helsingin yliopisto, Haartman-instituutti, bakteriologian ja immunologian osasto, ja HYKS-Laboratoriodiagnostiikka Haartmaninkatu HYKS 2514
ASPIRAATIOPNEUMONIA. LL, evl, Teemu Keskiväli
ASPIRAATIOPNEUMONIA LL, evl, Teemu Keskiväli ASPIRAATIO = vetää henkeen/keuhkoon Aspiraatin sisältö voi olla peräisin suun / nielun alueelta, ylä-gi kanavasta tai esim. vierasesine tai verta. Terveillä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 4.5.2010
HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 6/2010 1 117 LAUSUNTO KORVATULEHDUSTEN HOITOA KOSKEVASTA VALTUUSTOALOITTEESTA Terke 2010-575 Esityslistan asia TJA/8 TJA Terveyslautakunta päätti antaa aloitteesta seuraavan,
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito
Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito Keuhkoahtautmatauti Mahdollisimman varhainen taudin diagnostiikka Diagnoosi on oikea Optimaalinen lääkitys ja hoito: -tupakoinnin lopetus -lääkitys -kuntoutus
LisätiedotMiten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta
Miten tunnistan vakavan infektion päivystyksessä? 5.5.2011 Johanna Kaartinen HYKS Päivystys ja valvonta Päivystyksessä Paljon potilaita Paljon infektioita Harvalla paha tauti Usein kiire Usein hoito ennen
LisätiedotPD-hoidon komplikaatiot
Sisäinen ohje 1 (5) PD-hoidon komplikaatiot Peritoniitti eli vatsakalvon tulehdus: Peritoniitin yleisin aiheuttaja on staphylococcus aureus. Staphylococcus epidermiksen osuus on pienempi. Harvinaisempia
LisätiedotKansallinen rokotusohjelma tutuksi
Kansallinen rokotusohjelma tutuksi Tämä selkokielinen esite on tehty osana opinnäytetyötä Kansallinen rokotusohjelma tutuksi selkokielinen esite maahanmuuttajille. Opinnäytetyön toimeksiantaja on MARJAT-hanke.
LisätiedotRitva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014
Ritva Kaikkonen Animagi Hevosklinikka Oulu Killeri 15.12.2014 Normaalia korkeampi elimistön lämpötila (37-38.3C normaali) Normaalilämmössä yksilöllistä variaatiota, selvitä hevosesi normaalilämpö säännöllisillä
LisätiedotLasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet
25.10.2007 Lasten virtsatieinfektioiden diagnostiikan ja hoidon kulmakivet Ville Peltola TYKS, lastenklinikka Insidenssi Suurin < 1-v: pojat = tytöt, n. 7/1000 1-v: tytöt > pojat 8% tytöistä sairastaa
LisätiedotNorovirus ja Clostridium difficile sairaalassa. Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.
Norovirus ja Clostridium difficile sairaalassa Hygieniahoitaja Ella Mauranen Kuopion yliopistollinen sairaala Infektioyksikkö 4620 28.5.2008 1 Tavanomaiset varotoimet Tavanomaiset varotoimet Noudatetaan
LisätiedotVarhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus
Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,
LisätiedotAvohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015
Avohoidon A-streptokokki-infektion torjunta, miten epidemia katkaistaan? Eeva Ruotsalainen Tartuntatautikurssi 15.4.2015 Perusasiaa Tartuntatapa Esiintyy iholla ja nielussa Pisara- ja kosketustartunta
LisätiedotVakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013
Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
TicoVac ja TicoVac Junior 29.12.2015, Versio 2.0 RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1 Tietoa sairauden esiintyvyydestä Puutiaisaivotulehdus (TBE) on keskushermostoon
LisätiedotBakteerimeningiitti tänään. Tuomas Nieminen 23.9.2015
Bakteerimeningiitti tänään Tuomas Nieminen 23.9.2015 Meningiitti Lukinkalvon, pehmytkalvon (pia mater) ja selkäydinnesteen inflammaatio/infektio; likvorissa valkosolujen ylimäärä Tulehdus leviää subaraknoidaalisessa
LisätiedotKuolintodistusten kieli
Kuolintodistusten kieli Suomalainen Lääkäriseura Duodecim 132. vuosipäivän symposiumi 15.11.2013 Aleksanterin teatteri Jenni Viinikka Helsingin yliopisto ja tutkijakoulu Langnet Tapahtumatietojen historiaa
LisätiedotHevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta. Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska
Hevosen hengitystiesairaudet klinikkaeläinlääkärin näkökulmasta Antti Helminen Jokilaaksojen eläinklinikka Ylivieska Hevosen hengitysteiden anatomiaa Hengitystietautien merkitys hevostaloudelle jalkavaivojen
LisätiedotEntyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi)
Entyvio 300 mg kuiva aine välikonsentraatiksi infuusionestettä varten, liuos (vedolitsumabi) RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO 27.6.2014, versio 1.0 VI.2 Julkisen yhteenvedon osiot VI.2.1
LisätiedotInfluenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan
Influenssaepidemia laitoksessa, miten tunnistan, miten hoidan 25.11.2014 Katariina Kainulainen Dos, sisätautien ja infektiosairauksien erikoislääkäri HUS, infektioklinikka Influenssaepidemia vanhainkodissa
LisätiedotPandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö
Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
LisätiedotB-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa
4.2.2009 B-leuk-määritys vieritestimittauksena infektiodiagnostiikassa Ville Peltola Dosentti, lasten infektiolääkäri TYKS Hengitystieinfektioiden lukumäärä vuosittain 7 Infektioita/ vuosi/ henkilö (keskiarvo)
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö 400 PSHP:n uudet MRSA-kantajat ikäryhmittäin 2005-2017 (tammi-lokakuu 2017) 350 300 250 200 >65 15-64V
LisätiedotMistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?
YLEISLÄÄKETIETEEN OPPIALA Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa? Jaakko Valvanne Geriatrian professori 31.8.2015 Miksi hoitopaikkasiirroista keskustellaan? Tamperelaiset
LisätiedotLEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT
LEUKAMURTUMAT JA INFEKTIOT Alueellinen päivystyskoulutus 12.12.2014 Tero Soukka Osastonylilääkäri, dosentti Suu- ja leukakirurgi TYKS Suu- ja leukasairauksien klinikka Hammaslääkäripäivystäjän rooli Hyvä
LisätiedotMikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa
Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002
LisätiedotPneumonia. 27.8.2012 Maija Halme
Pneumonia 27.8.2012 Maija Halme Alahengitystieinfektion määritelmä Akuutti inefktiosairaus, jonka kesto enintään kolme viikkoa Oireet: tärkein: yskä + yksi seuraavista: yskökset, hengenahdistus, hengityksen
LisätiedotTekonivelinfektiot. 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS
Tekonivelinfektiot 5.10.2012 Teija Puhto Infektiolääkäri Infektioiden torjuntayksikkö, OYS Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Lääkelaitos: Endoproteesirekisteri Tekonivelinfektio Lonkan ja polven primaaritekonivelistä
LisätiedotHIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka
HIV ja tuberkuloosi Hoidon erityiskysymykset Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka Tuberkuloosi HIV-potilaiden kuolinsyynä Afrikassa: obduktiotutkimus Obduktio 108 HIV-potilaasta Botswanassa
LisätiedotVaik aik infek infe t k io resistentti resistentti bakteeri bakteeri!! ANAMNEESI!! + s + tatus!
Akuutit infektiot päivystysalueella 07.11.2013 Anu Kantele Infektiolääkäri HYKS infektioklinikka Päivystysalueella Monella kuume Paljon infektiopotilaita Harvalla paha tauti Tarvitaan usein mikrobilääkkeitä
LisätiedotC. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.
C. difficile-diagnostiikan vaikutus epidemiologiaan, potilaan hoitoon ja eristyskäytäntöihin. Miksi lasten C. difficileä ei hoideta? 16.3.2016 Eero Mattila HUS Infektioklinikka CDI = C. difficile infektio
LisätiedotHOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA
HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN TORJUNTA 1. VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISY 2. KANYYLI-INFEKTION EHKÄISY 3. KEUHKOKUUMEEN EHKÄISY 4. KÄSIHYGIENIA 5. MIKROBILÄÄKKEET 1 VIRTSAKATETRI-INFEKTION EHKÄISYKEINOJA
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotTIETOA REUMATAUDEISTA. Selkärankareuma
TIETOA REUMATAUDEISTA 1 Selkärankareuma Selkärankareuma (muita nimiä Bechterewin tauti, spondyloarthritis ankylopoetica) on reumasairaus joka nimensä mukaisesti aiheuttaa oireita ja tulehdusta selkärangassa.
LisätiedotGravidan elvytys. Arvi Yli-Hankala 29.8.2008
Gravidan elvytys Arvi Yli-Hankala 29.8.2008 Taustaa Kaikki tässä esitetty perustuu yksittäisiin tapausselostuksiin ja tieteelliseen järkeilyyn Kuolleisuus suurinta köyhissä maissa, raportit valtaosin kehittyneistä
LisätiedotMoniresistenttien mikrobien näytteenotto
Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mika Paldanius Osastonhoitaja TtM, FT Mikrobiologian laboratorio Moniresistenttien mikrobien näytteenotto Mikrobit ovat erittäin muuntautumiskykyisiä Antibioottihoidoista
LisätiedotLIITE. Tieteelliset osat
LIITE Tieteelliset osat 3 LIITE Tieteelliset osat A) JOHDANTO Sparfloksasiini on kinoloneihin kuuluva antibiootti, joka on indikoitu seuraavien tilojen hoitoon: - avohoitopneumonia annostuksella 400/200
Lisätiedotsinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita?
sinullako Keuhkoahtaumatauti ja pahenemis vaiheita? Ahdistaako henkeä? Tärkeää tietoa keuhkoahtaumataudista Keuhkoahtaumatauti kehittyy useimmiten tupakoiville ihmisille. Jos kuulut riskiryhmään tai sairastat
LisätiedotTerve lapsi sairastaa normaalisti kolmesta
Tapausselostus Lasten sivuontelotulehduksiin liittyvät vakavat komplikaatiot Anne Pitkäranta, Timo Atula ja Maija Hytönen Lapsen sivuontelotulehdus on tavallinen, usein flunssaan liittyvä tauti, joka paranee
LisätiedotH E L S I N G I N J A U U D E N M A A N S A I R AA N H O I T O P I I R I
HYKS Nuorisopsykiatria Helsinkiläisiä nuoria on vuoden 2014 aikana tutkittu ja hoidettu HYKS Nuorisopsykiatrian Avohoidon, Osastohoidon ja Erityispalvelujen klinikassa. Organisaatio on sama, mutta yksikkömuutosten
LisätiedotKokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi
Kokemuksia K-Sks:sta Jukka Kupila, neurofysiologi Status epilepticus ja EEG:n merkitys sen diagnostiikassa ja hoidossa. Tehtävänsiirtoihin liittyviä näkökohtia Keski-Suomen keskussairaalan hanke Ensimmäisen
LisätiedotPfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus
https://www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Pfapa Eli Jaksoittainen Kuume, Johon Liittyy Aftainen Nielu- Ja Imusolmuketulehdus Versio 2016 1. MIKÄ ON PFAPA? 1.1 Mikä se on? PFAPA on lyhenne englannin
LisätiedotHIV ja hepatiitit HIV
HIV ja hepatiitit Alueellinen tartuntatautipäivä 3.5.16 Keski Suomen keskussairaala Infektiolääk. Jaana Leppäaho Lakka HIV 1 HIV maailmalla HIV Suomessa Suomessa 2014 loppuun mennessä todettu 3396 tartuntaa,
LisätiedotMiten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä
Miten genomitieto on muuttanut ja tulee muuttamaan erikoissairaanhoidon käytäntöjä Genomitiedon vaikutus terveydenhuoltoon työpaja 7.11.2014 Sitra, Helsinki Jaakko Ignatius, TYKS Kliininen genetiikka Perimän
LisätiedotLasten korvatulehdukset
Lasten korvatulehdukset Tuomo Puhakka Korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Lääket.tri, dosentti TYKS Korvaklinikka Ei sidonnaisuuksia Luennon sisältö Syntymekanismi Riskitekijät Diagnostiikka
LisätiedotPioglitazone Actavis
Tutustu Pioglitazone Actavis -valmisteyhteenvetoon ennen lääkkeen määräämistä Hoidollisten riskien minimointiohje Pioglitazone Actavis 15 mg ja 30 mg tabletit Päivitetty viimeksi 10/2018 Pioglitazone minimointiohje
LisätiedotReumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus
www.printo.it/pediatric-rheumatology/fi/intro Reumakuume Ja Streptokokki-Infektion Aiheuttama Reaktiivinen Niveltulehdus 2. DIAGNOOSI JA HOITO 2.1 Miten tauti todetaan? Taudin toteaminen perustuu oireisiin
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.4.16
Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta
LisätiedotINFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala)
1 (6) 26.1.2016 RUS / RM Infektioyksikkö ja Kliinisen mikrobiologian laboratorio INFLUENSSAPOTILAAN HOITO ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA (Satakunnan keskussairaala) Tämä on Satakunnan sairaanhoitopiirin ohje erikoissairaanhoitoon
LisätiedotYlidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014
Ylidiagnostiikkaa: onko kohta enää terveitä? LL Iris Pasternack HYKS Psykiatrian klinikka, tiistailuento 25.2.2014 The New York Times Feb 11 2014 Miller A et al. 25 year follow up for breast cancer incidence
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö Tammikuu 2016 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotMoniresistentit bakteerit
25.8.2014 1 Moniresistentit bakteerit MRSA = Metisilliini Resistentti Staphylococcus aureus Staphylococcus aureus on yleinen terveiden henkilöiden nenän limakalvoilla ja iholla elävä grampositiivinen kokkibakteeri.
LisätiedotTuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP
8.2.2018 Tuomas Nieminen Sisätautien ja infektiosairauksien el, Oyl SataDiag/SatSHP Huumeet Suomessa 15-69-vuotiaista 17 % käyttänyt ainakin kerran elämässä jotain laitonta huumausainetta (kannabis yleisin)
LisätiedotCASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta
CASE II: Mitä opittiin lastentautien Tyks Tays tuottavuusvertailusta Lääk. yo., tekn. yo. (Aalto yliopisto) Susanna Siitonen Toimialuejohtaja Jussi Mertsola, Tyks Tuottavuus Suomen Lastenklinikoilla 2011
LisätiedotInfektioista keskosilla. Dos. Outi Tammela TAYS
Infektioista keskosilla Dos. Outi Tammela TAYS Käsiteltävät asiat Vastustuskyky BPD Keskosen infektioherkkyys ja vointi sairaalasta pääsyn jälkeen Tavallisimmista infektioista Infektioiden ennalta ehkäisy
LisätiedotHeini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS
Heini Savolainen LT, erikoistuva lääkäri KYS Komplisoitumaton Komplisoitunut diver tikuliitti = akuutti diver tikuliitti, johon liittyy absessi, fistelöinti, suolitukos tai vapaa puhkeama. Prevalenssi
LisätiedotMIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014
MIKROBILÄÄKERESISTENSSITILANNE 2014 Seuraavissa taulukoissa tutkittujen tapausten lukumäärä ja niistä lasketut prosenttiluvut on ilmoitettu potilaittain. Esitettyjä lukuja arvioitaessa on huomioitava,
LisätiedotKirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016. Spondylodiskiitti. Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS.
Kirurgian runkokoulutus Helsinki, 5.2.2016 Spondylodiskiitti Jyrki Kankare Ortopedian ja traumatologian klinikka Töölön sairaala HYKS - HUS Ortopediset selkäsairaudet Degeneratiiviset prolapsi stenoosi
LisätiedotPeritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F
1(6) Peritoniitttiohjeet 15.12.2014 /K.Kiili/A.Salmela/A.F Tässä on sinulle ohjeet siitä milloin pitäisi epäillä vatsakalvontulehdusta ja miten silloin on meneteltävä: Potilaan huomioitava oireet: 1. Vatsakipu
LisätiedotTaLO-tapaukset Virusoppi. Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen
TaLO-tapaukset Virusoppi Vastuuhenkilöt: Tapaus 1: Matti Varis Tapaus 2: Veijo Hukkanen Tapaus 3: Sisko Tauriainen Tapaus 4: Ilkka Julkunen TaLO-tapaus 1 Uusi uhkaava respiratorinen virusinfektio Tapaus
LisätiedotTuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa
Tuhkarokko Euroopassa ja Yhdysvalloissa - mikä suoja suomalaisilla? Tartuntatautikurssi 15.4.2015 15.4.2015 Virusinfektiot-yksikkö/ Mia Kontio 1 Tuhkarokko: epäíly ja varmistus Oireet 7-21 vrk tartunnasta:
LisätiedotHYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS
HYGIENIAHOITAJAN ROOLI TOIMENPITEISIIN LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SELVITYKSESSÄ JAANA VATANEN HYGIENIAHOITAJA, HYKS PEIJAS TOIMENPITEISIIN LIITTYVÄT INFEKTIOT Edeltävä polikliininen toimenpide Edeltävä sairaalahoitojakso
LisätiedotTONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA
TONSILLIITIN DIAGNOSTIIKKA JA HOITO TAYS LASTENKLINIKASSA LK Antti Kunnamo Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Helmikuu 2012 Tampereen yliopisto Lääketieteen
LisätiedotINFLECTRA SEULONTAKORTTI
Demyelinoiva sairaus Jos potilaalla on aiempi tai äskettäin puhjennut demyelinioiva sairaus, anti-tnf-hoidon hyödyt ja haitat on arvioitava huolellisesti ennen INFLECTRA -hoidon aloitusta. INFLECTRA -hoidon
Lisätiedot8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja
8.4.2016 Sanna Kallankari Osastonhoitaja Päivystyksen triage Hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointi Hoidon porrastus Oikea potilas oikeassa paikassa TK, ESH Tunnistetaan päivystyshoitoa vaativat potilaat
LisätiedotVIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni
EBV-infektio VIERITESTI VAI SPESIFIT VASTA-AINEET Jukka Suni KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ I SUURENTUNEET IMUSOLMUKKEET KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ II KATTEISET NIELURISAT NIELUN VERENPURKAUMAT KLIINISIÄ LÖYDÖKSIÄ III
LisätiedotVARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN PUUTTEELLISUUS
20.5.2013 Dnro 2616/4/11 Ratkaisija: Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja Esittelijä: Oikeusasiamiehensihteeri Iisa Suhonen VARUSMIEHEN YLÄHENGITYSTIEINFEKTION DIAGNOSOINTI JA HOITO SEKÄ POTI- LASASIAKIRJAMERKINTÖJEN
LisätiedotRISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO
RISKIENHALLINTASUUNNITELMAN JULKINEN YHTEENVETO VI.2 VI.2.1 Julkisen yhteenvedon osiot Tietoa sairauden esiintyvyydestä Ei oleellinen. Tämä on geneerinen hakemus. Valmisteyhteenveto noudattaa alkuperäisvalmisteen
LisätiedotToiminnan kehitys ja järjestelyt
Sisällys Toiminnan kehitys ja järjestelyt 1. Anestesian, tehohoidon, ensihoidon ja kivunhoidon järjestely 11 2. Anestesiologian ja tehohoidon osasto sairaalassa 23 3. Suomalaiset ja eurooppalaiset anestesiatoimintaa
LisätiedotÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA
1/5 ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA KESKEISET TEKIJÄT: o Sepelvaltimon tukos / ahtautuminen (kuva 1,sivulla 5) o Tromboottinen
LisätiedotLAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK
LAPSEN ELVYTYS Anestesiakurssi Helsinki 28.-29.3.2019 OLLI VÄNTTINEN EL, lastenanestesiologi TYKS, TOTEK MITÄ? Lapsen äkillisen sydänpysähdyksen epidemiologiaa Lapsen ABC Lapsen fysiologiaa Perus- ja hoitoelvytys
LisätiedotBentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen käyttösuositus
LIITE 1/(5) Valvontaosasto Pvm/Datum/Date Eläinten terveys ja hyvinvointi -yksikkö kesäkuu 2015 Bentsyylipenisilliiniprokaiinia sisältävien injektiovalmisteiden käyttötarkoitukset - Eviran väliaikainen
LisätiedotTekonivelinfektion antibioottihoito. Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS
Tekonivelinfektion antibioottihoito Teija Puhto LT, sis. ja inf. el vs.oyl, Infektioiden torjuntayksikkö OYS Antibiootin valinta Perusta on adekvaatit näytteet Leikkauksessa otetut syvät näytteet golden
LisätiedotSisältö Etiologia. Oireet. Erotusdiagnostiikka. Hälytysmerkit. Esitiedot. Kliininen arvio. Nestetarve & kuivuman korjaus
Sisältö Etiologia Oireet Erotusdiagnostiikka Hälytysmerkit Esitiedot Kliininen arvio Nestetarve & kuivuman korjaus Hoitopaikan valinta Yhteenveto 1 Etiologia Yleisiä Valtaosa virustauteja Adeno, noro,
LisätiedotThis document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere
This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version The permanent address of the publication is http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta- 201501051008
LisätiedotPohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento , Oulu
Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖN SAIRAUDET (TULES) Professori Jaro Karppinen TUKI- JA LIIKUNTAELIMISTÖ Tuki- ja liikuntaelimistöön kuuluvat
LisätiedotSelkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco
tiedottaa 20/2015 17.8.2015 Selkärangan natiivikuvausindikaatiot VSKKssa alkaen 1.9.2015 1,2 tekijä: Roberto Blanco hyväksyjä: Roberto Blanco pvm: 17.8.2015 Ohje tilaajille ja kuvausyksiköille Selkärangan
LisätiedotSydämen vajaatoiminta. Sydämen vajaatoiminta. tuumorit. Perifeerinen verisuonitus ja ekstravasaatio
THX3 kuvantulkinta 2013 Sydämen vajaatoiminta Sydämen vajaatoiminta Keuhkojen ja mediastinumin tuumorit Sydämen normaali koko = pituusmitta
LisätiedotTähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE
Tähän lääkkeeseen kohdistuu lisäseuranta. TIETOA DARZALEX -HOITOA SAAVALLE MULTIPPELIA MYELOOMAA SAIRASTAVALLE POTILAALLE Lääkäri on määrännyt sinulle Darzalex-lääkehoidon multippelin myelooman hoitoon.
LisätiedotLiite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin
Liite III Muutokset valmistetietojen asianmukaisiin kohtiin Huom: Nämä muutokset valmisteyhteenvedon ja pakkausselosteen asianmukaisiin kohtiin on laadittu lausuntopyyntömenettelyssä. Direktiivin 2001/83/EY
LisätiedotLIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN
LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN 25 BROMOKRIPTIINIA SISÄLTÄVIEN LÄÄKEVALMISTEIDEN VALMISTEYHTEENVEDON MERKITYKSELLISIIN KOHTIIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 4.2 Annostus ja antotapa
LisätiedotMRSA-kantajuuden seuranta
MRSA-kantajuuden seuranta Hygieniahoitaja Minna Nieminen Tays, Infektioyksikkö MRSA-näytteiden ottamisen ohje Tays ohje: MRSA-seulontannäytteet otetaan Kaikista Taysiin sairaalahoitoon tulevista, osastolle
LisätiedotKYSRES Kuopion aluelaboratorio, Kliininen mikrobiologia
KYSRES 11 mikrobilääkkeiden resistenssitilanne Pohjois-Savon sairaanhoitopiirissä vuonna 11 kliinisesti merkittävimmät bakteerilajit ja näytelaadut UUTTA: vuoden 11 alussa Suomessa otettiin käyttöön EUCAST-herkkyysmääritysstandardi
LisätiedotTERVEYS 2000. Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS
TERVEYS 2000 Tutkimus suomalaisten terveydestä ja toimintakyvystä 2. KYSELY KOTIKÄYNTIMUUNNOS T2072 1 Tässä haastattelussa tiedustellaan eräiden tavallisten infektioperäisten tautien esiintymistä ja tietoja
LisätiedotVSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot saakka
VSSHP:n influenssaraportti Viikko 13/2018 Löydöstiedot 27.3.2018 saakka Yleistä: Tässä raportissa esitetään graafisesti A-influenssalöydökset VSSHP:n alueella talven 2017 2018 aikana. Raporttia päivitetään
LisätiedotVeriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma. Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka
Veriviljely vakavien yleisinfektioiden diagnostiikassa: kliinikon näkökulma Timo Hautala, infektiolääkäri OYS sisätautien klinikka Yleisinfektioiden hoito Hyvä varhainen diagnostiikka: kliiniset löydökset,
LisätiedotIAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP
IAP:n lasiseminaari 14.11.2008 Tapaus 9. Paula Kujala, PSHP Esitiedot Yli 70 v. mies. PSA normaali 1.4. Nopeasti alkaneet virtsavaivat ja kystoskopiassa koko prostaattinen uretra ahtautunut tuumorinomaisesti.
LisätiedotLIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET
LIITE EMEAN TIETEELLISET JOHTOPÄÄTÖKSET JA HYLKÄYSPERUSTEET LÄÄKEVALMISTEKOMITEAN () 19. HEINÄKUUTA 2007 ANTAMAN VALMISTETTA NIMELTÄ NATALIZUMAB ELAN PHARMA KOSKEVAN LAUSUNNON UUDELLEENARVIOINTI Heinäkuussa
LisätiedotRiskiryhmien pneumokokkirokotukset
Riskiryhmien pneumokokkirokotukset Hanna Nohynek Sairaanhoitopiirien tartuntatautipäivät 30.9.2013 Rokotusten ja Immuunipuolustuksen osasto 2013-09-30 Riskiryhmien Pnc rokotukset / HNohynek 1 Pneumokokkirokotteet
LisätiedotAppendisiitin diagnostiikka
Appendisiitti score Panu Mentula LT, gastrokirurgi HYKS Appendisiitin diagnostiikka Anamneesi Kliiniset löydökset Laboratoriokokeet Ł Epätarkka diagnoosi, paljon turhia leikkauksia 1 Insidenssi ja diagnostinen
Lisätiedot4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA
4.3 HOITOON LIITTYVIEN INFEKTIOIDEN SEURANTA 1.3.2018 Tartuntatautilain (1.3.2017) mukaan hoitoon liittyvällä infektiolla (HLI) tarkoitetaan terveyden- ja sosiaalihuollon toimintayksikössä toteutetun tutkimuksen
LisätiedotHarvinaissairauksien yksikkö. Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta. Taustaa. Alfa-tryptasemia. 21/03/16 /ms
Lausunto Ehlers-Danlos tyyppi III:n taudinkuvasta Taustaa EDS potilasyhdistys ja yksittäinen potilas ovat lähestyneet HYKS harvinaissairauksien yksikköä ja pyytäneet lausuntoa, minkälainen sairaus Ehlers-Danlos
LisätiedotTÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneil e: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17
TÄNÄÄN KOHTAAN IPF:N IPF-diagnoosin saaneille: Opas sairaudesta ja hoitovaihtoehdoista keskusteluun lääkärin kanssa FI/ROCH/161O/O132b MAALISKUU 2O17 MITÄ IPF:N SAIRASTAMINEN TARKOITTAA Idiopaattinen keuhkofibroosi
LisätiedotMuut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti
Muut nimet: Mixed connective tissue disease =MCTD, sekamuotoinen sidekudostauti, epäspesifinen/määrittelemätön sidekudostauti Vuonna 1972 amerikkalainen reumatologi Gordon Sharp kuvasi uuden sidekudostaudin
LisätiedotNuoren niska-hartiakipu
Nuoren niska-hartiakipu Jari Arokoski, prof. fysiatrian erikoislääkäri HYKS fysiatrian klinikka / Helsingin yliopisto Esityksen sisältö Epidemiologiaa Niskahartiakäsite Etiologia Nuoren niska-hartiakipuun
LisätiedotOnko se perinnöllinen? Miksi lapsella on Kawasakin tauti? Voidaanko se ehkäistä? Tarttuuko se?
Kawasakin tauti Mikä on Kawasakin tauti? Kawasakin tautia kutsuttiin alkuun mukokutaaniseksi imusolmukeoireyhtymäksi. Sen kuvasi ensimmäisenä japanilainen lastenlääkäri Tomisaku Kawasaki (tauti on nimetty
LisätiedotSAV? Milloin CT riittää?
SAV? Milloin CT riittää? Evl Akuuttilääketiede To Sidonnaisuudet Ei sidonnaisuuksia 1 Potilastapaus 28- vuotias nainen vastaanotolla klo 12 Hypotyreoosi, hyvässä hoitotasapainossa Lääkityksenä Thyroxin
LisätiedotTupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion
Tupakoinnin vieroituksen vaikutus leikkaustuloksiin Henry Blomster LL, KNK-erikoislääkäri 20.03.2014 Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka Kuopion yliopistollinen sairaala 1 Tupakointi Tuottaa valtiolle
Lisätiedot