Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistus"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (13) Finanssivalvonnalle Viite: Lausuntopyyntö 18/2011 Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistus 1. Yleistä Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt Finanssialan Keskusliiton (FK) lausuntoa luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistuksesta. FK kiittää viranomaisia valmistelun avoimuudesta ja toimialan informoimisesta prosessin aikana. Lisäksi halutaan erikseen kiittää Tilastokeskusta yhteistyöstä toimialan kanssa, sekä nykyisten taulukoiden karsimisesta. FK esittää lausuntonaan seuraavaa: Toimiala pitää hyvänä tavoitteena raportoinnin harmonisointia EU-maissa. Etenkin useissa maissa toimivien pankkien raportointi virtaviivaistuu, jos jokaisessa maassa noudatetaan täysin harmonisoitua tiedonkeruukehikkoa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että jokaisen maan kansalliset raportointikehikot korvataan Finrepilla. EBA:n Finrep-kehikon ja Fivan F-taulujen tulisi olla täysin harmonisoitu keskenään. Tällä hetkellä F-tauluissa on ylimääräisiä rivejä verrattuna EBA:n vastaaviin tauluihin. Toimiala ymmärtää viranomaisten lisääntyneen tiedontarpeen. Tiedon määrän sijaan tulisi kuitenkin painottaa tiedon laatua ja olennaisuutta. Nyt lausunnolla oleva Finrepkehikko edellyttää hyvin yksityiskohtaista tietoa, mitä ei voida nykyisistä järjestelmistä tuottaa. FK haluaa tuoda esiin olennaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen, joiden noudattaminen olisi tärkeää myös Finrep-raportoinnissa. Kustannus-hyöty analyysi olisi syytä tehdä, ja jokainen uusi tietovaatimus pitäisi suhteuttaa sen kustannusvaikutuksiin. Koska nyt esitetty raportointivaatimus tulee olemaan toimialalle erittäin kallis, olisi perusteltava huolellisesti uuden tiedon tuoma lisäarvo viranomaisille. Lisäksi olisi kerrottava avoimesti, mihin tarkoitukseen tietoa tullaan hyödyntämään. Lisäksi FK haluaa korostaa viranomaisraportoinnin päällekkäisyyttä. Nyt esitetty Finrep-kehikko sisältää osittain samoja tietoja, jotka raportoidaan jo Corep-tiedonkeruussa, EKP:n MFI-tiedonkeruussa tai BIS:n tiedonkeruussa. Olisi kustannustehokasta ja kaikin puolin toivottavaa, että viranomaiset hyödyntäisivät enemmän jo olemassa olevaa tietoa sen sijaan, että samat asiat raportoidaan usealla eri raportilla hiukan eri muodossa ja eri määritelmillä. Nyt esitetty Finrep-kehikko johtaa osittain kaksin- ja jopa kolminkertaiseen raportointiin tiettyjen vaatimusten osalta.

2 Lausunto 2 (13) 2. Aikataulusta Nyt esitetty aikataulu on todella haastava, ellei täysin mahdoton, kun samanaikaisesti on toteutettavana Finrep-raportointi, Corep-raportoinnin laajat muutokset sekä Fivan riskiraportointiin tulevat muutokset. Tämän hetkisen vaatimuksen mukaan ensimmäisen Finrep-raportoinnin tulisi tapahtua tilanteesta. Koska uusi raportointikehikko sisältää myös tuloslaskelmatietoja, täytyy raportoijien rakentaa järjestelmät vuoden vaihteen alusta joka tapauksessa saadakseen virtatiedot tuotettua kumulatiivisesti vuoden alusta laskettuna. Tämän lisäksi asiantuntijaresurssit, jotka määrityksen, suunnittelun ja testauksen tekevät, ovat sidottuna täyspäiväisesti tilinpäätöstöihin tammikuun alusta maaliskuun puoliväliin asti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä Finrep että uusi Corep- raportointi pitäisi olla tuotantokunnossa joulukuun 2012 loppuun mennessä. Fivan lopulliset työkirjat saadaan näillä näkymin raportoijille syyskuussa. Lokakuussa asiantuntijaresurssit on sidottu Q3-osavuosikatsauksen tekemiseen. Näin ollen käytännössä uuden Finrep- ja Corep raportoinnin implementointiin ja testaamiseen jäisi aikaa kaksi kuukautta eli marras-joulukuu Määrittelytyö voidaan toki aloittaa EBA:n lopullisen teknisen standardin pohjalta kesälomien jälkeen. IT-työt voidaan kuitenkin aloittaa vasta sitten, kun lopulliset työkirjat on saatu. IT-järjestelmämuutokset ovat erittäin kalliita projekteja, eikä niitä voida missään nimessä toteuttaa luonnostaulujen pohjalta. Raportoinnin toteuttaminen vaati huolellista määrittelyä, suunnittelua, järjestelmien rakentamista ja testausta useita kertoja. Normaalisti tämän kokoluokan raportointiuudistus edellyttää vähintään kuukauden implementointiaikaa. Nyt esitetyllä aikataululla ei ole mahdollista toteuttaa näin massiivista raportointia. Jos nykyisessä aikataulussa pysytään, raportoidun tiedon laatu tulee väistämättä kärsimään. Lisäksi hyvin lyhyellä aikavälillä tehdyt IT-hankinnat ja muutokset tulevat erittäin kalliiksi. Määrittelyn ja teknisen totutuksen kannalta olisi lisäksi äärimmäisen tärkeää, että määritelmät ja ohjeet olisivat niin yksiselitteiset ja selkeät, että kaikki raportoijat ymmärtäisivät vaatimukset samalla tavalla. Vain näin voidaan toteuttaa laadukasta ja vertailukelpoista tietoa. Ensisijaisesti toimiala esittää, että FINREP-raportointi lykättäisiin kokonaisuudessaan vuoden 2014 alkuun siten, että raportointi aloitettaisiin tasetietojen osalta tilanteesta ja tuloslaskelmatietojen osalta tilanteesta. Vaihtoehtoisesti esitetään, että raportointi toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. F011- F013 (viranomaistase) ja F02 (viranomaistuloslaskelma) raportoitaisiin ensimmäisen kerran tilanteesta ja kaikki loput taulukot lykättäisiin vuoden 2014 alkuun yllä esitetyn mukaisesti.

3 Lausunto 3 (13) 3. Raporttien palautusajat EBA:n teknisessä standardissa on määritelty Finrep-raportointiin palautusajaksi 30 pankkipäivää. Fivan tauluissa on kuitenkin merkitty palautusajaksi 20 pankkipäivää. Toimiala ei näe perusteltuna näin tiukkaa aikataulua. Toimiala pyytää perusteluja sille, miksi Fiva tarvitsee 10 pankkipäivää tiedon tarkistamiseen. Esimerkiksi Suomen Pankin MFI-tiedonkeruussa viranomaisten vastaava tarkistusaika on 5 pankkipäivää. Finrep-kehikko on huomattavasti työläämpi kuin nykyiset TATU-taulut, joten on perusteltua antaa raportoijille myös enemmän aikaa raportoinnin tuottamiseen. Jos osa raportoinnista joudutaan nyt esitetyn Finrep-kehikon mukaisesti rakentamaan vakavaraisuusjärjestelmään (kohdat, joissa CRD:n mukaisia jaotteluja corporate/ retail luokittelu tehdään vakavaraisuuslaskennassa, ja jaotteluun vaikuttaa monet tekijät, kuten liikevaihto, asiakaskokonaisuuden vastuut ja vakuudet), ei Finrep-raportoinnin palautus voi olla aikaisemmin kuin Corep-raportoinnin palautus. Vakavaraisuuslaskenta voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun kirjanpito on valmistunut (ks. myös kohta 5). Toimiala esittää, että raporttien palautusviivettä lisättäisiin vähintään 25 pankkipäivään. Lisäksi vakavaraisuuskytkentöjä esitetään kokonaan poistettavaksi FINREP-kehikosta. 4. Raportoinnin laajuus ja tiedon hienojakoisuus Ehdotettu Finrep-kehikko johtaa käytännössä siihen, että nykyisin vuosittain toteutettava tilinpäätösurakka muuttuu neljännesvuosittaiseksi. Tämä on resurssien ja kustannusten kannalta valtava haaste. Joissain taulukoissa raportoitavat tiedot ovat suhteellisen stabiileja, joten niiden raportoiminen neljännesvuosittain ei tuota juurikaan lisäarvoa. Paljon manuaalista työtä joudutaan edelleen tekemään monien taulukoiden osalta, kuten oman pääoman muutosten laskennassa. Viranomaisten tulisi harkita tarkasti, voitaisiinko osa tauluista raportoida vuositasolla. Toimiala ehdottaa, että Fiva omalta osaltaan helpottaisi työtaakkaa harkitsemalla eri tiedonantajatasojen tarpeellisuutta ja määrää. 5. Vakavaraisuuslaskennan ja kirjanpitotietojen yhdistäminen Finrep-tiedonkeruun yksi ehdottomasti ongelmallisin kohta on vaatimus tuottaa vakavaraisuuslaskentaan perustuva asiakasluokittelu. Vakavaraisuuslaskentajärjestelmä on ainoa sovellus, mistä tiedot olisi taseen osalta mahdollista saada. Kirjanpito- tai reskontrasovelluksista tietoja ei pystytä tuottamaan.

4 Lausunto 4 (13) Pankkien kirjanpito- ja vakavaraisuuslaskenta tuotetaan eri järjestelmistä ja eri aikatauluilla. Kirjanpito on jo suljettu, kun vakavaraisuusajot ajetaan. Vakavaraisuuslaskenta rakennettiin aikanaan Basel II raportointia varten omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen. Tuolloin ei ollut tiedossa, että järjestelmän tulisi olla sovitettavissa yhteen kirjanpitojärjestelmien kanssa. Finrepissa yhdistellään monessa taulukossa vakavaraisuuslaskentaa tilinpäätöslaskentaan. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmät pitäisi rakentaa kommunikoimaan keskenään. Tämä on suunnittelun ja teknisen toteutuksen osalta valtava haaste, puhumattakaan kustannuksista. Viranomaisten pitäisi selvittää konkreettisin esimerkein toimialalle, mitä lisäarvoa kysytyt vakavaraisuuteen liittyvät tiedot tuovat taloudellisen tiedon raportointiin. Olisi tärkeää tehdä kustannus-hyöty analyysi ja perustella toimialalle, miksi heidän täytyy investoida huomattavia summia tuottaakseen tietoa, jonka hyötyjä ei voida pitää kovin ilmeisenä. Lisäksi vakavaraisuussalkkuihin jako vaatisi tarkennusta siihen, miten vastapuolijako tarkalleen ottaen halutaan ja miten vakuudet huomioidaan. Lisäksi pitäisi olla selkeät ohjeet siitä, miten Corepin ja Finrepin tietojen pitäisi keskenään olla vertailukelpoisia ja täsmättävissä. Viranomaisten tulisi selventää, mitkä Corep-raporttien kohdat pitää täsmätä Finrepin vastapuolijakoon. Jos ohjeistus ei ole täysin yksiselitteinen, voi vaarana olla tiedon epäyhtenäisyys eri raportoijien välillä. Toimiala haluaa myös huomauttaa, että Finrep-raporttitaulukoissa esitetyt vastapuolijaottelut eivät ole ensinnäkään täsmättävissä Corep-raportointiin, koska jaottelu ei ole yhdenmukainen minkään Finrep-luokan osalta Corep-vastuuryhmäluokittelun kanssa (ks. kääntötaulu EBA:n ohjeessa sivuilla 90 92). Tästä syystä jouduttaisiin rakentamaan ainoastaan Finrep-raportointia varten vakavaraisuusjärjestelmään uutta raportointia sekä uusi salkkujakoluokittelu. Lisäksi pitäisi luoda uudet täsmäysrutiinit ja - raportit tietojen tarkistamiseksi. Esimerkiksi Finrepin retail/corporate -luokat eivät ole Corep-raportille täsmättävissä, koska vakavaraisuudessa kyseisiin luokkiin luokitellaan myös muita sektoreita kuin yrityksiä ja kotitalouksia. Toisaalta vakavaraisuudessa kyseisistä luokista on siirretty vastuita erääntyneisiin ja kiinteistövakuudellisiin saamisiin. Ehdottomasti haasteellisin vaatimus on tuloslaskelmatietojen luokittelu Corep-salkkujaon mukaisesti. Tuloslaskelmatietoja ei tuoteta vakavaraisuuslaskennassa, joten niiden raportoiminen nykyjärjestelmistä on mahdotonta. Vakavaraisuusjärjestelmään jouduttaisiin tuomaan asiakas/instrumenttitasolla tuloslaskelmaan vaikuttavat tapahtumatiedot ja rakentamaan muun muassa rinnakkainen korkotuottojen ja -kulujen laskenta, jonka tulee vastata reskontra- ja kirjanpitojärjestelmissä laskettua virallista korkokatetta. EBA:n ohjeen sivulla 17 explanatory text -kohdassa sanotaan (viitaten tauluun 10.1): The counterparty breakdown has been mapped against exposure classes in order to be able to combine the information with information on PD and LGD

5 Lausunto 5 (13) information in Annex I. Ainoa Corep-taulukko, missä vastaava jaottelu on, on uusi Corep-taulu 3.3b (IRB-menetelmälle), mutta siinäkään ei ole corporate ja retail -luokkia jaettu tarkemmalle tasolle, kuten Finrepissa. Siten vertailtavuus tai yhdistettävyys Finrep- ja Corep-tietojen välillä rajoittuu yhteen taulukkoon. Käytettäessä vakavaraisuusperusteista luokittelua yksittäisen asiakkaan vastuuryhmä voi vaihdella raportointitilanteesta toiseen. Tällöin esimerkiksi tuloslaskelmatiedoissa voi olla siirtymiä ryhmien välillä vertailtaessa eri raportointitilanteita vuoden aikana. Epäselvää on, raportoidaanko yksittäisen asiakkaan tuotto- ja kulutiedot kumulatiivisesti vuoden alusta aina raportointihetken vastapuoliluokan mukaan, jolloin tiedot eivät ole vertailukelpoisia edellisiin raportteihin. Vakavaraisuuslaskennassa yritysten ja kotitalouksien retail/corporate -jaotteluun vaikuttaa myös muun muassa asiakaskokonaisuuden asuntovakuudet. EBA:n ohjeistuksen liitteessä Annex V, Part 3. Counterparty breakdown, kohdassa 25 todetaan: the economic sector allocation is based exclusively on the nature of the direct counterparty tätä voisi tarkentaa; otetaanko luokittelussa kuitenkin asiakkaan asiakaskokonaisuus ja asuntovakuus huomioon, jotta voidaan tehdä retail/corporate jaottelu? Sektorierittelyjä on lisäksi käytetty epäjohdonmukaisesti: osa F-taulukoista noudattaa virallista sektoriluokitusta kun taas osassa on Corep-salkkujaon mukainen vastapuoliluokittelu. Pahimmillaan samassa taulukossa on käytetty molempia sekaisin, jopa samalla rivillä (ks. myös kohdat 10e ja10k). Tämän lisäksi Fivan taulukoiden vastapuoliluokittelu ei täysin vastaa EBA:n englanninkielistä luokittelua, joista esimerkkejä alla: Fivalla luokka julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset EBA:lla ei tällaista luokkaa. Fivalla luokka luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset EBA:lla luokassa pelkästään luottolaitokset (credit institutions) EBA:lla luokka Other financial corporations (sisältää mm. sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt) Fivalle ei tätä luokkaa. Yritysten ja kotitalouksien jaottelu ei vastaa EBA:n luokittelua. EBA:n luokittelussa yritykset ja kotitaloudet jaotellaan ensin sektorin mukaan, ja sitten kumpikin tarkemmin vakavaraisuusluokittelun mukaan retail/ corporate -salkkuihin.

6 Lausunto 6 (13) Sektorijaon kohdalla on myös todettava, että kaikki muu viranomaisraportointi perustuu viralliseen sektoriluokitukseen. Esimerkiksi Tilastokeskuksen, Eurostatin, Suomen Pankin, EKP:n, BIS:n, IMF:n ja OECD:n tilastotiedot perustuvat viralliseen sektoriluokitukseen. Olisi toimialan kannalta hyödyllistä, jos Finrep-tietoja voitaisiin verrata muihin yleisesti käytettävissä oleviin tilasto- ja tilinpäätöstietoihin. Toimiala esittää, että vakavaraisuuskytkennät poistetaan kokonaan Finrep-kehikosta ja sektoriluokittelussa noudatetaan virallista sektoriluokittelua, mikä olisi huomattavasti kustannustehokkaampi vaihtoehto. Tuloslaskelmatietoja ei pitäisi missään tapauksessa kysyä vakavaraisuussalkkujaolla. Lisäksi konkreettinen ehdotus koskien taulua 10.1: kyseisen taulukon tietotarpeet voisi siirtää COREP-raportointiin ja yhdistää COREP-tauluun 3.3b. 6. IFRS-standardien sallimien optioiden säilyttäminen IFRS-standardit sallivat pankkien käyttää tilinpäätöksissään harkintaa sen osalta, miten tietyt tiedot esitetään tilinpäätöksessä. Pankit ovat rakentaneet IT-järjestelmänsä perustuen IFRS:n sallimiin reunaehtoihin. Nyt esitetty Finrep-kehikko kuitenkin poistaisi pankeilta mahdollisuuden käyttää harkinnanvaraisia optioita. Pankkien tulisi jatkossakin voida valita, raportoidaanko esimerkiksi rahoitusinstrumentit sisältäen siirtyvät korot vai raportoidaanko siirtyvät korot erikseen muissa varoissa. Siirtyviä korkoja ei kaikissa tilanteissa pysty jakamaan riveittäin, koska niitä ei välttämättä kirjata salkuittain. Suomen Pankin MFI-raportoinnissa ainoastaan saamistodistukset raportoidaan ml. siirtyvät korot (dirty price) ja muut rahoitusinstrumentit raportoidaan ilman siirtyviä korkoja (clean price). Toimiala ei pidä hyvänä ratkaisuna sitä, että kahden olennaisen viranomaisraportointikokonaisuuden välillä on erilaiset raportointikäytännöt näin tärkeän asian kohdalla. Jos vakavaraisuuslaskentaan pohjautuva salkkujako jää lopulliseen Finrep-kehikkoon niin tulee huomata, että Corep-raportoinnissa vastuisiin sisältyy siirtyvät korot. Koska vertailtavuus / täsmättävyys varsinaiseen Corep-raportointiin ei käytännössä juuri ole mahdollista, ei näin ollen pitäisi myöskään olla kovin suurta merkitystä sillä, jos siirtyvät korot raportoitaisiin muissa varoissa. Kirjanpitoon ja viralliseen tilinpäätökseen vertailu olisi helpompaa, jos siirtyvät korot raportoitaisiin muissa varoissa. Toimiala esittää, että IFRS:n sallimat optiot säilytetään, ja pankit saavat jatkossakin käyttää harkintaa tietojensa esittämistavassa.

7 Lausunto 7 (13) 7. Tiedonantajatasot EBA:n tekninen standardi edellyttää CRR-konsolidointitason raportointia. Joissain tauluissa kansallinen viranomainen voi kysyä tietoa myös IFRS-konsolidointiryhmän mukaan. Yleisesti pankkikonsernit tuottavat oman tilinpäätöksensä IFRS-konsolidointuitasolla, joten CRR-konsolidointitason vaatiminen aiheuttaa tuplaraportoinnin, joka toteutetaan ainoastaan Finrep-raportoinnin tarpeisiin. Fivan taulukot on toteutettu lähes kaikilla mahdollisilla eri tiedonantajatasoilla. Tämä on valtava raportointitaakka varsinkin pankeille, joilla on sivukonttoreita ulkomailla sekä suurille pankkiryhmille. Tällä hetkellä raportointi sivukonttoreiden osalta on ollut huomattavasti nyt vaadittua karkeampaa. Finrep-kehikon yksityiskohtaisuus edellyttää sopimustasoista tunnistamista, mitä ei nykyisillä järjestelmillä pystytä sivukonttoreiden osalta tuottamaan. Tiedonantajatasojen osalta Finrep-kehikko edellyttää erittäin suuria investointeja uusien järjestelmien rakentamiseen. Nyt esitetyllä aikataululla ei ole realistista rakentaa tämän kokoluokan järjestelmäuudistuksia, jos halutaan tuottaa laadukasta tietoa. Soolo-tason raportointivaatimus ei tule EBA:n sitovasta teknisestä standardista vaan kansallisesta vaatimuksesta. Suurille pankkiryhmille ja ei-ifrs pankeille on valtava haaste raportoida kaikki Finrep-taulut. Suhteellisuuden periaate pitäisi ottaa tässä huomioon, ja Fivan tulisi harkita kaikkien eri tiedonantajatasojen tarpeellisuutta. Toimiala esittää, että tiedonantajatasoissa noudatettaisiin suhteellisuuden periaatetta ja kaikkia taulukoita ei edellytettäisi kaikilla eri tiedonantajatasoilla. 8. XBRL Toimiala pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että XBRL:n käyttöönotto on edelleen pankeille vapaaehtoista. 9. Vakuuksien jaottelusta EBA:n tauluissa 9 ja tehdään vakuusluokittelu molemmissa eri tavalla (Annex V ohjeen mukaan). Lisäksi kumpikin tapa poikkeaa EKP:n ja vakavaraisuuslaskennan vakuuskohdistuksista (ohjeen esimerkin mukaan taulukossa vakuuden käyvän arvon kattaman osuuden mukaan, taulukossa 9 taas ilmeisemmin koko luotto luokittuu päävakuuden mukaiseen luokkaan). Tästä syystä on hyvä, ettei Fiva aio ottaa käyttöön taulua 21. Raportointitaakkaa helpottaa se, ettei vakuusjaottelua raportoida viranomaisille neljällä eri tavalla.

8 Lausunto 8 (13) Olisi hyvä, jos ohjeita vielä tarkennettaisiin erityisesti other collateralized loans käsitetteen osalta. Otetaanko tässä huomioon markkina-arvoon kaikki mahdolliset muut pantatut vakuudet? Corep- ja EKP-raportoinneissa on rajattu, etteivät kaikki vakuudet ole hyväksyttäviä. Lisäksi EBA:n taulukon 9 ohjeessa pitäisi tarkentaa, miten käsitellään sellainen luotto, mihin on pantattu erilaisia vakuuksia ja miten käsitellään osittain vakuudeton luotto. EBA:n taulukon esimerkistä saa sen käsityksen, että se käsiteltäisiin päävakuuden mukaan, onko näin? 10. Taulukohtaiset kommentit a. Yleistä EBA:n taulukohtaiset ohjeet ovat hyviä, mutta toivottavaa olisi, että kaikista taulukoista olisi ohjeet. Esimerkiksi EBA:n taulukoista 10, 11, 14, 19 ohjeet puuttuvat kokonaan. Ohjeissa tai taulukoissa tulisi lisäksi olla viittaukset, mihin taseen tai tuloslaskelman erään erittelytaulukon tulee täsmätä. On erittäin tärkeää, että raportoijat saavat mahdollisimman pian lausuntokierrokselle Virati-luokitusoppaaseen tulevat mahdolliset muutokset. Kaikissa tauluissa tulee raportoida jatkuvia toimintoja. Käytännössä vuositilinpäätöstä varten lopetetut toiminnot eriytetään manuaalisesti jatkuvista toiminnoista. Mikäli näin täytyy jatkossa tehdä neljännesvuosittain, lisääntyy raportointitaakka huomattavasti. Fivan F-taulukoiden numerointi ei vastaa EBA:n taulukoiden numerointia. Sekaannusten välttämiseksi olisi hyvä, jos numerointi olisi yhteneväinen. Fivan taulukoissa FA11A, FA11B ja F20 raportoidaan korkotuottoja ja -kuluja erilaisilla jaotteluilla. Jos tarpeellista raportoida samoja tietoja useammalla taulukolla, olisi hyvä, jos taulukoissa olisi viittaukset siitä, mitkä solut on täsmättävä keskenään. Palkkiotuotoista ja -kuluista on sekä Finrepin mukaiset F-taulut että Fivan FA-taulukot (F19, FA16 ja FA17). On hyvä, että taulukot ovat sisällöltään muuten identtiset, paitsi että Fivan taulukossa on lisäksi sektorijakauma. Tämä helpottaa raportoijaa, kun ilmeisestikään tietotarpeita ei voida yhdistää yhteen raporttiin. b. F03 ja F04 Johdannaiset OTC-johdannaisten jaottelu sektoreihin on vaatimus, jota ei saada nykyisistä järjestelmistä. Tiedon hankkiminen edellyttää sopimuskohtaista tunnistamista ja uusien jär-

9 Lausunto 9 (13) jestelmien rakentamista. Lisäksi johdannaisten erittelyn frekvenssin tihentyminen vuosiraportoinnista kvartaaliraportointiin lisää raportointitaakkaa. EBA:n tauluissa 7 ja 8 kysytään myös economic hedge tietoa. Toimiala pitää hyvänä asiana, että se on jätetty Fivan tauluista pois. On myös toivottavaa, ettei kyseistä tietoa kysytä lopullisessa raportointipaketissa. Johdannaisten osalta on epäselvää, mikä Virati-luokitusoppaan luokitustekijä eli ns. U- koodi vastaa taulukon F03 ja F04 riviä credit spread option ja luokitellaanko U13 02 Luottoriskinvaihtolainat ja U13 09 Muut luottojohdannaiset riville "muut"? c. F05B Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat Sarake 020 Käyvän arvon kumulatiivinen muutos, mikä johtuu rahoitusvarojen luottoriskin muutoksesta : IFRS viittaus ei ole riittävä selventämään raportoijille, mitä tähän sarakkeeseen halutaan raportoitavan. Kyseessä on uusi vaatimus, minkä vuoksi tarkemmat ohjeistukset olisivat hyödyllisiä. d. F05C Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Kohta lainat ja ennakkomaksut : sektorijaottelu noudattaa Corep-salkkujakoa. Tätä tietoa ei pystytä tuottamaan nykyisistä järjestelmistä. Lisäksi Corep-salkutuksen mukainen Kotitaloudet (yritykset) on määritelty suluissa virallisen sektoriluokituksen mukaisesti: maatalousyrittäjät ja toiminimet. Saman asiakkaan määrittely ensin Corep-salkkujaon mukaisesti ja sen jälkeen määritteleminen viralliseen sektorikoodiin mukaan ei ole mahdollista ja ohjeistus aiheuttaa sekaannusta. Sarake 020 Käyvän arvon kumulatiivinen muutos, mikä johtuu rahoitusvarojen luottoriskin muutoksesta : IFRS viittaus ei ole riittävä selventämään raportoijille, mitä tähän sarakkeeseen halutaan raportoitavan. Olisi hyvä saada selkeämmät ohjeet koska kyseessä on uusi vaatimus. Toimiala esittää, että kaikissa sektoriluokituksissa pitäydytään virallisessa sektoriluokituksessa. e. F06 Lainojen ja ennakkomaksujen erittely Ohjeistuksesta ei käy selkeästi ilmi, onko saatavien luokittelu vakuuden mukaan tarkoitettu tehtäväksi EKP:n tiedonkeruun mukaisilla säännöillä vai vakavaraisuussäännöillä. Ohjeistuksen esimerkin pohjalta vaikuttaisi, että kyseessä olisi kolmas tapa kohdistaa vakuuksia, koska viitataan vakavaraisuusdirektiiviin, mutta käytetään kuitenkin markkina-arvoa. EKP:n edellyttämää loan-to-value ehtoa ei toisaalta edellytetä. Taulussa F06 sektorierittely ei ole johdonmukainen. Toisessa sarakkeessa julkistaloudelliset laitokset ei ole virallisen sektoriluokituksen mukainen ja vaatisi tarken-

10 Lausunto 10 (13) nuksen siitä, mitä siihen erään halutaan raportoitavan. Sarakkeessa 050 yritykset tulisi selventää, onko kyseessä virallisen sektoriluokituksen mukainen sektori S11 vai Corep-salkkujaon mukainen yritysvastuu (corporate). Sarakkeessa 070 kotitaloudet, yritykset on määritelty Corep-salkkujaon mukaisesti, mutta suluissa olevat lisämääritykset (maatalousyrittäjät, toiminimet) ovat virallisen sektoriluokituksen mukaisia määritelmiä. Asiakkaan määritteleminen kahden eri luokituksen mukaan on erittäin hankalaa ja aiheuttaa sekaannusta. Lisäksi taulussa F06 on paljon päällekkäistä tietoa Suomen Pankin tiedonkeruun kanssa. Suomen Pankille raportoidaan jo tällä hetkellä kuukausittain lainat jaoteltuna hyvin hienojakoisesti muun muassa vakuuden, käyttötarkoituksen, alkuperäisen ja jäljellä olevan maturiteetin, maan, valuutan, sektorin, toimialan, syndikoinnin, koron kiinnitysajan ja korkosidonnaisuuden mukaan. Suomen Pankin tiedonkeruu on lainojen osalta niin kattava ja hienojakoinen, että samojen asioiden raportoiminen hieman eri tavalla johtaa kaksinkertaiseen raportointiin. Esimerkiksi rivi Kulutusluotot raportoidaan jo sellaisenaan Suomen Pankille soolo-tasolla. Rivi josta vakuudelliset kulutusluotot on myös saatavilla suoraan Suomen Pankin tiedonkeruusta, mikäli vakuudet on määritelty samoin kuin EKP:n tiedonkeruussa. Rivi muut vakuudelliset lainat kaipaisi lisäselvennystä samoin kuin rivi Muut. Lukuisten epäjohdonmukaisuuksien takia toimiala ehdottaa taulun F06 poistamista. Vaihtoehtoisesti taulu F06 pitäisi muuttaa niin, että taulussa noudatettaisiin virallista sektoriluokitusta. Lisäksi pitäisi harkita, voitaisiinko osa tämän taulun tiedoista saada Suomen Pankin tiedonkeruusta. Määritelmien ja ohjeiden tulisi olla selkeät ja yhdenmukaiset. Samassa taulussa ei voida kysyä sekaisin Corep-salkkujaon mukaisia tietoja ja toisaalta virallisen sektoriluokituksen mukaisia tietoja. f. F09B Luottojen ja oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvonalentumistappioiden muutokset Taulun F09B tiedot tuotetaan pääasiassa manuaalisesti, joten kyseinen taulukko lisää raportointitaakkaa huomattavasti. Olennaisuusperiaatteen mukaisesti olisi syytä harkita, voitaisiinko kyseinen taulu raportoida kerran vuodessa. g. F10- Rahoitusvelat: erittely tuotteittain ja vastapuolittain Taulussa F10 on käytetty samoja määritelmiä kuin EKP:n tiedonkeruussa. Tämä helpottaa raportoinnin määrittelyä ja myös tiedon vertailtavuutta. Suurin osa tämän taulun tiedoista olisi saatavilla sellaisenaan Suomen Pankin tiedonkeruussa. Tiedot ovat siis pääosin saatavissa pankkien järjestelmistä, mutta käytännössä näiden tietojen kysyminen johtaa osittain kaksinkertaiseen raportointiin.

11 Lausunto 11 (13) Sarake 040 Kertynyt käyvän arvon muutos, joka johtuu kyseisen velan luottoriskissä tapahtuneista muutoksista : on epäselvää, miten tällainen tieto raportoidaan velkaerille. Kyseessä on uusi vaatimus, joten IFRS-viittauksen lisäksi olisi tärkeää selventää raportoijille, mitä tarkalleen ottaen halutaan raportoitavan, jotta kaikki ymmärtävät vaatimuksen samalla tavalla. h. F15 Varojen ja velkojen maantieteellinen jakauma Ensinnäkin kotimaa/ulkomaa -jaottelu on helpompi toteuttaa kuin maakohtaiset jaottelut minkä lisäksi se on myös kustannuksiltaan edullisempi vaihtoehto. Olisi hyvä tarkentaa, mitä tarkoittaa sarake 010 kotimaiset muilla tiedonantajatasoilla kuin soolo-tasolla. Onko esimerkiksi tiedonantajatasoilla 204 ja 205 ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten ja sivukonttorien sijaintimaassa myöntämät lainat kotimaisia tytäryritysten soolo-raportoinnissa mutta ulkomaisia emon kannalta? Varojen ja velkojen maantieteelliset jakaumat ovat saatavilla jo nyt maakohtaisesti Suomen Pankin tiedonkeruusta soolo-tasolla. Mm. tiedonantajatasoilla 204 ja 205 maantieteellisten jakaumien tuottaminen vaatii mittavia järjestelmämuutoksia, koska asiakkaat on pystyttävä tunnistamaan pääsääntöisesti sopimustasolla. Näin suurten muutosten tekemiseen pitää varata riittävästi aikaa. Koska maantieteelliset jakaumat on saatavilla Suomen Pankin tiedonkeruusta paljon tarkemmalla tasolla (maakohtaisesti) kuin Finrep-tiedonkeruussa, tulisi harkita, tuoko taulu F15 aitoa lisäarvoa nykyisin saatavissa olevien tietojen lisäksi. i. F17 Lainasitoumukset, takaukset ja muut sitoumukset Taulussa F17 kysytään osittain samoja tietoja kuin Corep-tiedonkeruussa. Muut sitoumukset : saadut, ei ole tällä hetkellä tuotettavissa kirjanpitojärjestelmistä. Finreptiedonkeruun tulisi pohjautua IFRS-standardeihin ja vakavaraisuuskytkennät tulisi poistaa kokonaan. j. F19 Palkkiotuotot ja kulut Rivillä kysytään strukturoidut tuotteet. Tässä pitäisi määritellä tarkemmin, mitä kaikkia tuotteita tähän erään halutaan raportoitavan. EBA:n taulun 18 rivi 130 fiduciary transactions ei löydy Fivan taulusta F19. Mitä kyseiseen erään kuuluisi raportoida?

12 Lausunto 12 (13) k. F20 Tuloslaskelman erittely Korkokulut ja tuotot Tuloslaskelmaerien jakaminen Corep-salkkujaolla on mahdotonta tuottaa nykyisistä järjestelmistä. Corep-raportoinnissa ei kysytä tuloslaskelmatietoja, joten niille ei löydy vertailupohjaa ts. niitä ei voida täsmäyttää mihinkään (ks. myös kohta 5). Sektorin liittäminen tuloslaskelmaerään on ylipäätään ongelmallista, koska nykyiset järjestelmät on rakennettu tuottotyypin (palkkiotuotot, säilytyspalkkiot jne.) mukaan. Kirjanpitojärjestelmästä ei saa tällä hetkellä tietoa maksajasta (kotitalous, yritys jne). Mikäli sektoritieto on välttämätöntä, olisi tässä parempi käyttää virallista sektoriluokitusta. Lisäksi virallista sektoriluokitusta ja Corep-salkkujakoa on käytetty sekaisin. Lainat ja ennakkomaksut kohdassa on yritykset ja kotitaloudet jaettu Corep-salkkuihin, mutta määrittely noudattaa kuitenkin virallista sektorijakoa (maatalousyrittäjät, toiminimet). On hankalaa määritellä asiakasta tämän ohjeistuksen mukaan kahdella eri tavalla. Puuttuuko taulukosta F20 erä korkotuotot muista rahoitusvaroista vai eikö sitä raportoida lainkaan? Toimiala esittää, että tuloslaskelmatietoja ei kysytä Corep-salkkujaolla. Lisäksi olennaisuuden periaatteen mukaan olisi syytä harkita, tarvitaanko näin yksityiskohtaista tietoa tuloslaskelman osalta ylipäätään. Voitot ja tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista Nykyisissä järjestelmissä ei ole saatavilla bruttoeriä, joten järjestelmiin vaaditaan huomattavia muutoksia niiden raportointiin. Nettomääräisten erien raportoinnin pitäisi riittää. Toimiala ei itse näe bruttomääräistä tietoa kovin relevanttina, eikä käytä sitä sisäisessä raportoinnissaan. Viranomaisten tulisikin perustella selkeästi, miksi bruttoerien raportoiminen on välttämätöntä. Lisäksi kustannus-hyöty ajattelu olisi syytä huomioida myös tämän tietovaatimuksen osalta. l. F21 Laaja tuloslaskelma Laajan tuloslaskelman raportointi neljännesvuosittain lisää raportointitaakkaa huomattavasti, koska suurin osa työstä on manuaalista. Olisikin syytä harkita, riittäisikö tämä taulun osalta vuosittainen raportointi.

13 Lausunto 13 (13) m. F22 - Laskelma oman pääoman muutoksista Tällä hetkellä vastaava laskelma tehdään vuositasolla. Työ on pääasiassa manuaalista, ja sen tuottaminen kvartaalitasolla lisää raportointitaakkaa huomattavasti. Lisäksi vastaavia tietoja omasta pääomasta raportoidaan jo Corep-raportoinnissa. Päällekkäistä raportointia tulisi välttää. n. FA14 ja F02A Osinkotuotot Taulussa FA14 eritellään osinkotuotot samaan konserniin kuuluvista yrityksistä. Mille riville kyseiset tuotot sisältyvät F02A -taulukossa? Riville "Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista vai myytävissä olevista rahoitusvaroista? o. Tilastokeskuksen taulut FT10 ja FT12 lainat ja talletukset sektoreittain Vastaavat tiedot raportoidaan jo Suomen Pankille soolo-tasolla. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Kaija Erjanti johtaja

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Korvaa Voimassa

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Korvaa Voimassa VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Annettu Korvaa Voimassa 29.2.2008 31.12.2007 alkaen AS SEGMENTTIKOHTAINEN TATU (IFRS) Neljännesvuosittain Palautuspäivä:

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMALUONNOS:

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMALUONNOS: 8.11.2013 1 (9) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7/2013 14.10.2013 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMALUONNOS: Valtiovarainministeriön asetukseen (1478/2011) perustuvat rahoitussektorin tasetta

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 1 (5) TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Lomakkeet täytetään tässä ohjeessa käytettyjen määritysten Erät on määritelty viranomaistiedonkeruun (VIRATI) Luokitusmuistion (18.10.2004) mukaisesti soveltuvin osin ja

Lisätiedot

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Finanssivalvonta/Suomen Pankki/Tilastokeskus)

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Finanssivalvonta/Suomen Pankki/Tilastokeskus) VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Finanssivalvonta/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Annettu Korvaa Voimassa 30.9.2004 10.6.2000 30.9.2011 M RAHOITUSRISKI Frekvenssi: Neljännesvuosittain Palautusviive: 20 pankkipäivää

Lisätiedot

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Muutos korkopistettä -200-100 -50 50 100 200 Rivino Tno 100 110 120 130 140 150. Valvottavan omalla menetelmällä laskettu tuloriski

Muutos korkopistettä -200-100 -50 50 100 200 Rivino Tno 100 110 120 130 140 150. Valvottavan omalla menetelmällä laskettu tuloriski Tuloriski Frekvenssi: Neljännesvuosittain Vastaustarkkuus: 1 000 euroa R01 Palautusviive: 20 pankkipäivää Määrittelyistä vastaa: Finanssivalvonta Tiedot toimitetaan: Finanssivalvonta Tiedonantajatasot:

Lisätiedot

Sijoituspalveluyritykset

Sijoituspalveluyritykset Rahoitus ja vakuutus 2014 Sijoituspalveluyritykset 2014, 1. vuosineljännes Sijoituspalveluyritysten palkkiotuotot ja liikevoitto kasvoivat edellisvuodesta tammimaaliskuussa Sijoituspalveluyritysten palkkiotuotot

Lisätiedot

Sijoituspalveluyritykset

Sijoituspalveluyritykset Rahoitus ja vakuutus 2015 Sijoituspalveluyritykset 2015, 1. vuosineljännes Sijoituspalveluyritysten liikevoitto kasvoi edellisvuodesta tammimaaliskuussa Sijoituspalveluyritysten liikevoitto oli 41 miljoonaa

Lisätiedot

Luottolaitosten tilinpäätökset

Luottolaitosten tilinpäätökset Rahoitus ja vakuutus 2015 Luottolaitosten tilinpäätökset 2015, 1 vuosineljännes Kotimaisten pankkien rahoituskate supistui edellisvuodesta vuoden 2015 ensimmäisellä neljänneksellä Kotimaisten pankkien

Lisätiedot

FINREP-tilannekatsaukset 19. ja 20.9.2013. Maj-Britt Tapiainen, Arto Huhtaluoma, Sinikka Loponen ja Per Rostedt

FINREP-tilannekatsaukset 19. ja 20.9.2013. Maj-Britt Tapiainen, Arto Huhtaluoma, Sinikka Loponen ja Per Rostedt FINREP-tilannekatsaukset 19. ja 20.9.2013 Maj-Britt Tapiainen, Arto Huhtaluoma, Sinikka Loponen ja Per Rostedt Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 19.9.2013 Ohjelma Kello Aihe Alustaja 9.00

Lisätiedot

Luottolaitosten tilinpäätökset

Luottolaitosten tilinpäätökset Rahoitus ja vakuutus 2015 Luottolaitosten tilinpäätökset 2014, 3 vuosineljännes Kotimaisten pankkien rahoituskate kasvoi 4 prosenttia vuoden 2014 kolmannella neljänneksellä Kotimaisten pankkien rahoituskate

Lisätiedot

Luottolaitosten tilinpäätökset

Luottolaitosten tilinpäätökset Rahoitus ja vakuutus 2015 Luottolaitosten tilinpäätökset 2015, 2 vuosineljännes Kotimaisten pankkien rahoituskate supistui hieman edellisvuodesta vuoden 2015 toisella neljänneksellä Kotimaisten pankkien

Lisätiedot

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen

Palautelomake 1 (6) 22.5.2012. Julkinen Palautelomake 1 (6) Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta lupamenettelystä ja riskienhallinnasta sekä Määräys ja ohje kiinnitysluottopankkitoimintaa koskevasta raportoinnista Kooste

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE

698/2014. Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA. Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE 14 698/2014 Liite 1 LUOTTOLAITOKSEN TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut KORKOKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

Luottolaitosten tilinpäätökset

Luottolaitosten tilinpäätökset Rahoitus ja vakuutus 2013 Luottolaitosten tilinpäätökset 2013, 3. vuosineljännes Kotimaisten pankkien rahoituskate kasvoi 10 prosenttia vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä Kotimaisten pankkien rahoituskate

Lisätiedot

Sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistaminen

Sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistaminen Sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistaminen Finanssivalvonta 27.4.2012 Ohjelma 9.30 Tilaisuuden avaus 9.35 Fivan taloudellisen raportoinnin lausuntopyyntö ja EBAn

Lisätiedot

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi

Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi TILINPÄÄTÖSTIEDOTE Julkaisuvapaa 29.2.2008 klo 14.30 Asuntorahoitukseen erikoistuneella Hypo-konsernilla erinomainen tulosvuosi Liikevoitto 9,5 miljoonaa euroa (4,8 milj. ), lainakanta 486,7 miljoonaa

Lisätiedot

FINREP-liitetaulukoiden täyttöohjeet 2014

FINREP-liitetaulukoiden täyttöohjeet 2014 1(9) FINREP-liitetaulukoiden täyttöohjeet 2014 FINREP-LIITETAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET 2014... 1 Yleiset... 1 FA-liitetaulukko... 3 FA11A Korkotuotot... 3 FA11B Korkokulut... 3 FA14 Osinkotuotot... 4 FA16A

Lisätiedot

Luottolaitosten tilinpäätökset

Luottolaitosten tilinpäätökset Rahoitus ja vakuutus 2014 Luottolaitosten tilinpäätökset 2013, 4. vuosineljännes Kotimaisten pankkien rahoituskate kasvoi 13 prosenttia vuonna 2013 Kotimaisten pankkien rahoituskate oli vuoden 2013 viimeisellä

Lisätiedot

2.3.2016 FIVA 11/01.00/2015. Julkinen

2.3.2016 FIVA 11/01.00/2015. Julkinen FINANSSIVALVONTA Muistio 1 (12) Liite 2. Lausuntoyhteenveto Finanssivalvonnan rahoitussektorin kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä ja ohjeista Kooste lausunnoissa esitetyistä

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7)

OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) OP-Asuntoluottopankki Oyj LAUSUNTO 1 (7) 20.1.2012 Finanssivalvonnalle KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINTAA KOSKEVA LUPAMENETTELY JA RISKIENHALLINTA SEKÄ RAPORTOINTI Finanssivalvonta on 18.11.2011 pyytänyt lausuntoamme

Lisätiedot

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet.

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet. 1 FINANSSIVALVONNALLE (Dnro 11/01.00/2012) Finanssivalvonnan pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä

Lisätiedot

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT

RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT 524 N:o 151 Liite I RAHASTOYHTIÖN TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT TULOSLASKELMA Palkkiotuotot Hallinnointipalkkiot - Hallinnointipalkkioiden palautukset Merkintäpalkkiot Lunastuspalkkiot palkkiot Tuotot

Lisätiedot

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA

N:o 89 257. Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA N:o 89 257 Liite 1 KONSERNITULOSLASKELMA I Luottolaitos- ja sijoituspalvelutoiminnan laskelma 1 Korkotuotot Korkokulut Rahoituskate Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Palkkiotuotot Palkkiokulut

Lisätiedot

Globaalistumisen haasteet rahapolitiikan tilastoinnille

Globaalistumisen haasteet rahapolitiikan tilastoinnille Globaalistumisen haasteet rahapolitiikan tilastoinnille Laura Vajanne Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Tilastokeskuksen seminaari 19.4.2007 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet x/2013

Määräykset ja ohjeet x/2013 Määräykset ja ohjeet x/2013 Valtiovarainministeriön asetukseen (1478/2011) perustuvat rahoitussektorin taseen ja tuloslaskelman kaavat sekä liitetiedot Dnro FIVA 19/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA

VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI- MINTAKERTOMUKSESTA VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistioluonnos 1(5) Rahoitusmarkkinaosasto 24.9.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖN ASETUS LUOTTOLAITOKSEN JA SIJOITUSPALVE- LUYRITYKSEN TILINPÄÄTÖKSESTÄ, KONSERNITILINPÄÄTÖKSESTÄ JA TOI-

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2014 7 12/2013 1 12/2014 1 12/2013 Liikevaihto, 1000 EUR 9 751 6 466 20 427 13 644 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 959 462 3 876 1 903 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus)

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) PANKKIJÄRJESTELMÄN TILA Annettu Korvaa Voimassa Tunniste 18.1.24 1.3.23 3.6.25 - S S_s.XLS Vastaustarkkuus: 1 euroa Määrittelyistä

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3)

EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3) EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3) Toteutunut kehitys vuonna 2010 milj. euroa, % Tulos ennen arvonalentumistappioita 735 Arvonalentumiset pankkitoiminnan rahoitustaseesta

Lisätiedot

Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet

Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet 1(6) Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet 1 Tietojen esitystapa ja tietoväline Toimitettavat tiedostot koostuvat vaihtuvanmittaisista tietueista. Tietueiden

Lisätiedot

Lausuntoyhteenvetoluonnos: Vakuutusmarkkinoilla toimivan yhteisön konekielisten valvontatietojen toimittaminen

Lausuntoyhteenvetoluonnos: Vakuutusmarkkinoilla toimivan yhteisön konekielisten valvontatietojen toimittaminen Muistio 1 (6) Lausuntoyhteenvetoluonnos: Vakuutusmarkkinoilla toimivan yhteisön konekielisten valvontatietojen toimittaminen Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus 1 Yleisiä

Lisätiedot

VIRANOMAISTULOSLASKELMA ja tuloslaskelman liitetaulukot

VIRANOMAISTULOSLASKELMA ja tuloslaskelman liitetaulukot VIRTI VIRNOMISYHTEISTYÖRYHMÄ Tiedonantajatasot: (vrt. Liite 6) Liite 3a, 3d _L3aL3d_s.XLS 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 204/205, 213/214 236 260 Luottolaitoksen konserni/konsolidointiryhmä Omistusyhteisöt

Lisätiedot

Maksuliiketilastojen uudistaminen

Maksuliiketilastojen uudistaminen Maksuliiketilastojen uudistaminen Informaatiotilaisuus 17.4.2013 Suomen Pankki Tilastot päätöksenteon tukena Kuvan lainasta kiitos Suomen ev.lut.kirkolle Maksuliiketilastot Suomessa Finanssialan Keskusliitto

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA

3402 N:o 1259. Liite 1 TULOSLASKELMA 3402 N:o 1259 Liite 1 TULOSLASKELMA Korkotuotot Leasingtoiminnan nettotuotot Korkokulut RAHOITUSKATE Tuotot oman pääoman ehtoisista sijoituksista Samaan konserniin kuuluvista yrityksistä Omistusyhteysyrityksistä

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta

SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Asiakkaita: 17 904 (17 984), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: konserni 18,2 % (19,1 % ),

Lisätiedot

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94

Nro RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) PL 159, 00101 Helsinki Dnro 9/400/94 RAHOITUSTARKASTUS MÄÄRÄYS/LIITE I 106.10 1(10) LIITE I TULOSLASKELMAN JA TASEEN KAAVAT Vakuusrahaston tuloslaskelma laaditaan seuraavan kaavan mukaisesti: TULOSLASKELMA 1.1.19xx - 31.12.19xx Varsinainen

Lisätiedot

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma

Lyhennetty konsernin tuloslaskelma MUUTETTU JA AIKAISEMMIN JULKAISTU (VANHA) TIETO VUODELLE VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN Fortum allekirjoitti 13 maaliskuuta 2015 sopimuksen Ruotsin sähkönsiirtoliiketoiminnan myynnistä. Kauppa saattaa päätökseen

Lisätiedot

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN

LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN 1 (5) LIITETIETOJEN ILMOITTAMINEN Liitetietoina on esitettävä: Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Liitetietoihin on sisällytettävä yhteenliittymän tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden kuvaus,

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 8.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Arvopapereiden tilin- ja omaisuudenhoitopalvelua

Lisätiedot

3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LIITE 4, päivitys 18.12.2007 Dnro 7/120/2005 KONSERNITILINPÄÄTÖS

3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LIITE 4, päivitys 18.12.2007 Dnro 7/120/2005 KONSERNITILINPÄÄTÖS 3. 1 Tilinpäätös ja toimintakertomus 1 (10) LUOTTOLAITOKSEN KONSERNITASE Valtiovarainministeriön luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä antaman asetuksen

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu

Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu 1 Vahinkovakuutuksen vakavaraisuusvalvonnan kehittämishaasteet : tasoitusvastuu Aktuaariyhdistyksen kuukausikokous 26.4.2007 Markku Miettinen 2 Esityksen sisältö Taustaa tasoitusvastuujärjestelmästä ja

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1.

Arvo EUR 1.000 2004/2005 Syyskuu 968 702 42.398 35.430 Varastomyynti 10 9 217 193 Yhteensä 978 711 42.616 35.624. 1. TURKISTUOTTAJAT OYJ OSAVUOSIKATSAUS KAUDELTA 1.9.2005-30.11.2005 Konsernin kehitys Turkistuottajat-konsernin tilikauden ensimmäinen neljännes on kulupainotteista joulukuussa käynnistyvän myyntikauden valmistelua.

Lisätiedot

KOTI-raportoijatapaaminen

KOTI-raportoijatapaaminen KOTI-raportoijatapaaminen 7.6.2013 Sisältö BIS:n pankkitilastot: yleistä Tulevat (ja jo toteutetut) muutokset: Stage 1 ja Stage 2 Sektoriluokitus 2012 Muut asiat 2 BIS international banking statistics

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 6 693 9 897 Muut EU-maat 18 241 20 948 USA 194 9 800 Muut maat 8 386 10 290 Yhteensä 33 515 50 935 Liiketoiminnan muut tuotot

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen

Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen Siirtyminen arvopaperikohtaiseen tiedonkeruuseen Tietosisällön muutokset kuukausittaiseen kyselyyn ulkomaisista saamisista ja veloista yrityksille, rahoitus- ja vakuutuslaitoksille, kunnille ja valtiolle

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

- Liikevaihto 17,1 milj. euroa (23,8 milj. euroa) - Liiketappio 458 tuhatta euroa (liikevoitto 813 tuhatta euroa) - Osakekohtainen tappio 0,16 euroa

- Liikevaihto 17,1 milj. euroa (23,8 milj. euroa) - Liiketappio 458 tuhatta euroa (liikevoitto 813 tuhatta euroa) - Osakekohtainen tappio 0,16 euroa YLEISELEKTRONIIKKA OYJ Osavuosikatsaus 06.11.2009 klo 9:15 YLEISELEKTRONIIKKA KONSERNIN OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2009 - Liikevaihto 17,1 milj. euroa (23,8 milj. euroa) - Liiketappio 458 tuhatta euroa

Lisätiedot

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 FI LIITE IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 1 Kopiointi sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida

Lisätiedot

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta

Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Miten rahoitan asunnon hankinnan ajankohtaista lainoituksesta Asuntoreformiyhdistys r.y. seminaari 24.11.2009 Bottan juhlasali Kaija Erjanti, Finanssialan Keskusliitto Alustuksen teemat > Asuntorahoituksen

Lisätiedot

IFRS-tilinpäätös ja viranomaisraportointi

IFRS-tilinpäätös ja viranomaisraportointi Viratin tiedotustilaisuus 23.5.2005 IFRS-tilinpäätös ja viranomaisraportointi EU:ssa Virati23.5.2005/RMA 1 IFRS-tilinpäätös ja viranomaisraportointi EU:ssa 1. CEBS 2. Financial Reporting (FinRep) - projekti

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MARKKINARISKIN KATTAMISEKSI VAADITTAVIEN OMIEN VAROJEN JA KONSOLI- DOITUJEN OMIEN VAROJEN ILMOITTAMISESTA

MÄÄRÄYS MARKKINARISKIN KATTAMISEKSI VAADITTAVIEN OMIEN VAROJEN JA KONSOLI- DOITUJEN OMIEN VAROJEN ILMOITTAMISESTA 1 (14) MÄÄRÄYS MARKKINARISKIN KATTAMISEKSI VAADITTAVIEN OMIEN VAROJEN JA KONSOLI- DOITUJEN OMIEN VAROJEN ILMOITTAMISESTA Tietojen ilmoittamiseen liittyvät teknisluonteiset säännöt, ohjeet ja kuvaukset

Lisätiedot

Alkuvuoden aikana pankin yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöstä (Oy) julkiseksi osakeyhtiöksi (Oyj).

Alkuvuoden aikana pankin yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöstä (Oy) julkiseksi osakeyhtiöksi (Oyj). OMA SÄÄSTÖPANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Vakavaraisuussuhde, %: 21,02 % (16,54 %) Liikevoitto (milj. eur): 10,2 (10,7) Varainhankinta (milj. eur): 1 480,7 (1 371,5) Koko luotonanto (milj.

Lisätiedot

Sijoituspalveluyritykset

Sijoituspalveluyritykset Rahoitus ja vakuutus 2012 Sijoituspalveluyritykset 2012, 1. vuosineljännes Sijoituspalveluyritysten palkkiotuotot ja liikevoitto laskivat ensimmäisellä neljänneksellä 2012 Sijoituspalveluyritysten palkkiotuotot

Lisätiedot

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa

Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Rahoituksen hinnan määräytyminen yritysrahoituksessa Tommi Mattila Konttorinjohtaja, Hämeenlinnan yrityskonttori 23/10/2014 Talouden kehitys ja muutokset finanssimarkkinoilla nostavat pankkien kustannuksia

Lisätiedot

Finanssivalvonta 17.2.2012

Finanssivalvonta 17.2.2012 Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden vakavaraisuusraportoinnin ja taloudellisen raportoinnin uudistamista koskeva tiedotustilaisuus Finanssivalvonta 17.2.2012 Finanssivalvonta

Lisätiedot

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy

Yrittäjän oppikoulu. Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015. Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Yrittäjän oppikoulu Johdatusta yrityksen taloudellisen tilan ymmärtämiseen (osa 2) 23.10.2015 Niilo Rantala, Yläneen Tilikeskus Oy Sisältö Mitä on yrityksen taloudellinen tila? Tunnuslukujen perusteet

Lisätiedot

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen?

Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Makrovakausvalvonta - mitä ovat makrovakausvälineet ja miten ne vaikuttavat tavalliseen kansalaiseen? Sampo Alhonsuo Finanssivalvonta 24.3.2015 Suomen Pankin Rahamuseo Sisältö 3. Makrovakausvälineet: mitä

Lisätiedot

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012 Asiakkaita: 45 902 (46 344), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: 16,88 % (18,04 %) Liikevoitto

Lisätiedot

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon:

Laina: Myönnetty 100 000 eur Nostettu 90 000 eur Jäljellä 90 000 eur Vakuus: Asunto 100 000 eur. Yhtälö voidaan sieventää muotoon: Muistio 1 (30) 0BLtV määrittely: Esimerkkilaskelmat ja raportointimallit Case 1a: Yksi laina, yksi vakuus Esimerkin tarkoituksena on käydä läpi yleisin tapaus, jossa yhtä lainaa kohden on ainoastaan yksi

Lisätiedot

OMA SÄÄSTÖPANKKI OY OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014. Liiketoiminta

OMA SÄÄSTÖPANKKI OY OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014. Liiketoiminta OMA SÄÄSTÖPANKKI OY OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2014 Asiakkaita: 64 185 (44 667) Vakavaraisuussuhde, %: 16,54 % (17,03 %) Liikevoitto (milj. eur): 5,5 (1,7) Varainhankinta (milj. eur): 892,4 (619,9) Koko

Lisätiedot

MBS2010 raportoijien kyselytunti 4

MBS2010 raportoijien kyselytunti 4 MBS2010 raportoijien kyselytunti 4 Suomen Pankki 1 Käsiteltäviä asioita Kokemuksia arvopaperikohtaisesta tiedonkeruusta Jyrki Lehtinen Tietuekuvauksen täsmennyksiä Kimmo Koskinen Tietosisällön täsmennyksiä

Lisätiedot

Sijoitusrahasto/kuukausiraportti

Sijoitusrahasto/kuukausiraportti W03 Sijoituksien perustiedot Osuus Riski- Arvo rahaston luku, arvosta, % % 05 10 15 Rivino Tno 03 5 Sijoitusrahaston arvo 12 6 Osuudenomistajien lukumäärä 14 8 SRL:n 69 ja 71 :ssä tarkoitetut arvopaperit

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Kysely eläkekassoille ja -säätiöille

Kysely eläkekassoille ja -säätiöille Ohje 1 (7) Viimeisin muutos 31.12.2014 VL Kysely eläkekassoille ja -säätiöille VL-tiedonkeruussa kerätään vuosittaista tietoa eläkekassojen ja -säätiöiden toiminnasta. Tietoja käytetään Finanssivalvonnan

Lisätiedot

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA

YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA lukien toistaiseksi 1 (9) Luottolaitoksille Omistusyhteisöille YLEISOHJE KONSOLIDOIDUSTA VALVONNASTA Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan nojalla tämän luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto

Front Capital Parkki -sijoitusrahasto Front Capital Parkki -sijoitusrahaston säännöt vahvistettiin Finanssivalvonnan toimesta 14.9.2009 ja rahasto aloitti sijoitustoiminnan 26.10.2009. Rahaston tavoitteena on matalalla riskillä sekä alhaisilla

Lisätiedot

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA

Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014. Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2015 Kvalt liite 2 Kv 9.12.2014 Sijoitustoiminnan perusteet SUOMUSSALMEN KUNTA 2 SIJOITUSTOIMINNAN PERUSTEET Kuntalain 13 mukaan kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan sijoitustoiminnan yleisistä perusteista.

Lisätiedot

HE 98/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 98/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Lausunto 1 (8) 12.11.2015 Talousvaliokunta HE 98/2015 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi vakuutusyhtiölain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HALLITUKSEN ESITYS EDUSKUNNALLE LAIKSI

Lisätiedot

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut

Standardi 5.1 I. Säännöllinen tiedonantovelvollisuus. Tunnusluvut Standardi 5.1 I Säännöllinen tiedonantovelvollisuus Tunnusluvut dnro 1/120/2008 2 (12) SISÄLLYSLUETTELO 1 Taloudelliset tunnusluvut 4 1.1 Tunnuslukujen osatekijöiden määritelmät 4 1.1.1 Liikevoitto 4 1.1.2

Lisätiedot

COREP-tiedonkeruun kuvaus DPM-mallina (DataPointModel) Finanssivalvonta 22.3.2013

COREP-tiedonkeruun kuvaus DPM-mallina (DataPointModel) Finanssivalvonta 22.3.2013 COREP-tiedonkeruun kuvaus DPM-mallina (DataPointModel) Finanssivalvonta 22.3.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 22.3.2013 Tiedotustilaisuuden ohjelma 1. Tilaisuuden

Lisätiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn tilannekatsaus. XBRL Suomi, 25.3.2013

Vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn tilannekatsaus. XBRL Suomi, 25.3.2013 Vakavaraisuus- ja likviditeettisääntelyn tilannekatsaus XBRL Suomi, 25.3.2013 Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 25.3.2013 Pankkisektorin viranomaisraportointi murroksessa

Lisätiedot

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 %

Informaatiologistiikka Liikevaihto 53,7 49,4 197,5 186,0 Liikevoitto/tappio -2,0-33,7 1,2-26,7 Liikevoitto-% -3,7 % -68,2 % 0,6 % -14,4 % 1/8 Liiketoimintaryhmien avainluvut miljoonaa euroa 10-12 10-12 1-12 1-12 2006 2005 2006 2005 Viestinvälitys Liikevaihto 236,1 232,3 841,7 825,7 Liikevoitto 36,3 30,3 104,3 106,3 Liikevoitto-% 15,4 % 13,0

Lisätiedot

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä

Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan päätös makrovakausvälineistä Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Pentti Hakkarainen 16.3.2015 Taustaa makrovakausvälineiden käytölle Finanssikriisin opetus: pelkkä

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

Vakuutusmeklarin liiketoimintakertomuksen liitetaulukot

Vakuutusmeklarin liiketoimintakertomuksen liitetaulukot Ohje 1 (8) (Viimeisin muutos 31.12.2014) VQ Vakuutusmeklarin liiketoimintakertomuksen liitetaulukot VQ-tiedonkeruussa kerätään vuosittaista tietoa vakuutusmeklarien liiketoiminnasta. Tietoja käytetään

Lisätiedot

Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta

Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta Kysymyksiä & Vastauksia maksuliiketilastosta Maksuliiketilastoasetus ja suuntaviivat Euroopan keskuspankki ja Suomen Pankki ovat keränneet maksuliiketilastoa ennenkin, mikä nyt muuttuu? Euroopan keskuspankki

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 1/2014 LUONNOS

Määräykset ja ohjeet 1/2014 LUONNOS Määräykset ja ohjeet 1/2014 LUONNOS Luottolaitosten riskitiedonkeruu Dnro x/xxx/xxxx Antopäivä x.2.2014 Voimaantulopäivä 31.3.2014 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

RAHALAITOSTEN TILASTOTIEDONKERUU (RATI) TIETUEMUOTO

RAHALAITOSTEN TILASTOTIEDONKERUU (RATI) TIETUEMUOTO RAHALAITOSTEN TILASTOTIEDONKERUU (RATI) TIETUEMUOTO Versio 1.5.4 Voimassa: Tammikuu 2011 Minkä raportointijakson tietoja tietuemuoto koskee Julkaistu: 7.2.2011 Käytössä: 1.2.2011 Tietuemuodon mukaiset

Lisätiedot

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1

LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 10 December 3 LEHDISTÖTIEDOTE EUROALUEEN RAHALAITOSTEN KORKOTILASTOJEN JULKISTAMINEN 1 Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisee tänään ensimmäisen kerran uudet yhdenmukaistetut korkotilastot. Tilastotiedot

Lisätiedot

Sijoituspalveluyritykset

Sijoituspalveluyritykset Rahoitus ja vakuutus 2009 Sijoituspalveluyritykset 2009, 1. vuosineljännes Sijoituspalveluyritysten tuotot ja voitot supistuivat voimakkaasti ensimmäisellä neljänneksellä Sijoituspalveluyritysten palkkiotuotot

Lisätiedot

MBS2010-projekti RATI-raportoijien kyselytunti 5

MBS2010-projekti RATI-raportoijien kyselytunti 5 MBS2010-projekti RATI-raportoijien kyselytunti 5 Suomen Pankki 1 Agenda Tunnustilauspalvelu Anne Pessi Pitkäaikaissäästäminen tilastoinnissa Ellu Hintikka Tietosisällön täsmennyksiä Kimmo Koskinen Uusi

Lisätiedot

RAHOITUSTARKASTUS Annettu 18.12.2008 Korvaa - Voimassa 1.1.2009

RAHOITUSTARKASTUS Annettu 18.12.2008 Korvaa - Voimassa 1.1.2009 PP01 PP01 KOROT Luokittelutekijät Kantaerä Korko, % Rivino Tno 05 10 05 9 Luottojen keskikorko J030000, Kr 10 10 9 Talletusten keskikorko K02 15 0 Tuottavan pääoman keskikorko - 20 0 Kuluttavan pääoman

Lisätiedot