TARTTUVILTA TAUDEILTA SUOJAUTUMINEN TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA VENE- HANKE OULU

Transkriptio

1 TARTTUVILTA TAUDEILTA SUOJAUTUMINEN TAUTIRISKIEN HALLINTA ELÄINKAUPASSA VENE- HANKE OULU OLLI RUOHO TERVEYDENHUOLTOELÄINLÄÄKÄRI, ETT ry Dipl. ECBHM

2 NAUTOJEN TAUTEJA SUOMESSA BVD: Suomi lähes vapaa Salmonella: tilaa/v. EHEC: harvinainen (5-15 tilaa/v.) Pälvisilsa: n. 10 tilaa/v. Paratuberkuloosi: 5 lihanautatilaa vuoden 1993 jälkeen Q-kuume: vasta-aineita löydetty muutamalta tilalta Virusripulit (talvidysenteria) Hengitystietulehdukset Virukset: RS-, korona-, adeno-, PI3, Bakteerit: Pasteurella multocida, Histophilus somni, Mykoplasmat: M. dispar, M. bovirhinis, Ureaplasma Tarttuvat sorkkasairaudet Tartunnalliset utaretulehdukset (Str. Agalactiae, S. Aureus ) BSE: 1 tapaus v. 2001

3 TAUDINAIHEUTTAJIEN KULKEUTUMINEN TUOTANTOYKSIKKÖÖN Ostoeläimet; välitys- ja jalostuseläimet Hoitaja, lomittaja Rehut, rehuvarastot Rotat, linnut, kissat ja koirat Kuivikkeet Vierailijat Laidunkontaktit Teuras- ja välityseläinautot

4 NAUTATAUTIEN KULKEUTUMINEN -Eläinten mukana - pälvisilsa, ulkoloiset -Eritteiden ja lian mukana - ulosteperäiset bakteeritartunnat: salmonella, EHEC, kampylobacter, listeria, paratuberkuloosi -virustartunnat: virusripulit (korona, rota jne.) -sisäloistartunnat: juoksutusmahamato, haka- ja sukkulamadot, kokkidit ym.

5 NAUTATAUTIEN KULKEUTUMINEN - Pisaratartuntana - vakavat ja helposti leviävät virusperäiset eläintaudit; suu- ja sorkkatauti, IBR, BVD - hengitystietulehduksia aiheuttavat virukset, mycoplasmat ja bakteerit - Tilalta toiselle siirtyvien ihmisten, työvälineiden ja ajoneuvojen mukana - periaatteessa kaikki edellä mainitut tarttuvat eläintaudit

6 BVD: NAUDAN TARTTUVA VIRUSRIPULI Virallisesti vastustettavaksi taudiksi 2004 Rajoittavat määräykset tilalle, jolta löytyy vasta-aineita Vapaaehtoinen BVD- terveysvalvontaohjelma lakkautettu 2009 alusta Tuontieläinten ja -alkioiden vastaanottajaeläinten tutkimus ETT:n ohjeiden mukaisesti Karjakohtainen tilanne voidaan selvittää tankkimaidosta tehtävällä vasta-ainetutkimuksella Suomi on käytännössä BVD- vapaa = > ei tutkimustarvetta tilojen välisessä eläinkaupassa

7 2000-LUVULLA: SALMONELLA Vain yksittäisiä tapauksia Lähes 100 % lypsykarja- ja noin 50 % lihatiloista ryhmävakuutuksen piirissä Saneeraukset rutiinia Näytteenotto vakiintunut eläinkaupassa Rehusektorin salmonellariskien hallinta korkealla tasolla Omavalvonta tilatasolla; esim. vuosittaiset salmonellatutkimukset

8 SALMONELLAN TAKIA RAJOITTAVIEN MÄÄRÄYSTEN ALAISINA OLLEET NAUTATILAT AJALLA S. Typhimurium DT tilaa -S. Typhimurium FT 1 5 tilaa -S. Typhimurium FT 41 1 tila -S. Typhimurium NST 3 tila - S. Altona 1 tila - S. Haifa 1 tila -S. Müenchen 1 tila - S. Montevideo 1 tila (yhdellä tilalla S. Typhimurium, S. Haifa, S. Montevideo)

9 SALMONELLA: Erittyy ulosteessa Tartunta vain suun kautta Ostoeläimen salmonellatutkimus Vakuutus velvoittaa! Eläinten hyvinvoinnin tuen perusehdossa Nasevan kansallinen taso 2 kk sisällä ennen siirtoa Yksilö- tai yhteisnäyte Karjanomistaja voi itse ottaa näytteet

10 EHEC = Enterohemorraginen E.coli Ei ole eläintauti Ihmisillä yleisvaarallinen tartuntatauti Tartunta todetaan teurastamokartoituksin tai selviteltäessä ihmisten sairastumisia; v yhteensä 12 tilaa Tartuntatilalle riskinhallintasuunnitelma Tilan liityttävä Nasevaan Ei eläinten myyntiä pitoon ennen kuin tila on osoittanut toteuttaneensa riskinhallintasuunnitelmaa Ei teuraaksi lantaisia eläimiä: teuraskelpoisuustarkastus virkaeläinlääkärin toimesta 3-10 vrk ennen teurastusta Riskinhallintasuunnitelman toteutus; työtä, korjauksia, desinfiointiaineita ym; kulut satoja tai tuhansia euroja/tila

11 PÄLVISILSA Trichophyton verrucosum sienitartunta Zoonoosi eli tarttuu eläimestä ihmiseen ja päinvastoin Itiöt kestäviä > oireettomatkin eläimet levittävät Ostoeläin aina riski! Lähtötilan pälvisilsavapaus varmistettava Tarvittaessa rokotus ennen siirtoa (tuontivaatimuksissa) Karanteeni + pesu (Imaverol, Virkon S) Tuotostappiot 5-10 %, vuotavauriot, ihotulehdukset Saneeraus rokottamalla; kulut n. 20 /eläin, ETT subventoi lypsykarja- ja emolehmätiloilla Ei välitys- eikä tuontieläimiä tilalla

12

13 PARATUBERKULOOSI Harvinainen Suomessa Ei virallisesti vastustettava eläintauti Elinkeinon pelisäännöt Tartunta useimmiten poikimisen yhteydessä hitaasti kehittyvä läheskään kaikki tartunnan saaneet eivät oireile Esiintyy yleisesti EU:n alueella Ruotsissa ainutlaatuinen vastustusohjelma tilanne tunnetaan hyvin lihakarjoissa Ongelmia! Diagnostiikka Pitkä itämisaika Saneeraus vaikeaa Yhteys ihmisen Crohnin tautiin?? yksi vaikeimmin hallittavista tuontiriskeistä!

14 Q-KUUME Aiheuttaja Coxiella burnetii-bakteeri Zoonoosi Yleinen esim. Keski-Euroopassa, Tanskassa Pohjoismaissa kartoituksia Suomessa Tankkimaitokartoitus Kaikki brusellaseurantanäytteet tutkitaan myös Q- kuumeen varalta Suomessa todettu muutama (4) tilaa, joilla vasta-aineita Ei virallisesti vastustettava eläintauti Pelisäännöt!

15 VIRUSRIPULIT,HENGITYSTIETULEHDUKSET Ajoittain esiintyviä, erittäin helposti leviäviä Virusperäisiä, sekundääriset bakteeritartunnat, Mycoplasma bovis (tuontiriski?) Pelisäännöt: Ilmoita oireista! Ei pitoeläinten myyntiä ennen kuin vähintään 1 kk kulunut viimeisistä oireista Evira: hengitystietutkimuspaketti, ripulipaketti Ohjeita:

16 TARTTUVAT SORKKASAIRAUDET - Sorkkavälin ihotulehdus - Sorkkavälin ajotulehdus - Sorkka-alueen ihotulehdus

17 BLUETONGUE BT 8 Euroopassa elokuusta 2006 Uutena myös BT 6 (Hollanti, Tanska, Ruotsi), BT 1 (Ranska) Leviää polttiaisten välityksellä Suomessa kartoitukset teurastamoilla ja tankkimaidoista Emolehmäkarjat Ahvenanmaa, Etelä-Suomi Toimintaohje (Evira) Toimenpiteet; rokottaminen yms. EU:n lainsäädäntö muuttuu.

18 BLUETONGUE KIUSAA EUROOPPAA

19 BLUETONGUE; MITÄ JOS?! Rajoitusalue (tartunta-alue, suoja-, valvontavyöhyke) Periaate: märehtijöiden siirto alueelta kielletty Koskee myös sukusoluja Poikkeukset mahdollisia tietyin ehdoin Esim. rokotetut tai tutkitut eläimet Eviran tai läänineläinlääkärin luvalla Rokotus: nauta kahdesti n. kuukauden välein Uusittava vuosittain Paljon kysymysmerkkejä??????????????????????

20 KOKONAISTILANNE TOISTAISEKSI HYVÄ Uusia tauteja ei ole tullut Rokotuksia ei tarvita!!! Maassa jo olevia tauteja on saneerattu MUTTA: Tuotantorakenteen ja -tapojen muutos tuonut uusia haasteita tautiriskien hallintaan; nykyisellä monimuotoisella tuotantorakenteella ja eläinkaupan käytännöillä taudit leviävät!!

21 KEINOT TILANTEEN YLLÄPITÄMISEKSI Tautien vapaaehtoinen* seuranta tiivistä ja tautien saneeraus systemaattista; säännöllinen eläinten terveydenhuolto Tilanteen saavuttaminen/ ylläpitäminen on edellyttänyt ja edellyttää vastuunottoa ja aktiivista toimintaa etenkin tuottajilta: Tautiriskien hallinta kotimaan eläinkaupassa: terveystodistukset käyttöön!! Eläinten ja rehujen tuonnit riskejä halliten Tautisuojauksen tehostaminen tiloilla. * Elintarviketeollisuus ja tuottajat

22 ULOSTEPERÄISTEN TARTUNTOJEN ENNALTAEHKÄISY - Rehuhygienia - Ruokintahygienia, juomavesihygienia - Lannankäsittely - Tuotantotilan yleinen hygienia -Salmonellatutkimukset eläinkaupan yhteydessä - Ulkomaanmatkoihin ym. liittyvien tartuntariskien huomiointi

23 REHUHYGIENIA - rehujen alkuperä; tuontirehut ja -rehuaineet ETT:n positiivilistalla olevilta rehualan yrityksiltä -Riskitekijöitä: - puutteellinen rehuvarastojen suojaus linnuilta ja jyrsijöiltä - huonot rehunteko-olosuhteet, multaa rehussa - huonosti hapotettu (ph > 5,2) tai pilaantunut säilörehu - lannoitus karjanlannalla suoraan nurmelle - rehujen pilaantuminen varastoinnin aikana

24 RUOKINTAHYGIENIA - rehun-, eläinten- ja lannan kuljetusreittien erillään pito - ruokintapöydän suojaus ja puhdistettavuus - juoma-astioiden suojaus, puhtaus ja puhdistettavuus, juomaveden laatu - ei istumapaikkoja linnuille ruokinta- ja juomapaikkojen yläpuolelle - ruokinnan muutokset ym. stressitekijät - ruokintakaluston ja rehuvarastojen puhtaus ja puhdistettavuus

25 LANNANKÄSITTELY - käsittelemättömän kuiva- ja lietelannan levitys pintalevityksenä säilörehu-, heinä- tai laidunnurmille on riski rehuhygienian kannalta -lantaa ei saa kulkeutua tie- ja piha-alueille - levityskaluston puhdistus siirryttäessä tilalta toiselle

26 TUOTANTOTILAN YLEINEN HYGIENIA Yleinen puhtaus ja siisteys: - ilmanvaihto, kosteuden hallinta, poikimahygienia jne. - ei turhaa rojua ja ylimääräistä tavaraa käytävillä jne.

27 SALMONELLATUTKIMUKSET ELÄINKAUPAN YHTEYDESSÄ - aina selvitys lähtötilan tautitilanteesta - salmonellavakuutuksen suojeluohjeet ja eläinten hyvinvointituen ehdot edellyttävät - ulkomaantuonneissa ETT: n tuontiohjeet Ulkomaanmatkoihin ym. liittyvien tartuntariskien huomiointi

28 UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Etukäteissuunnittelu ja strategian valinta; uuden eläinaineksen hankintatapa ja riskitekijät: 1. Uudistus omana kasvatuksena - tautiriskejä ajatellen turvallisin tapa - vie aikaa, sitoo työvoimaa, vaatii asialliset tilat ja ruokinnan, jotta saadaan kestäviä tuotantoeläimiä - alkionsiirrot, sukupuolilajiteltu sperma eläinaineksen parantaminen - kasvatus muun eläintenhoidon ohella ei välttämättä aiheuta suuria kustannuksia

29 UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 2. Uudistus rahtikasvatuksena - vapauttaa työvoimaa, ei tarvita kasvatustilaa eikä rehuja, toisaalta aiheutuu selkeitä kustannuksia - tautiriski vaihtelee; onko yhden tai muutaman tilan suljettu toimintamalli vaiko ulospäin avoin eläinliikenne (= hallitsematon tautisriski) - vastuukysymykset syytä selvittää etukäteen; mitä jos - kirjallinen kasvatussopimus; millainen tuote halutaan - alkionsiirrot, sukupuolilajiteltu sperma, eläinaineksen parantaminen - tuleville eläimille vastaanotto-osasto - salmonellatutkimukset eläinsiirtojen yhteydessä

30 UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 3. Uudistus eläinostoina, kotimaa - nopea ja kustannustehokas (?), tuotanto saadaan tehokkaasti alkuun, voidaan ostaa hyviä tuotantoeläimiä - tautiriski sitä suurempi, mitä useammalta tilalta eläimiä ostetaan, parempi ostaa aina samoilta tiloilta - varminta ostaa kokonaisia karjoja, joiden tautihistoria tunnetaan, huonot eläimet voidaan ostovaiheessa laittaa teuraaksi => suunnitelmallisuus!! - voidaan ostaa myös hyviä lehmävasikoita, jotka jatko- kasvatetaan itse, mahdollisesti erillinen ostokaranteeni - lähtötilan eläinten terveydentilasta hankitaan mahdollisimman paljon dokumentoitua tietoa => Nautakarjan terveystodistus,

31 UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE 4. Tuonnit - ei rutiinitoimintaa; tapa hankkia korkeatasoisia jalostuseläimiä, ei massatuotantoeläimiä - aiheuttaa aina korkeampia kustannuksia ja lisätyötä - ennen tuontieläinten hankintaa yhteys ETT:hen; selvitys lähtömaan ja lähtötilan tautitilanteesta; tuontien ohjaus tapauskohtaisesti ETT:n toimesta; Eviran ja ETT:n ohjeet - tuonnit mieluummin ns. polttiaisvapaana aikana (sinikielitautiriski), muita tautiriskejä mm. pälvisilsa - vaihtoehtona elävien eläinten tuonnille sperman ja alkioiden tuonti; tautiriskien kannalta turvallisempi vaihtoehto

32 UUDEN ELÄINAINEKSEN HANKINTA LAAJENTAVILLE TILOILLE Tilakohtainen toimintamalli valitaan olosuhteista, toimintatavoista ja tilan tavoitteista riippuen Eläinkaupassa suurimmalla todennäköisyydellä leviäviä tauteja ovat tartunnalliset sorkkasairaudet, uudet utaretulehdustartunnat, pälvisilsa, virusperäiset hengitys- tietulehdus- ja ripulitartunnat sekä salmonella (ellei salmonellatutkimuksia ole tehty) Eläinten tilapäisiinkin siirtoihin tilalta toiselle liittyy vastaava tautiriski kuin varsinaiseen eläinkauppaan; astutussonnien käyttö!?

33 MONIMUOTOINEN TUOTANTOTAPA JA ISO YKSIKKÖKOKO LISÄÄVÄT TAUTIRISKEJÄ!