Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistus"

Transkriptio

1 Lausunto 1 (13) Finanssivalvonnalle Viite: Lausuntopyyntö 18/2011 Luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistus 1. Yleistä Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt Finanssialan Keskusliiton (FK) lausuntoa luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistuksesta. FK kiittää viranomaisia valmistelun avoimuudesta ja toimialan informoimisesta prosessin aikana. Lisäksi halutaan erikseen kiittää Tilastokeskusta yhteistyöstä toimialan kanssa, sekä nykyisten taulukoiden karsimisesta. FK esittää lausuntonaan seuraavaa: Toimiala pitää hyvänä tavoitteena raportoinnin harmonisointia EU-maissa. Etenkin useissa maissa toimivien pankkien raportointi virtaviivaistuu, jos jokaisessa maassa noudatetaan täysin harmonisoitua tiedonkeruukehikkoa. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että jokaisen maan kansalliset raportointikehikot korvataan Finrepilla. EBA:n Finrep-kehikon ja Fivan F-taulujen tulisi olla täysin harmonisoitu keskenään. Tällä hetkellä F-tauluissa on ylimääräisiä rivejä verrattuna EBA:n vastaaviin tauluihin. Toimiala ymmärtää viranomaisten lisääntyneen tiedontarpeen. Tiedon määrän sijaan tulisi kuitenkin painottaa tiedon laatua ja olennaisuutta. Nyt lausunnolla oleva Finrepkehikko edellyttää hyvin yksityiskohtaista tietoa, mitä ei voida nykyisistä järjestelmistä tuottaa. FK haluaa tuoda esiin olennaisuusperiaatteen ja suhteellisuusperiaatteen, joiden noudattaminen olisi tärkeää myös Finrep-raportoinnissa. Kustannus-hyöty analyysi olisi syytä tehdä, ja jokainen uusi tietovaatimus pitäisi suhteuttaa sen kustannusvaikutuksiin. Koska nyt esitetty raportointivaatimus tulee olemaan toimialalle erittäin kallis, olisi perusteltava huolellisesti uuden tiedon tuoma lisäarvo viranomaisille. Lisäksi olisi kerrottava avoimesti, mihin tarkoitukseen tietoa tullaan hyödyntämään. Lisäksi FK haluaa korostaa viranomaisraportoinnin päällekkäisyyttä. Nyt esitetty Finrep-kehikko sisältää osittain samoja tietoja, jotka raportoidaan jo Corep-tiedonkeruussa, EKP:n MFI-tiedonkeruussa tai BIS:n tiedonkeruussa. Olisi kustannustehokasta ja kaikin puolin toivottavaa, että viranomaiset hyödyntäisivät enemmän jo olemassa olevaa tietoa sen sijaan, että samat asiat raportoidaan usealla eri raportilla hiukan eri muodossa ja eri määritelmillä. Nyt esitetty Finrep-kehikko johtaa osittain kaksin- ja jopa kolminkertaiseen raportointiin tiettyjen vaatimusten osalta.

2 Lausunto 2 (13) 2. Aikataulusta Nyt esitetty aikataulu on todella haastava, ellei täysin mahdoton, kun samanaikaisesti on toteutettavana Finrep-raportointi, Corep-raportoinnin laajat muutokset sekä Fivan riskiraportointiin tulevat muutokset. Tämän hetkisen vaatimuksen mukaan ensimmäisen Finrep-raportoinnin tulisi tapahtua tilanteesta. Koska uusi raportointikehikko sisältää myös tuloslaskelmatietoja, täytyy raportoijien rakentaa järjestelmät vuoden vaihteen alusta joka tapauksessa saadakseen virtatiedot tuotettua kumulatiivisesti vuoden alusta laskettuna. Tämän lisäksi asiantuntijaresurssit, jotka määrityksen, suunnittelun ja testauksen tekevät, ovat sidottuna täyspäiväisesti tilinpäätöstöihin tammikuun alusta maaliskuun puoliväliin asti. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä Finrep että uusi Corep- raportointi pitäisi olla tuotantokunnossa joulukuun 2012 loppuun mennessä. Fivan lopulliset työkirjat saadaan näillä näkymin raportoijille syyskuussa. Lokakuussa asiantuntijaresurssit on sidottu Q3-osavuosikatsauksen tekemiseen. Näin ollen käytännössä uuden Finrep- ja Corep raportoinnin implementointiin ja testaamiseen jäisi aikaa kaksi kuukautta eli marras-joulukuu Määrittelytyö voidaan toki aloittaa EBA:n lopullisen teknisen standardin pohjalta kesälomien jälkeen. IT-työt voidaan kuitenkin aloittaa vasta sitten, kun lopulliset työkirjat on saatu. IT-järjestelmämuutokset ovat erittäin kalliita projekteja, eikä niitä voida missään nimessä toteuttaa luonnostaulujen pohjalta. Raportoinnin toteuttaminen vaati huolellista määrittelyä, suunnittelua, järjestelmien rakentamista ja testausta useita kertoja. Normaalisti tämän kokoluokan raportointiuudistus edellyttää vähintään kuukauden implementointiaikaa. Nyt esitetyllä aikataululla ei ole mahdollista toteuttaa näin massiivista raportointia. Jos nykyisessä aikataulussa pysytään, raportoidun tiedon laatu tulee väistämättä kärsimään. Lisäksi hyvin lyhyellä aikavälillä tehdyt IT-hankinnat ja muutokset tulevat erittäin kalliiksi. Määrittelyn ja teknisen totutuksen kannalta olisi lisäksi äärimmäisen tärkeää, että määritelmät ja ohjeet olisivat niin yksiselitteiset ja selkeät, että kaikki raportoijat ymmärtäisivät vaatimukset samalla tavalla. Vain näin voidaan toteuttaa laadukasta ja vertailukelpoista tietoa. Ensisijaisesti toimiala esittää, että FINREP-raportointi lykättäisiin kokonaisuudessaan vuoden 2014 alkuun siten, että raportointi aloitettaisiin tasetietojen osalta tilanteesta ja tuloslaskelmatietojen osalta tilanteesta. Vaihtoehtoisesti esitetään, että raportointi toteutettaisiin kahdessa vaiheessa. F011- F013 (viranomaistase) ja F02 (viranomaistuloslaskelma) raportoitaisiin ensimmäisen kerran tilanteesta ja kaikki loput taulukot lykättäisiin vuoden 2014 alkuun yllä esitetyn mukaisesti.

3 Lausunto 3 (13) 3. Raporttien palautusajat EBA:n teknisessä standardissa on määritelty Finrep-raportointiin palautusajaksi 30 pankkipäivää. Fivan tauluissa on kuitenkin merkitty palautusajaksi 20 pankkipäivää. Toimiala ei näe perusteltuna näin tiukkaa aikataulua. Toimiala pyytää perusteluja sille, miksi Fiva tarvitsee 10 pankkipäivää tiedon tarkistamiseen. Esimerkiksi Suomen Pankin MFI-tiedonkeruussa viranomaisten vastaava tarkistusaika on 5 pankkipäivää. Finrep-kehikko on huomattavasti työläämpi kuin nykyiset TATU-taulut, joten on perusteltua antaa raportoijille myös enemmän aikaa raportoinnin tuottamiseen. Jos osa raportoinnista joudutaan nyt esitetyn Finrep-kehikon mukaisesti rakentamaan vakavaraisuusjärjestelmään (kohdat, joissa CRD:n mukaisia jaotteluja corporate/ retail luokittelu tehdään vakavaraisuuslaskennassa, ja jaotteluun vaikuttaa monet tekijät, kuten liikevaihto, asiakaskokonaisuuden vastuut ja vakuudet), ei Finrep-raportoinnin palautus voi olla aikaisemmin kuin Corep-raportoinnin palautus. Vakavaraisuuslaskenta voidaan aloittaa vasta sen jälkeen, kun kirjanpito on valmistunut (ks. myös kohta 5). Toimiala esittää, että raporttien palautusviivettä lisättäisiin vähintään 25 pankkipäivään. Lisäksi vakavaraisuuskytkentöjä esitetään kokonaan poistettavaksi FINREP-kehikosta. 4. Raportoinnin laajuus ja tiedon hienojakoisuus Ehdotettu Finrep-kehikko johtaa käytännössä siihen, että nykyisin vuosittain toteutettava tilinpäätösurakka muuttuu neljännesvuosittaiseksi. Tämä on resurssien ja kustannusten kannalta valtava haaste. Joissain taulukoissa raportoitavat tiedot ovat suhteellisen stabiileja, joten niiden raportoiminen neljännesvuosittain ei tuota juurikaan lisäarvoa. Paljon manuaalista työtä joudutaan edelleen tekemään monien taulukoiden osalta, kuten oman pääoman muutosten laskennassa. Viranomaisten tulisi harkita tarkasti, voitaisiinko osa tauluista raportoida vuositasolla. Toimiala ehdottaa, että Fiva omalta osaltaan helpottaisi työtaakkaa harkitsemalla eri tiedonantajatasojen tarpeellisuutta ja määrää. 5. Vakavaraisuuslaskennan ja kirjanpitotietojen yhdistäminen Finrep-tiedonkeruun yksi ehdottomasti ongelmallisin kohta on vaatimus tuottaa vakavaraisuuslaskentaan perustuva asiakasluokittelu. Vakavaraisuuslaskentajärjestelmä on ainoa sovellus, mistä tiedot olisi taseen osalta mahdollista saada. Kirjanpito- tai reskontrasovelluksista tietoja ei pystytä tuottamaan.

4 Lausunto 4 (13) Pankkien kirjanpito- ja vakavaraisuuslaskenta tuotetaan eri järjestelmistä ja eri aikatauluilla. Kirjanpito on jo suljettu, kun vakavaraisuusajot ajetaan. Vakavaraisuuslaskenta rakennettiin aikanaan Basel II raportointia varten omaksi erilliseksi kokonaisuudekseen. Tuolloin ei ollut tiedossa, että järjestelmän tulisi olla sovitettavissa yhteen kirjanpitojärjestelmien kanssa. Finrepissa yhdistellään monessa taulukossa vakavaraisuuslaskentaa tilinpäätöslaskentaan. Tämä tarkoittaa sitä, että järjestelmät pitäisi rakentaa kommunikoimaan keskenään. Tämä on suunnittelun ja teknisen toteutuksen osalta valtava haaste, puhumattakaan kustannuksista. Viranomaisten pitäisi selvittää konkreettisin esimerkein toimialalle, mitä lisäarvoa kysytyt vakavaraisuuteen liittyvät tiedot tuovat taloudellisen tiedon raportointiin. Olisi tärkeää tehdä kustannus-hyöty analyysi ja perustella toimialalle, miksi heidän täytyy investoida huomattavia summia tuottaakseen tietoa, jonka hyötyjä ei voida pitää kovin ilmeisenä. Lisäksi vakavaraisuussalkkuihin jako vaatisi tarkennusta siihen, miten vastapuolijako tarkalleen ottaen halutaan ja miten vakuudet huomioidaan. Lisäksi pitäisi olla selkeät ohjeet siitä, miten Corepin ja Finrepin tietojen pitäisi keskenään olla vertailukelpoisia ja täsmättävissä. Viranomaisten tulisi selventää, mitkä Corep-raporttien kohdat pitää täsmätä Finrepin vastapuolijakoon. Jos ohjeistus ei ole täysin yksiselitteinen, voi vaarana olla tiedon epäyhtenäisyys eri raportoijien välillä. Toimiala haluaa myös huomauttaa, että Finrep-raporttitaulukoissa esitetyt vastapuolijaottelut eivät ole ensinnäkään täsmättävissä Corep-raportointiin, koska jaottelu ei ole yhdenmukainen minkään Finrep-luokan osalta Corep-vastuuryhmäluokittelun kanssa (ks. kääntötaulu EBA:n ohjeessa sivuilla 90 92). Tästä syystä jouduttaisiin rakentamaan ainoastaan Finrep-raportointia varten vakavaraisuusjärjestelmään uutta raportointia sekä uusi salkkujakoluokittelu. Lisäksi pitäisi luoda uudet täsmäysrutiinit ja - raportit tietojen tarkistamiseksi. Esimerkiksi Finrepin retail/corporate -luokat eivät ole Corep-raportille täsmättävissä, koska vakavaraisuudessa kyseisiin luokkiin luokitellaan myös muita sektoreita kuin yrityksiä ja kotitalouksia. Toisaalta vakavaraisuudessa kyseisistä luokista on siirretty vastuita erääntyneisiin ja kiinteistövakuudellisiin saamisiin. Ehdottomasti haasteellisin vaatimus on tuloslaskelmatietojen luokittelu Corep-salkkujaon mukaisesti. Tuloslaskelmatietoja ei tuoteta vakavaraisuuslaskennassa, joten niiden raportoiminen nykyjärjestelmistä on mahdotonta. Vakavaraisuusjärjestelmään jouduttaisiin tuomaan asiakas/instrumenttitasolla tuloslaskelmaan vaikuttavat tapahtumatiedot ja rakentamaan muun muassa rinnakkainen korkotuottojen ja -kulujen laskenta, jonka tulee vastata reskontra- ja kirjanpitojärjestelmissä laskettua virallista korkokatetta. EBA:n ohjeen sivulla 17 explanatory text -kohdassa sanotaan (viitaten tauluun 10.1): The counterparty breakdown has been mapped against exposure classes in order to be able to combine the information with information on PD and LGD

5 Lausunto 5 (13) information in Annex I. Ainoa Corep-taulukko, missä vastaava jaottelu on, on uusi Corep-taulu 3.3b (IRB-menetelmälle), mutta siinäkään ei ole corporate ja retail -luokkia jaettu tarkemmalle tasolle, kuten Finrepissa. Siten vertailtavuus tai yhdistettävyys Finrep- ja Corep-tietojen välillä rajoittuu yhteen taulukkoon. Käytettäessä vakavaraisuusperusteista luokittelua yksittäisen asiakkaan vastuuryhmä voi vaihdella raportointitilanteesta toiseen. Tällöin esimerkiksi tuloslaskelmatiedoissa voi olla siirtymiä ryhmien välillä vertailtaessa eri raportointitilanteita vuoden aikana. Epäselvää on, raportoidaanko yksittäisen asiakkaan tuotto- ja kulutiedot kumulatiivisesti vuoden alusta aina raportointihetken vastapuoliluokan mukaan, jolloin tiedot eivät ole vertailukelpoisia edellisiin raportteihin. Vakavaraisuuslaskennassa yritysten ja kotitalouksien retail/corporate -jaotteluun vaikuttaa myös muun muassa asiakaskokonaisuuden asuntovakuudet. EBA:n ohjeistuksen liitteessä Annex V, Part 3. Counterparty breakdown, kohdassa 25 todetaan: the economic sector allocation is based exclusively on the nature of the direct counterparty tätä voisi tarkentaa; otetaanko luokittelussa kuitenkin asiakkaan asiakaskokonaisuus ja asuntovakuus huomioon, jotta voidaan tehdä retail/corporate jaottelu? Sektorierittelyjä on lisäksi käytetty epäjohdonmukaisesti: osa F-taulukoista noudattaa virallista sektoriluokitusta kun taas osassa on Corep-salkkujaon mukainen vastapuoliluokittelu. Pahimmillaan samassa taulukossa on käytetty molempia sekaisin, jopa samalla rivillä (ks. myös kohdat 10e ja10k). Tämän lisäksi Fivan taulukoiden vastapuoliluokittelu ei täysin vastaa EBA:n englanninkielistä luokittelua, joista esimerkkejä alla: Fivalla luokka julkisyhteisöt ja julkisoikeudelliset laitokset EBA:lla ei tällaista luokkaa. Fivalla luokka luottolaitokset ja sijoituspalveluyritykset EBA:lla luokassa pelkästään luottolaitokset (credit institutions) EBA:lla luokka Other financial corporations (sisältää mm. sijoituspalveluyritykset, vakuutusyhtiöt) Fivalle ei tätä luokkaa. Yritysten ja kotitalouksien jaottelu ei vastaa EBA:n luokittelua. EBA:n luokittelussa yritykset ja kotitaloudet jaotellaan ensin sektorin mukaan, ja sitten kumpikin tarkemmin vakavaraisuusluokittelun mukaan retail/ corporate -salkkuihin.

6 Lausunto 6 (13) Sektorijaon kohdalla on myös todettava, että kaikki muu viranomaisraportointi perustuu viralliseen sektoriluokitukseen. Esimerkiksi Tilastokeskuksen, Eurostatin, Suomen Pankin, EKP:n, BIS:n, IMF:n ja OECD:n tilastotiedot perustuvat viralliseen sektoriluokitukseen. Olisi toimialan kannalta hyödyllistä, jos Finrep-tietoja voitaisiin verrata muihin yleisesti käytettävissä oleviin tilasto- ja tilinpäätöstietoihin. Toimiala esittää, että vakavaraisuuskytkennät poistetaan kokonaan Finrep-kehikosta ja sektoriluokittelussa noudatetaan virallista sektoriluokittelua, mikä olisi huomattavasti kustannustehokkaampi vaihtoehto. Tuloslaskelmatietoja ei pitäisi missään tapauksessa kysyä vakavaraisuussalkkujaolla. Lisäksi konkreettinen ehdotus koskien taulua 10.1: kyseisen taulukon tietotarpeet voisi siirtää COREP-raportointiin ja yhdistää COREP-tauluun 3.3b. 6. IFRS-standardien sallimien optioiden säilyttäminen IFRS-standardit sallivat pankkien käyttää tilinpäätöksissään harkintaa sen osalta, miten tietyt tiedot esitetään tilinpäätöksessä. Pankit ovat rakentaneet IT-järjestelmänsä perustuen IFRS:n sallimiin reunaehtoihin. Nyt esitetty Finrep-kehikko kuitenkin poistaisi pankeilta mahdollisuuden käyttää harkinnanvaraisia optioita. Pankkien tulisi jatkossakin voida valita, raportoidaanko esimerkiksi rahoitusinstrumentit sisältäen siirtyvät korot vai raportoidaanko siirtyvät korot erikseen muissa varoissa. Siirtyviä korkoja ei kaikissa tilanteissa pysty jakamaan riveittäin, koska niitä ei välttämättä kirjata salkuittain. Suomen Pankin MFI-raportoinnissa ainoastaan saamistodistukset raportoidaan ml. siirtyvät korot (dirty price) ja muut rahoitusinstrumentit raportoidaan ilman siirtyviä korkoja (clean price). Toimiala ei pidä hyvänä ratkaisuna sitä, että kahden olennaisen viranomaisraportointikokonaisuuden välillä on erilaiset raportointikäytännöt näin tärkeän asian kohdalla. Jos vakavaraisuuslaskentaan pohjautuva salkkujako jää lopulliseen Finrep-kehikkoon niin tulee huomata, että Corep-raportoinnissa vastuisiin sisältyy siirtyvät korot. Koska vertailtavuus / täsmättävyys varsinaiseen Corep-raportointiin ei käytännössä juuri ole mahdollista, ei näin ollen pitäisi myöskään olla kovin suurta merkitystä sillä, jos siirtyvät korot raportoitaisiin muissa varoissa. Kirjanpitoon ja viralliseen tilinpäätökseen vertailu olisi helpompaa, jos siirtyvät korot raportoitaisiin muissa varoissa. Toimiala esittää, että IFRS:n sallimat optiot säilytetään, ja pankit saavat jatkossakin käyttää harkintaa tietojensa esittämistavassa.

7 Lausunto 7 (13) 7. Tiedonantajatasot EBA:n tekninen standardi edellyttää CRR-konsolidointitason raportointia. Joissain tauluissa kansallinen viranomainen voi kysyä tietoa myös IFRS-konsolidointiryhmän mukaan. Yleisesti pankkikonsernit tuottavat oman tilinpäätöksensä IFRS-konsolidointuitasolla, joten CRR-konsolidointitason vaatiminen aiheuttaa tuplaraportoinnin, joka toteutetaan ainoastaan Finrep-raportoinnin tarpeisiin. Fivan taulukot on toteutettu lähes kaikilla mahdollisilla eri tiedonantajatasoilla. Tämä on valtava raportointitaakka varsinkin pankeille, joilla on sivukonttoreita ulkomailla sekä suurille pankkiryhmille. Tällä hetkellä raportointi sivukonttoreiden osalta on ollut huomattavasti nyt vaadittua karkeampaa. Finrep-kehikon yksityiskohtaisuus edellyttää sopimustasoista tunnistamista, mitä ei nykyisillä järjestelmillä pystytä sivukonttoreiden osalta tuottamaan. Tiedonantajatasojen osalta Finrep-kehikko edellyttää erittäin suuria investointeja uusien järjestelmien rakentamiseen. Nyt esitetyllä aikataululla ei ole realistista rakentaa tämän kokoluokan järjestelmäuudistuksia, jos halutaan tuottaa laadukasta tietoa. Soolo-tason raportointivaatimus ei tule EBA:n sitovasta teknisestä standardista vaan kansallisesta vaatimuksesta. Suurille pankkiryhmille ja ei-ifrs pankeille on valtava haaste raportoida kaikki Finrep-taulut. Suhteellisuuden periaate pitäisi ottaa tässä huomioon, ja Fivan tulisi harkita kaikkien eri tiedonantajatasojen tarpeellisuutta. Toimiala esittää, että tiedonantajatasoissa noudatettaisiin suhteellisuuden periaatetta ja kaikkia taulukoita ei edellytettäisi kaikilla eri tiedonantajatasoilla. 8. XBRL Toimiala pitää hyvänä ratkaisuna sitä, että XBRL:n käyttöönotto on edelleen pankeille vapaaehtoista. 9. Vakuuksien jaottelusta EBA:n tauluissa 9 ja tehdään vakuusluokittelu molemmissa eri tavalla (Annex V ohjeen mukaan). Lisäksi kumpikin tapa poikkeaa EKP:n ja vakavaraisuuslaskennan vakuuskohdistuksista (ohjeen esimerkin mukaan taulukossa vakuuden käyvän arvon kattaman osuuden mukaan, taulukossa 9 taas ilmeisemmin koko luotto luokittuu päävakuuden mukaiseen luokkaan). Tästä syystä on hyvä, ettei Fiva aio ottaa käyttöön taulua 21. Raportointitaakkaa helpottaa se, ettei vakuusjaottelua raportoida viranomaisille neljällä eri tavalla.

8 Lausunto 8 (13) Olisi hyvä, jos ohjeita vielä tarkennettaisiin erityisesti other collateralized loans käsitetteen osalta. Otetaanko tässä huomioon markkina-arvoon kaikki mahdolliset muut pantatut vakuudet? Corep- ja EKP-raportoinneissa on rajattu, etteivät kaikki vakuudet ole hyväksyttäviä. Lisäksi EBA:n taulukon 9 ohjeessa pitäisi tarkentaa, miten käsitellään sellainen luotto, mihin on pantattu erilaisia vakuuksia ja miten käsitellään osittain vakuudeton luotto. EBA:n taulukon esimerkistä saa sen käsityksen, että se käsiteltäisiin päävakuuden mukaan, onko näin? 10. Taulukohtaiset kommentit a. Yleistä EBA:n taulukohtaiset ohjeet ovat hyviä, mutta toivottavaa olisi, että kaikista taulukoista olisi ohjeet. Esimerkiksi EBA:n taulukoista 10, 11, 14, 19 ohjeet puuttuvat kokonaan. Ohjeissa tai taulukoissa tulisi lisäksi olla viittaukset, mihin taseen tai tuloslaskelman erään erittelytaulukon tulee täsmätä. On erittäin tärkeää, että raportoijat saavat mahdollisimman pian lausuntokierrokselle Virati-luokitusoppaaseen tulevat mahdolliset muutokset. Kaikissa tauluissa tulee raportoida jatkuvia toimintoja. Käytännössä vuositilinpäätöstä varten lopetetut toiminnot eriytetään manuaalisesti jatkuvista toiminnoista. Mikäli näin täytyy jatkossa tehdä neljännesvuosittain, lisääntyy raportointitaakka huomattavasti. Fivan F-taulukoiden numerointi ei vastaa EBA:n taulukoiden numerointia. Sekaannusten välttämiseksi olisi hyvä, jos numerointi olisi yhteneväinen. Fivan taulukoissa FA11A, FA11B ja F20 raportoidaan korkotuottoja ja -kuluja erilaisilla jaotteluilla. Jos tarpeellista raportoida samoja tietoja useammalla taulukolla, olisi hyvä, jos taulukoissa olisi viittaukset siitä, mitkä solut on täsmättävä keskenään. Palkkiotuotoista ja -kuluista on sekä Finrepin mukaiset F-taulut että Fivan FA-taulukot (F19, FA16 ja FA17). On hyvä, että taulukot ovat sisällöltään muuten identtiset, paitsi että Fivan taulukossa on lisäksi sektorijakauma. Tämä helpottaa raportoijaa, kun ilmeisestikään tietotarpeita ei voida yhdistää yhteen raporttiin. b. F03 ja F04 Johdannaiset OTC-johdannaisten jaottelu sektoreihin on vaatimus, jota ei saada nykyisistä järjestelmistä. Tiedon hankkiminen edellyttää sopimuskohtaista tunnistamista ja uusien jär-

9 Lausunto 9 (13) jestelmien rakentamista. Lisäksi johdannaisten erittelyn frekvenssin tihentyminen vuosiraportoinnista kvartaaliraportointiin lisää raportointitaakkaa. EBA:n tauluissa 7 ja 8 kysytään myös economic hedge tietoa. Toimiala pitää hyvänä asiana, että se on jätetty Fivan tauluista pois. On myös toivottavaa, ettei kyseistä tietoa kysytä lopullisessa raportointipaketissa. Johdannaisten osalta on epäselvää, mikä Virati-luokitusoppaan luokitustekijä eli ns. U- koodi vastaa taulukon F03 ja F04 riviä credit spread option ja luokitellaanko U13 02 Luottoriskinvaihtolainat ja U13 09 Muut luottojohdannaiset riville "muut"? c. F05B Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät rahoitusvarat Sarake 020 Käyvän arvon kumulatiivinen muutos, mikä johtuu rahoitusvarojen luottoriskin muutoksesta : IFRS viittaus ei ole riittävä selventämään raportoijille, mitä tähän sarakkeeseen halutaan raportoitavan. Kyseessä on uusi vaatimus, minkä vuoksi tarkemmat ohjeistukset olisivat hyödyllisiä. d. F05C Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat Kohta lainat ja ennakkomaksut : sektorijaottelu noudattaa Corep-salkkujakoa. Tätä tietoa ei pystytä tuottamaan nykyisistä järjestelmistä. Lisäksi Corep-salkutuksen mukainen Kotitaloudet (yritykset) on määritelty suluissa virallisen sektoriluokituksen mukaisesti: maatalousyrittäjät ja toiminimet. Saman asiakkaan määrittely ensin Corep-salkkujaon mukaisesti ja sen jälkeen määritteleminen viralliseen sektorikoodiin mukaan ei ole mahdollista ja ohjeistus aiheuttaa sekaannusta. Sarake 020 Käyvän arvon kumulatiivinen muutos, mikä johtuu rahoitusvarojen luottoriskin muutoksesta : IFRS viittaus ei ole riittävä selventämään raportoijille, mitä tähän sarakkeeseen halutaan raportoitavan. Olisi hyvä saada selkeämmät ohjeet koska kyseessä on uusi vaatimus. Toimiala esittää, että kaikissa sektoriluokituksissa pitäydytään virallisessa sektoriluokituksessa. e. F06 Lainojen ja ennakkomaksujen erittely Ohjeistuksesta ei käy selkeästi ilmi, onko saatavien luokittelu vakuuden mukaan tarkoitettu tehtäväksi EKP:n tiedonkeruun mukaisilla säännöillä vai vakavaraisuussäännöillä. Ohjeistuksen esimerkin pohjalta vaikuttaisi, että kyseessä olisi kolmas tapa kohdistaa vakuuksia, koska viitataan vakavaraisuusdirektiiviin, mutta käytetään kuitenkin markkina-arvoa. EKP:n edellyttämää loan-to-value ehtoa ei toisaalta edellytetä. Taulussa F06 sektorierittely ei ole johdonmukainen. Toisessa sarakkeessa julkistaloudelliset laitokset ei ole virallisen sektoriluokituksen mukainen ja vaatisi tarken-

10 Lausunto 10 (13) nuksen siitä, mitä siihen erään halutaan raportoitavan. Sarakkeessa 050 yritykset tulisi selventää, onko kyseessä virallisen sektoriluokituksen mukainen sektori S11 vai Corep-salkkujaon mukainen yritysvastuu (corporate). Sarakkeessa 070 kotitaloudet, yritykset on määritelty Corep-salkkujaon mukaisesti, mutta suluissa olevat lisämääritykset (maatalousyrittäjät, toiminimet) ovat virallisen sektoriluokituksen mukaisia määritelmiä. Asiakkaan määritteleminen kahden eri luokituksen mukaan on erittäin hankalaa ja aiheuttaa sekaannusta. Lisäksi taulussa F06 on paljon päällekkäistä tietoa Suomen Pankin tiedonkeruun kanssa. Suomen Pankille raportoidaan jo tällä hetkellä kuukausittain lainat jaoteltuna hyvin hienojakoisesti muun muassa vakuuden, käyttötarkoituksen, alkuperäisen ja jäljellä olevan maturiteetin, maan, valuutan, sektorin, toimialan, syndikoinnin, koron kiinnitysajan ja korkosidonnaisuuden mukaan. Suomen Pankin tiedonkeruu on lainojen osalta niin kattava ja hienojakoinen, että samojen asioiden raportoiminen hieman eri tavalla johtaa kaksinkertaiseen raportointiin. Esimerkiksi rivi Kulutusluotot raportoidaan jo sellaisenaan Suomen Pankille soolo-tasolla. Rivi josta vakuudelliset kulutusluotot on myös saatavilla suoraan Suomen Pankin tiedonkeruusta, mikäli vakuudet on määritelty samoin kuin EKP:n tiedonkeruussa. Rivi muut vakuudelliset lainat kaipaisi lisäselvennystä samoin kuin rivi Muut. Lukuisten epäjohdonmukaisuuksien takia toimiala ehdottaa taulun F06 poistamista. Vaihtoehtoisesti taulu F06 pitäisi muuttaa niin, että taulussa noudatettaisiin virallista sektoriluokitusta. Lisäksi pitäisi harkita, voitaisiinko osa tämän taulun tiedoista saada Suomen Pankin tiedonkeruusta. Määritelmien ja ohjeiden tulisi olla selkeät ja yhdenmukaiset. Samassa taulussa ei voida kysyä sekaisin Corep-salkkujaon mukaisia tietoja ja toisaalta virallisen sektoriluokituksen mukaisia tietoja. f. F09B Luottojen ja oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvonalentumistappioiden muutokset Taulun F09B tiedot tuotetaan pääasiassa manuaalisesti, joten kyseinen taulukko lisää raportointitaakkaa huomattavasti. Olennaisuusperiaatteen mukaisesti olisi syytä harkita, voitaisiinko kyseinen taulu raportoida kerran vuodessa. g. F10- Rahoitusvelat: erittely tuotteittain ja vastapuolittain Taulussa F10 on käytetty samoja määritelmiä kuin EKP:n tiedonkeruussa. Tämä helpottaa raportoinnin määrittelyä ja myös tiedon vertailtavuutta. Suurin osa tämän taulun tiedoista olisi saatavilla sellaisenaan Suomen Pankin tiedonkeruussa. Tiedot ovat siis pääosin saatavissa pankkien järjestelmistä, mutta käytännössä näiden tietojen kysyminen johtaa osittain kaksinkertaiseen raportointiin.

11 Lausunto 11 (13) Sarake 040 Kertynyt käyvän arvon muutos, joka johtuu kyseisen velan luottoriskissä tapahtuneista muutoksista : on epäselvää, miten tällainen tieto raportoidaan velkaerille. Kyseessä on uusi vaatimus, joten IFRS-viittauksen lisäksi olisi tärkeää selventää raportoijille, mitä tarkalleen ottaen halutaan raportoitavan, jotta kaikki ymmärtävät vaatimuksen samalla tavalla. h. F15 Varojen ja velkojen maantieteellinen jakauma Ensinnäkin kotimaa/ulkomaa -jaottelu on helpompi toteuttaa kuin maakohtaiset jaottelut minkä lisäksi se on myös kustannuksiltaan edullisempi vaihtoehto. Olisi hyvä tarkentaa, mitä tarkoittaa sarake 010 kotimaiset muilla tiedonantajatasoilla kuin soolo-tasolla. Onko esimerkiksi tiedonantajatasoilla 204 ja 205 ulkomailla sijaitsevien tytäryritysten ja sivukonttorien sijaintimaassa myöntämät lainat kotimaisia tytäryritysten soolo-raportoinnissa mutta ulkomaisia emon kannalta? Varojen ja velkojen maantieteelliset jakaumat ovat saatavilla jo nyt maakohtaisesti Suomen Pankin tiedonkeruusta soolo-tasolla. Mm. tiedonantajatasoilla 204 ja 205 maantieteellisten jakaumien tuottaminen vaatii mittavia järjestelmämuutoksia, koska asiakkaat on pystyttävä tunnistamaan pääsääntöisesti sopimustasolla. Näin suurten muutosten tekemiseen pitää varata riittävästi aikaa. Koska maantieteelliset jakaumat on saatavilla Suomen Pankin tiedonkeruusta paljon tarkemmalla tasolla (maakohtaisesti) kuin Finrep-tiedonkeruussa, tulisi harkita, tuoko taulu F15 aitoa lisäarvoa nykyisin saatavissa olevien tietojen lisäksi. i. F17 Lainasitoumukset, takaukset ja muut sitoumukset Taulussa F17 kysytään osittain samoja tietoja kuin Corep-tiedonkeruussa. Muut sitoumukset : saadut, ei ole tällä hetkellä tuotettavissa kirjanpitojärjestelmistä. Finreptiedonkeruun tulisi pohjautua IFRS-standardeihin ja vakavaraisuuskytkennät tulisi poistaa kokonaan. j. F19 Palkkiotuotot ja kulut Rivillä kysytään strukturoidut tuotteet. Tässä pitäisi määritellä tarkemmin, mitä kaikkia tuotteita tähän erään halutaan raportoitavan. EBA:n taulun 18 rivi 130 fiduciary transactions ei löydy Fivan taulusta F19. Mitä kyseiseen erään kuuluisi raportoida?

12 Lausunto 12 (13) k. F20 Tuloslaskelman erittely Korkokulut ja tuotot Tuloslaskelmaerien jakaminen Corep-salkkujaolla on mahdotonta tuottaa nykyisistä järjestelmistä. Corep-raportoinnissa ei kysytä tuloslaskelmatietoja, joten niille ei löydy vertailupohjaa ts. niitä ei voida täsmäyttää mihinkään (ks. myös kohta 5). Sektorin liittäminen tuloslaskelmaerään on ylipäätään ongelmallista, koska nykyiset järjestelmät on rakennettu tuottotyypin (palkkiotuotot, säilytyspalkkiot jne.) mukaan. Kirjanpitojärjestelmästä ei saa tällä hetkellä tietoa maksajasta (kotitalous, yritys jne). Mikäli sektoritieto on välttämätöntä, olisi tässä parempi käyttää virallista sektoriluokitusta. Lisäksi virallista sektoriluokitusta ja Corep-salkkujakoa on käytetty sekaisin. Lainat ja ennakkomaksut kohdassa on yritykset ja kotitaloudet jaettu Corep-salkkuihin, mutta määrittely noudattaa kuitenkin virallista sektorijakoa (maatalousyrittäjät, toiminimet). On hankalaa määritellä asiakasta tämän ohjeistuksen mukaan kahdella eri tavalla. Puuttuuko taulukosta F20 erä korkotuotot muista rahoitusvaroista vai eikö sitä raportoida lainkaan? Toimiala esittää, että tuloslaskelmatietoja ei kysytä Corep-salkkujaolla. Lisäksi olennaisuuden periaatteen mukaan olisi syytä harkita, tarvitaanko näin yksityiskohtaista tietoa tuloslaskelman osalta ylipäätään. Voitot ja tappiot kaupankäyntitarkoituksessa pidettävistä rahoitusvaroista ja -veloista Nykyisissä järjestelmissä ei ole saatavilla bruttoeriä, joten järjestelmiin vaaditaan huomattavia muutoksia niiden raportointiin. Nettomääräisten erien raportoinnin pitäisi riittää. Toimiala ei itse näe bruttomääräistä tietoa kovin relevanttina, eikä käytä sitä sisäisessä raportoinnissaan. Viranomaisten tulisikin perustella selkeästi, miksi bruttoerien raportoiminen on välttämätöntä. Lisäksi kustannus-hyöty ajattelu olisi syytä huomioida myös tämän tietovaatimuksen osalta. l. F21 Laaja tuloslaskelma Laajan tuloslaskelman raportointi neljännesvuosittain lisää raportointitaakkaa huomattavasti, koska suurin osa työstä on manuaalista. Olisikin syytä harkita, riittäisikö tämä taulun osalta vuosittainen raportointi.

13 Lausunto 13 (13) m. F22 - Laskelma oman pääoman muutoksista Tällä hetkellä vastaava laskelma tehdään vuositasolla. Työ on pääasiassa manuaalista, ja sen tuottaminen kvartaalitasolla lisää raportointitaakkaa huomattavasti. Lisäksi vastaavia tietoja omasta pääomasta raportoidaan jo Corep-raportoinnissa. Päällekkäistä raportointia tulisi välttää. n. FA14 ja F02A Osinkotuotot Taulussa FA14 eritellään osinkotuotot samaan konserniin kuuluvista yrityksistä. Mille riville kyseiset tuotot sisältyvät F02A -taulukossa? Riville "Osinkotuotot käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavista vai myytävissä olevista rahoitusvaroista? o. Tilastokeskuksen taulut FT10 ja FT12 lainat ja talletukset sektoreittain Vastaavat tiedot raportoidaan jo Suomen Pankille soolo-tasolla. FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Kaija Erjanti johtaja

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET

TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET TAULUKOIDEN TÄYTTÖOHJEET Yleistä 1 (7) Maariskitiedonkeruussa (N-taulukot) analysoidaan raportoivan luottolaitoksen ilman ulkomaisia sivukonttoreita, luottolaitoksen ulkomaisten sivukonttoreiden, luottolaitoksen

Lisätiedot

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa :

Seuraavat taloudelliset tiedot on julkaistu 17. marraskuuta 2016 Aktia Pankki Oyj:n osavuosikatsauksessa : TÄYDENNYS 4/18.11.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00%

Lisätiedot

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti:

1. Tiivistelmän kohdassa B.12 (Taloudelliset tiedot) lisätään uutta tietoa seuraavasti: TÄYDENNYS 1/12.5.2016 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 3/2016, 2,00% 20.8.2021

Lisätiedot

Sijoituspalveluyritykset

Sijoituspalveluyritykset Rahoitus ja vakuutus 2015 Sijoituspalveluyritykset 2014, 3 vuosineljännes Sijoituspalveluyritysten palkkiotuotot ja liikevoitto kasvoivat edellisvuodesta heinäsyyskuussa Sijoituspalveluyritysten palkkiotuotot

Lisätiedot

Sijoituspalveluyritykset

Sijoituspalveluyritykset Rahoitus ja vakuutus 2016 Sijoituspalveluyritykset 2016, 2 vuosineljännes Sijoituspalveluyritysten liikevoitto ja palkkiotuotot pienenivät edellisvuoden huhtikesäkuusta Sijoituspalveluyritysten liikevoitto

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1). Sampo Asuntoluottopankki Oyj 7.8.2007 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2008 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2008 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto laski 4,7 miljoonaan euroon (5,1).

Lisätiedot

Sijoituspalveluyritykset

Sijoituspalveluyritykset Rahoitus ja vakuutus 2016 Sijoituspalveluyritykset 2015, 4 vuosineljännes Sijoituspalveluyritysten liikevoitto supistui 47 prosentilla edellisvuodesta lokajoulukuussa 2015 Sijoituspalveluyritysten liikevoitto

Lisätiedot

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8

Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8 Suomen Hypoteekkiyhdistyksen konsernin IFRS-siirtymätiedotteen liite, 1/8 KONSERNIN AVAAVA TASE 1.1.2006 FAS-tase IAS 39 IAS 19 IAS 16 IFRS- Korkojoh- Eläke- IAS 40 avaava tase 01.01.2006 dannaiset säätiö

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS Sampo Asuntoluottopankki Oyj 11.8.2009 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2009 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ TAMMI-KESÄKUUSSA 2009 Sampo Asuntoluottopankin katsauskauden voitto nousi 10,1 miljoonaan euroon (4,7).

Lisätiedot

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3.

Kotimaisten sijoituspalveluyritysten konsernit, konsolidointiryhmät. Frekvenssi 90 > 20 pankkipäivää; Frekvenssi 365 > 1.3. VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (vrt. Liite 6) Annettu Tunniste Systeemitunnus 19.7.2007 1.9.2007 2.1.2., 2.2.2. A_L3b_s.XLS A 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 243, 244 Kotimaisten sijoituspalveluyritysten

Lisätiedot

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1

SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ 1 TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2009 Tilikauden voitto oli 19,0 miljoonaa euroa. Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 0,5 miljardin euron antolainakannan Tilikauden aikana

Lisätiedot

Finanssivalvonnan lausuntopyyntö määräyksistä ja ohjeista 3/2015 (Dnro FIVA 1/01.00/2017)

Finanssivalvonnan lausuntopyyntö määräyksistä ja ohjeista 3/2015 (Dnro FIVA 1/01.00/2017) Lausunnon antajan ja yhteyshenkilön nimi: Finanssialan Keskusliitto, Inna Aaltonen Finanssivalvonta pyytää lausuntoa määräyksiin ja ohjeisiin 3/2015 tehtävistä muutoksista. Lausunnot pyydämme toimittamaan

Lisätiedot

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet.

Olisi tärkeää, että vanhasta määräys- ja ohjekokoelmasta poistettaisiin nyt näillä määräyksillä kumotut osuudet. 1 FINANSSIVALVONNALLE (Dnro 11/01.00/2012) Finanssivalvonnan pyydettyä yhdistyksemme lausuntoa eläkesäätiöiden ja eläkekassojen kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä

Lisätiedot

IFRS-tilinpäätösvalvonnan eräitä havaintoja vuonna 2011

IFRS-tilinpäätösvalvonnan eräitä havaintoja vuonna 2011 IFRS-tilinpäätösvalvonnan eräitä havaintoja vuonna 2011 Vuoden 2010 tilinpäätös Finanssivalvonta Finansinspektionen Financial Supervisory Authority 12/2011 Rahoitusinstrumentit (IFRS 7 ja IAS 39) Rahoitusinstrumenttien

Lisätiedot

Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet

Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet 1(6) Suurten asiakasriskien ilmoittamiseen liittyvät konekielisen tietojenvälityksen ohjeet 1 Tietojen esitystapa ja tietoväline Toimitettavat tiedostot koostuvat vaihtuvanmittaisista tietueista. Tietueiden

Lisätiedot

Luottolaitosten tilinpäätökset

Luottolaitosten tilinpäätökset Rahoitus ja vakuutus 2016 Luottolaitosten tilinpäätökset 2016, 2 vuosineljännes Kotimaisten pankkien rahoituskate supistui 5 prosenttia ja liikevoitto 37 prosenttia vuoden 2016 toisella neljänneksellä

Lisätiedot

2.3.2016 FIVA 11/01.00/2015. Julkinen

2.3.2016 FIVA 11/01.00/2015. Julkinen FINANSSIVALVONTA Muistio 1 (12) Liite 2. Lausuntoyhteenveto Finanssivalvonnan rahoitussektorin kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä ja ohjeista Kooste lausunnoissa esitetyistä

Lisätiedot

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2

Standardi RA4.4. Maariskin ilmoittaminen. Nimi ja nro 2 Standardi RA4.4 Maariskin ilmoittaminen Määräykset ja ohjeet Nimi ja nro 2 Pääjakso 2 dnro 1/120/2005 2 (10) SISÄLLYSLUETTELO 1 Soveltaminen 3 2 Tavoitteet 4 3 Normiperusta 5 4 Raportointi Rahoitustarkastukselle

Lisätiedot

B03 VIRANOMAISTASE , B12 SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA 90 B13 LEASINGKOHTEET 90 B14 JOHDANNAISSOPIMUKSET 90

B03 VIRANOMAISTASE , B12 SAAMISET LUOTTOLAITOKSILTA 90 B13 LEASINGKOHTEET 90 B14 JOHDANNAISSOPIMUKSET 90 VIRTI VIRNOMISYHTEISTYÖRYHMÄ nnettu 19.7.2007 1.9.2007 Tiedonantajatasot: (vrt. Liite 6) 201, 202, 203, 210, 211, 212 Kotimaiset luottolaitokset 221, 222 Ulkomaiset luottolaitokset Suomessa Liite 1, 2,

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 7 12/2015 7 12/2014 1 12/2015 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 10 223 9 751 27 442 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 1 266 1 959 6 471 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

Luottolaitosten tilinpäätökset

Luottolaitosten tilinpäätökset Rahoitus ja vakuutus 2016 Luottolaitosten tilinpäätökset 2016, 3. vuosineljännes Kotimaisten pankkien rahoituskate supistui 6,4 prosenttia ja liikevoitto 17,7 prosenttia vuoden 2016 kolmannella neljänneksellä

Lisätiedot

Kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva lupamenettely ja riskienhallinta sekä raportointi

Kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva lupamenettely ja riskienhallinta sekä raportointi Lausunto 1 (6) Finanssivalvonnalle Kiinnitysluottopankkitoimintaa koskeva lupamenettely ja riskienhallinta sekä raportointi Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt Finanssialan Keskusliiton (FK) lausuntoa

Lisätiedot

Sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistaminen

Sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistaminen Sijoituspalveluyritysten ja rahastoyhtiöiden taloudellisen raportoinnin uudistaminen Finanssivalvonta 27.4.2012 Ohjelma 9.30 Tilaisuuden avaus 9.35 Fivan taloudellisen raportoinnin lausuntopyyntö ja EBAn

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 07-12/2016 7-12/2015 1-12/2016 1-12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 9 743 10 223 20 113 27 442 Käyttökate, 1000 EUR 1672 1563 2750 6935 Käyttökate, % liikevaihdosta 17,2 % 15,3

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2016, 1. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka kasvoi 2,8 miljardia euroa vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen EDP-velka

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2016 1 6/2015 1 12/2015 Liikevaihto, 1000 EUR 10 370 17 218 27 442 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 647 5 205 6 471 Liikevoitto, % liikevaihdosta 6,2 % 30,2 % 23,6 %

Lisätiedot

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista

Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Muistio 1 (5) Finanssivalvonnan palaute saaduista lausunnoista Kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitosten määrittäminen FK pitää yhdenmukaisen ja läpinäkyvyyden kannalta kannatettavana,

Lisätiedot

Annettu Korvaa Voimassa. Saamistodistusten arvonmuutos; euro- ja muut kuin euromääräiset erät (valuutoittain)

Annettu Korvaa Voimassa. Saamistodistusten arvonmuutos; euro- ja muut kuin euromääräiset erät (valuutoittain) VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) Annettu Korvaa Voimassa 4.10.2004 1.1.2001 31.12.2007 alkaen KORKORISKI R Frekvenssi: Vastaustarkkuus: Palautusviive: Määrittelyistä

Lisätiedot

KONSERNIN TUNNUSLUVUT

KONSERNIN TUNNUSLUVUT KONSERNIN TUNNUSLUVUT 2011 2010 2009 Liikevaihto milj. euroa 524,8 487,9 407,3 Liikevoitto " 34,4 32,6 15,6 (% liikevaihdosta) % 6,6 6,7 3,8 Rahoitusnetto milj. euroa -4,9-3,1-6,6 (% liikevaihdosta) %

Lisätiedot

Luottolaitoksen konserni/konsolidointiryhmä. OSK -osuuskunta, yhteenliittymä. OSK -osuuskunta, keskusyhteisön konserni

Luottolaitoksen konserni/konsolidointiryhmä. OSK -osuuskunta, yhteenliittymä. OSK -osuuskunta, keskusyhteisön konserni VIRTI VIRNOMISYHTEISTYÖRYHMÄ nnettu 19.7.2007 1.9.2007 Tiedonantajatasot: (vrt. Liite 6) 204/205, 213/214 236 Luottolaitoksen konserni/konsolidointiryhmä Omistusyhteisöt Liite 3a, 3 d B_L3aL3d_s.XLS 1

Lisätiedot

19. kesäkuuta 2014 EBA/GL/2014/04. Ohjeet

19. kesäkuuta 2014 EBA/GL/2014/04. Ohjeet 19. kesäkuuta 2014 EBA/GL/2014/04 Ohjeet luottolaitosten varainhankintasuunnitelmien yhdenmukaisista määritelmistä ja raportointilomakkeista suosituksen EJRK/2012/02 suosituksen A kohdan 4 mukaisesti 1

Lisätiedot

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake " 5,81 5,29 4,77 Osinko/osake " 0,20 *) 0,20 -

Henkilöstö, keskimäärin Tulos/osake euroa 0,58 0,59 0,71 Oma pääoma/osake  5,81 5,29 4,77 Osinko/osake  0,20 *) 0,20 - 2012 2011 2010 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 483,3 519,0 480,8 Liikevoitto milj. euroa 29,4 35,0 32,6 (% liikevaihdosta) % 6,1 6,7 6,8 Rahoitusnetto milj. euroa -5,7-5,5-3,1 (% liikevaihdosta)

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet x/2013

Määräykset ja ohjeet x/2013 Määräykset ja ohjeet x/2013 Valtiovarainministeriön asetukseen (1478/2011) perustuvat rahoitussektorin taseen ja tuloslaskelman kaavat sekä liitetiedot Dnro FIVA 19/01.00/2013 Antopäivä x.x.2013 Voimaantulopäivä

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes

Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkinen talous 2009 Julkisyhteisöjen EMU-velka 2008, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen EMU-velka nousi vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä Julkisyhteisöjen nimellishintainen EMU-velka kasvoi vuoden

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Likvidit varat 1.1. Yleiset huomautukset FI LIITE XIII MAKSUVALMIUTTA KOSKEVA RAPORTOINTI (OSA 1(5): LIKVIDIT VARAT) 1. Tämä on yhteenvetotaulukko, johon kootaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 412 artiklan

Lisätiedot

Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja tammi kesäkuulta oli 121,4 miljoonaa euroa (162,0).

Jatkuvien toimintojen voitto ennen veroja tammi kesäkuulta oli 121,4 miljoonaa euroa (162,0). 1 SAMPO PANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2007 9.8.2007 SAMPO PANKKI -KONSERNI TAMMI KESÄKUUSSA 2007 Konsernirakenteen muutokset Danske Bank A/S osti 1.2.2007 Sampo Pankin koko osakekannan. Tässä

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010

TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 TILINPÄÄTÖSTIETOJA KALENTERIVUODELTA 2010 Viking Line -konserni, jonka edellinen tilikausi käsitti ajan 1. marraskuuta 2009 31. joulukuuta 2010, on siirtynyt 1. tammikuuta 2011 alkaen kalenterivuotta vastaavaan

Lisätiedot

PUOLIVUOSIKATSAUS

PUOLIVUOSIKATSAUS PUOLIVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2016 Avainluvut 4-6/2016 4-6/2015 Muutos% 1-6/2016 1-6/2015 Muutos% 1-12/2015 Liikevaihto, MEUR 192,4 182,5 5,4% 350,6 335,8 4,4% 755,3 Vertailukelpoisten myymälöiden 2,5 1,5-0,6

Lisätiedot

VIRANOMAISTULOSLASKELMA ja tuloslaskelman liitetaulukot

VIRANOMAISTULOSLASKELMA ja tuloslaskelman liitetaulukot VIRTI VIRNOMISYHTEISTYÖRYHMÄ Tiedonantajatasot: (vrt. Liite 6) Liite 3a, 3d _L3aL3d_s.XLS 1 = Suomi 2 = English 3 = Svenska 204/205, 213/214 236 260 Luottolaitoksen konserni/konsolidointiryhmä Omistusyhteisöt

Lisätiedot

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT 1 / 9 Taaleritehdas Oyj Liite tulostiedotteeseen, taloudellista kehitystä kuvaavat tunnusluvut 31.12.2013. TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT Taaleritehdas-konserni 1.7.-31.12.2013 1.7.-31.12.2012

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 2, 6.8.2014 TÄYDENNYS 2, 6.8.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 3/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1603 VM/23/00.00.00/2016 Valtiovarainministeriön määräys kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset FI LIITE IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2011 2013 1 1 Kopiointi sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida

Lisätiedot

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN

KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN 00 N:o 22 LIITE KAUPANKÄYNTIVARASTON POSITIORISKIN LASKEMINEN. Positioriskin laskemisessa käytettävät määritelmät Tässä liitteessä tarkoitetaan: arvopaperin nettopositiolla samanlajisen arvopaperin pitkien

Lisätiedot

SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN

SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN 1(9) Pörssitiedote 14.3.2006 klo 9.00 SUOMEN HELASTO OYJ:N SIIRTYMINEN IFRS-RAPORTOINTIIN Suomen Helasto -konserni julkaisee ensimmäisen EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen, kansainvälisten tilinpäätösstandardien

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006

OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2006 Tammi-maaliskuu 2006 31.3.2006 236 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 30 800 Asiakkaita 4,0 miljoonaa Jäseniä

Lisätiedot

SAMPO PANKKI OYJ PÖRSSITIEDOTE SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2006

SAMPO PANKKI OYJ PÖRSSITIEDOTE SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2006 SAMPO PANKKI OYJ PÖRSSITIEDOTE 13.2.2007 SAMPO ASUNTOLUOTTOPANKKI OYJ:N TILINPÄÄTÖSTIEDOTE VUODELTA 2006 Tilikauden voitto oli 8,8 miljoonaa euroa Tilikaudella yhtiö osti Sampo Pankilta 1,4 miljardin euron

Lisätiedot

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15

YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-30.6.2012 10.8.2012 KLO 09:15 Yleiselektroniikka Oyj - Osavuosikatsaus YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 YLEISELEKTRONIIKKA OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1.-3.6.212 1.8.212 KLO 9:15 - Liikevaihto 2,6 miljoonaa euroa (18,8

Lisätiedot

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN

FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN 11.11.2011 1 (6) Finanssivalvonnalle Lausuntopyyntö 7.10.2011, Dnro 10/2011 FINANSSIVALVONNAN MÄÄRÄYS- JA OHJEKOKOELMAN UUDISTAMINEN Finanssivalvonta (FIVA) on pyytänyt lausuntoa Finanssialan Keskusliitolta

Lisätiedot

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu

Konsernin laaja tuloslaskelma (IFRS) Oikaistu Konsernin tuloslaskelma (IFRS) milj. euroa Q1-Q4 Q1-Q3 Q1-Q2 Q1 Liikevaihto 2 321,2 1 745,6 1 161,3 546,8 Hankinnan ja valmistuksen kulut -1 949,2-1 462,6-972,9-462,8 Bruttokate 372,0 283,0 188,4 84,0

Lisätiedot

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki

Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki Tilastonlaadinta Suomen Pankissa Anna-Kaisa Riekkola Suomen Pankki 11.12.2014 Julkinen 1 Arvopapereiden tilastoraportointi Viisi tiedonkeruuta useille eri sektoreille Valtio Yritykset Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

Lisätiedot

EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3)

EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3) EBA:n vuoden 2011 EU:n laajuisen stressitestin tulokset: tiivistelmä (1-3) Toteutunut kehitys vuonna 2010 milj. euroa, % Tulos ennen arvonalentumistappioita 735 Arvonalentumiset pankkitoiminnan rahoitustaseesta

Lisätiedot

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain

Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain Julkinen talous 2016 Julkisyhteisöjen velka neljännesvuosittain 2015, 4. vuosineljännes Julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen oli 63,1 prosenttia vuoden 2015 lopussa Julkisyhteisöjen

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta

SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015. Liiketoiminta SIILINJÄRVEN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Asiakkaita: 17 904 (17 984), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: konserni 18,2 % (19,1 % ),

Lisätiedot

MBS2010-projekti. Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

MBS2010-projekti. Suomen Pankki SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND MBS2010-projekti Suomen Pankki 1 Ohjelma Salattu sähköposti Ellu Hintikka ja Ari Vikiö Päivitetyt validointisäännöt RATI-tietuemuodossa Kimmo Koskinen Sisältöasiat Kimmo Koskinen Rinnanraportointi Ellu

Lisätiedot

Lausuntoyhteenvetoluonnos: Vakuutusmarkkinoilla toimivan yhteisön konekielisten valvontatietojen toimittaminen

Lausuntoyhteenvetoluonnos: Vakuutusmarkkinoilla toimivan yhteisön konekielisten valvontatietojen toimittaminen Muistio 1 (6) Lausuntoyhteenvetoluonnos: Vakuutusmarkkinoilla toimivan yhteisön konekielisten valvontatietojen toimittaminen Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus 1 Yleisiä

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MAARISKIN ILMOITTAMISESTA 105.7

MÄÄRÄYS MAARISKIN ILMOITTAMISESTA 105.7 N01 Luottolaitos ilman ulkomaisia sivukonttoreita ja ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttori Suomessa / Ulkomaiset saamiset ja velat Tiedonantajatasot: 202, 211, 221, 222 Alue / Valtio : Valitse Nimi,

Lisätiedot

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus)

VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) VIRATI VIRANOMAISYHTEISTYÖRYHMÄ (Rahoitustarkastus/Suomen Pankki/Tilastokeskus) PANKKIJÄRJESTELMÄN TILA Annettu Korvaa Voimassa Tunniste 11.11.28 18.1.24 1.1.29 - S S_s.XLS Vastaustarkkuus: 1 euroa Määrittelyistä

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä Tammi-maaliskuu 2005 OP-ryhmä 31.3.2005 239 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 26 000 Asiakkaita 3,1

Lisätiedot

Aktia Pankki Oyj Pörssitiedote klo Aktia Pankki Oyj:n uusi liiketoiminta-alueiden segmenttijako 2008

Aktia Pankki Oyj Pörssitiedote klo Aktia Pankki Oyj:n uusi liiketoiminta-alueiden segmenttijako 2008 Aktia Pankki Oyj Pörssitiedote 8.4.2009 klo 16.00 Aktia Pankki Oyj:n uusi liiketoiminta-alueiden segmenttijako 2008 1.1.2009 alkaen liiketoiminta-alueiden segmenttijakoa on muutettu niin, että segmentit

Lisätiedot

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6

Korottomat velat (sis. lask.verovelat) milj. euroa 217,2 222,3 225,6 Sijoitettu pääoma milj. euroa 284,2 355,2 368,6 2014 2013 2012 KONSERNIN TUNNUSLUVUT Liikevaihto milj. euroa 426,3 475,8 483,3 Liikevoitto/ -tappio milj. euroa -18,6 0,7 29,3 (% liikevaihdosta) % -4,4 0,1 6,1 Liikevoitto ilman kertaluonteisia eriä milj.

Lisätiedot

Alkuvuoden aikana pankin yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöstä (Oy) julkiseksi osakeyhtiöksi (Oyj).

Alkuvuoden aikana pankin yhtiömuoto on muutettu osakeyhtiöstä (Oy) julkiseksi osakeyhtiöksi (Oyj). OMA SÄÄSTÖPANKKI OYJ OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2015 Vakavaraisuussuhde, %: 21,02 % (16,54 %) Liikevoitto (milj. eur): 10,2 (10,7) Varainhankinta (milj. eur): 1 480,7 (1 371,5) Koko luotonanto (milj.

Lisätiedot

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1

LIITE. IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 FI LIITE IFRS-standardien vuosittaiset parannukset 2010 2012 1 1 Kopiointi sallittu Euroopan talousalueella. Kaikki oikeudet pidätetään Euroopan talousalueen ulkopuolella lukuun ottamatta oikeutta kopioida

Lisätiedot

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti:

1. Tällä Täydennysasiakirjalla muutetaan Ohjelmaesitteen ja edellä mainittujen lainakohtaisten ehtojen tiivistelmiä seuraavasti: OHJELMAESITTEEN TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 TÄYDENNYS 3, 24.10.2014 HELSINGIN OP PANKKI OYJ:N JOUKKOVELKAKIRJAOHJELMAAN 2014 (200.000.000 EUROA) SEKÄ HELSINGIN OP TUOTTODEBENTUURI 5/2014 LAINAKOHTAISIIN EHTOIHIN

Lisätiedot

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus

Elite Varainhoito Oyj Liite puolivuotiskatsaus Liite puolivuotiskatsaus 1.1. 3.6.216 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1 EUR 1 6/216 1 6/215 1 12/215 Liikevaihto, tuhatta euroa Liikevoitto, tuhatta euroa 9 25 8 482 15 36 4 1 14 1 172 Liikevoitto, %

Lisätiedot

MÄÄRÄYS MARKKINARISKIN KATTAMISEKSI VAADITTAVIEN OMIEN VAROJEN JA KONSOLI- DOITUJEN OMIEN VAROJEN ILMOITTAMISESTA

MÄÄRÄYS MARKKINARISKIN KATTAMISEKSI VAADITTAVIEN OMIEN VAROJEN JA KONSOLI- DOITUJEN OMIEN VAROJEN ILMOITTAMISESTA 1 (14) MÄÄRÄYS MARKKINARISKIN KATTAMISEKSI VAADITTAVIEN OMIEN VAROJEN JA KONSOLI- DOITUJEN OMIEN VAROJEN ILMOITTAMISESTA Tietojen ilmoittamiseen liittyvät teknisluonteiset säännöt, ohjeet ja kuvaukset

Lisätiedot

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014

Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 TARJOUSESITTEEN TÄYDENNYS 1 29.8.2014 Eurajoen Säästöpankin Debentuurilaina I/2014 19.5.2014 Liikkeeseenlaskija: Eurajoen Säästöpankki Liikkeeseenlaskija: Eurajoen Säästöpankki Kirkkotie 6 27100 EURAJOKI

Lisätiedot

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen

Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPABoS14/167 FI Ohjeita omaan lisävarallisuuteen liittyen EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site:

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön määräys

Valtiovarainministeriön määräys VALTIOVARAINMINISTERIÖ Helsinki 19.1.2016 TM 1601 VM/2931/00.00.00/2015 Valtiovarainministeriön määräys valtion tilinpäätöksen kaavoista ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista Valtiovarainministeriö on

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS

OSAVUOSIKATSAUS 1 Sampo Pankki Oyj 7.8.2008 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2008 SAMPO PANKKI -KONSERNI TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Konsernirakenteen muutokset Arvo Omaisuudenhoito Oy:n vähemmistöosuus ostettiin maaliskuussa 2008

Lisätiedot

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005

OP-ryhmä. Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä Tammi-joulukuu 2005 OP-ryhmä 31.12.2005 238 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 29 700 Asiakkaita 3,9

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 26.1.2016 COM(2016) 21 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE hyväksyttävän pääoman määritelmän asianmukaisuuden tarkastelusta asetuksen (EU) N:o 575/2013

Lisätiedot

Vuoden 2017 liikevoiton arvioidaan jäävän vuoden 2016 tulosta alemmaksi, koska suuria kertaluonteisia tuottoja ei ole odotettavissa.

Vuoden 2017 liikevoiton arvioidaan jäävän vuoden 2016 tulosta alemmaksi, koska suuria kertaluonteisia tuottoja ei ole odotettavissa. TÄYDENNYS 6/16.2.2017 AKTIA PANKKI OYJ:N OHJELMAESITTEEN/LISTALLEOTTOESITTEEN 25.4.2016 JOUKKOVELKAKIRJALAINOJEN LIIKKEESEENLASKUOHJELMAAN (500.000.000 EUROA) SEKÄ AKTIA DEBENTUURILAINA 5/2016, 2,00 %

Lisätiedot

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46.

PÄÄTÖKSET. ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5 artiklan ja 46. 1.6.2016 FI L 144/99 PÄÄTÖKSET EUROOPAN KESKUSPANKIN PÄÄTÖS (EU) 2016/868, annettu 18 päivänä toukokuuta 2016, valmistelevien toimien järjestämisestä yksityiskohtaisten luottotietojen keräämiseksi Euroopan

Lisätiedot

Sijoitusrahasto/kuukausiraportti

Sijoitusrahasto/kuukausiraportti W03 Sijoituksien perustiedot Osuus Riski- Arvo rahaston luku, arvosta, % % 05 10 15 Rivino Tno 03 5 Sijoitusrahaston arvo 12 6 Osuudenomistajien lukumäärä 14 8 SRL:n 69 ja 71 :ssä tarkoitetut arvopaperit

Lisätiedot

Sijoituspalveluyritykset

Sijoituspalveluyritykset Rahoitus ja vakuutus 2012 Sijoituspalveluyritykset 2012, 1. vuosineljännes Sijoituspalveluyritysten palkkiotuotot ja liikevoitto laskivat ensimmäisellä neljänneksellä 2012 Sijoituspalveluyritysten palkkiotuotot

Lisätiedot

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit

AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ. Varallisuuskriteerit AVUSTETUN TOIMINNAN PERIAATTEITA JA KRITEEREJÄ Varallisuuskriteerit RAY:n avustustoiminnan periaatteet - RAY:n tarkennetut varallisuuskriteerit Lain Raha-automaattiavustuksista 1 luvun 4 :n mukaisesti

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 408,2 376,0 839,7 760,9 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 19,7 14,4 65,6 52,0 89,0 Liikevoittoprosentti 4,8 3,8 7,8 6,8 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa 21,4

Lisätiedot

Täyttöohje: valvontamaksutekijöitä koskevien tietojen keräämisessä käytettävät kokonaisvarojen ja kokonaisriskin raportointilomakkeet

Täyttöohje: valvontamaksutekijöitä koskevien tietojen keräämisessä käytettävät kokonaisvarojen ja kokonaisriskin raportointilomakkeet Täyttöohje: valvontamaksutekijöitä koskevien tietojen keräämisessä käytettävät kokonaisvarojen ja kokonaisriskin raportointilomakkeet Helmikuu 2015 1 Yleisohjeet Kentät Nimi, Rahalaitoskoodi ja LEI-koodi

Lisätiedot

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus

Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus Rahoitusmarkkinat tilastokatsaus 9 2012 Suomen Pankki Tilastoyksikkö 5.9.2012 Kuukausijulkaisu ISSN 1795 7583, verkkojulkaisu Sisällys 1. Korot 1.1 Eurojärjestelmän ohjauskorot 3 1.2 Euriborkorot ja Suomen

Lisätiedot

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 %

Itella Informaatio Liikevaihto 54,1 46,6 201,1 171,3 Liikevoitto/tappio 0,3-3,6 5,4-5,3 Liikevoitto-% 0,6 % -7,7 % 2,7 % -3,1 % 1/7 Liiketoimintaryhmien avainluvut 10-12 10-12 1-12 1-12 2007 2006 2007 2006 Itella Viestinvälitys Liikevaihto 248,6 243,4 893,8 869,7 Liikevoitto 21,3 28,1 88,9 73,6 Liikevoitto-% 8,6 % 11,5 % 9,9 %

Lisätiedot

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj Osavuosikatsaus tammi-kesäkuu 2009 Sampo Pankki Oyj ----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema

SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012. Liiketoiminta. Tulos ja taloudellinen asema SUUPOHJAN OSUUSPANKKI OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2012 Asiakkaita: 45 902 (46 344), asiakasmäärä sisältää pankin omia palveluja käyttävät asiakkaat Vakavaraisuussuhde, %: 16,88 % (18,04 %) Liikevoitto

Lisätiedot

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUDESTA RAPORTOINTI (OSA 5/5: PYSYVÄ VARAINHANKINTA)

FI LIITE XIII MAKSUVALMIUDESTA RAPORTOINTI (OSA 5/5: PYSYVÄ VARAINHANKINTA) LIITE XIII MAKSUVALMIUDESTA RAPORTOINTI (OSA 5/5: PYSYVÄ VARAINHANKINTA) 1. Pysyvän varainhankinnan erät 1.1. Yleiset huomautukset 1. Tämä on yhteenvetomalli, joka sisältää tietoa pysyvän varainhankinnan

Lisätiedot

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 9

VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 9 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNTA LAUSUNTO NRO 9 8.7.1996 Valtiokonttori Viite: Valtiokonttorin lausuntopyyntö 11.3.1996 VALTION KIRJANPITOLAUTAKUNNAN LAUSUNTO VALTION KIRJAN- PITO- JA TILINPÄÄTÖSMALLIN PERIAATERATKAISUISTA

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2011 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen

Luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tilinpäätöksen yhdisteleminen vakuutusyhtiön konsernitilinpäätökseen Annettu Helsingissä 31 päivänä joulukuuta 2004 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus vakuutusyrityksen tilinpäätöksestä ja konsernitilinpäätöksestä annetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen muuttamisesta

Lisätiedot

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO

1 000 euroa TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Emoyhtiön tilinpäätöksen 1 1 000 euroa 1.1. 31.12.2007 1.1. 31.12.2006 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO/-TAPPIO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 301 560

Lisätiedot

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto

Tuhatta euroa Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 - Q4. Liikevaihto 1 (6) Asiakastieto Group Oyj, pörssitiedotteen liite 5.5.2015 klo 16.00 HISTORIALLISET TALOUDELLISET TIEDOT 1.1. - 31.12.2014 Tässä liitteessä esitetyt Asiakastieto Group Oyj:n ( Yhtiö ) historialliset

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) Ulkomaan rahan määräisten erien muuntaminen Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina olevat

Lisätiedot

HE98/2015. Finanssialan Keskusliitto (FK)

HE98/2015. Finanssialan Keskusliitto (FK) HE98/2015 Finanssialan Keskusliitto (FK) 13.11.2015 1 HE98/2015 HALLITUKSEN ESITYS VAKUUTUSYHTIÖLAIN MUUTTAMISEKSI 1. FK katsoo, että STM:n olisi tullut laatia vain kirjanpitolain (KPL) muutoksista johtuvat

Lisätiedot

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti

Euroopan yhteisöjen virallinen lehti L 57/34 27.2.2002 OIKAISUJA Oikaistaan Euroopan keskuspankin asetus (EY) N:o 2423/2001, annettu 22 päivänä marraskuuta 2001, rahalaitossektorin konsolidoidusta taseesta (EKP/2001/13) ( L 333, 17. joulukuuta

Lisätiedot

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA

AHJOS & KUMPPANIT OY (6) TASEKIRJA AHJOS & KUMPPANIT OY 31.12.2010 1 (6) TASEKIRJA Sisältö: Sivu: Tuloslaskelma 2 Tase 3 Liitetiedot 4 Kirjanpitoasiakirjat 6 Voiton käyttöä koskeva esitys 6 Allekirjoitus 6 Liitteet: - Tase-erittelyt - Tilintarkastuskertomus

Lisätiedot

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015

ELITE VARAINHOITO OYJ LIITE TILINPÄÄTÖSTIEDOTTEESEEN 2015 KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT, 1000 EUR 7-12/2015 7-12/2014 1-12/2015 1-12/2014 Liikevaihto, tuhatta euroa 6 554 5 963 15 036 9 918 Liikevoitto, tuhatta euroa 69 614 1 172 485 Liikevoitto, % liikevaihdosta

Lisätiedot

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0

M 2015 % 2014 % Liikevaihto markkina-alueittain Suomi 531,0 98,5 510,1 97,6 Muut maat 8,3 1,5 12,5 2,4 Yhteensä 539,3 100,0 522,5 100,0 1. Liikevaihto M 2015 % 2014 % Liikevaihto toimialoittain Ympäristöpalvelut 226,8 42,1 220,6 42,2 Teollisuuspalvelut 73,6 13,6 72,8 13,9 Kiinteistöpalvelut 238,9 44,4 229,1 43,9 Yhteensä 539,3 100,0 522,5

Lisätiedot

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003

OP-ryhmä. OP-ryhmä. Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä Tammi-kesäkuu 2003 OP-ryhmä 30.6.2003 242 jäsenosuuspankkia Osuuspankkikeskus Osk OKO Osuuspankkien Keskuspankki Oyj Tytäryritykset Osakkeenomistajia (A-osakkeet) noin 25 000 Asiakkaita yli 3,0

Lisätiedot

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen.

Osavuosikatsaus on laadittu EU:ssa sovellettavaksi hyväksyttyjä kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja (IFRS) noudattaen. 1/8 Tunnusluvut Liikevaihto, milj. euroa 391,2 359,8 1 230,9 1 120,6 1 550,6 Liikevoitto, milj. euroa 14,1 15,5 79,7 67,6 89,0 Liikevoittoprosentti 3,6 4,3 6,5 6,0 5,7 Voitto ennen veroja, milj. euroa

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki konserni- ja osakkuusyritykset. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa

Lisätiedot

RAHOITUSTARKASTUS Annettu 18.12.2008 Korvaa - Voimassa 1.1.2009

RAHOITUSTARKASTUS Annettu 18.12.2008 Korvaa - Voimassa 1.1.2009 PP01 PP01 KOROT Luokittelutekijät Kantaerä Korko, % Rivino Tno 05 10 05 9 Luottojen keskikorko J030000, Kr 10 10 9 Talletusten keskikorko K02 15 0 Tuottavan pääoman keskikorko - 20 0 Kuluttavan pääoman

Lisätiedot

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2009

OP-Pohjola-ryhmä. Tammi-maaliskuu 2009 Tammi-maaliskuu 2009 Avainlukuja 1-3/2009 1-3/2008 Muutos * 2008 Tulos ennen veroja, milj. e 124 125 0 372 Pankki- ja sijoituspalvelutoiminta 164 160 3 532 Vahinkovakuutus -1 22-107 55 Henkivakuutus -26

Lisätiedot