Osallistuvan budjetoinnin ja palvelumuotoilun pilotointi Tesoman alueen kehittämisessä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osallistuvan budjetoinnin ja palvelumuotoilun pilotointi Tesoman alueen kehittämisessä"

Transkriptio

1 Osallistuvan budjetoinnin ja palvelumuotoilun pilotointi Tesoman alueen kehittämisessä Osallistuva budjetointi -pilotin loppuraportti, helmikuu 2015 Tampereen kaupunki, Oma Tesoma -hanke Tanja Koivumäki

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Asukaslähtöinen kaupunkisuunnittelu Oma Tesoma -hankkeen lähtökohtana 2 2. Tesomajärven puiston ja asukkaiden yhteisen olohuoneen kehittäminen osallistuvan budjetoinnin menetelmällä Pilotin toteutuksen suunnittelua Pilottiprojektin toteutus 8 3. Havaintoja ja arviointia 14 Liite 1. Osallistuva budjetointi -pilotin toteutukseen osallistuneet kaupungin asiantuntijat 18 1

3 1. Asukaslähtöinen kaupunkisuunnittelu Oma Tesoma -hankkeen lähtökohtana Tesoma on kerrostalovaltainen asumalähiö, joka on kärsinyt 1970-luvulla rakennetuille lähiöille tyypillisestä negatiivisesta julkisuuskuvasta. Kaupunginosaa ei ole liiemmin kehitetty viimeisten vuosikymmenien aikana, ja alueelle on muodostunut sosiaalisia haasteita. Tesoman kehityspotentiaali on kuitenkin merkittävä. Kaupunginosan vahvuuksia ovat sen luonnonläheisyys ja hyvät liikunta-, ulkoilu- ja virkistysmahdollisuudet. Tesomalla toimii myös aktiivisia yhdistyksiä ja eri toimijoiden välisiä yhteistyöverkostoja. Lisäksi Tesoman ja Tohloppiin rakentuvan kansainvälisen media-alan osaamis- ja yrityskampus Mediapoliksen fyysinen läheisyys tukee kehitystyön vaikuttavuutta. Mediapoliksen koulutus- ja yrityskeskus kokoaa alueelle jo ensimmäisessä vaiheessa yli tuhannen hengen yhteisön, josta osa voitaneen nähdä myös Tesoman alueen uusina asukkaina. Tesoman asumalähiön alueelle valmistellussa täydennysrakentamisen yleissuunnitelmassa alueelle suunnataan uutta asuinrakentamista noin km 2 eli noin neljälle tuhannelle uudelle asukkaalle. Tällä hetkellä Tesoman lähiössä asuu noin asukasta ja laajemmalla Tesoman palvelualueella asuu lähes asukasta. Tampereen kaupunki kehittää Tesoman aluekeskuksen palveluja, rakennettua ympäristöä, alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta osana poikkihallinnollista Oma Tesoma - hankekokonaisuutta. Hankkeessa kehitetään ja vahvistetaan alueen elinvoimaisuutta ja älykkyyttä niin aluerakentamisessa, hyvinvointipalveluissa kuin innovaatioympäristöjen kehittämisessä. Hankkeessa painottuvat erityisesti alueen viihtyisyys, asunto-, palvelu-, harrastus-, koulutus- ja työllistymistarjonnan monipuolisuus, asukkaiden aktiivisuus ja osallistuminen sekä alueen eri toimijoiden välinen yhteistyö ja verkostoituminen. Tavoitteena on voimistaa Tesoman kehittymistä omaleimaiseksi, elinvoimaiseksi ja kiehtovaksi kaupunginosaksi, joka houkuttelee ihmisiä asumaan ja asioimaan alueelle. Oma Tesoma -hanke on yksi kaupungin strategiaa toteuttavista kehittämishankkeista, jota tarkennetaan Rosoisesti kaunista -kaupunkirakenne- ja ympäristösuunnitelmassa, Rock, rauta ja rakkaus -elinvoimasuunnitelmassa sekä kaupungin hyvinvointisuunnitelmassa. Lisäksi Tesoman aluekeskuksen kehittäminen sisältyy kaupunkiseudun ja valtion kasvusopimukseen. Kaupungin strategiakokonaisuudessa kehittämistyön painopisteeksi on asetettu yhdessä kehittäminen. Osallistuminen ja palvelumuotoilu yhdessä käyttäjien kanssa ovat viime vuosina nousseet painotetuiksi käytännöiksi sekä valtakunnallisissa että eri kaupunkien hankkeissa. 1 Myös Oma Tesoma -hankkeessa kehittämistyö ja palvelumuotoilu tehdään kaupungin, asukkaiden ja muiden toimijoiden välisellä kumppanuudella. Hankkeessa pilotoidaan ja kehitetään eri tahojen yhteisöllisyyttä ja kumppanuutta syventäviä osallistumisratkaisuja ja uudenlaista toimintamallia kaupunginosan kehittämiseen alueellisten hyvinvointierojen vähentämiseksi. Tesoma mielletään kehitysalustana, jossa toteutetaan erilaisia alueen asukkaiden, palvelunkäyttäjien, palve- 1 Esimerkiksi valtiovarainministeriön Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia

4 luntuottajien sekä muiden toimijoiden vuoropuhelua, osallisuutta sekä yhteisöllisyyttä vahvistavia projekteja ja kokeiluja. Alueen asukkaille ja muille keskeisille toimijoille annetaan suunnittelun ja päätöksenteon osalta vahva rooli, jotta toteutus vastaa aidosti heidän tarpeitaan ja toiveitaan. Työssä noudatetaan keskustelevaa suunnittelumetodia, jossa asukkaita ja muita osallisia ja kiinnostuneita osallistetaan ja otetaan mukaan sopimaan yhdessä tavoitteista, toimenpiteistä ja vastuista. Nämä osallistamisen tavat on tarkoitus vakiinnuttaa hankkeessa normaaliksi käytännöksi ja hyödyntää pilotointien kautta saatuja oppeja ja kokemuksia kaupungin muidenkin aluekeskusten, asuinalueiden ja toimintojen suunnittelussa. Osallistamisen haasteeksi on todettu muun muassa yksinäisten ikäihmisten, syrjäytyneiden nuorien, maahanmuuttajien ja alueen pitkäaikaistyöttömien mukaan saaminen oman asuinalueen kehittämiseen. Moninaisuuden turvaamiseksi hankkeessa on päätetty käyttää erilaisia osallistamistapoja. Tampereen kaupunkistrategian ja toimintamallin mukaisesti palveluita suunniteltaessa käytetään osallistamista järjestettäessä ensisijaisesti sitä varten resursoituja alueellisia työryhmiä 2. Toisaalta hankkeessa ollaan halukkaita etsimään juuri ne oikeat menetelmät ja tavat, joiden avulla ihmiset saadaan mukaan vaikuttamaan, suunnittelemaan, valitsemaan ja sitoutumaan itseään koskeviin päätöksiin ja ratkaisuihin. Koska kaikkien yksilöiden ja tahojen mahdollisesti keskenään ristiriitaisiakin toiveita ei ole käytännössä mahdollista toteuttaa, hankkeessa halutaan edistää ja korostaa osallisten mahdollisuuksia neuvotella ja priorisoida toteutukseen menevät suunnitelmat keskuudessaan. Tampereella toteutetaan alueellisia osallistuvan budjetoinnin kokeiluja ja lisätään alueellisen vaikuttamisen kanavia. Anna-Kaisa Ikosen pormestariohjelma Vuosille vahvistetun pormestariohjelman mukaisesti Tampereen kaupunki kehittää kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia toteuttamalla alueellisia osallistuvan budjetoinnin kokeiluja ja lisäämällä alueellisen vaikuttamisen kanavia. Osallistuva budjetointi on kansalaisten toimijuutta vahvistava suoran osallistumisen innovatiivinen menetelmä. Osallistuva budjetointi tarkoittaa menetelmää, joka ottaa kansalaiset mukaan yhteisten verovarojen käyttöä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Kansainvälisesti osallistuvaa budjetointia on kehitetty erilaisiin tarpeisiin jo 1980-luvun lopulta lähtien 3, mutta Suomessa menetelmää on käytetty kuntatasolla vasta muutamissa yksittäistapauksissa. Tutkimusten ja käytännön kokemusten perusteella osallistuva budjetointi parantaa demokratian toteutumista sekä muuttaa viranomaisvalmistelua ja poliittista päätöksentekoa avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Lisäksi 2 Tesomalla Länsi-Alvari. 3 Mallin juuret ovat Brasilian Porto Alegressa (1989), jossa kehiteltyä menetelmää on sittemmin käytetty yli kaupungissa. 3

5 se edistää alueellisten toimijoiden sitoutumista alueensa ja käyttämiensä palveluiden kehittämiseen. Julkisista varoista rahoitettavien palvelujen ja investointien suunnittelussa ja päätöksenteossa voidaan hyödyntää hyvinkin erilaisia toteutustapoja ja osallistamisen menetelmiä. Osallistuva budjetointi voidaan esimerkiksi sitoa kunnan vuotuiseen talousarvioprosessiin ja määritellä kiinteänä prosenttina budjetista. Vaihtoehtoisesti se voi tarkoittaa satunnaisempaa prosessia, joka on sidottu esimerkiksi tietyn alueen tai palveluiden kehittämiseen kiinteänä avustussummana. Osallistamisen menetelminä voidaan käyttää esimerkiksi alueella järjestettäviä asukastilaisuuksia ja äänestyksiä. Yleisesti on todettu, että laajamittaisempi osallistuvan budjetoinnin käyttöönotto edellyttäisi enemmän tietoa, kokemuksia ja ohjausta menetelmän käytöstä. Tampereen kaupungin strategiset linjaukset ja pormestariohjelman asukaslähtöisen suunnittelun ja päätöksenteon linjaukset tuntien Pirkanmaan liitto ehdotti marraskuussa 2013 Tampereen poliittiselle ja virkamiesjohdolle osallistuvan budjetoinnin menetelmän kokeilua kaupungin kehittämisessä. Neuvottelujen tuloksena Tampereen kaupunki käynnisti osallistuvan budjetoinnin pilottiprojektin osana Oma Tesoma -hanketta. Projekti toteutettiin vuoden 2014 aikana, ja Pirkanmaan liitto myönsi projektin toteutukseen rahoitusta hallinnoimastaan Pirkanmaan kuntakehityshankkeesta. Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA edisti projektin toteutusta myöntämällä Tesoman alueen uudistamiseen investointi- ja kehittämisrahoitusta. Lisäksi ARA päätti rahoittaa Tampereen yliopiston Tesoman kehittämiseen kytkettyä osallistuvan budjetoinnin tutkimus- ja arviointihanketta. Tampereen yliopiston hanketta toteutetaan kevääseen 2016 saakka. Kuvio 1. Tesoman yhteiskehittämisen visualisointi. 4

6 2. Tesomajärven puiston ja asukkaiden yhteisen olohuoneen kehittäminen osallistuvan budjetoinnin menetelmällä 2.1. Pilotin toteutuksen suunnittelua Pirkanmaan liitto ja Tampereen kaupunki sopivat, että tammi joulukuun 2014 aikana toteutettavan pilotin tavoitteena on kerätä kokemuksia osallistuvan budjetoinnin menetelmästä ja sen soveltumisesta alueellisen osallistamisen ja kehittämisen menetelmäksi. Menetelmää suunniteltiin kokeiltavan Tesomalle rakennettavaan uuteen liikekeskukseen kirjastopalveluiden yhteyteen toteutettavan alueen asukkaiden yhteisen olohuoneen suunnittelussa ja toteutuksessa. Alueen asukkaille suunniteltiin tarjottavan mahdollisuutta suunnitella ja päättää yhteisen olohuoneen toiminnot sekä tilan sisustus- ja kalustusratkaisut ennalta asetetun kehittämismäärärahan puitteissa. Asukkaille oli tarkoitus järjestää erilaisia tilaisuuksia ja työpajoja. Lisäksi suunniteltiin kokeiltavan ja luotavan uusia sähköisiä työkaluja osallistuvan budjetoinnin toteuttamiseksi. Saatujen kokemusten pohjalta menetelmää suunniteltiin jalostettavan ja mahdollisesti hyödynnettävän myös muussa Tesoman alueen kehittämistyössä sekä laajemminkin Tampereella ja Pirkanmaalla. Osallistuvan budjetoinnin pilotti käynnistettiin vuoden 2014 tammikuussa kokoamalla kaupunkiorganisaatiosta suhteellisen laaja-alainen virkamiehistä koostunut työryhmä. 4 Työryhmän jäsenten tietämys osallistuvan budjetoinnin menetelmästä vaihteli melko paljon. Kenelläkään ei ollut menetelmästä omakohtaisia kokemuksia, joten aluksi ryhmä keskusteli ja tutustui menetelmään muutamien kansallisten ja kansainvälisten toteutusten pohjalta. Koska pilotin tavoitteeksi oli määritelty kokemusten kartuttaminen yhteiskehittämisen mallintamista varten, työryhmä päätti, että Tesoman pilotissa ei käytettäisi mitään tiettyä valmista osallistuvan budjetoinnin mallia. Tesomalaista mallia aiottiin lähteä rakentamaan avoimesti kehittäen. Prosessi haluttiin pitää väljänä, jotta myös asukkaiden toiveet olisi mahdollista huomioida sen toteutuksessa. Osallistuvan budjetoinnin keskeisimmäksi työvälineeksi valittiin kaikille avoin työpajatyöskentely. Työpajoihin osallistumista ei tahdottu rajoittaa eikä niihin tarvinnut sitoutua ovet haluttiin pitää käytännössä katsoen koko ajan avoinna uusille kiinnostuneille. Pajojen toteutuksessa päätettiin ainakin aluksi kokeilla ulkopuolista, keskustelua fasilitoivaa henkilöä. Tärkeänä ohjaavana periaatteena oli välttää virkamiesjohtoista, ylhäältä alas suuntautuvaa asioiden läpikäyntiä. Keskusteluiden ja kysymysten suhteen ainoaksi säännöksi päätettiin määritellä hyvä tapa. Asukkaat saivat puhua ja kysellä vapaasti. Asiantuntijoiden roolina oli vastata kysymyksiin sekä tarjota päätöksenteon ainekseksi asiantuntijatietoa (mm. säännökset, aiemmat kokemukset). 4 Ryhmän kokoonpanoa täydennettiin eri asiantuntijoilla projektin aikana ilmenneiden tarpeiden mukaisesti. Osa heistä osallistui toteutukseen kertaluonteisemmin, osa osallistui prosessiin hyvin aktiivisesti. Ryhmä todettu liitteessä 1. 5

7 Työpajoja täydentäviksi työkaluiksi suunniteltiin havainnointia alueelle jalkautuen sekä kyselyä, jolla voitaisiin tavoittaa ne asukasryhmät, joille työpajoihin osallistuminen olisi haasteellista. Myös interaktiiviset ja sähköiset työkalut nähtiin tarpeellisiksi, ja sopivia välineitä ajateltiin suunniteltavan, hankittavan ja luotavan pilotin edetessä. Ennen työpajoja suunniteltiin toteutettavaksi työryhmän valmennus uuteen menetelmään. Työryhmä pohti valmennuksen ulottamista ja tarjoamista avoimesti myös muille asiasta kiinnostuneille kaupungin viranhaltijoille, päätöksentekijöille ja asukkaille. Muun muassa suhteellisen kireän aikataulun vuoksi ajatuksesta jouduttiin kuitenkin luopumaan. Osallistuvan budjetoinnin pilotin suunnittelun alkaessa pääasialliseksi pilottikohteeksi oli valittu Tesoman uuteen liikekeskukseen toteutettavan olohuoneen suunnittelu. Liikekeskuksen rakentamisen käynnistämisen suhteen ilmeni kuitenkin haasteita eikä suunnittelutyötä tahdottu siten viedä kovin tarkalle tasolle ennen kuin ostoskeskuksen rakentaminen olisi varmistunut ja rakentamisen aikataulu olisi selvillä 5. Asukkaiden ja muiden toimijoiden suunnitteluun osallistumisen arvioitiin olevan mielekkäämpää tilanteessa, jossa kaikilla hankkeeseen osallistuvilla osapuolilla on varmuus ja tieto siitä, että osallistumisensa tulee realisoitumaan tiettynä aikana. Pilotin alkaessa saatiin tietää, että Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA oli myöntänyt Tesomajärven puistoalueen kehittämiseen Tampereen kaupungin anoman valtion investointiavustuksen. Myönteinen avustuspäätös johti siihen, että pilotti päätettiin käynnistää Tesomajärven puistoalueen suunnittelulla ja kehittämisellä. Kuvio 2. Pilotin kaksi kohdetta. Kohde 1. Tesomajärven puisto Tesomajärven ympäristön kehittäminen; mm. puisto- ja virkistysalueen käytävät ja polut, uimarantojen ja muun alueen valaistus, varusteet ja kalusteet Asukkaat osallistuvat kehittämissuunnitelman laatimiseen, päätöksentekoon ja mahdollisesti myös toteutukseen (mm. talkoot) Budjetti , josta ARA:n investointiavustus 25 % Sidoksissa alueen metsänhoitosuunnitelmaan ja luonnonsuojeluarvoihin Suunnittelu kevät-syksy 2014, toteutus kevät-kesä 2015 Kohde 2. Tesomantorin olohuone Tesomantorin uuden liikekeskuksen matalan kynnyksen neuvonta- ja palvelupisteen, yhteisötilan ja kirjastopalvelujen suunnitteleminen Asukkaat ovat suunnittelemassa ja päättämässä tilassa tuotettavista palveluista, toiminnoista ja tilan sisustuksesta sekä mahdollisesti osallistuvat osittain myös toteutukseen Osallistuvan budjetoinnin menetelmien soveltaminen toissijainen, enemmänkin kyse yhteiskehittämisestä ja palvelumuotoilusta Sidoksissa yksityisen rakennuttajan ostoskeskuksen toteutukselle määrittelemiin aikatauluihin ja tilojen valmistumiseen Suunnittelu vuosi , toteutus Tesomantorin liikekeskus on yksityisen rakennuttajan hanke ja Tampereen kaupunki tulee sijoittamaan palveluitaan ostoskeskuksesta vuokrattaviin tiloihin. Alkuperäisen suunnitelman mukaan ostoskeskuksen oli tarkoitus valmistua v. 2014, mutta mm. kaavaan liittyneen valitusprosessin ja yleisessä taloustilanteessa tapahtuneiden muutosten vuoksi rakentamisen aikataulua on jouduttu myöhentämään. Kaupungilla ei ole ollut tosiasiallisia mahdollisuuksia päättää yksityisen rakennuttajan hankkeen toteutusaikatauluista. Syksyn 2014 tiedon mukaan rakentaminen käynnistyisi v aikana ja kiinteistö valmistuisi v aikana. 6

8 ARA:n avustushakemukseen Tesomajärven puiston kehittämissuunnitelman sisältö oli laadittu kaupungin asiantuntijoiden toimesta melko tarkkatasoisesti ja huomioiden kaupungin määrittelemät puistoalueiden kehittämislinjaukset. Suunnittelua ei ollut valmisteltu avointa yhteiskehittämistä ja osallistuvan budjetoinnin menetelmän soveltamista huomioiden. Suunnitelmasta poikkeava määrärahan käyttö mietitytti suunnitelman valmistelleita virkamiehiä. Näin myös siksi, että määräraha oli tarkoitus koota kaupungin eri yksiköiden budjeteista kunkin yksikön vastuualueiden mukaisen toiminnon toteuttamiseen. Rahat oli siis omalla tavallaan sidottu eikä niiden käyttö ollut lähtökohtaisesti täysin vapaata. Virkamiehet kannattivat kuitenkin uudenlaisen asukaslähtöisen kokeilun edistämistä ja päättivät ratkoa mahdolliset rahoitukseen liittyvät haasteet vasta niiden ilmetessä. Myös ARA suhtautui omalta osaltaan myönteisesti avustussuunnitelman uudelleen avaamiseen ja tarkentamiseen asukkaiden toiveiden mukaisesti. Ehdoksi asetettiin kuitenkin avustuksen käyttö asianomaisen virkistysalueen kehittämiseen ja avustussuunnitelmaan määritellyn aikataulun mukainen toteutus 6. Pilottikohteen vaihtaminen sopi myös Pirkanmaan liitolle. Olohuoneen suunnittelua ei sivuutettu kokonaan, vaikkakin siihen liittyvä kehittäminen oli huomattavasti vähäisempää. Prosessin suunnitteluvaiheessa määriteltiin tavoitteen ja kohteiden lisäksi myös prosessin onnistumiseen liittyvät edellytykset ja haasteet: Prosessin edellytykset Asiantuntemus. Koska kyseessä on Tampereen kaupungilla ennen testaamaton menetelmä, pilottiin osallistuneiden kaupungin edustajien ja asukkaiden arvioitiin tarvitsevan perehdytystä uudenlaiseen yhteiskehittämiseen ml. osallistuva budjetointi ja palvelumuotoilu. Tähän tarpeeseen päätettiin hankkia osaamista palvelumuotoilun asiantuntijoilta, joiden toimeksiantona oli sparrata työryhmää, auttaa toteutuksen suunnittelussa ja toimia työpajatilaisuuksien fasilitaattorina. Tiedottaminen. Hyvä viestintä nähtiin ratkaisevana tekijänä onnistumisen mahdollistajana ja etenkin osallistumiseen aktivoimisessa. Jalkautuminen Tesomalle tulisi olemaan yksi olennainen tiedottamisen keino. Uudet sähköiset työkalut. Uusi menetelmä tarvitsee uudet työkalut: tarkoituksena on aktivoida mukaan mahdollisimman laaja asukasjoukko ja tämä vaatii helppokäyttöisiä ja vaivattomia sähköisiä osallistumiskeinoja. Prosessin suunnitelmallinen arviointi. Arvioinnin tarvetta korostaa suunniteltu toiminnan mallintaminen jatkokäyttöön. Tampereen yliopistolla oli pilotin alkaessa käynnissä kaksi Tesoman kehittämiseen kytkeytyvää tutkimushanketta, ja yliopiston mukaan kytkeminen oli luontevaa. ARA:n myöntämän rahoituksen varmistuttua yliopiston OmaBudjetti-tutkimushankkeesta saatiin tukea prosessin toteutukseen ja arvioimiseen. Lisäksi kaupungin työryhmään osallistuvia asiantuntijoita pyydettiin tekemään itsearviointia prosessin aikana. 6 Investointiavustuksen ehtona maksatus syyskuussa 2015 eli käytännössä töiden valmistuttava kesän 2015 aikana. 7

9 Prosessin haasteet Osallistumaan aktivointi. Suurena haasteena pidettiin asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivoimista mukaan osallistumaan. Aktivoimisen katsotaan vaativan useampia osallistumisen välineitä. Kaupungin edustajien kyky ja halu hyväksyä uusi toimintatapa. Toiseksi merkittäväksi haasteeksi ennakoitiin kaupungin asiantuntijoiden kyky mahdollistaa ja hyväksyä uudella menettelytavalla tehtyjä esityksiä ja päätöksiä. Aikataulu. Jo suunnitteluvaiheessa aikataulut nähtiin haasteena. Ulkopuoliset toimijat asettivat aikataulutukselle tietyt raamit, joihin ei voitu vaikuttaa 7. Pilotin aikataulun arvioitiin aiheuttavan haasteita myös henkilöstöresurssien suhteen. Pilotin toteutusta ei ennätetty suunnitella ennakkoon kovin perusteellisesti. Uudenlaisen menetelmän sisäistämiselle ja siihen sitoutumiselle ei siten ennätetty varata aikaa vaan asianosaisten tuli ryhtyä pilotin toteutukseen lennosta. Toteutus hoidettiin ns. oman työn ohessa, irrottamalla omasta työajasta pilotin vaatima aika Pilottiprojektin toteutus Pilotin tavoitteiden ja toteutustapojen konkretisoiduttua pilotin toteutusta jatkettiin työryhmän sparrauksella palvelumuotoilun ja osallistuvan budjetoinnin menetelmiin. Maaliskuussa 2014 Kolmas Persoona Oy piti työryhmälle sparraustilaisuuden, jossa tutustuttiin uusiin asukaslähtöisiin kehittämismenetelmiin keskustelemalla osallistuneiden odotuksista ja ennakkoluuloista niitä kohtaan. Tavoitteena oli edelleen yhteisen näkemyksen rakentaminen ja pilottiin sitouttaminen. Tilaisuudessa tutustuttiin muutamiin palvelumuotoilun ja osallistuvan budjetoinnin esimerkkeihin Suomesta (esim. Helsingin keskustakirjasto) ja maailmalta. Lisäksi Vantaan Hakunilan kirjastonjohtaja Katariina Ervasti jakoi ryhmälle omakohtaisia kokemuksiaan Hakunilan kirjaston palveluiden asukaslähtöisestä uudistamisesta. Samalla luotiin katsaus Tampereen pääkirjasto Metson nuortentilan kehittämisprosessiin ja Oulun kaupungin kokemuksiin mm. tilojen yhteiskäytöstä. Näistä ryhmää alustivat Tampereen kaupungin kirjaston edustajat. Maaliskuun lopussa käynnistettiin Tesoman kehittämistä koskenut avoin nettikysely. Kyselyllä selvitettiin Tesoman alueen asukkaiden ja palvelunkäyttäjien palvelutarpeita ja näkemyksiä kehittämisen kohteeksi suunnitelluista asioista ja Tesomasta asuinalueena. Kyselyssä oli myös tarkentavia kysymyksiä liittyen Tesomajärven ympäristön kehittämiseen ja olohuonetilaan. Kyselyyn saattoi vastata nettilomakkeen lisäksi myös paperilomakkeella, joita oli jaossa Tesoman kirjastossa, ikäihmisten palveluita tuottavan Kotipirtti ry:n Käräjätörmän palvelutalossa ja Ristimäen Olkkari-kohtaamispaikassa sekä erityisesti alueen lapsiperheille toimintaa järjestävän Setlementti Naapurin Ristimäen Wihreän Puun toimitiloissa. Kyselyn keinoin pyrittiin osallistamaan alueen aktiivisimpia vaikuttajia laajempaa asukas- ja toimijajoukkoa sekä viestimään samalla hiljattain käynnistetystä Oma Tesoma -hankkeesta ja osallistuvan budjetoinnin pilottipro- 7 Näitä olivat Pirkanmaan liiton hankerahoitus pilotin toteutukseen v aikana, ARA:n investointiavustuksen maksatukseen liittynyt rajoite töiden valmistumiselle (kesä 2015) ja Tesomantorin liikekeskukseen suunnitellun olohuoneen rakentamiseen liittynyt aikataulullinen epävarmuus. 8

10 jektista. Kyselylomakkeen yhteydessä vastaajille jaettiin tietoa huhtikuun alkuun ajoitetusta osallistuvan budjetoinnin ensimmäisestä asukastyöpajasta. Suunnitellun mukaisesti muutamat kaupungin asiantuntijat jalkautuivat asukkaiden keskuuteen markkinoimaan kyselyä ja työpajoja sekä havainnoimaan ihmisten mietteitä. Kyselystä tiedotettiin julkaisemalla tietoa hankkeen ja kaupungin verkkosivuilla sekä laatimalla muutamia lehdistötiedotteita, joita julkaistiin paikallisissa lehdissä. Maalis huhtikuussa toteutettuun kyselyyn saatiin yhteensä 291 vastausta. Vastaajista 77 % oli naisia. Lapsia ja nuoria lukuun ottamatta vastaajat edustivat jokseenkin tasaisesti eri ikäryhmiä. Vain noin 5 % vastauksista tuli alle 20-vuotiailta. Toisaalta lähes 60 % vastaajista oli iältään vuotiaita. Lukemaa pidettiin hyvänä, koska heistä vain harvojen oletettiin osallistuvan arkiilloiksi suunniteltuihin työpajoihin. Kyselyssä esiin tulleita kehitysehdotuksia hyödynnettiin työpajatyöskentelyssä. Esimerkiksi kyselyyn sisältyneet karttakysymykset 8 toimivat hyvin apuna Tesomajärven puiston kehittämisessä. Ensimmäinen osallistuvan budjetoinnin asukastyöpaja järjestettiin huhtikuun alussa 2014 Tesoman koululla. Työpajan aiheena oli Tesomajärven alueen kehittäminen. Pilotin toteutusta suunnitelleen työryhmän ajatusten mukaisesti tilaisuus toteutettiin asukkaiden ehdoilla, ilman sääntöjä ja raameja. Asukkaille kerrottiin lyhyesti Tampereen kaupungin ajatuksista Tesoman kehittämiseen ja osallistuvan budjetoinnin menetelmän käyttöön liittyen. Tesomajärven alueen kehittämiseen liittyen käytiin läpi alueen kehittämiseen käytettävissä oleva noin euron budjetti ja aikataulutavoitteet. Lisäksi asukaspajaan osallistuneille kerrottiin kuntalaisilta aiempina vuosina saadusta palautteesta, joissa kaivattiin alueen valaistuksen uusimista. Asukkaiden toivottiin huomioivan valaistustoive myöhemmin päätöksiä tehdessään, vaikka sen tiedettiinkin haukkaavan Tesomajärven ympäristön kehittämiseen varatusta summasta noin puolet. Asukkaat suhtautuivat raameihin ymmärtäväisesti ja ideoivat tämän jälkeen itsenäisesti sekä pienryhmissä Unelmiensa Tesomajärven aluetta. Kommentit koostettiin yhteen ja sovittiin, että kaikki työpajassa ja käynnissä olleen kyselyn kautta saatavat toiveet käsitellään yksityiskohtaisesti Tesomajärven alueella toukokuussa järjestettävän maastotyöpajan yhteydessä. Pajan lopuksi kartoitettiin asukkaiden mielipiteet prosessin toteutukseen, tiedotukseen ja tilaisuuden onnistumiseen liittyen. Työpajaa pidettiin yleisesti onnistuneena. Erityisesti pajan positiivinen ja innostava ilmapiiri sekä osallistumisen ja kuulemisen toteutuminen saivat kiitosta. Toisaalta osallistujat jäivät vielä odottamaan konkreettisia tuloksia. Työpajaan osallistui noin asukasta. Toinen toukokuun alussa Wihreässä Puussa järjestetty asukastyöpaja liittyi asukkaiden yhteisen olohuoneen toimintojen ja palveluiden suunnitteluun. Työpajassa ideoitiin mm. Tesomaa koskeneeseen kyselyyn saatujen vastausten pohjalta Unelmien yhteisöllistä olohuonetta, tilan viikko-ohjelmaa ja sitä käyttävien asukkaiden profiileja. Pajan päätteeksi todettiin olohuoneen 8 Karttakysymyksissä vastaajaa pyydettiin merkitsemään tärkeiksi, epäviihtyisiksi ja turvattomiksi kokemansa paikat sekä kehittämistä edellyttävät Tesomajärven ympäristön reitit. 9

11 suunnittelun jatkuvan uudelleen, kun liikekeskuksen rakentaminen on varmistunut. Työpajaan osallistui 14 alueen asukasta. Kuva 1. Yhteiskehittämistä toukokuun asukaspajassa. Kolmannen asukastyöpajan alla muutamat pilotin suunnittelutyöryhmän jäsenet jalkautuivat Tesoman nuorisokeskukseen kertomaan Tesoman kehittämishankkeesta ja osallistuvan budjetoinnin pilottiprojektista tesomalaisille nuorille. Samalla kuulosteltiin heidän toiveitaan ja ajatuksiaan Tesoman ja Tesomajärven puistoalueen kehittämiseen liittyen. Kustakin työpajasta laadittiin muistiot ja ne toimitettiin muine aineistoineen hankkeen verkkosivuille (www.tampere.fi/omatesoma). Internetsivun kävijämäärissä olikin havaittavissa kävijäpiikki jokaisen työpajan jälkeen. Lisäksi projektista tiedotettiin mm. kaupungin Tamperetiedotuslehdessä, kaupungin Vilkku-henkilöstölehdessä, Tesoman alueella kahdesti vuodessa joka kotiin jaettavassa Länsikontu-asukaslehdessä ja parin mainoksen verran Tamperelainenilmaisjakelulehdessä. Myös muutamat alueelliset lehdet ja radioasemat osoittivat prosessin kuluessa kiinnostusta Tesoman osallistuvan budjetoinnin pilottia kohtaan. Kolmas Tesomajärven alueen kehittämiseen liittyvä asukastyöpaja järjestettiin toukokuun lopussa. Työpaja toteutettiin ohjattuna kävelykierroksena Tesomajärven maastoon ennakkoon merkityn reitin mukaisesti. Työpajaa varten oli tuotettu aineisto, johon oli koottu kaikki asukkailta huhtikuun ensimmäisessä asukastyöpajassa ja Tesoma-kyselyssä saadut Tesomajärven alueen kehittämiseen liittyneet toiveet ja ideat. Asukkaiden kommentit oli jaettu kuuteen tee- 10

12 marastiin. Teemarastien sisällöt purettiin kävelykierroksella yhteisesti, jonka jälkeen työpajaan osallistuneet asukkaat kirjasivat itsenäisesti omat mielipiteensä teemarasteihin liittyneisiin kysymyksiin, jotka löytyivät kullekin jaetusta aineistokansioista. Kierroksen jälkeen kokoonnuttiin Tesoman uimahallille, missä virkamiehet purkivat osallistuneiden kommentit rasteittain fläppitauluille. Tavoitteena oli tiivistää ja priorisoida asukkaiden ideoita kesäkuussa järjestettävää osallistuvan budjetoinnin päätöspajaa varten. Virkamiesten oli mahdollista selventää asukkaiden ehdotusten toteutuskelpoisuuteen ja hintoihin liittyviä yksityiskohtia. Työpajaan osallistui alueen asukasta. Työpajan aineisto oli muutaman päivän ajan ennen ohjattua kävelykierrosta jaossa hankkeen verkkosivuilla sekä Tesoman uimahallilla ja kirjastolla omatoimista toteutusta varten. Vain muutama käytti mahdollisuutta hyväkseen. Kuva 2. Kävelytyöpajan ensimmäisellä teemarastilla. Neljäs asukastyöpaja järjestettiin Tesoman koululla kesäkuun alkupuolella. Pajassa asukkaat päättivät, miten he haluavat käyttää Tesomajärven alueen uudistamiseen varatun määrärahan. Pajan aluksi todettiin, että suurin osa määrärahasta käytettäisiin Tesomajärven alueen valaistuksen uusimiseen, ulkoreittien ja käytävien pohjien parantamiseen sekä järven toiselle rannalle toteutettavan pukusuojarakennuksen ja toisen rannan kevyempirakenteisten pukusuojien toteutukseen. Jäljelle jäävä euron summa päätettiin käyttää alueen viihtyisyyden kehittämiseen. Osallistujat priorisoivat työpajaan valmistellun hinnaston pohjalta omasta mieles11

13 tään tärkeimmät esitykset. Tämän jälkeen he sovittivat mielipiteensä ja toiveensa yhteen pienryhmissä. Pajan lopuksi kaikkien työryhmien esitykset koottiin yhteen. Tämä yhteenveto toimitettiin sittemmin Tesomajärven uudistamisen yleissuunnitelman valmistelusta vastanneelle suunnittelutoimistolle. Pajaan osallistui 15 asukasta. Kuva 3. Asukkaat ostoksilla. Yleissuunnitelman luonnos esiteltiin asukkaille syyskuun alussa järjestetyssä vuotuisessa Tesomapäivä -tapahtumassa. Lisäksi luonnos oli kommentoitavissa hankkeen verkkosivuilla. Asukkailta saatujen kommenttien jälkeen yleissuunnitelmasta valmisteltiin toteutussuunnitelma, joka on ollut nähtävillä lokakuusta 2014 lähtien. Prosessin päätteeksi projektia ohjannut työryhmä järjesti yhteistyössä Tampereen yliopiston OmaBudjetti-hankkeen edustajien kanssa arviointipajan, jossa käytiin läpi osallistuvan budjetoinnin kokeilun onnistumisia ja heikkouksia. Pilottia arvioitiin keskustelemalla kokeilussa käytetyistä menetelmistä sekä arvioimalla yleisesti toteutettua pilottia ja osallistuvan budjetoinnin menetelmän käyttöä jatkossa. Osallistuvan budjetoinnin kokeilun arvioinnissa nousi esiin erityisesti rahasumman jakamiseen käytetyt päätöksenteon tavat, prosessia ja valintojen tekemistä ohjaavat arvot ja kriteerit, kokeilussa käytetyt toimintatavat, paikallisten toimijoiden tavoitettavuus ja prosessin edustuksellisuus. Arviointipajaan otti osaa viisi asukasta. 12

14 Kuvio 3. Prosessin vaiheet Työryhmän sparraustilaisuus, Työpaja I, Tesomajärven pilotin aloituspaja - Teema: Osallistuvan budjetoinnin pilottiprojektin info ja Unelmien Tesomajärven alueen ideointi - Paikalla: asukasta, 8 kaupungin asiantuntijaa - Fasilitointi: Kolmas Persoona Oy - Paikka: Tesoman koulun ruokala Tesomaa koskeva kysely, Jalkautumisia Tesomalle; kauppakeskus ja asukasyhdistyksen talvitapahtuma Tiedotteet ja lehtijutut Työpaja II, Työpaja III, Tesomajärven pilotin jatkotyöpaja - Teema: Tesomajärven ympäristön kehittäminen ja asukkaiden tekemien esitysten läpikäynti asiantuntijakommenttien kera; toteutus kävelytyöpajana, jonka lopuksi yhteenvetokeskustelu - Paikalla: asukasta, 7 kaupungin asiantuntijaa - Fasilitointi: Tutkimusosuuskunta Tapaus - Paikka: Tesoman uimahalli ja Tesomajärven ympäristö Jalkautuminen Nuorisokeskukseen Kävelypajan omatoiminen toteutusmahdollisuus, Asukkaiden yhteisen olohuoneen pilotin aloituspaja - Teema: Olohuoneen toimintojen ja palveluiden suunnittelu ja visiointi; työtapoina mm. tesomalaisprofiilien luominen ja esimerkkiviikko-ohjelman teko - Paikalla: 14 asukasta, 9 kaupungin asiantuntijaa - Fasilitointi: Kolmas Persoona Oy - Paikka: Wihreä Puu Tiedotteet ja lehtijutut Työpaja IV, Tesomajärven yleissuunnitelma kommentoitavana Tesomapäivässä ja hankkeen nettisivuilla Tesomajärven pilotin päätöstyöpaja - Teema: priorisointi ja päätöksenteko toteutettavista esityksistä; työvälineenä asiantuntijoiden avulla toteutettu hinnasto ideoiduista esityksistä - Paikalla: 15 asukasta, 3 kaupungin asiantuntijaa - Fasilitointi: Kolmas Persoona Oy - Paikka: Tesoman koulu Tesomajärven toteutussuunnitelma nähtävillä Tuunaa Tesoma -viikolla , Tesoman kirjastossa ja hankkeen nettisivuilla Työpaja V, Osallistuvan budjetoinnin -pilottiprojektin arviointityöpaja - Teema: toteutetun osallistuvan budjetoinnin pilotin arviointi pienryhmäkeskusteluina - Paikalla: 5 asukasta, 4 kaupungin asiantuntijaa - Fasilitointi: Tampereen yliopisto, OmaBudjettiprojekti - Paikka: Wihreä Puu 13

15 3. Havaintoja ja arviointia Pilotin toteutuksen suunnittelusta vastannut työryhmä arvioi Tesoman osallistuvan budjetoinnin kokeilua säännöllisesti koko prosessin ajan. Lisäksi kaupunki keräsi osallistuneilta asukkailta palautetta ensimmäisen ja neljännen pajan lopuksi. Arviot ja palautteet huomioitiin soveltuvilta osin jo projektin toteutuksen aikana. Työryhmä teki aktiivista yhteistyötä Tampereen yliopiston OmaBudjetti -tutkimushankkeen kanssa. Sen katsottiin tukevan erinomaisella tavalla pilotin laajempaa ja syvällisempää arviointia. Yliopiston hankkeen edustajat osallistuivat kaikkiin toteutettuihin asukaspajoihin ja osittain myös työryhmän kokoontumisiin. Havainnoinnin lisäksi he haastattelivat pajoihin osallistuneita virkamiesasiantuntijoita ja asukkaita prosessiin liittyneen työpajarupeaman jälkeen. Prosessin päätteeksi marraskuussa 2014 OmaBudjetti -hanke järjesti kaupungin edustajien kanssa yhteisen erityisesti asukkaille suunnatun arviointipajan. Työpajoissa kerätyn palautteen ja keskusteluiden pohjalta tilaisuuksien arvioitiin onnistuneen sekä osallistujien että kaupungin edustajien osalta. Tilaisuuksien tunnelmaa luonnehdittiin innostavaksi, rennoksi ja avoimeksi, vaikka mielipiteet olivat vahvojakin. Myös virkamiesten rooli kyettiin pitämään suunnitelmien mukaisesti matalana. Virkamiehet antoivat asukkaille suunnittelussa tarvittuja lisätietoja ja auttoivat asukkaita sovittamaan näkemyksiään yhteen. Virkamiehet totesivat, että heidän oli kenties helpompi ymmärtää asukkaiden näkemyksiä ja asukkaiden puolestaan virkamiesten näkemyksiä, kun asioista keskusteltiin kasvokkain. Prosessin aikana hiljaisen tiedon jakaminen oli molemmille osapuolille helppoa. Toisaalta myös kaupungin eri toimialojen ja yksiköiden välinen kasvanut yhteistyö ja ymmärryksen lisääntyminen koettiin kokeilun onnistumisena. Prosessin myötä kaupungin sisällä heräsi myös selkeä halu ja kiinnostus palvelumuotoilua ja siihen liittyvää asiantuntijuutta kohtaan. Pilotin keskeisenä epäonnistumisena tai heikkoutena nähtiin työpajojen pieneksi jääneet osallistujamäärät. Työpajoihin ei onnistuttu aktivoimaan nuoria ja nuoria perheitä, joita kuitenkin asuu paljon Tesoman alueella. Kyselyllä tavoitettiin nuoria aikuisia työpajoja paremmin ja kyselyn vastauksista nousseet ehdotukset miellettiin tasavertaisina työpajoissa esitettyihin ehdotuksiin nähden. Päätöstilanteessa kukaan ei kuitenkaan varsinaisesti pitänyt niiden puolta. Suuren rahamäärän käytöstä päättikin lopulta melko pieni ja pääosin varttuneemmista asukkaista koostunut asukasjoukko. Tämä herättikin pohdintaa siitä pitäisikö osallistuvan budjetoinnin - menetelmää hyödyntäessä päätöksiä tekevään asukasjoukkoon liittää jonkinlaisia edustavuuteen liittyviä vaatimuksia. Suuremman osallistujamäärän tavoittamiseksi työpajat järjestettiin tarkoituksellisesti eri puolilla Tesomaa ja erilaisia työtapoja käyttäen sekä alueelle jalkautuen. Osallistujat toivat itsekin esiin huolen muiden asukkaiden aktivoinnista suunnittelutyöhön ja tekivät ehdotuksia tiedotuskanavista ja -tavoista. Siihen saatettiin olla tyytyväisiä, että jokaiseen työpajaan tuli mukaan uusia osallistujia. Perheellisten osallistumiseen ratkaisuksi saattaisi riittää ilmaisen lastenhoidon järjestäminen työpajojen yhteydessä. 14

16 Tiedotuksen rooli todettiin kriittiseksi tekijäksi osallistujien aktivoimisessa. Asukasosallisuuden kehittämisessä tuleekin panostaa erilaisiin viestintäkanaviin kutakin tavoiteltavaa kohderyhmää erikseen ajatellen. Lisäksi tiedotus on syytä ajoittaa oikein. Myös osallistumisen uudet työvälineet voisivat lisätä osallistumista ja kiinnostavuutta. Pilotin aikana oli tarkoitus kokeilla ja kehittää uusia sähköisiä työvälineitä ja tiedotuskanavia sekä erilaisia verkko-osallistumisen keinoja ja mobiilisovelluksia. Suunnitelmia ei kuitenkaan kyetty toteuttamaan kireän aikataulun ja niukkojen henkilöstöresurssien vuoksi siitä huolimatta, että niiden oletettiin auttavan tavoittamaan erityisesti Tesoman nuorempaa asukaskuntaa. Kevään aikana Oma Tesoma -hanke selvitti Demola-opiskelijoiden kanssa yhteisö-tv:n toteuttamisen mahdollisuuksia. Tämä sähköinen kanava oli toimeksiannon mukaisesti pohdittavana yhtenä päätöksenteon avustavana välineenä sekä työpajojen viestimenä. Yhteisö-TV ei kuitenkaan edennyt toteutukseen saakka vuoden 2014 aikana. Selvää on, että uusien työvälineiden toteuttaminen ja käyttö vaatisi enemmän aikaa ja resursseja kuin mitä nyt oli käytettävissä. Jatkoa ajatellen olisi kuitenkin hyvä luoda välineitä ja keinoja helpolle ja nopealle osallistumiselle. Aikataulut osoittautuivat ennakoidun kaltaiseksi haasteeksi. Pilottiprojektin valmisteluun osallistuneet virkamiehet totesivat, että pilotin toteutukselle olisi ollut hyvä varata enemmän aikaa, jotta valmistelu voidaan tehdä huolella. Työpajapäivien aikatauluttamista hankaloittivat myös ajankohtaan osuneet useat arkipyhät. Lisäksi pilottiin kohdistuneet muiden tahojen asettamat aikarajat pakottivat aloittamaan osallistamisen mahdollisimman pikaisesti. Siten suunnittelutyö ja työryhmän kouluttaminen oli toteutettava suunniteltua kevyemmin. Toisaalta kuitenkin sekä virkamiehet että asukkaat olivat sitä mieltä, että prosessi on syytä pitää napakkana eikä sitä tule venyttää turhaan. Etenkin asukasosallistamisen näkökulmasta toteutettua pilottia pidettiin sopivan mittaisena, riittävän reipastahtisena ja muutenkin selkeänä toteutuksena. Tesomajärven alueen uudistamista koskeneisiin pajoihin osallistuneet virkamiehet totesivat, että alueen kehittämiseksi asukkaiden toiveiden pohjalta laadittu toteutussuunnitelma ei lopulta poikkea suuremmin suunnitelmasta, jonka virkamiesasiantuntijatkin olisivat laatineet. Toisaalta virkamiehet näkivät asukkaiden kasvavan omistajuuden alueeseensa positiivisena asiana. Lisäksi he totesivat, että rajallisten resurssien kyseessä ollessa on ehkä vain hyväkin antaa asukkaiden tehdä tarvittavia priorisointeja oman asuinalueensa kehittämisessä. Toisaalta virkamiehiä huolestutti se, luoko osallistuvan budjetoinnin menetelmän käyttö kilpailuasetelman eri asukasryhmien, asuinalueiden tai kehittämiskohteiden välille. Tesomajärven rantaalueiden kehittämisessä järven eri puolilla asuneilla asukkailla oli omat toiveensa käyttämiensä rantojen suhteen. Päätöspajassa toisen puolen enemmistö olisi voinut helposti jyrätä järven toisen uimarannan käyttäjien toiveet. Asukkaiden käymän keskustelun ja yhteisesti tekemien kompromissien myötä lopputulos miellytti kuitenkin useimpia osallistuneita. Prosessin aikana virkamiehiä mietitytti myös kaupungin tekemien ja mahdollisesti poliittisten elintenkin vahvistamien linjausten merkitys, kun päätösvalta annetaan asukkaille. Lisäksi virkamiesasiantuntijat huomauttivat, että vastaavankaltaisissa uusissa toteutuksissa osallistuvan budjetoinnin määrärahaksi kannattaa varata erillinen raha, jonka käyttöön ei liity sidoksia. Te- 15

17 somajärven alueen kehittämiseen varattu budjetti ei ollut lähtökohtaisesti näin vapaasti käytettävissä olevaa rahaa. Onneksi asiat menivät kuitenkin parhain päin eikä asia tuottanut kenellekään suuria haasteita eikä asukkaiden päätösvaltaa tarvinnut rajata. Prosessin eri vaiheet ilmensivät Tesoman alueen asukkaiden epäluottamusta kaupungin suunnitelmia ja tekemisiä kohtaan. Asukkaat totesivat jo aloituspajan yhteydessä, että toivovat näkevänsä konkreettisia tuloksia. Epäluuloisuutta esiintyi myös prosessin myöhemmissä vaiheissa. Vielä toteutussuunnitelman valmistuttuakin osa prosessiin osallistuneista asukkaista ei luottanut, että asukkaiden valintojen pohjalta laadittu Tesomajärven alueen kehittämissuunnitelma tultaisiin toimeenpanemaan. Tämä epäluuloisuus saattaa osaltaan selittää vähäiseksi jäänyttä osallistujamäärää. Kaupungilla on nyt asiassa näytön paikka. On mielenkiintoista nähdä, miten asukkaat suhtautuvat myöhemmin, järvialueen uudistamisen jälkeen Tesoman alueen kehittämiseen ja asukasmielipiteiden esilletuomiseen. Asukkaiden luottamuksen saavuttamiseksi kaupungin on Tesomajärven alueen kunnostamistöiden toteutuessa keväällä ja kesällä 2015 viestittävä selkeästi sitä, että muutokset perustuvat alueen asukkaiden omaan suunnitelmaan. Sitä ennenkin Oma Tesoma -hankkeessa toteutetaan erilaisia asukaslähtöiseen toimintatapaan perustuvia kaupunginosakehittämisen projekteja. Hanke pyrkii myös vastaamaan asukkaiden toiveeseen osallistua Tesomajärven alueen uudistusten käytännön toteutukseen. Useat prosessiin enemmän ja vähemmän osallistuneet asukkaat ilmaisivat prosessin aikana tähän liittyvästä kiinnostuksestaan. Asukkaat ehdottivat mm. yhteisten talkoiden järjestämistä ja suosittelivat ottamaan myös Tesoman koululaiset mukaan toteutukseen. Toteutukseen osallistaminen nähdään erinomaisena tapana sitouttaa asukkaita tuleviin muutoksiin ja uudistuneen asuinympäristön yhteiseen kunnossapitoon ja huolehtimiseen. Asukkaiden talkookyselyihin liittyen heille tarjottiin jo prosessin aikana halutessaan mahdollisuutta suunnitella ja perustaa Tesomajärven alueelle yhteisöllinen metsäpuutarha. Metsäpuutarhan toteutuksessa asukkaita avustaa ympäristönsuojeluyhdistys Villi Vyöhyke ry. 9 Tesomajärven metsäpuutarhan on myöhemmin tarkoitus jäädä asukkaiden omaehtoisesti hoidettavaksi. Metsäpuutarhan on määrä toteutua kesällä 2015 eli samassa aikataulussa järvialueen uudistamisen kanssa. Pirkanmaan liiton osarahoittaman osallistuvan budjetoinnin pilottiprojektin päättyessä Tampereen kaupunki ei ole tehnyt selkeää päätöstä siitä, miten osallistuvan budjetoinnin menetelmää tullaan jatkossa hyödyntämään. Oma Tesoma -hankkeen ohjausryhmä otti joulukuussa 2014 kantaa, että menetelmää voitaisiin kokeilla samantyyppisenä tiettyyn kehittämiskohteeseen suunnattuna toteutuksena, jossa asukkaat päättäisivät korvamerkityn määrärahan käytöstä. 9 Yhdistys sai Pirkanmaan maakuntarahastolta avustuksen yhteisöllisen metsäpuutarhan toteuttamiseksi tamperelaiseen lähiöön tai asuinalueelle. Kaupunki kannatti idean toteutusta Tesomalle osana Tesomajärven ympäristön kehittämistä ja Oma Tesoma -hanketta. Hankkeessa tarjotaan tesomalaisille mahdollisuus osallistua lähimetsiensä hoitoon ja viihtyisyyden kehittämiseen. Lisätietoa hankkeesta löytyy verkko-osoitteesta 16

18 Ainakin toistaiseksi on siis epätodennäköistä, että osallistuvan budjetoinnin menetelmää oltaisiin ainakaan nopealla aikataululla sovittamassa osaksi Tampereen kaupungin talousarvioprosessia siten, että tietty prosenttiosuus kaupungin budjetista annettaisiin täysin asukkaiden päätettäväksi. Tampereen kaupunki on kuitenkin vahvistamassa edelleen avoimeen yhteiskehittämiseen ja palvelumuotoiluun perustuvia toimintatapoja kaupungin tarjoamien palveluiden ja toimintojen uudistamisessa. Erilaisia toteutustapoja kokeillaan Tesomalla myös tämän osallistuvan budjetoinnin pilotin jälkeenkin. 17

19 Liite 1. Osallistuva budjetointi -pilotin toteutukseen osallistuneet kaupungin asiantuntijat Henna Blåfield, kaupunkikehitys / yhdyskuntasuunnittelu Maarit Helen, tuotanto / kirjasto Sisko Hiltunen, tilaaja / kehittäminen ja suunnittelu Outi Kaljunen, tilaaja / lasten ja nuorten palvelut Tanja Koivumäki, tilaaja / Oma Tesoma -hanke Timo Koski, kaupunkikehitys / yleisten alueiden suunnittelu Antti Leskinen, kuntademokratiayksikkö Pirkko Lindberg, tuotanto / kirjasto Raija Mikkonen, kaupunkikehitys / yhdyskuntasuunnittelu Hanna Montonen, kaupunkikehitys / yhdyskuntasuunnittelu Essi Mäki-Hallila, tilaaja / ikäihmisten palvelut Iina Ojala, tilaaja / sivistys- ja elämänlaatupalvelut Liisa Parviainen, Tilakeskus Elina Perkiö, kaupunkikehitys / asuntotoimi Ulla Tiilikainen, kaupunkikehitys / yhdyskuntasuunnittelu Anne Tuominen, kiinteistötoimi Birgitta Tunturi, kuntademokratiayksikkö Tuula Tuominen, tilaaja / SOS II -hanke Marjaana Tuoriniemi, tuotanto / infra Outi Vasara, hyvinvointipalveluiden tuotannonohjaus Mika Vuori, tilaaja / terveyden ja toimintakyvyn palvelut Tarja Ylipää, tuotanto / kirjasto 18

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu Tesomajärven alueen kehittämisessä. Osallistuvan budjetoinnin seminaari

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu Tesomajärven alueen kehittämisessä. Osallistuvan budjetoinnin seminaari n budjetoinnin kokeilu Tesomajärven alueen kehittämisessä Osallistuvan budjetoinnin seminaari 30.3.2016 Tesomaa uudistetaan yhdessä Tesoman palveluja, rakennettua ympäristöä, alueellista hyvinvointia ja

Lisätiedot

Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE

Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE Tampereen kaupungin OMA TESOMA -HANKE - kolme esimerkkiä asukkaiden osallistamisesta Tesoman palveluja, rakennettua ympäristöä, alueellista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta kehitetään osana poikkihallinnollista

Lisätiedot

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu Tampereen Tesomalla

Osallistuvan budjetoinnin kokeilu Tampereen Tesomalla Osallistuvan budjetoinnin kokeilu Tampereen Tesomalla Pauliina Lehtonen, Tampereen yliopisto, yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö pauliina.lehtonen@uta.fi 29.1.2015 Mitä on osallistuva budjetointi?

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Lähidemokratian vahvistaminen

Lähidemokratian vahvistaminen Lähidemokratian vahvistaminen Kuntaliitosverkoston seminaari Kuntatalo 4.6.2014 Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija ritva.pihlaja@pp.inet.fi Lähidemokratiasta on? enemmän kysymyksiä kuin vastauksia,

Lisätiedot

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013

OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 OSALLISUUSKARTOITUS JOHDOLLE VUONNA 2011 OSALLISUUSKARTOITUS ASUKKAILLE VUONNA 2013 1 KUOPION OSALLISUUSKYSELY ASUKKAILLE 2013 Kaikille Kuopion asukkaille suunnattu Kuopion osallisuuskysely toteutettiin

Lisätiedot

Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue.

Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue. Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue. Hankkeen keskiössä olleeseen vanhaan kouluun saneerattiin hyvinvointipalveluja

Lisätiedot

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta

Valokuva: 2012 BLOM. Ikäystävällinen Hervanta Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervanta Vanhusneuvostopäivä Helsinki, 6.4.2016 Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ikäystävällisen kaupungin teemat, WHO Ympäristö ja julkiset rakennukset

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Tampereen palvelumalli 2025

Tampereen palvelumalli 2025 Tampereen palvelumalli 2025 Lännen aluetoimijaverkosto 28.1.2016 Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen 1 2.2.2016 Mistä tulevaisuuden palvelumallissa on kyse? Tavoitteena on kuvata, miten palvelujen järjestämisessä

Lisätiedot

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto

Sivu 1 / 5. RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015. 1. Johdanto Sivu 1 / 5 RAAHEN LÄHIDEMOKRATIAMALLI, ehdotus 4.11.2015 1. Johdanto Raahen kaupungilla on pitkät perinteet yhteistyöstä ja kylien tukemisesta. Vuonna 1989 Raahen kaupunki osallistui kolmivuotiseen, valtakunnalliseen

Lisätiedot

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS

LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN ASUINALUEOHJELMAKOKONAISUUS LAHDEN KAUPUNKI : KOKO LIIPOLA OPPIMISYMPÄRISTÖNÄ Koulutuksellinen tasa-arvo hanke (rahoitus OKM) HELSINGIN YLIOPISTO / PALMENIA : ASUINALUE LAPSIPERHEIDEN KOKEMANA HYVINVOINTI

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä

Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Asiakkaat ja ammattilaiset omaishoitoa kehittämässä Perusasiat pähkinänkuoressa Hanketta toteuttavat yhteistyössä Omaishoitajat ja Läheiset -liitto ja Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto Hankkeen

Lisätiedot

Projektiryhmän kokous

Projektiryhmän kokous Muistio 3/12 1(5) n kokous Aika 27.3.2012 klo 9.00-11.00 Paikka Läsnä WinNova, Liisanpuisto, Krouvari Heino Ulla-Maija Sarasoja Liisa Vilponen Raija Kauri Ulla Tabell Ari Harju-Vahekoski Elina Uusi-Uola

Lisätiedot

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta

Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Tulokset Turun kaupungin näkökulmasta Rakli Elinvoimaa lähiöihin klinikkatyöskentelyn tulostyöseminaari 7.6.2016 Tuomas Heikkinen, johtaja, konsernihallinto Minna Sartes, toimialajohtaja, vapaa-aikatoimiala

Lisätiedot

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen

Kuntien ICT-muutostukiohjelma. Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Kuntien ICT-muutostukiohjelma Kunta- ja palvelurakennemuutostuen ICT-tukiohjelman uudelleen asettaminen Ossi Korhonen 11.12.2014 ICT-muutostukiprojekteissa nyt mukana yhteensä 135 kuntaa ICT-muutostuki

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen

Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä Katja Syvärinen Miten suoraa ja edustuksellista demokratiaa johdetaan ja kehitetään kunnassa? Demokratiapäivä 13.10.2015 Katja Syvärinen Mitä haluamme kun haluamme kuntalaisten osallisuutta? Hiljaisia kuntalaisia? Tyytyväisiä

Lisätiedot

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa.

Vuosikokous pidettiin 16.4.2015 Metsäkansan Ainolassa. TOIMINTAKERTOMUS 2015 YLEISTÄ Metsäkansan kyläyhdistyksen toiminta vuonna 2015 oli aktiivista. Vuotta värittivät erityisesti hyvin onnistuneet tapahtumat ja kyläyhdistyksen saama positiivinen huomio. Yhdistys

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto )

Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat. Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto ) Osallisuuskysely 2015 Alle 25-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen (Esitetty: Nuorten ohjaus- ja palveluverkosto 27.10.2015) 1. Ikäsi Yhteensä 31 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla

CAF arvioinnin arviointi Vantaalla CAF arvioinnin arviointi Vantaalla - Mitä hyötyä arvioinnista on ollut? Laatua yhteistyöllä aluekierros 24.10.2012 Eija Säilä Taloussuunnittelu/strategia Vastauksien koonti Kysely lähetettiin neljälle

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa.

1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen strategiaa. Vertaisarviointikriteerit Arviointialue: Kansainvälisyystoiminta ja strategia versio 1.0./13.9.2016 Kansainvälisen toiminnan suunnittelu 1. Oppilaitoksella on kansainvälisyysstrategia tai se on osa oppilaitoksen

Lisätiedot

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS

Digikuntakokeilu kehittämisohjelma. Juhta LUONNOS Digikuntakokeilu kehittämisohjelma Juhta 10.5.2016 Digikuntakokeilun tausta hallitusohjelmassa Kuntien, maakuntien ja koko julkisen sektorin kustannusten karsinta - reformi Toimenpidenohjelma 2/2016 Teema

Lisätiedot

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL

Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL Miten ideoidaan ja kehitetään uusia toimintatapoja? Juha Koivisto, THL 1 Hankekohelluksesta ketterään ja kokeilevaan toimintatapojen kehittämiseen Hankesuunnittelu, -arviointi ja -raportointi on usein

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot

Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku

Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Hyvinvoivat, viihtyisät ja elinvoimaiset asuinalueet vetovoimainen Turku Turun hankkeessa keskityttiin olemassa olevien ja uusien palveluiden kehittämiseen kohdealueilla, verkostotyöskentelyn ja viestinnän

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä

Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Järjestöjen ja kuntien yhteistyö kuntalaisten osallisuuden edistämisessä Osallisuushanke Sallin kokemuksia kehittämistyöstä Projektipäällikkö Anne Pyykkönen KANTU 13 PÄIVÄT Työryhmä 12 Kuntien ja järjestöjen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista

AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista AMO prosessin osallistuneiden näkemys ihanneprosessista Ninni Saarinen, Annika Kangas & Heli Saarikoski Oulu 13.-14.3. Metsävarojen käytön laitos, Metsäntutkimuslaitos Q menetelmä Menetelmän idea on tutkia

Lisätiedot

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula,

KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN. 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, KATSAUS NOORMARKKU- TOIMIKUNNAN TYÖHÖN 19.1.2013 Pirjo Mäki, Matti Rehula, NOORMARKKU-TOIMIKUNTA Peruskirjana kuntaliitossopimus Noormarkun alueellisen edustavuuden lisäämiseksi ja asukkaiden vaikutusvallan

Lisätiedot

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen

Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä. Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Työtä - Sosiaalisuutta - Terveyttä Jäsenistön suurennuslasin alla Turun Seudun TST ry Harri Laaksonen Tietoja TST ry:stä: Yhdistyksen nimi on Turun Seudun TST ry. Kotipaikka on Turku sekä toiminta-alueena

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta.

2. VIESTINTÄRYHMÄ JA KREODIN TOIMITUSKUNTA 2013 2014. AMKIT-konsortio on päättänyt 9.1.2013 viestintäryhmän ja Kreodin toimituskunnan kokoonpanosta. AMKIT-KONSORTIO MUISTIO Viestintäryhmä ja Kreodin toimituskunta 29.1.2013 AIKA 14.1.2013 klo 10.10-15 PAIKKA Tikkurila, Ratatie 22, tila A406 Kutsutut Hanna Lahtinen, pj Hanna-Riina Aho, etäyhteydellä,

Lisätiedot

Osallistuva budjetointi

Osallistuva budjetointi Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa Osallistuva budjetointi asukaslähtöisessä kaupunkisuunnittelussa Osallistuvalla budjetoinnilla vahvistetaan kansalaisten toimijuutta yhteisistä

Lisätiedot

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa

Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Ikäinnovaatio 2012 2014 -hankkeen Ylä-Savon seututapaaminen 7.5.2012 Iisalmessa Tilaisuuden aluksi Elsa Paronen (Ikäinnovaatio hankkeen projektipäällikkö) esitteli Ikäinnovaatio 2012-2014 hanketta ja sen

Lisätiedot

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela

Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun. Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela Harkitsetko kehittämishanketta - 10 hyvää vinkkiä suunnitteluun Seija Sukula Kehittämispäällikkö Kela 21.1.2015 Kelan rooli Kelalla lakisääteinen velvollisuus kehittää kuntoutusta Suomen merkittävimpiä

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely

Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Käyttäjädemokratiatyöryhmän esittely Demokratiapäivän asukastilaisuus 14.10.2014 Leena Kostiainen apulaispormestari käyttäjädemokratiatyöryhmän puheenjohtaja Sisällys työryhmän toimeksianto ja kokoonpano

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä

Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä RAPORTTI 1/6 Vaikuttamistoiminta vanhempainyhdistyksissä Vanhempainyhdistyksissä tehdään monenlaista vaikuttamistyötä lasten koulu- ja päiväkotiympäristön ja ilmapiirin parantamiseksi. Oman koulun lisäksi

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA!

VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! VAIKUTTAVAA YHDISTYSTOIMINTAA! ANNE ILVONEN INNOVOINTIPÄÄLLIKKÖ OK-OPINTOKESKUS 24.3.2012 1 Vaikuttaminen Vaikuttaminen on henkilökohtaisen tai yhteisön vallan käyttöä niin, että saamme edistettyä meille

Lisätiedot

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi

Leader-info. Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori. karhuseutu.fi Leader-info Yhteisökeskus 11.11.2015, Pori Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta yhdistysten ja mikroyritysten

Lisätiedot

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014

Elinvoimaa täydennysrakentamisella. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Elinvoimaa täydennysrakentamisella Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikan aloitusseminaari 14.11.2014 Lähtökohtia Täydennysrakentaminen on tärkeää ja tästä ollaan samaa mieltä Kasvukeskukset

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014

HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) NUORISOASIAINKESKUS 28/1/2014 HELSINGIN KAUPUNKI RAPORTTI 1 (6) RUUTI-VERKOSTON ENSIMMÄINEN TOIMINTAKAUSI Ruuti-verkoston tavoitteena on vahvistaa Helsingin kaupungin demokraattisen osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksia nuorille.

Lisätiedot

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys

Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys Hämeenlinna, Janakkala ja Hattula Seudun kuntarakenneselvitys 6.5.2014 Jarkko Majava (yhteyshenkilö) Johtava konsultti, FCG Konsultointi Oy jarkko.majava@fcg.fi 050 3252306 22.5.2014 Page 1 Kuntarakenneselvityksen

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA PU I D E N TAI M I E N O S ALLI S TAVA I S TU TTAM I N E N 24. 5. 20 16 1. Johdanto Hankkeen taustalla on havainto, että lähimetsiä ei ole tunnistettu kaupunkisuunnittelussa

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli

Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli Palvelut asiakaslähtöiksi - Kärkihanke Kokemusasiantuntijuus ja asiakkaiden osallistumisen toimintamalli LAPIN työpaja 27.9.2106 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Hankkeen tavoitteet Hankkeessa kehitetään

Lisätiedot

KASVUKYSELYN TULOKSET

KASVUKYSELYN TULOKSET KASVUKYSELYN TULOKSET Taustaa Osana Strategiaa 2020 tukevan kasvusuunnitelman valmistelua järjestettiin lippukunnille kysely kasvua estävistä tekijöistä sekä lippukuntien hyvistä toimintatavoista. Tätä

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo

Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä. Salo Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä Salo 4.9.2014 Esityksen sisältö 1. Paikkaperustaisuus lähtökohtana maaseudun kehittämisessä 2. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän, YTR:n verkosto,

Lisätiedot

Alvareista alueverkostoihin Tampereen uusi osallistumisen malli

Alvareista alueverkostoihin Tampereen uusi osallistumisen malli Alvareista alueverkostoihin Tampereen uusi osallistumisen malli Kuva Jaakko Laurila LÄNNEN ALUETOIMIJAVERKOSTO Kotipirtin palvelutalo 11.10.2016 klo 12.30-15.30 Koonti ryhmätöistä Läsnä kymmenen kaupungin

Lisätiedot

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa?

Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Mitä olemme saaneet aikaiseksi Kuntalaiset keskiöön projektissa? Päivi Kurikka paivi.kurikka@kuntaliitto.fi erityisasiantuntija Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen Suomen Kuntaliitto Projektin taustalla

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu

Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Helsingin osallisuus- ja vuorovaikutusmallin valmistelu Johanna Seppälä Vuorovaikutuspäällikkö Helsingin kaupunginkanslia Helsingin kaupunki Kaupunginkanslia 23.11.2016 23.11.2016 2 Osallisuusmallin valmistelu

Lisätiedot

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA)

Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) Muistio 3.5.2016 1 (5) Liite 1 Asiakaspalvelun uusi toimintamalli autetaan asiakasta digitaalisten palveluiden käytössä (AUTA) 1 Tausta ja tavoite Pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaan on kirjattu

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle

STRATEGIA Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle STRATEGIA 2016-2018 Hallituksen vahvistama esitys syysliittokokoukselle 19.11.2015 1 STRATEGISET TAVOITTEET 2016-2018 VISIO 2020 MISSIO ARVOT RIL on arvostetuin rakennetun ympäristön ammattilaisten verkosto.

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen

Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa. Päivi Savinainen Yhteistyötä kokoelmien kehittämiseksi Pohjois-Savossa Päivi Savinainen 4.2.2015 Miksi yhteistyötä? Aineistorahat ovat kaikkialla laskussa ja aineisto kallistuu. Uudet aineistolajit tuovat uusia haasteita.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa

Lasten ja nuorten osallisuuden niveltäminen osaksi kaupungin toimintaa 6. TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA VASTUUTAHOT 1 Toimenpide-ehdotukset ovat syntyneet jyväskyläläisille lapsille ja nuorille tehtyjen alkukartoitusten, Jyväskylän kaupungin palvelualueille tehtyjen kyselyjen

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013 Seminaarit ja työpajat Seminaarit ja työpajat toteutetaan niin, että ne tukevat kansallisia ja seudullisia politiikka- ja suunnitteluprosesseja. Ohjausryhmän kokouksessa

Lisätiedot

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi

MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi MITÄ OHJAAMOT OVAT YHTEISKUNNALLISESTI - TULKINTOJA Erilaisia yrityksiä määrittää ja vaikuttaa 1. nuorten palvelujen integraatio yksi ovi, yksi luukku, monialainen tieto ja tuki 2. nuorten työmahdollisuuksien

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014

JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 JUPINAVIIKOT SYKSY 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Iina Mustalampi Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KAUPUNKISTRATEGIAN LAADINNAN ASIANTUNTIJATUKI BDO 13.5.2016 Johdanto Kiitämme mahdollisuudesta tarjota BDO:n asiantuntijuutta sekä projektikokemusta Kankaanpään kaupungille. Tässä

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto

Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi. Satakuntaliitto Alueiden resilienssin eli muutosjoustavuuden arviointi Satakuntaliitto 26.4.2016 Resilienssi on tunnistettu keskeiseksi menestystekijäksi - muutosjoustavat alueet menestyvät Satakuntaan on laadittu uusi

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot