TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA

Transkriptio

1 TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA MAATILOJEN TURVALLISUUS- HANKE OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT ry Dipl. ECBHM

2 UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Etukäteissuunnittelu ja strategian valinta; uuden eläinaineksen hankintatapa ja riskitekijät: 1. Uudistus omana kasvatuksena - tautiriskejä ajatellen turvallisin tapa - vie aikaa, sitoo työvoimaa, vaatii asialliset tilat ja ruokinnan, jotta saadaan kestäviä tuotantoeläimiä - alkionsiirrot, sukupuolilajiteltu sperma eläinaineksen parantaminen - kasvatus muun eläintenhoidon ohella ei välttämättä aiheuta suuria kustannuksia

3 UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 2. Uudistus rahtikasvatuksena - vapauttaa työvoimaa, ei tarvita kasvatustilaa eikä rehuja, toisaalta aiheutuu selkeitä kustannuksia - tautiriski vaihtelee; onko yhden tai muutaman tilan suljettu toimintamalli vaiko ulospäin avoin eläinliikenne (= hallitsematon tautisriski) - vastuukysymykset syytä selvittää etukäteen; mitä jos - kirjallinen kasvatussopimus; millainen tuote halutaan - alkionsiirrot, sukupuolilajiteltu sperma, eläinaineksen parantaminen - tuleville eläimille vastaanotto-osasto - salmonellatutkimukset eläinsiirtojen yhteydessä

4 UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 3. Uudistus eläinostoina, kotimaa - nopea ja kustannustehokas (?), tuotanto saadaan tehokkaasti alkuun, voidaan ostaa hyviä tuotantoeläimiä - tautiriski sitä suurempi, mitä useammalta tilalta eläimiä ostetaan, parempi ostaa aina samoilta tiloilta - varminta ostaa kokonaisia karjoja, joiden tautihistoria tunnetaan, huonot eläimet voidaan ostovaiheessa laittaa teuraaksi => suunnitelmallisuus!! - voidaan ostaa myös hyviä lehmävasikoita, jotka jatko- kasvatetaan itse, mahdollisesti erillinen ostokaranteeni - lähtötilan eläinten terveydentilasta hankitaan mahdollisimman paljon dokumentoitua tietoa => Nautakarjan terveystodistus,

5 UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 4. Tuonnit - ei rutiinitoimintaa; tapa hankkia korkeatasoisia jalostuseläimiä, ei massatuotantoeläimiä - aiheuttaa aina korkeampia kustannuksia ja lisätyötä - ennen tuontieläinten hankintaa yhteys ETT:hen; selvitys lähtömaan ja lähtötilan tautitilanteesta; tuontien ohjaus tapauskohtaisesti ETT:n toimesta; Eviran ja ETT:n ohjeet - tuonnit mieluummin ns. polttiaisvapaana aikana (sinikielitautiriski), muita tautiriskejä mm. pälvisilsa - vaihtoehtona elävien eläinten tuonnille sperman ja alkioiden tuonti; tautiriskien kannalta turvallisempi vaihtoehto

6 UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Tilakohtainen toimintamalli valitaan olosuhteista, toimintatavoista ja tilan tavoitteista riippuen Eläinkaupassa suurimmalla todennäköisyydellä leviäviä tauteja ovat tartunnalliset sorkkasairaudet, uudet utaretulehdustartunnat, pälvisilsa, virusperäiset hengitys- tietulehdus- ja ripulitartunnat sekä salmonella (ellei salmonellatutkimuksia ole tehty) Eläinten tilapäisiinkin siirtoihin tilalta toiselle liittyy vastaava tautiriski kuin varsinaiseen eläinkauppaan; astutussonnien käyttö!?

7 NAUTOJEN TAUTEJA SUOMESSA BVD: Suomi lähes vapaa Salmonella: tilaa/v. EHEC: harvinainen (5-15 tilaa/v.) Pälvisilsa: n. 10 tilaa/v. Paratuberkuloosi: 5 lihanautatilaa vuoden 1993 jälkeen Q-kuume: vasta-aineita löydetty muutamalta tilalta Virusripulit (talvidysenteria) Hengitystietulehdukset Virukset: RS-, korona-, adeno-, PI3, Bakteerit: Pasteurella multocida, Histophilus somni, Mykoplasmat: M. dispar, M. bovirhinis, Ureaplasma Tarttuvat sorkkasairaudet Tartunnalliset utaretulehdukset (Str. Agalactiae, S. Aureus ) BSE: 1 tapaus v. 2001

8 TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Vierailijat Rotat, linnut, kissat ja koirat Laidunkontaktit Kuivikkeet Teuras- ja välityseläinautot

9 BVD: NAUDAN TARTTUVA VIRUSRIPULI Virallisesti vastustettavaksi taudiksi 2004 Rajoittavat määräykset tilalle, jolta löytyy vasta-aineita Vapaaehtoinen BVD- terveysvalvontaohjelma lakkautettu 2009 alusta Tuontieläinten ja -alkioiden vastaanottajaeläinten tutkimus ETT:n ohjeiden mukaisesti Karjakohtainen tilanne voidaan selvittää tankkimaidosta tehtävällä vasta-ainetutkimuksella Suomi on käytännössä BVD- vapaa = > ei tutkimustarvetta tilojen välisessä eläinkaupassa

10 2000-LUVULLA: SALMONELLA Vain yksittäisiä tapauksia Lähes 100 % lypsykarja- ja noin 50 % lihatiloista ryhmävakuutuksen piirissä Saneeraukset rutiinia Näytteenotto vakiintunut eläinkaupassa Rehusektorin salmonellariskien hallinta korkealla tasolla Omavalvonta tilatasolla; esim. vuosittaiset salmonellatutkimukset

11 SALMONELLAN TAKIA RAJOITTAVIEN MÄÄRÄYSTEN ALAISINA OLLEET NAUTATILAT AJALLA S. Typhimurium DT tilaa -S. Typhimurium FT 1 5 tilaa -S. Typhimurium FT 41 1 tila -S. Typhimurium NST 3 tila - S. Altona 1 tila - S. Haifa 1 tila -S. Müenchen 1 tila - S. Montevideo 1 tila (yhdellä tilalla S. Typhimurium, S. Haifa, S. Montevideo)

12 Salmonella: Erittyy ulosteessa Tartunta vain suun kautta Ostoeläimen salmonellatutkimus Vakuutus velvoittaa! Eläinten hyvinvoinnin tuen perusehdossa Nasevan kansallinen taso 2 kk sisällä ennen siirtoa Yksilö- tai yhteisnäyte Karjanomistaja voi itse ottaa näytteet

13 EHEC = Enterohemorraginen E.coli Ei ole eläintauti Ihmisillä yleisvaarallinen tartuntatauti Tartunta todetaan teurastamokartoituksin tai selviteltäessä ihmisten sairastumisia; v yhteensä 12 tilaa Tartuntatilalle riskinhallintasuunnitelma Tilan liityttävä Nasevaan Ei eläinten myyntiä pitoon ennen kuin tila on osoittanut toteuttaneensa riskinhallintasuunnitelmaa Ei teuraaksi lantaisia eläimiä: teuraskelpoisuustarkastus virkaeläinlääkärin toimesta 3-10 vrk ennen teurastusta Riskinhallintasuunnitelman toteutus; työtä, korjauksia, desinfiointiaineita ym; kulut satoja tai tuhansia euroja/tila

14 NAUTATILOILLA VUONNA 2011 TODETUT EHEC- TARTUNNAT TILANNE >Teurastamoiden omavalvonta: - EHEC O 157:H7; 8 tilaa >Humaanikontaktit: - EHEC O 157:H7; 3 tilaa - EHEC O 145: 1 tila

15 PÄLVISILSA Trichophyton verrucosum sienitartunta Zoonoosi eli tarttuu eläimestä ihmiseen ja päinvastoin Itiöt kestäviä > oireettomatkin eläimet levittävät Ostoeläin aina riski! Lähtötilan pälvisilsavapaus varmistettava Tarvittaessa rokotus ennen siirtoa (tuontivaatimuksissa) Karanteeni + pesu (Imaverol, Virkon S) Tuotostappiot 5-10 %, vuotavauriot, ihotulehdukset Saneeraus rokottamalla; kulut n. 20 /eläin, ETT subventoi lypsykarja- ja emolehmätiloilla Ei välitys- eikä tuontieläimiä tilalla

16

17 PARATUBERKULOOSI Harvinainen Suomessa Ei virallisesti vastustettava eläintauti Elinkeinon pelisäännöt Tartunta useimmiten poikimisen yhteydessä hitaasti kehittyvä läheskään kaikki tartunnan saaneet eivät oireile Esiintyy yleisesti EU:n alueella Ruotsissa ainutlaatuinen vastustusohjelma tilanne tunnetaan hyvin lihakarjoissa Ongelmia! Diagnostiikka Pitkä itämisaika Saneeraus vaikeaa Yhteys ihmisen Crohnin tautiin?? yksi vaikeimmin hallittavista tuontiriskeistä!

18 Q-KUUME Aiheuttaja Coxiella burnetii-bakteeri Zoonoosi Yleinen esim. Keski-Euroopassa, Tanskassa Pohjoismaissa kartoituksia Suomessa Tankkimaitokartoitus Kaikki brusellaseurantanäytteet tutkitaan myös Q- kuumeen varalta Suomessa todettu muutama (4) tilaa, joilla vasta-aineita Ei virallisesti vastustettava eläintauti Pelisäännöt!

19 VIRUSRIPULIT,HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä Virusperäisiä, sekundääriset bakteeritartunnat, Mycoplasma bovis (tuontiriski?) Pelisäännöt: Ilmoita oireista! Ei pitoeläinten myyntiä ennen kuin vähintään 1 kk kulunut viimeisistä oireista Evira: hengitystietutkimuspaketti, ripulipaketti Ohjeita:

20 TARTTUVAT SORKKASAIRAUDET - Sorkkavälin ihotulehdus - Sorkkavälin ajotulehdus - Sorkka-alueen ihotulehdus

21 SORKKAVÄLIN IHOTULEHDUS - Dermatitis interdigitales

22 SORKKAVÄLIN AJOTULEHDUS - Yleensä yksi takajalka turvonnut

23 KANTASYÖPYMÄ Erosio ungulae

24 SORKKA-ALUEEN IHOTULEHDUS (DIGITAL DERMATITIS)

25 BLUETONGUE BT 8 Euroopassa elokuusta 2006 Uutena myös BT 6 (Hollanti, Tanska, Ruotsi), BT 1 (Ranska) Leviää polttiaisten välityksellä Suomessa kartoitukset teurastamoilla ja tankkimaidoista Emolehmäkarjat Ahvenanmaa, Etelä-Suomi Toimintaohje (Evira) Toimenpiteet; rokottaminen yms. EU:n lainsäädäntö muuttuu.

26 BLUETONGUE KIUSAA EUROOPPAA

27 BLUETONGUE; MITÄ JOS?! Rajoitusalue (tartunta-alue, suoja-, valvontavyöhyke) Periaate: märehtijöiden siirto alueelta kielletty Koskee myös sukusoluja Poikkeukset mahdollisia tietyin ehdoin Esim. rokotetut tai tutkitut eläimet Eviran tai läänineläinlääkärin luvalla Rokotus: nauta kahdesti n. kuukauden välein Uusittava vuosittain Paljon kysymysmerkkejä??????????????????????

28 KOKONAISTILANNE TOISTAISEKSI HYVÄ Uusia tauteja ei ole tullut Rokotuksia ei tarvita!!! Maassa jo olevia tauteja on saneerattu MUTTA: Tuotantorakenteen ja -tapojen muutos tuonut uusia haasteita tautiriskien hallintaan; nykyisellä monimuotoisella tuotantorakenteella ja eläinkaupan käytännöillä taudit leviävät!!

29 KEINOT TILANTEEN YLLÄPITÄMISEKSI Tautien vapaaehtoinen* seuranta tiivistä ja tautien saneeraus systemaattista; säännöllinen eläinten terveydenhuolto Tilanteen saavuttaminen/ ylläpitäminen on edellyttänyt ja edellyttää vastuunottoa ja aktiivista toimintaa etenkin tuottajilta: Tautiriskien hallinta kotimaan eläinkaupassa: terveystodistukset käyttöön!! Eläinten ja rehujen tuonnit riskejä halliten Tautisuojauksen tehostaminen tiloilla. * Elintarviketeollisuus ja tuottajat

30 MONIMUOTOINEN TUOTANTOTAPA JA ISO YKSIKKÖKOKO LISÄÄVÄT TAUTIRISKEJÄ!