FIVA 11/01.00/2015. Julkinen

Transkriptio

1 FINANSSIVALVONTA Muistio 1 (12) Liite 2. Lausuntoyhteenveto Finanssivalvonnan rahoitussektorin kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista määräyksistä ja ohjeista Kooste lausunnoissa esitetyistä kommenteista Finanssivalvonnan vastaus Rakenne Finanssialan Keskusliitto (FK) kiinnittää huomiota, että esim. määräys- ja ohjekokoelman luku 5 ei sisällä kaikkia standardin kohtia auki purettuna. Ymmärrämme kuitenkin, että linjaus helpottaa määräysten ja ohjeiden ajan tasalla pitämistä, mikä on myös valvottavan etu. OP-ryhmän mielestä huomiona tulisi kiinnittää myös samaan aikaan voimaantulevaan kirjanpitolain uudistukseen, jonka tarkoituksena on helpottaa suurempien kirjanpitovelvollisten toimintaa sallimalla EU:n hyväksymien kansainvälisten IFRS-standardien välitön soveltaminen pörssiarvopaperien ja muiden rahoitusvälineiden sekä sijoituskiinteistöjen arvostamisessa. Näin ollen kansainvälisiä rahoitussektorille tärkeitä IFRS-standardeja ja vakavaraisuusasetusta tulisi olla mahdollista soveltaa sellaisenaan. Kaikki kansalliset poikkeamat näistä tulisi olla ohjeita, ei määräyksiä. Finanssivalvonnan (Fiva) tavoitteena on soveltaa määräyksissä ja ohjeissa (MOK) suoraan kaikkia niitä kansainvälisen tilinpäätösstandardeja (IFRS), joita luottolaitoslaki (LLL) edellyttää tai sallii noudatettavan. Näihin kohtiin on määräyksissä ja ohjeissa viitattu suoraan, eikä niitä siten esitetä määräyksinä tai ohjeina. Tämä menettely on valittu selkiyttämään MOK:n soveltamista ja asiasisältöä. Fiva toteaa, että päivitetyssä luottolaitoslain 12 luvussa on pantu täytäntöön uudistetun kirjanpitolain muutokset. Poikkeus kirjanpitolakiin on, että rahoitusvälineiden osalta kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja on noudatettava. Siten LLL:iin sisällytettyjen IFRS-standardien osalta MOK ei sisällä määräyksiä vaan viittauksia kyseisiin IFRS-standardeihin. Määräyksissä ja ohjeissa voidaan viitata vain niihin IFRSstandardeihin, joita valvottavan tulee tai joita valvottava voi soveltaa (IAS 39, IFRS 13, IFRS 7, IAS 40 (käypä arvo) ja IAS 17(rahoitusleasing)) LLL:n perusteella. LLL 12 luvun 2 :n mukaan Fiva voi rajoittaa kansainvälisten tilinpäätös-standardien (IFRS 7) mukaisten liitetietojen esittämistä. Käytännössä tämä merkitsee, että kaikkia edellä mainittujen standardien arvostamis- ja kirjanpitovaatimuksia tulee noudattaa, mutta Finanssivalvonta on määräyksissään ja ohjeissaan rajoittanut liitetietovaatimuksia. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö valvottava voisi antaa IFRSstandardien vaatimat täydelliset liitetiedot.

2 FINANSSIVALVONTA Muistio 2 (12) OP-ryhmä kommentoi, että koska kaikkiin rahoitussektorilla sovellettaviin IFRS-standardikohtiin ei ole viitattu, toivoisimme epäselvyyksien välttämiseksi määräys- ja ohjekokoelmaan yhteenvetoa, jossa selostettaisiin merkittävimmät erot kansallisen kirjanpitosääntelyn ja IFRSstandardien välillä. Jos kirjanpitovelvollinen haluaa soveltaa IFRS-standardeja kokonaisuudessaan, se voi tehdä niin KPL 7a:3 perusteella. FK kiinnittää huomiota siihen, että IFRS 9 soveltamiseen valmistautuminen on toimialalla meneillään, joten FIVA:n tulisi antaa hyvissä ajoin tieto niistä IFRS 9 standardin kohdista, joita ei sovelleta. OP-Ryhmä kommentoi, että nyt luonnoksessa, aiemmin määräys- ja ohjekokoelman tapaan, oli annettu määräyksiä, jotka olisivat sitovia jo yleisen lainsäädännönkin perusteella (esim. tilinpäätössiirrot ja oman pääoman erät). Määräyksissä tulisi pitäytyä vain niihin määräyksiin, jotka ovat tarpeen toimialan erityispiirteiden johdosta. Fiva toteaa, että meneillä oleva MOK-päivitys koskee voimaan tulevia ja jo voimaan tulleita lakimuutoksia. Fiva toteaa, että luvut 11 Taseen ja tuloslaskelman kaavojen täyttäminen ja 12 Liitetiedot, perustuvat pankkien tilinpäätösdirektiivin mukaiseen kaavaan. Kun tavoitteena on yhdenmukainen ja vertailukelpoinen tilinpäätösinformaatio, on koko toimialaa koskevia sitovia määräyksiä tarpeen antaa. 1. Soveltamisala OP-ryhmä kommentoi, että kohtaan (1) tulisi lisätä valvottavaksi myös yhteenliittymän keskusyhteisö, johon määräyksiä ja ohjeita lähtökohtaisesti sovelletaan. Fiva toteaa, että yhteenliittymän keskusyhteisön osalta soveltamisalaa on selkiytetty luvussa 1.1 kohdissa (4) ja (5) Talletussuojarahasto- ja vakausmaksut FK toteaa, että kansallisesti ESMA:n ohje tulee sovellettavaksi vasta, kun kansallinen vanha talletussuojarahasto Fiva toteaa, että alaviite asiasta on lisätty. Lukuun on myös lisätty ohje vakausmaksujen kirjaamisesta.

3 FINANSSIVALVONTA Muistio 3 (12) (VTR) ei enää maksa talletussuojamaksuja pankkien puolesta. FK esittää, että asian tilaa selvennetään esim. alaviitteessä. Rahoitusleasing OP-ryhmä kommentoi, että määräys- ja ohjekokoelmassa tulisi selkeästi ottaa kantaa siihen, onko kirjanpitolain KPL 5 luku 5b sallima rahoitusleasingkäsittely IAS 17 mukaisesti sallittu vaihtoehto myös kansallisissa erillistilinpäätöksissä. Fiva toteaa, että tältä osin myös luottolaitoksiin ja sijoituspalveluyrityksiin sovelletaan suoraan kirjanpitolakia. Selkeyden vuoksi Fiva tulee kuitenkin lisäämään kohdat vuokralle antajan (luku 4) ja vuokralle ottajan (luku7) näkökulmasta. Näiden lisäksi lukuihin 11.4, Taseen kaavojen sekä 11.7 Tuloslaskelman kaavojen, sekä lukuihin , , ja Liitetietoihin on tehty tarvittavat lisäykset Valvottavan tietojärjestelmille asetettavat vaatimukset OP-ryhmä kommentoi, että ohje kohta (11) Valvottavan käyttämien kirjanpidon järjestelmien tulisi vastata valvottavien käyttämien rahoitusinstrumenttien monimuotoisuutta ja kompleksisuutta on hyvin yleinen ja mielestämme sen voisi poistaa itsestäänselvyytenä. Kirjanpitolain uusimisen yhteydessä uudistettiin Kirjanpitolain lukua 2 Liiketapahtumien kirjaamisesta ja kirjanpitoaineistosta, millä mahdollistettiin teknologisen kehityksen hyväksikäyttö, ilman viranomaisohjeita. Samassa yhteydessä tiukennettiin mm. kirjausketju(audit trail)vaatimusta KPL 2:6 :n mukaisesti. Rahoitustoiminnan luonteeseen kuuluu uusien, joskus monimutkaisten rahoitusinstrumenttien kehittäminen, käyttö ja myynti. Vaikka ohje onkin yleisellä tasolla, sillä halutaan korostaa pankkien vastuuta käytettävien järjestelmien toimivuudesta tuottaa kaikki tarvittava tieto ulkoista raportointia varten.

4 FINANSSIVALVONTA Muistio 4 (12) Siirtyminen sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostamiseen OP-ryhmä kommentoi, että kohta on määräys, joka peruuttaisi kansallisesti IAS edellyttämän sijoituskiinteistöjen käyvän arvon tulosvaikutteisen kirjaamisen. Luottolaitoslain 12 luvun muutokset jättävät mahdollisuuden kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamiseen. Tämä IFRS-standardien mukainen kirjaustapa tulisi olla mahdollista myös kansallisissa tilinpäätöksissä. Kohta tulisi muuttaa suositukseksi tai ohjeeksi tai optioksi. OP-ryhmä esittää, että valittaessa sijoituskiinteistöjen käypään arvoon arvostaminen, tulisi olla mahdollista soveltaa kansainvälisten IFRS-standardien kirjaustapaa kirjata käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti. Fivalle oli syntynyt käsitys, että kirjanpitolaki ei sallisi sijoituskiinteistön käyvän arvon muutosten merkitsemistä tuloslaskelmaan. Fivan tavoitteena on, että rahoitussektorilla olisi mahdollisimman sama tilinpäätössääntely kuin mitä yleinen kirjanpitolaki vaatii tai sallii, jollei rahoitussektorin toimialan luonteesta muuta johdu. KPL 5:2b :n tulkinnasta on keskusteltu TEM:n kanssa, minkä perusteella tulkinta on selkiintynyt, ja sijoituskiinteistön käyvän arvon muutokset merkitään tuloslaskelmaan. Tästä johtuen ko. määräyskohdat (3) ja (35) poistetaan. 4.5 Kirjanpitoaineiston säilyttäminen OP-ryhmä kommentoi kohdassa tulisi viitata myös kirjanpitolain säilyttämistä koskevaan KPL 2 luku 10 :ään ja Kirjanpitolautakunnan lausuntoon Kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 39 soveltaminen FK esittää, että luvun 5.1 kohtaa (1) selkeytettäisiin siten, että siinä todettaisiin esim. seuraavasti Rahoitusinstrumenttien arvostamisessa ja suojauslaskennassa noudatetaan IAS 39-standardia, lukuun ottamatta kappaletta 9.2 ja IAS 39.9 aa-kohtaa. Jäljempänä on aukaistu standardin KPL koskee näiltä osin sellaisenaan kirjanpitovelvollista. Määräyksiin ja ohjeisiin on pyritty lisäämään ainoastaan sektorikohtaiset eritystarpeet. Fiva toteaa, että lausetta selkiinnytetään seuraavasti: Rahoitusinstrumenttien kirjanpito- ja tilinpäätöskäsittelyssä noudatetaan IAS 39-standardia lukuun ottamatta kappaletta IAS 39.2 (b)-(j)-kohtia sekä IAS 39.9 (aa)-kohtaa.

5 FINANSSIVALVONTA Muistio 5 (12) olennaisia kohtia standardin soveltamisen helpottamiseksi. 5.2 Rahoitusinstrumenttien määritelmät FK kiinnittää huomiota, että Luvussa 5 alakohdassa 6 todettaisiin esim., että Rahoitusinstrumentti-termi on synonyymi kirjanpitolain 5 luvun 2 a :n rahoitusväline- termille ja että Rahoitusinstrumentti voi olla rahoitusvara tai velka. IFRS/IAS-standardien ja kansallisen kirjanpitolain välillä on termiero. 6. Käypään arvoon arvostaminen OP-ryhmä esittää, että johdannaisvelkojen arvostamisessa tulisi ottaa huomioon omaa luottoriskiä koskeva oikaisu (Debit valuation adjustment, DVA) IFRS 13 mukaisesti lukuun ottamatta talletuspankkien yhteenliittymästä annetun lain alaisten yhtiöiden sisäisiä johdannaisia. Termien yhtäläisyys on vakiintunut rahoitussektorilla. Fiva toteaa kuitenkin, että selvyyden vuoksi lisätään kohtaan 5.2 otsikon alaviitteeseen seuraava lause: Näissä määryksissä ja ohjeissa rahoitusinstrumentti-termi vastaa sisällöllisesti luottolaitoslain rahoitusväline-termiä. Fiva toteaa, että annettu ohje koskee myös erillistilinpäätöstä. Yhteisön tulisi arvioida oikaisun olennaisuutta laatiessaan erillistilinpäätöstä. 7.1 Aineelliset hyödykkeet FK toteaa, että otsikon otsikon tulisi olla Sijoituskiinteistöt eikä Kiinteistöt ja kiinteistöosakkeet ja osuudet, koska otsikon alla olevat määräykset koskevat sijoituskiinteistöjä. Fiva toteaa, että luvun 7.1 Aineellisten hyödykkeiden otsikkorakennetta on muutettu yleisesti vastaamaan paremmin annetun sääntelyn sisältöä.

6 FINANSSIVALVONTA Muistio 6 (12) Sijoituskiinteistöt Myöhempi arvostaminen Kohdassa 13 todetaan, että käypään arvoon arvostamisessa tulisi huomioida kansainväliset arvonmääritysstandardit (IVS), jotka on julkaissut kansainvälinen arvonmääritysstandardeja antava komitea (IVSC). FK esittää, että alakohtaan lisättäisiin linkki voimassa olevaan standardiin ja sen kohtaan sijoituskiinteistön arvonmääritys. Standardia kehitetään ja muutoksista on tulossa konsultaatio vuonna Sijoituskiinteistöt-Hankintamenoon arvostaminen FK toteaa, että kohdan 17 mukaisesti hankintamenomallia soveltavien valvottavien on ilmoitettava sijoituskiinteistöomaisuutensa käypä arvo. Tällaista kohtaa ei kuitenkaan ole liitetietoja koskevissa määräyksissä Omassa käytössä olevat kiinteistöt ja kiinteistöyhteisöjen osakkeet ja osuudet FK toteaa, että 7 luvun kohta (30) on ristiriidassa KPL:n ja EVL:n säännösten kanssa. Käyttöomaisuuden arvoa ei voi FK:n käsityksen mukaan verrata markkina-arvoon ellei ole tarkoitus, että omassa käytössä oleva kiinteistö on tarkoitus realisoida. Omassa käytössä olevan kiinteistön arvon on sidoksissa sen käyttöarvoon osana liiketoimintaa (liiketoiminnan kassavirtoja). FK toteaa, että otsikon alta puuttuu määräys omassa käytössä olevan kiinteistöomaisuuden kirjaamisesta pois taseesta. Fiva toteaa, että linkki lisätään. Fiva toteaa, että kyseinen liitetieto on nyt otettu huomioon luvussa Siinä kohta (30) koskee käypään arvoon arvostettujen sijoituskiinteistöjen liitetietoja ja kohta (31) hankintamenoon arvostettujen sijoituskiinteistöjen liitetietoja. Samalla luvun otsikko on muutettu termiksi Sijoituskiinteistöt. Fiva toteaa, että kohta (30) muutetaan seuraavasti: Hankintamenoon arvostettujen omassa käytössä olevien kiinteistöjen osalta on arvioitava jokaisen tilinpäätöksen yhteydessä, onko mitään viitteitä siitä, että jonkin kiinteistön arvo on alentunut. Viitteitä arvon alentumisesta ovat merkittävä markkina-arvon alentumien, todisteet epäkuranttiudesta tai fyysisestä vahingoittumisesta. Fiva toteaa, että a.o kohta on suoraan kirjanpitolain käytännön soveltamista. Koska kirjanpitolaissa ei ole varsinaista nimenomaista säännöstä palautetaan kohta määräyksenä.

7 FINANSSIVALVONTA Muistio 7 (12) 8.1 Toimintakertomus Lainsäädäntö FK esittää, että otsikon 8.1. kohdassa 2 tulisi sisältää täsmällisemmät viittaukset sovellettaviin OYL ja OKL säännöksiin, vastaavasti 8.8 kohdassa (76) ja 8.9 kohdassa (77). 8.7 Vakavaraisuudesta esitettävät tiedot OP kommentoi, että lisäpääomavaatimusten (kiinteä lisäpääomavaatimus suhteessa kokonaisriskin määrään, muuttuva lisäpääomavaatimus suhteessa kokonaisriskin määrään sekä rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävän luottolaitoksen pääomavaatimus suhteessa kokonaisriskin määrään) esittäminen ei ole perusteltua, sillä ne perustuvat suoraan luottolaitoslakiin. Olennainen tieto lukijalle voisi olla kokonaispääomavaatimus euroina, minimivaateet ja lisäpääomavaatimukset yhteenlaskettuna Fiva toteaa, että sen pyrkimyksenä on ollut, että lakitekstiä ei toisteta. LLL:ssä 12 luvun 1 :ssä säädetään myös miltä osin toimintakertomukseen ei sovelleta OYL:n OKL:n säännöksiä. Fiva toteaa, että ainoastaan kiinteä lisäpääomavaatimus saadaan suoraan LLL:sta. Muuttuva lisäpääomavaatimus vahvistetaan käytännössä neljännesvuosittain, tästä vaatimuksesta LLL:stä annetaan ainoastaan tieto enimmäismäärästä (2.5%). Muusta rahoitusjärjestelmän kannalta merkittävien luottolaitoksia koskevasta lisäpääomavaatimuksesta saa LLL:sta ainoastaan tiedon lisävaatimusluokista (0%- 2%). Toimintakertomuksen lukijoille näiden uusien lisäpääomavaatimusten osalta saadaan avattua tärkeä tieto siitä paljonko mainitut lisäpääomavaatimukset kokonaisuudessaan ovat kyseisellä yhtiöllä, jotta vertailtavuus sekä riskiarviointi kilpailijoiden välillä olisi mahdollista. 11. Taseen kaavan täyttäminen Konserniavustus FK toteaa, että kohdassa 66 määrätään konserniavustuksen kirjaamisesta taseeseen verotusperäiseksi varaukseksi. Konserniavustus ei kuitenkaan ole verolainsäädännön mukainen varaus. Vaikka kyseinen kohta ei koske luottolaitoksia, on mielestämme tarpeen täsmentää, miten konserniavustuksesta muodostuneet tilinpäätössiirrot on tarkoitus purkaa taseesta ja miten ko. erä esitetään konsernitilinpäätöksessä. Fiva toteaa, että kohta on korjattu.

8 FINANSSIVALVONTA Muistio 8 (12) Johdannaissopimukset OP kommentoi, että Johdannaisiin liittyvät korkosaamiset ja velat tulisi olla mahdollista esittää samalla rivillä johdannaisten käyvän arvon kanssa. Näin johdannaisten arvo kuvaisi johdannaisten todellista käypää arvoa (ns. dirty arvoa), joka vastaisi myös IFRS 13 standardin käyvän arvon määritelmää. Osakepääoma/osuuspääoma/peruspääoma, vararahasto ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto FK esittää, että kohdassa 68, 69, 71 ja 78 tulisi viitata myös vastaaviin OKL säännöksiin, koska kohdan 67 mukaan ne koskevat myös osuuspääomaa 11.7 Negatiiviset korot OP kommentoi, että normaalisti rahoitusveloista kirjataan korkokulua, Vastaava negatiivinen korko kirjattaisiin korkotuottoihin. Silloinhan mitään ei oikaista OP kommentoi, että rahoitusvaroihin liittyvät negatiiviset korkotuotot esitetään korkokuluissa. Fiva toteaa, että kirjanpitovelvollinen voi esittää korkosaamiset ja velat joko johdannaissopimusten käyvän arvon yhteydessä tai erikseen siirtosaamisina ja velkoina. Perusteluna FINREP-raportoinnin käytäntö poistetaan määräys korkojen kirjaamisesta pelkästään siirtyviin eriin. Fivan käsityksenä on, että osuuskuntamuotoisissa laitoksissa osuusmaksu on nimellisarvoinen, eikä osuuspankkien säännöksissä ole säännöksiä liittymismaksuista, joka vastaisi ylikurssirahastoa. Yleisesti osakeyhtiömuotoisille yhtiöille ei voi enää syntyä lisää uutta ylikurssia. Kohta (71) koskee vain jo olemassa olevia eriä. Muita kommentoituja kohtia on täydennetty OKL:n säännöksillä. Fiva toteaa, että lausetta on selvennetty.

9 FINANSSIVALVONTA Muistio 9 (12) 11.7 Poistot OP-ryhmä kommentoi, että määräyksessä tulisi noudattaa kirjanpitolain 5 luvun 9 1 momentin sanamuotoa Jollei kirjanpitovelvollinen voi luotettavalla tavalla arvioida vaikutusaikaa, on liikearvo poistettava enintään kymmenessä vuodessa. Kirjanpitolain vaatimuksia ei tule tiukentaa. Luottolaitoslain 10 luvun 12 :n taloudellista asemaa koskevien tietojen julkistaminen: FK esittää, että määräyksiin lisätään oma kohta ko. liitetietovelvoitteisiin ja sisällön osalta viitattaisiin esim. EBA:n Q&A-vastauksiin. Ko tieto on kuitenkin osa liitetietoja (tilinpäätöksen yhteydessä ilmoitettavia). 12 Liitetiedot FK kommentoi, että kappaleesta 12 on poistettu mm. osuuspankkien jäsenten määrän esittämistä koskeva liitetietovaatimus. Onko tämä tehty tarkoituksella? Fiva toteaa, että kohtaa on selvennetty. Fiva toteaa, että kyseinen LLL 10 luvun 12 viittaa vakavaraisuusasetuksen ja vakavaraisuusdirektiivin kautta tulevaan säännöstöön. MOK:n luku 12 keskittyy tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Lain perusteluissa tilinpäätöksen yhteydessä ilmoitettava -tieto viittaa toimintakertomukseen, liitetietoihin tai erilliseen dokumenttiin. Luvussa 8.7 Vakavaraisuudesta esitettävät tiedot on omaksi alaluvuksi eriytetty Taloudellista asemaa koskevien tietojen julkistaminen liittyen vakavaraisuuteen sekä lisätty alaluku Maakohtainen raportointi. Fiva toteaa, kuvun 12 Liitetiedot kohdassa (1) on viitattu Tilinpäätös- ja toimintakertomusa :ssä ja :ssä määriteltyihin tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen liitetietona esitettäviin tietoihin. Tämän lisäksi Fiva on kyseisessä luvussa 12 antanut lisämääräyksiä ja ohjeita. Ne tilinpäätös- ja toimintakertomusa:ssa määritellyt liitetiedot, joista ei ole annettu lisämääräystä tai ohjetta on jätetty pois toiston välttämiseksi.

10 FINANSSIVALVONTA Muistio 10 (12) , ja Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä käypään arvoon kirjatut rahoitusvarat ja -velat OP-ryhmä kommentoi, että Luvun 12.3 kohdissa (9), (18) ja (39) on toistoa ja samasta asiasta viittaukset hieman eri IFRS 7 pykäliin Järjestämätön saaminen FK esittää, että FIVA määrittää tilinpäätöksessä esitettäväksi tarkoitetun järjestämättömän saamisen. Liitetiedoissa kohdassa (15) on määrätty järjestämättömien saamisten määrän esittämisestä. Tarkoitetaanko tällä aiempaa määritelmää yli 90 pv erääntyneistä vai nykyistä raportoitavaksi määritettyä laajempaa järjestämättömien saamisten käsitettä? Tilinpäätöksessä esitettäväksi määrätty järjestämätön saaminen tulee määrittää Rahoitusvarojen ja velkojen käyvät arvot ja kirjanpitoarvot OP-ryhmä kommentoi, että IFRS 7 standardia ei lähtökohtaisesti sovelleta IAS tai IFRS 10 mukaisiin yhtiöihin (IFRS 7.3). Näin ollen näiden rahoitusvarojen ja velkojen käypiä arvoja ei tarvitse ilmoittaa (IFRS 7,25) edes liitetiedoissa. Mielestämme näille erille olisi vaikea luotettavasti määrittää käypää arvoa. Myöskin IFRS13.5 mukaan standardia sovelletaan vain silloin kun joku muu standardi vaatii käyvän arvon esittämistä. Mielestämme ko.erät tulisi poistaa yllä olevasta taulukosta. Fiva toteaa, että samat IFRS 7-kohdat sisältävät liitetietovaatimuksia niin rahoitusvarojen kuin velkojenkin osalta, minkä takia standardikohdat esitetään selkeyden ja lukijaystävällisyyden vuoksi niin rahoitusvaroja kuin velkoja koskevissa määräysten ja ohjeiden kohdissa. Fiva toteaa, että MOK:ssa viitataan Tilinpäätös- ja toimintakertomusa 17 1 momentin 16 kohtaan. Tilinpäätössääntely ei ole määritellyt varsinaista järjestämätöntä saamista. Vakavaraisuusasetuksen 575/2013 artiklassa 178 Vastapuolen maksukyvyttömyys sekä EBA ITS Forbearance and non-performing exposures on määrittely järjestämätön saaminen (non-performing exposure), josta kirjanpitovelvollinen voi hakea johtoa määritykseen. Finanssivalvonta toteaa. että esitetty taulukko (58) on rajattu koskemaan ainoastaan rahoitusinstrumentteja.

11 FINANSSIVALVONTA Muistio 11 (12) OP-ryhmä kommentoi, että Sijoituskiinteistöt määrätään kohdassa (17) arvostettavaksi IFRS 13 mukaan, jolloin ne ovat IFRS mukaisia toistuvasti käypään arvoon arvostettavia. Kuitenkaan sijoituskiinteistöjä ei ole lisätty yllä olevaan taulukkoon, joten hierarkiatietojen laajuus tulisi selvästi rajata IFRS 7:n alaisiin rahoitusinstrumentteihin tai vaihtoehtoisesti Tilinpäätös- ja toimintakertomusa 17 4)- kohtaan. FK esittää, että kappaleessa 12 esitettyjen liitetietovaatimuksten osalta toivoisimme selvyyden vuoksi Finanssivalvonnan harkitsevan myös uusien liitetietovaatimusten auki purkamista. Esimerkiksi kohdassa 55 ja 56 esitetyt vaatimukset ovat osittain päällekkäiset eikä kohdan 55 taulukko täytä kaikkia kohdassa 56 esitettäväksi määrättyjä tietoja. Finanssivalvonta toteaa, että kyseisiä liitetietojen kohtia (58) ja (59) on tältä osin selkiytetty koskemaan pelkästään rahoitusinstrumentteja. Vastaavia liitetietoja käypään arvoon arvostettavista sijoituskiinteistöistä on lisätty liitetiedon Sijoituskiinteistöt kohdan (30) yhteyteen Arvonalentumistappiot luotoista ja muista sitoumuksista sekä muista rahoitusvaroista OP-ryhmä kommentoi, että IAS 39 standardia sovelletaan pääsääntöisesti taseessa oleviin rahoitusvaroihin esim. takaussaamisiin. Sitä ei sovelleta yleensä taseen ulkopuolisiin eriin (IAS 39.2) poikkeuksena käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat luottositoumukset (IAS 39.4). Taseen ulkopuolisista eristä voidaan kirjata tappio IAS 37standardin perusteella. Yllä oleva taulukko antaa ymmärtää, että arvonalentumisia kirjattaisiin kaikista tämän ohjeen luvun kohdassa (92) määritellyistä taseen ulkopuolisista eristä (takaukset, takuusitoumukset, pantit, Fiva toteaa, että terminologia kohdassa on yhdenmukaistettu luvun 11.4 Taseen ulkopuoliset sitoumukset kanssa.

12 FINANSSIVALVONTA Muistio 12 (12) kiinnitykset, kähyttämättömät luottojärjestelyt, talletuksentekosopimukset, merkintäsitoumukset jne.) Mielestämme taulukko tulisi rajata vain taseeseen kirjattuihin rahoitusvaroihin Liiketoiminta-alueita ja maantieteellisiä markkinaalueita koskevat tiedot FK esittää, että kohdasta (84) on poistettu tietojen olennaisuutta koskeva määräys. Onko siis kaikkien esitettävä tuottojen ym. jakautuminen, jos valvottavalla on vain yksi merkittävä liiketoiminta-alue ja se toimii ainoastaan Suomessa? 13. Raportointi Finanssivalvonnalle OP-ryhmä kommentoi, että toivovat kohdan 2 soveltamisalaan täsmennystä vaihtoehtorahastojen hoitajasta, joka ei ole rahastoyhtiö. Fiva toteaa, että olennaisuus-periaate on sisällytetty KPL 3 luvun 2a :ään. Fiva toteaa, että vaihtoehtorahastojen sääntely mukaan lukien tilinpäätösasiakirjojen toimittaminen sisältyy niiden omiin määräyksiin ja ohjeisiin 4/2014 luku Liitteet Taseen ja tuloslaskelman kaavat OP-ryhmä kommentoi, että liitteissä esitetyt tuloslaskelma- ja tasekaavat poikkeavat FINREP-raportoinnissa käytetyistä kaavoista. Tilinpäätös- ja toimintakertomusa 37 :n mukaan FINREP-raportointia voitaisiin käyttää kansallisessa tilinpäätöksessä siten kuin Finanssivalvonta määrää. Määräys- ja ohjekokoelmasta tulisi käydä selkeästi ilmi miten tämä tapahtuu Finanssivalvonta toteaa, että liitteissä esitetyt luottolaitoksen ja sijoituspalveluyrityksen tuloslaskelma- ja tasekaavat perustuvat pankkidirektiivin mukaisiin kaavoihin. FINREP-kaavan soveltamisen ohjeita valmisteltiin edellisen MOK-päivityksen yhteydessä. Tällöin alalta saadun palautteen yhteydessä vain erittäin vähäinen määrä valvottavista ilmaisi kiinnostuksen FINREP-kaavan käyttämiseen. Yleisen palautteen perusteella asian valmistelu päätettiin Fivassa keskeyttää. Finanssivalvonta ei näe estettä sille, etteikö valvottava voisi soveltaa tilinpäätös- ja toimintakertomusa:n antamaa mahdollisuutta laatia ulkoinen tilinpäätös FINREP-kaavan mukaisesti.