Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistus

Transkriptio

1 Lausunto 1 (13) Finanssivalvonnalle Viite: Lausuntopyyntö 18/2011 Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistus 1. Yleistä Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt Finanssialan Keskusliiton (FK) lausuntoa luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistuksesta. FK kiittää viranomaisia valmistelun avoimuudesta ja toimialan informoimisesta prosessin aikana. Lisäksi halutaan erikseen kiittää Tilastokeskusta yhteistyöstä toimialan kanssa, sekä nykyisten taulukoiden karsimisesta. FK esittää lausuntonaan seuraavaa: Toimiala pitää hyvänä tavoitteena raportoinnin harmonisointia EU-maissa. Etenkin useissa maissa toimivien pankkien raportointi virtaviivaistuu, jos jokaisessa maassa noudatetaan täysin harmonisoitua tiedonkeruukehikkoa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että jokaisen maan kansalliset raportointikehikot korvataan Finrepilla. EBA:n Finrep-kehikon ja Fivan F-taulujen tulisi olla täysin harmonisoitu keskenään. Tällä hetkellä F-tauluissa on ylimääräisiä rivejä verrattuna EBA:n vastaaviin tauluihin. Toimiala ymmärtää viranomaisten lisääntyneen tiedontarpeen. Tiedon määrän sijaan tulisi kuitenkin painottaa tiedon laatua ja olennaisuutta. Nyt lausunnolla oleva Finrepkehikko edellyttää hyvin yksityiskohtaista tietoa, mitä ei voida nykyisistä järjestelmistä tuottaa. FK haluaa tuoda esiin olennaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen, joiden noudattaminen olisi tärkeää myös Finrep-raportoinnissa. Kustannus-hyöty analyysi olisi syytä tehdä, ja jokainen uusi tietovaatimus pitäisi suhteuttaa sen kustannusvaikutuksiin. Koska nyt esitetty raportointivaatimus tulee olemaan toimialalle erittäin kallis, olisi perusteltava huolellisesti uuden tiedon tuoma lisäarvo viranomaisille. Lisäksi olisi kerrottava avoimesti, mihin tarkoitukseen tietoa tullaan hyödyntämään. Lisäksi FK haluaa korostaa viranomaisraportoinnin päällekkäisyyttä. Nyt esitetty Finrep-kehikko sisältää osittain samoja tietoja, jotka raportoidaan jo Corep-tiedonkeruussa, EKP:n MFI-tiedonkeruussa tai BIS:n tiedonkeruussa. Olisi kustannustehokasta ja kaikin puolin toivottavaa, että viranomaiset hyödyntäisivät enemmän jo olemassa olevaa tietoa sen sijaan, että samat asiat raportoidaan usealla eri raportilla hiukan eri muodossa ja eri määritelmillä. Nyt esitetty Finrep-kehikko johtaa osittain kaksin- ja jopa kolminkertaiseen raportointiin tiettyjen vaatimusten osalta.

2 Lausunto 2 (13) 2. Aikataulusta Nyt esitetty aikataulu on todella haastava, ellei täysin mahdoton, kun samanaikaisesti on toteutettavana Finrep-raportointi, Corep-raportoinnin laajat muutokset sekä Fivan riskiraportointiin tulevat muutokset. Tämän hetkisen vaatimuksen mukaan ensimmäisen Finrep-raportoinnin tulisi tapahtua tilanteesta. Koska uusi raportointikehikko sisältää myös tuloslaskelmatietoja, täytyy raportoijien rakentaa järjestelmät vuoden vaihteen alusta joka tapauksessa saadakseen virtatiedot tuotettua kumulatiivisesti vuoden alusta laskettuna. Tämän lisäksi asiantuntijaresurssit, jotka määrityksen, suunnittelun ja testauksen tekevät, ovat sidottuna täyspäiväisesti tilinpäätöstöihin tammikuun alusta maaliskuun puoliväliin asti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä Finrep että uusi Corep- raportointi pitäisi olla tuotantokunnossa joulukuun 2012 loppuun mennessä. Fivan lopulliset työkirjat saadaan näillä näkymin raportoijille syyskuussa. Lokakuussa asiantuntijaresurssit on sidottu Q3-osavuosikatsauksen tekemiseen. Näin ollen käytännössä uuden Finrep- ja Corep raportoinnin implementointiin ja testaamiseen jäisi aikaa kaksi kuukautta eli marras-joulukuu Määrittelytyö voidaan toki aloittaa EBA:n lopullisen teknisen standardin pohjalta kesälomien jälkeen. IT-työt voidaan kuitenkin aloittaa vasta sitten, kun lopulliset työkirjat on saatu. IT-järjestelmämuutokset ovat erittäin kalliita projekteja, eikä niitä voida missään nimessä toteuttaa luonnostaulujen pohjalta. Raportoinnin toteuttaminen vaati huolellista määrittelyä, suunnittelua, järjestelmien rakentamista ja testausta useita kertoja. Normaalisti tämän kokoluokan raportointiuudistus edellyttää vähintään kuukauden implementointiaikaa. Nyt esitetyllä aikataululla ei ole mahdollista toteuttaa näin massiivista raportointia. Jos nykyisessä aikataulussa pysytään, raportoidun tiedon laatu tulee väistämättä kärsimään. Lisäksi hyvin lyhyellä aikavälillä tehdyt IT-hankinnat ja muutokset tulevat erittäin kalliiksi. Määrittelyn ja teknisen totutuksen kannalta olisi lisäksi äärimmäisen tärkeää, että määritelmät ja ohjeet olisivat niin yksiselitteiset ja selkeät, että kaikki raportoijat ymmärtäisivät vaatimukset samalla tavalla. Vain näin voidaan toteuttaa laadukasta ja vertailukelpoista tietoa. Ensisijaisesti toimiala esittää, että FINREP-raportointi lykättäisiin kokonaisuudessaan vuoden 2014 alkuun siten, että raportointi aloitettaisiin tasetietojen osalta tilanteesta ja tuloslaskelmatietojen osalta tilanteesta. Vaihtoehtoisesti esitetään, että raportointi toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. F011- F013 (viranomaistase) ja F02 (viranomaistuloslaskelma) raportoitaisiin ensimmäisen kerran tilanteesta ja kaikki loput taulukot lykättäisiin vuoden 2014 alkuun yllä esitetyn mukaisesti.

3 Lausunto 3 (13) 3. Raporttien palautusajat EBA:n teknisessä standardissa on määritelty Finrep-raportointiin palautusajaksi 30 pankkipäivää. Fivan tauluissa on kuitenkin merkitty palautusajaksi 20 pankkipäivää. Toimiala ei näe perusteltuna näin tiukkaa aikataulua. Toimiala pyytää perusteluja sille, miksi Fiva tarvitsee 10 pankkipäivää tiedon tarkistamiseen. Esimerkiksi Suomen Pankin MFI-tiedonkeruussa viranomaisten vastaava tarkistusaika on 5 pankkipäivää. Finrep-kehikko on huomattavasti työläämpi kuin nykyiset TATU-taulut, joten on perusteltua antaa raportoijille myös enemmän aikaa raportoinnin tuottamiseen. Jos osa raportoinnista joudutaan nyt esitetyn Finrep-kehikon mukaisesti rakentamaan vakavaraisuusjärjestelmään (kohdat, joissa CRD:n mukaisia jaotteluja corporate/ retail luokittelu tehdään vakavaraisuuslaskennassa, ja jaotteluun vaikuttaa monet tekijät, kuten liikevaihto, asiakaskokonaisuuden vastuut ja vakuudet), ei Finrep-raportoinnin palautus voi olla aikaisemmin kuin Corep-raportoinnin palautus. Vakavaraisuuslaskenta voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun kirjanpito on valmistunut (ks. myös kohta 5). Toimiala esittää, että raporttien palautusviivettä lisättäisiin vähintään 25 pankkipäivään. Lisäksi vakavaraisuuskytkentöjä esitetään kokonaan poistettavaksi FINREP-kehikosta. 4. Raportoinnin laajuus ja tiedon hienojakoisuus Ehdotettu Finrep-kehikko johtaa käytännössä siihen, että nykyisin vuosittain toteutettava tilinpäätösurakka muuttuu neljännesvuosittaiseksi. Tämä on resurssien ja kustannusten kannalta valtava haaste. Joissain taulukoissa raportoitavat tiedot ovat suhteellisen stabiileja, joten niiden raportoiminen neljännesvuosittain ei tuota juurikaan lisäarvoa. Paljon manuaalista työtä joudutaan edelleen tekemään monien taulukoiden osalta, kuten oman pääoman muutosten laskennassa. Viranomaisten tulisi harkita tarkasti, voitaisiinko osa tauluista raportoida vuositasolla. Toimiala ehdottaa, että Fiva omalta osaltaan helpottaisi työtaakkaa harkitsemalla eri tiedonantajatasojen tarpeellisuutta ja määrää. 5. Vakavaraisuuslaskennan ja kirjanpitotietojen yhdistäminen Finrep-tiedonkeruun yksi ehdottomasti ongelmallisin kohta on vaatimus tuottaa vakavaraisuuslaskentaan perustuva asiakasluokittelu. Vakavaraisuuslaskentajärjestelmä on ainoa sovellus, mistä tiedot olisi taseen osalta mahdollista saada. Kirjanpito- tai reskontrasovelluksista tietoja ei pystytä tuottamaan.

4 Lausunto 4 (13) Pankkien kirjanpito- ja vakavaraisuuslaskenta tuotetaan eri järjestelmistä ja eri aikatauluilla. Kirjanpito on jo suljettu, kun vakavaraisuusajot ajetaan. Vakavaraisuuslaskenta rakennettiin aikanaan Basel II raportointia varten omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen. Tuolloin ei ollut tiedossa, että järjestelmän tulisi olla sovitettavissa yhteen kirjanpitojärjestelmien kanssa. Finrepissa yhdistellään monessa taulukossa vakavaraisuuslaskentaa tilinpäätöslaskentaan. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmät pitäisi rakentaa kommunikoimaan keskenään. Tämä on suunnittelun ja teknisen toteutuksen osalta valtava haaste, puhumattakaan kustannuksista. Viranomaisten pitäisi selvittää konkreettisin esimerkein toimialalle, mitä lisäarvoa kysytyt vakavaraisuuteen liittyvät tiedot tuovat taloudellisen tiedon raportointiin. Olisi tärkeää tehdä kustannus-hyöty analyysi ja perustella toimialalle, miksi heidän täytyy investoida huomattavia summia tuottaakseen tietoa, jonka hyötyjä ei voida pitää kovin ilmeisenä. Lisäksi vakavaraisuussalkkuihin jako vaatisi tarkennusta siihen, miten vastapuolijako tarkalleen ottaen halutaan ja miten vakuudet huomioidaan. Lisäksi pitäisi olla selkeät ohjeet siitä, miten Corepin ja Finrepin tietojen pitäisi keskenään olla vertailukelpoisia ja täsmättävissä. Viranomaisten tulisi selventää, mitkä Corep-raporttien kohdat pitää täsmätä Finrepin vastapuolijakoon. Jos ohjeistus ei ole täysin yksiselitteinen, voi vaarana olla tiedon epäyhtenäisyys eri raportoijien välillä. Toimiala haluaa myös huomauttaa, että Finrep-raporttitaulukoissa esitetyt vastapuolijaottelut eivät ole ensinnäkään täsmättävissä Corep-raportointiin, koska jaottelu ei ole yhdenmukainen minkään Finrep-luokan osalta Corep-vastuuryhmäluokittelun kanssa (ks. kääntötaulu EBA:n ohjeessa sivuilla 90 92). Tästä syystä jouduttaisiin rakentamaan ainoastaan Finrep-raportointia varten vakavaraisuusjärjestelmään uutta raportointia sekä uusi salkkujakoluokittelu. Lisäksi pitäisi luoda uudet täsmäysrutiinit ja - raportit tietojen tarkistamiseksi. Esimerkiksi Finrepin retail/corporate -luokat eivät ole Corep-raportille täsmättävissä, koska vakavaraisuudessa kyseisiin luokkiin luokitellaan myös muita sektoreita kuin yrityksiä ja kotitalouksia. Toisaalta vakavaraisuudessa kyseisistä luokista on siirretty vastuita erääntyneisiin ja kiinteistövakuudellisiin saamisiin. Ehdottomasti haasteellisin vaatimus on tuloslaskelmatietojen luokittelu Corep-salkkujaon mukaisesti. Tuloslaskelmatietoja ei tuoteta vakavaraisuuslaskennassa, joten niiden raportoiminen nykyjärjestelmistä on mahdotonta. Vakavaraisuusjärjestelmään jouduttaisiin tuomaan asiakas/instrumenttitasolla tuloslaskelmaan vaikuttavat tapahtumatiedot ja rakentamaan muun muassa rinnakkainen korkotuottojen ja -kulujen laskenta, jonka tulee vastata reskontra- ja kirjanpitojärjestelmissä laskettua virallista korkokatetta. EBA:n ohjeen sivulla 17 explanatory text -kohdassa sanotaan (viitaten tauluun 10.1): The counterparty breakdown has been mapped against exposure classes in order to be able to combine the information with information on PD and LGD

5 Lausunto 5 (13) information in Annex I. Ainoa Corep-taulukko, missä vastaava jaottelu on, on uusi Corep-taulu 3.3b (IRB-menetelmälle), mutta siinäkään ei ole corporate ja retail -luokkia jaettu tarkemmalle tasolle, kuten Finrepissa. Siten vertailtavuus tai yhdistettävyys Finrep- ja Corep-tietojen välillä rajoittuu yhteen taulukkoon. Käytettäessä vakavaraisuusperusteista luokittelua yksittäisen asiakkaan vastuuryhmä voi vaihdella raportointitilanteesta toiseen. Tällöin esimerkiksi tuloslaskelmatiedoissa voi olla siirtymiä ryhmien välillä vertailtaessa eri raportointitilanteita vuoden aikana. Epäselvää on, raportoidaanko yksittäisen asiakkaan tuotto- ja kulutiedot kumulatiivisesti vuoden alusta aina raportointihetken vastapuoliluokan mukaan, jolloin tiedot eivät ole vertailukelpoisia edellisiin raportteihin. Vakavaraisuuslaskennassa yritysten ja kotitalouksien retail/corporate -jaotteluun vaikuttaa myös muun muassa asiakaskokonaisuuden asuntovakuudet. EBA:n ohjeistuksen liitteessä Annex V, Part 3. Counterparty breakdown, kohdassa 25 todetaan: the economic sector allocation is based exclusively on the nature of the direct counterparty tätä voisi tarkentaa; otetaanko luokittelussa kuitenkin asiakkaan asiakaskokonaisuus ja asuntovakuus huomioon, jotta voidaan tehdä retail/corporate jaottelu? Sektorierittelyjä on lisäksi käytetty epäjohdonmukaisesti: osa F-taulukoista noudattaa virallista sektoriluokitusta kun taas osassa on Corep-salkkujaon mukainen vastapuoliluokittelu. Pahimmillaan samassa taulukossa on käytetty molempia sekaisin, jopa samalla rivillä (ks. myös kohdat 10e ja10k). Tämän lisäksi Fivan taulukoiden vastapuoliluokittelu ei täysin vastaa EBA:n englanninkielistä luokittelua, joista esimerkkejä alla: Fivalla luokka julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset EBA:lla ei tällaista luokkaa. Fivalla luokka luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset EBA:lla luokassa pelkästään luottolaitokset (credit institutions) EBA:lla luokka Other financial corporations (sisältää mm. sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt) Fivalle ei tätä luokkaa. Yritysten ja kotitalouksien jaottelu ei vastaa EBA:n luokittelua. EBA:n luokittelussa yritykset ja kotitaloudet jaotellaan ensin sektorin mukaan, ja sitten kumpikin tarkemmin vakavaraisuusluokittelun mukaan retail/ corporate -salkkuihin.

6 Lausunto 6 (13) Sektorijaon kohdalla on myös todettava, että kaikki muu viranomaisraportointi perustuu viralliseen sektoriluokitukseen. Esimerkiksi Tilastokeskuksen, Eurostatin, Suomen Pankin, EKP:n, BIS:n, IMF:n ja OECD:n tilastotiedot perustuvat viralliseen sektoriluokitukseen. Olisi toimialan kannalta hyödyllistä, jos Finrep-tietoja voitaisiin verrata muihin yleisesti käytettävissä oleviin tilasto- ja tilinpäätöstietoihin. Toimiala esittää, että vakavaraisuuskytkennät poistetaan kokonaan Finrep-kehikosta ja sektoriluokittelussa noudatetaan virallista sektoriluokittelua, mikä olisi huomattavasti kustannustehokkaampi vaihtoehto. Tuloslaskelmatietoja ei pitäisi missään tapauksessa kysyä vakavaraisuussalkkujaolla. Lisäksi konkreettinen ehdotus koskien taulua 10.1: kyseisen taulukon tietotarpeet voisi siirtää COREP-raportointiin ja yhdistää COREP-tauluun 3.3b. 6. IFRS-standardien sallimien optioiden säilyttäminen IFRS-standardit sallivat pankkien käyttää tilinpäätöksissään harkintaa sen osalta, miten tietyt tiedot esitetään tilinpäätöksessä. Pankit ovat rakentaneet IT-järjestelmänsä perustuen IFRS:n sallimiin reunaehtoihin. Nyt esitetty Finrep-kehikko kuitenkin poistaisi pankeilta mahdollisuuden käyttää harkinnanvaraisia optioita. Pankkien tulisi jatkossakin voida valita, raportoidaanko esimerkiksi rahoitusinstrumentit sisältäen siirtyvät korot vai raportoidaanko siirtyvät korot erikseen muissa varoissa. Siirtyviä korkoja ei kaikissa tilanteissa pysty jakamaan riveittäin, koska niitä ei välttämättä kirjata salkuittain. Suomen Pankin MFI-raportoinnissa ainoastaan saamistodistukset raportoidaan ml. siirtyvät korot (dirty price) ja muut rahoitusinstrumentit raportoidaan ilman siirtyviä korkoja (clean price). Toimiala ei pidä hyvänä ratkaisuna sitä, että kahden olennaisen viranomaisraportointikokonaisuuden välillä on erilaiset raportointikäytännöt näin tärkeän asian kohdalla. Jos vakavaraisuuslaskentaan pohjautuva salkkujako jää lopulliseen Finrep-kehikkoon niin tulee huomata, että Corep-raportoinnissa vastuisiin sisältyy siirtyvät korot. Koska vertailtavuus / täsmättävyys varsinaiseen Corep-raportointiin ei käytännössä juuri ole mahdollista, ei näin ollen pitäisi myöskään olla kovin suurta merkitystä sillä, jos siirtyvät korot raportoitaisiin muissa varoissa. Kirjanpitoon ja viralliseen tilinpäätökseen vertailu olisi helpompaa, jos siirtyvät korot raportoitaisiin muissa varoissa. Toimiala esittää, että IFRS:n sallimat optiot säilytetään, ja pankit saavat jatkossakin käyttää harkintaa tietojensa esittämistavassa.

7 Lausunto 7 (13) 7. Tiedonantajatasot EBA:n tekninen standardi edellyttää CRR-konsolidointitason raportointia. Joissain tauluissa kansallinen viranomainen voi kysyä tietoa myös IFRS-konsolidointiryhmän mukaan. Yleisesti pankkikonsernit tuottavat oman tilinpäätöksensä IFRS-konsolidointuitasolla, joten CRR-konsolidointitason vaatiminen aiheuttaa tuplaraportoinnin, joka toteutetaan ainoastaan Finrep-raportoinnin tarpeisiin. Fivan taulukot on toteutettu lähes kaikilla mahdollisilla eri tiedonantajatasoilla. Tämä on valtava raportointitaakka varsinkin pankeille, joilla on sivukonttoreita ulkomailla sekä suurille pankkiryhmille. Tällä hetkellä raportointi sivukonttoreiden osalta on ollut huomattavasti nyt vaadittua karkeampaa. Finrep-kehikon yksityiskohtaisuus edellyttää sopimustasoista tunnistamista, mitä ei nykyisillä järjestelmillä pystytä sivukonttoreiden osalta tuottamaan. Tiedonantajatasojen osalta Finrep-kehikko edellyttää erittäin suuria investointeja uusien järjestelmien rakentamiseen. Nyt esitetyllä aikataululla ei ole realistista rakentaa tämän kokoluokan järjestelmäuudistuksia, jos halutaan tuottaa laadukasta tietoa. Soolo-tason raportointivaatimus ei tule EBA:n sitovasta teknisestä standardista vaan kansallisesta vaatimuksesta. Suurille pankkiryhmille ja ei-ifrs pankeille on valtava haaste raportoida kaikki Finrep-taulut. Suhteellisuuden periaate pitäisi ottaa tässä huomioon, ja Fivan tulisi harkita kaikkien eri tiedonantajatasojen tarpeellisuutta. Toimiala esittää, että tiedonantajatasoissa noudatettaisiin suhteellisuuden periaatetta ja kaikkia taulukoita ei edellytettäisi kaikilla eri tiedonantajatasoilla. 8. XBRL Toimiala pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että XBRL:n käyttöönotto on edelleen pankeille vapaaehtoista. 9. Vakuuksien jaottelusta EBA:n tauluissa 9 ja tehdään vakuusluokittelu molemmissa eri tavalla (Annex V ohjeen mukaan). Lisäksi kumpikin tapa poikkeaa EKP:n ja vakavaraisuuslaskennan vakuuskohdistuksista (ohjeen esimerkin mukaan taulukossa vakuuden käyvän arvon kattaman osuuden mukaan, taulukossa 9 taas ilmeisemmin koko luotto luokittuu päävakuuden mukaiseen luokkaan). Tästä syystä on hyvä, ettei Fiva aio ottaa käyttöön taulua 21. Raportointitaakkaa helpottaa se, ettei vakuusjaottelua raportoida viranomaisille neljällä eri tavalla.

8 Lausunto 8 (13) Olisi hyvä, jos ohjeita vielä tarkennettaisiin erityisesti other collateralized loans käsitetteen osalta. Otetaanko tässä huomioon markkina-arvoon kaikki mahdolliset muut pantatut vakuudet? Corep- ja EKP-raportoinneissa on rajattu, etteivät kaikki vakuudet ole hyväksyttäviä. Lisäksi EBA:n taulukon 9 ohjeessa pitäisi tarkentaa, miten käsitellään sellainen luotto, mihin on pantattu erilaisia vakuuksia ja miten käsitellään osittain vakuudeton luotto. EBA:n taulukon esimerkistä saa sen käsityksen, että se käsiteltäisiin päävakuuden mukaan, onko näin? 10. Taulukohtaiset kommentit a. Yleistä EBA:n taulukohtaiset ohjeet ovat hyviä, mutta toivottavaa olisi, että kaikista taulukoista olisi ohjeet. Esimerkiksi EBA:n taulukoista 10, 11, 14, 19 ohjeet puuttuvat kokonaan. Ohjeissa tai taulukoissa tulisi lisäksi olla viittaukset, mihin taseen tai tuloslaskelman erään erittelytaulukon tulee täsmätä. On erittäin tärkeää, että raportoijat saavat mahdollisimman pian lausuntokierrokselle Virati-luokitusoppaaseen tulevat mahdolliset muutokset. Kaikissa tauluissa tulee raportoida jatkuvia toimintoja. Käytännössä vuositilinpäätöstä varten lopetetut toiminnot eriytetään manuaalisesti jatkuvista toiminnoista. Mikäli näin täytyy jatkossa tehdä neljännesvuosittain, lisääntyy raportointitaakka huomattavasti. Fivan F-taulukoiden numerointi ei vastaa EBA:n taulukoiden numerointia. Sekaannusten välttämiseksi olisi hyvä, jos numerointi olisi yhteneväinen. Fivan taulukoissa FA11A, FA11B ja F20 raportoidaan korkotuottoja ja -kuluja erilaisilla jaotteluilla. Jos tarpeellista raportoida samoja tietoja useammalla taulukolla, olisi hyvä, jos taulukoissa olisi viittaukset siitä, mitkä solut on täsmättävä keskenään. Palkkiotuotoista ja -kuluista on sekä Finrepin mukaiset F-taulut että Fivan FA-taulukot (F19, FA16 ja FA17). On hyvä, että taulukot ovat sisällöltään muuten identtiset, paitsi että Fivan taulukossa on lisäksi sektorijakauma. Tämä helpottaa raportoijaa, kun ilmeisestikään tietotarpeita ei voida yhdistää yhteen raporttiin. b. F03 ja F04 Johdannaiset OTC-johdannaisten jaottelu sektoreihin on vaatimus, jota ei saada nykyisistä järjestelmistä. Tiedon hankkiminen edellyttää sopimuskohtaista tunnistamista ja uusien jär-

9 Lausunto 9 (13) jestelmien rakentamista. Lisäksi johdannaisten erittelyn frekvenssin tihentyminen vuosiraportoinnista kvartaaliraportointiin lisää raportointitaakkaa. EBA:n tauluissa 7 ja 8 kysytään myös economic hedge tietoa. Toimiala pitää hyvänä asiana, että se on jätetty Fivan tauluista pois. On myös toivottavaa, ettei kyseistä tietoa kysytä lopullisessa raportointipaketissa. Johdannaisten osalta on epäselvää, mikä Virati-luokitusoppaan luokitustekijä eli ns. U- koodi vastaa taulukon F03 ja F04 riviä credit spread option ja luokitellaanko U13 02 Luottoriskinvaihtolainat ja U13 09 Muut luottojohdannaiset riville "muut"? c. F05B Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat Sarake 020 Käyvän arvon kumulatiivinen muutos, mikä johtuu rahoitusvarojen luottoriskin muutoksesta : IFRS viittaus ei ole riittävä selventämään raportoijille, mitä tähän sarakkeeseen halutaan raportoitavan. Kyseessä on uusi vaatimus, minkä vuoksi tarkemmat ohjeistukset olisivat hyödyllisiä. d. F05C Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Kohta lainat ja ennakkomaksut : sektorijaottelu noudattaa Corep-salkkujakoa. Tätä tietoa ei pystytä tuottamaan nykyisistä järjestelmistä. Lisäksi Corep-salkutuksen mukainen Kotitaloudet (yritykset) on määritelty suluissa virallisen sektoriluokituksen mukaisesti: maatalousyrittäjät ja toiminimet. Saman asiakkaan määrittely ensin Corep-salkkujaon mukaisesti ja sen jälkeen määritteleminen viralliseen sektorikoodiin mukaan ei ole mahdollista ja ohjeistus aiheuttaa sekaannusta. Sarake 020 Käyvän arvon kumulatiivinen muutos, mikä johtuu rahoitusvarojen luottoriskin muutoksesta : IFRS viittaus ei ole riittävä selventämään raportoijille, mitä tähän sarakkeeseen halutaan raportoitavan. Olisi hyvä saada selkeämmät ohjeet koska kyseessä on uusi vaatimus. Toimiala esittää, että kaikissa sektoriluokituksissa pitäydytään virallisessa sektoriluokituksessa. e. F06 Lainojen ja ennakkomaksujen erittely Ohjeistuksesta ei käy selkeästi ilmi, onko saatavien luokittelu vakuuden mukaan tarkoitettu tehtäväksi EKP:n tiedonkeruun mukaisilla säännöillä vai vakavaraisuussäännöillä. Ohjeistuksen esimerkin pohjalta vaikuttaisi, että kyseessä olisi kolmas tapa kohdistaa vakuuksia, koska viitataan vakavaraisuusdirektiiviin, mutta käytetään kuitenkin markkina-arvoa. EKP:n edellyttämää loan-to-value ehtoa ei toisaalta edellytetä. Taulussa F06 sektorierittely ei ole johdonmukainen. Toisessa sarakkeessa julkistaloudelliset laitokset ei ole virallisen sektoriluokituksen mukainen ja vaatisi tarken-

10 Lausunto 10 (13) nuksen siitä, mitä siihen erään halutaan raportoitavan. Sarakkeessa 050 yritykset tulisi selventää, onko kyseessä virallisen sektoriluokituksen mukainen sektori S11 vai Corep-salkkujaon mukainen yritysvastuu (corporate). Sarakkeessa 070 kotitaloudet, yritykset on määritelty Corep-salkkujaon mukaisesti, mutta suluissa olevat lisämääritykset (maatalousyrittäjät, toiminimet) ovat virallisen sektoriluokituksen mukaisia määritelmiä. Asiakkaan määritteleminen kahden eri luokituksen mukaan on erittäin hankalaa ja aiheuttaa sekaannusta. Lisäksi taulussa F06 on paljon päällekkäistä tietoa Suomen Pankin tiedonkeruun kanssa. Suomen Pankille raportoidaan jo tällä hetkellä kuukausittain lainat jaoteltuna hyvin hienojakoisesti muun muassa vakuuden, käyttötarkoituksen, alkuperäisen ja jäljellä olevan maturiteetin, maan, valuutan, sektorin, toimialan, syndikoinnin, koron kiinnitysajan ja korkosidonnaisuuden mukaan. Suomen Pankin tiedonkeruu on lainojen osalta niin kattava ja hienojakoinen, että samojen asioiden raportoiminen hieman eri tavalla johtaa kaksinkertaiseen raportointiin. Esimerkiksi rivi Kulutusluotot raportoidaan jo sellaisenaan Suomen Pankille soolo-tasolla. Rivi josta vakuudelliset kulutusluotot on myös saatavilla suoraan Suomen Pankin tiedonkeruusta, mikäli vakuudet on määritelty samoin kuin EKP:n tiedonkeruussa. Rivi muut vakuudelliset lainat kaipaisi lisäselvennystä samoin kuin rivi Muut. Lukuisten epäjohdonmukaisuuksien takia toimiala ehdottaa taulun F06 poistamista. Vaihtoehtoisesti taulu F06 pitäisi muuttaa niin, että taulussa noudatettaisiin virallista sektoriluokitusta. Lisäksi pitäisi harkita, voitaisiinko osa tämän taulun tiedoista saada Suomen Pankin tiedonkeruusta. Määritelmien ja ohjeiden tulisi olla selkeät ja yhdenmukaiset. Samassa taulussa ei voida kysyä sekaisin Corep-salkkujaon mukaisia tietoja ja toisaalta virallisen sektoriluokituksen mukaisia tietoja. f. F09B Luottojen ja oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvonalentumistappioiden muutokset Taulun F09B tiedot tuotetaan pääasiassa manuaalisesti, joten kyseinen taulukko lisää raportointitaakkaa huomattavasti. Olennaisuusperiaatteen mukaisesti olisi syytä harkita, voitaisiinko kyseinen taulu raportoida kerran vuodessa. g. F10- Rahoitusvelat: erittely tuotteittain ja vastapuolittain Taulussa F10 on käytetty samoja määritelmiä kuin EKP:n tiedonkeruussa. Tämä helpottaa raportoinnin määrittelyä ja myös tiedon vertailtavuutta. Suurin osa tämän taulun tiedoista olisi saatavilla sellaisenaan Suomen Pankin tiedonkeruussa. Tiedot ovat siis pääosin saatavissa pankkien järjestelmistä, mutta käytännössä näiden tietojen kysyminen johtaa osittain kaksinkertaiseen raportointiin.

11 Lausunto 11 (13) Sarake 040 Kertynyt käyvän arvon muutos, joka johtuu kyseisen velan luottoriskissä tapahtuneista muutoksista : on epäselvää, miten tällainen tieto raportoidaan velkaerille. Kyseessä on uusi vaatimus, joten IFRS-viittauksen lisäksi olisi tärkeää selventää raportoijille, mitä tarkalleen ottaen halutaan raportoitavan, jotta kaikki ymmärtävät vaatimuksen samalla tavalla. h. F15 Varojen ja velkojen maantieteellinen jakauma Ensinnäkin kotimaa/ulkomaa -jaottelu on helpompi toteuttaa kuin maakohtaiset jaottelut minkä lisäksi se on myös kustannuksiltaan edullisempi vaihtoehto. Olisi hyvä tarkentaa, mitä tarkoittaa sarake 010 kotimaiset muilla tiedonantajatasoilla kuin soolo-tasolla. Onko esimerkiksi tiedonantajatasoilla 204 ja 205 ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten ja sivukonttorien sijaintimaassa myöntämät lainat kotimaisia tytäryritysten soolo-raportoinnissa mutta ulkomaisia emon kannalta? Varojen ja velkojen maantieteelliset jakaumat ovat saatavilla jo nyt maakohtaisesti Suomen Pankin tiedonkeruusta soolo-tasolla. Mm. tiedonantajatasoilla 204 ja 205 maantieteellisten jakaumien tuottaminen vaatii mittavia järjestelmämuutoksia, koska asiakkaat on pystyttävä tunnistamaan pääsääntöisesti sopimustasolla. Näin suurten muutosten tekemiseen pitää varata riittävästi aikaa. Koska maantieteelliset jakaumat on saatavilla Suomen Pankin tiedonkeruusta paljon tarkemmalla tasolla (maakohtaisesti) kuin Finrep-tiedonkeruussa, tulisi harkita, tuoko taulu F15 aitoa lisäarvoa nykyisin saatavissa olevien tietojen lisäksi. i. F17 Lainasitoumukset, takaukset ja muut sitoumukset Taulussa F17 kysytään osittain samoja tietoja kuin Corep-tiedonkeruussa. Muut sitoumukset : saadut, ei ole tällä hetkellä tuotettavissa kirjanpitojärjestelmistä. Finreptiedonkeruun tulisi pohjautua IFRS-standardeihin ja vakavaraisuuskytkennät tulisi poistaa kokonaan. j. F19 Palkkiotuotot ja kulut Rivillä kysytään strukturoidut tuotteet. Tässä pitäisi määritellä tarkemmin, mitä kaikkia tuotteita tähän erään halutaan raportoitavan. EBA:n taulun 18 rivi 130 fiduciary transactions ei löydy Fivan taulusta F19. Mitä kyseiseen erään kuuluisi raportoida?

12 Lausunto 12 (13) k. F20 Tuloslaskelman erittely Korkokulut ja tuotot Tuloslaskelmaerien jakaminen Corep-salkkujaolla on mahdotonta tuottaa nykyisistä järjestelmistä. Corep-raportoinnissa ei kysytä tuloslaskelmatietoja, joten niille ei löydy vertailupohjaa ts. niitä ei voida täsmäyttää mihinkään (ks. myös kohta 5). Sektorin liittäminen tuloslaskelmaerään on ylipäätään ongelmallista, koska nykyiset järjestelmät on rakennettu tuottotyypin (palkkiotuotot, säilytyspalkkiot jne.) mukaan. Kirjanpitojärjestelmästä ei saa tällä hetkellä tietoa maksajasta (kotitalous, yritys jne). Mikäli sektoritieto on välttämätöntä, olisi tässä parempi käyttää virallista sektoriluokitusta. Lisäksi virallista sektoriluokitusta ja Corep-salkkujakoa on käytetty sekaisin. Lainat ja ennakkomaksut kohdassa on yritykset ja kotitaloudet jaettu Corep-salkkuihin, mutta määrittely noudattaa kuitenkin virallista sektorijakoa (maatalousyrittäjät, toiminimet). On hankalaa määritellä asiakasta tämän ohjeistuksen mukaan kahdella eri tavalla. Puuttuuko taulukosta F20 erä korkotuotot muista rahoitusvaroista vai eikö sitä raportoida lainkaan? Toimiala esittää, että tuloslaskelmatietoja ei kysytä Corep-salkkujaolla. Lisäksi olennaisuuden periaatteen mukaan olisi syytä harkita, tarvitaanko näin yksityiskohtaista tietoa tuloslaskelman osalta ylipäätään. Voitot ja tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista Nykyisissä järjestelmissä ei ole saatavilla bruttoeriä, joten järjestelmiin vaaditaan huomattavia muutoksia niiden raportointiin. Nettomääräisten erien raportoinnin pitäisi riittää. Toimiala ei itse näe bruttomääräistä tietoa kovin relevanttina, eikä käytä sitä sisäisessä raportoinnissaan. Viranomaisten tulisikin perustella selkeästi, miksi bruttoerien raportoiminen on välttämätöntä. Lisäksi kustannus-hyöty ajattelu olisi syytä huomioida myös tämän tietovaatimuksen osalta. l. F21 Laaja tuloslaskelma Laajan tuloslaskelman raportointi neljännesvuosittain lisää raportointitaakkaa huomattavasti, koska suurin osa työstä on manuaalista. Olisikin syytä harkita, riittäisikö tämä taulun osalta vuosittainen raportointi.

13 Lausunto 13 (13) m. F22 - Laskelma oman pääoman muutoksista Tällä hetkellä vastaava laskelma tehdään vuositasolla. Työ on pääasiassa manuaalista, ja sen tuottaminen kvartaalitasolla lisää raportointitaakkaa huomattavasti. Lisäksi vastaavia tietoja omasta pääomasta raportoidaan jo Corep-raportoinnissa. Päällekkäistä raportointia tulisi välttää. n. FA14 ja F02A Osinkotuotot Taulussa FA14 eritellään osinkotuotot samaan konserniin kuuluvista yrityksistä. Mille riville kyseiset tuotot sisältyvät F02A -taulukossa? Riville "Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista vai myytävissä olevista rahoitusvaroista? o. Tilastokeskuksen taulut FT10 ja FT12 lainat ja talletukset sektoreittain Vastaavat tiedot raportoidaan jo Suomen Pankille soolo-tasolla. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Kaija Erjanti johtaja