Saksa IKE-maiden tutkimuksessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Saksa IKE-maiden tutkimuksessa"

Transkriptio

1 Saksa IKE-maiden tutkimuksessa Luennon keskeiset tavoitteet: a. Antaa yleiskuva IKE-tutkimuksen eräistä (pää- )lähestymistavoista ja arvioida niiden soveltuvuutta b. Tarkastella Saksan ja IKE-maiden kehityksen yhtymäkohtia vuoden 1945 jälkeen em. lähestymistapojen avulla c. Osoittaa Saksan merkitys IKE-maiden kehitykselle Lähestymistavat valittu niiden oletetun relevanttiuden, ei absoluuttisen oikeellisuuden perusteella Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 1

2 IKE-tutkimuksen analyysitasot I II Historiallisdeskriptiivinen Analyyttisteoreettinen Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 2

3 I: Historiallis-deskriptiivinen taso Fokusointi IKE-maiden historiassa ennen vuotta 1989/90 Kaksi päälähestymistapaa: Yleisen historiallisen kehityksen rekonstruointi (trendinä erit ) 1998) Tiettyyn historialliseen tapahtumaan/ilmiöön liittyvien tapahtumien rekonstruointi (trendinä , 1994, 1998-) Materiaalina arkistot, oral history, lehdet yms. autenttinen materiaali Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 3

4 Historiallisia yhtymäkohtia I : Natsi-Saksa miehittää TšekkoslovakianT : Natsi-Saksa hyökkää Puolaan II maailmansota alkaa : Operaatio Barbarossa, hyökkäys Neuvostoliittoon alkaa : Saksan 6. armeija antautuu Stalingradissa : Jaltan konferenssi 7./ : Saksa antautuu ehdoitta II maailmansota päättyy Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 4

5 Historiallisia yhtymäkohtia II : Potsdamin konferenssi, Saksan uudet rajat määritellään 20./ : Rahauudistukset länsivyöhykkeellä ja Neuvostoliiton miehitysvyöhykkeellä : Berliinin saarto : Nato perustetaan : Euroopan neuvosto perustetaan : Saksan liittotasavalta (BRD) perustetaan : Saksan demokraattinen tasavalta (DDR) perustetaan Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 5

6 Historiallisia yhtymäkohtia III : BRD mukana perustamassa Euroopan hiili- ja teräsunionina (myöh. EY/EU) /: 1. Stalin-nootti, nootti, Neuvostoliiton aloite Saksojen yhdistämiseksi - 2. noottien vaihto 9.4./ noottien vaihto 24.5./ noottien vaihto 23.8./ : Stalinin kuolema : Ensimmäinen kansannousu neuvosto- leirin sisällä DDR:ssa -> > puna-armeijan armeijan interventio : Pariisin sopimukset astuvat voimaan -> > BRD Naton jäseneksi : Varsovan liitto perustetaan Naton vastavoimaksi, DDR jäseneksi Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 6

7 Historiallisia yhtymäkohtia IV : Unkarin kansannousu alkaa -> > puna-armeijan armeijan interventio : Neuvostoliiton Berliinin ultimaatumi, 2. Berliinin kriisi alkaa - taustalla DDR:n sisäiset ongelmat : Kennedyn three essentials suhteessa Länsi-Berliiniin: 1. Länsijoukkojen läsnäolo 2. Vapaa liikkuminen Berliiniin/-stä 3. Kaupungin vapaus ja elinkelpoisuus : Berliinin muuri rakennetaan : Varsovan liiton joukot miehittävät Tšekkoslovakian Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 7

8 Historiallisia yhtymäkohtia V : Willy Brandt BRD:n liittokansleriksi -> > Ostpolitik : Moskovan sopimus : Varsovan sopimus : Walter Ulbricht syrjäytetään DDR:ssa -> > seuraajaksi Erich Honecker : Perussopimus BRD:n ja DDR:n välillä : Prahan sopimus : Brandt eroaa (nk. Guillaume-tapaus) : ETYK-päätösasiakirja allekirjoitetaan Helsingissä : Neuvostoliitto hyökkää Afganistaniin Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 8

9 Historiallisia yhtymäkohtia VI : Naton nk. kaksoispäätös : 1981: Puolan kriisi - 1. neuvostoleirin kriisi, joka ei pääty Varsovan liiton interventioon : Mihail Gorbatšov nousee Neuvostoliiton johtoon : Ronald Reagan valtiovierailulla BRD:ssa - Mr. Gorbachev, tear down this wall : Erich Honecker valtiovierailulla BRD:ssa Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 9

10 Historiallisia yhtymäkohtia VII : 1990: Neuvostoleirin sisäinen eroosio ja hajoaminen : Unkari avaa Itävallan vastaisen rajansa : Berliinin muuri murtuu : Kohl ja Gorbatšov tapaavat Kaukasuk- sella -> > Neuvostoliitto hyväksyy Saksojen yhdistymisen : 2+4 -neuvottelut päättyvät Moskovassa ->Yhdistyvän Saksan suvereenisuus- sopimus allekirjoitetaan : Saksat yhdistyvät, Potsdamin konferenssin rajat vahvistetaan Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 10

11 II: Analyyttis-teoreettinen taso Fokusointi tapahtumien analysoinnissa, so. ymmärrettäväksi tekemisessä hyödyntämällä teoreettisia viitekehyksiä Useita vaihtoehtoisia lähestymistapoja, mm.: Diktatuuritutkimus Transformaatio-tutkimus Taloustieteellinen tutkimus Kansainvälisen politiikan tutkimus Menneisyyden työstämisen problematiikka Materiaalina tieteelliset julkaisut, mediamateriaali, tilastot Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 11

12 Diktatuuritutkimus Fokusointi poliittisen järjestelmän toiminnassa sosialismin aikakautena ( ) 1991) Tutkimuksen pääkohteet: päätöksentekomekanismit yhteiskunta, talousjärjestelmä Useita lähestymistapoja, mm: totalitarismiteoriat strukturalismi valvonta, repressio oppositio poliittinen ekonomia vertaileva IKE-tutkimus Teoreettinen kiinnostus hiipunut 1990 jälkeen, case-tutkimukset hallitsevina riskeinä etenkin analyyttinen valmistautumattomuus ja demokratian kanonisointi Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 12

13 Saksa ja diktatuuritutkimus Analyysikohteina Natsi-Saksan aika ( ) DDR-järjestelmä (1945/ /90) DDR:n kohdalla tutkimuskohteina mm: DDR-järjestelmän toimintamekanismit ja -logiikka DDR:n asema ja kehitys osana neuvostoleiriä Saksojen väliset suhteet (diktatuuri-demokratia-dilemma) Ongelmina mm: teoreettisen analysoinnin ohuus (ei vain DDR-tutkimuksen ongelma) periodisoinnit vertailut etenkin natsi-saksan kanssa Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 13

14 Transformaatio-tutkimus I Yleisnimitys poliittisten järjestelmien muutosta koskevalle tutkimukselle, alatyyppeinä: Järjestelmän muutos Järjestelmän vaihdos Transitio Ensimmäiset kontribuutiot 1950-luvulla, nk. toisen (lyhyen) demokratisoitumisaallon yhteydessä Pre tutkimus fokusoitunut latinalaiseen Amerikkaan ja Etelä-Eurooppaan Eurooppaan Kaksi (2) keskeistä kysymystä: Mitä transformoidaan? Miten transformoidaan? Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 14

15 Transformaatio-tutkimus II Post tutkimus voidaan jakaa kolmeen (3) päävaiheeseen: I /94: 1993/94: empiiris-orientoitunut ad-hoc hoc-tutkimus II. II/1992-n. 1995: Systematisointi III : differentoitumis-/skeptisyys /skeptisyys-vaihe Catch-all all-theory-orientaatio orientaatio väistymässä sisäinen jäykkyys ja korkea abstraktiotaso ongelmina tilalle rajatummat, tiettyihin alakysymyksiin fokusoituvat teoriat Keskeinen ongelma: Onko transformaatio-tutkimus tutkimus oma paradigma vai vanhaa viiniä uudessa leilissä? Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 15

16 Saksa ja transformaatiotutkimus Pääanalyysikohteena itäisen Saksan järjestelmämuutos vuoden 1990 jälkeen Keskeisinä tutkimusalueina: Poliittisen järjestelmän muutos ja vakiintuminen Talousjärjestelmän muutos ja kehitys Yhdistymisen toteuttamistapa ja sen ongelmat (melko uusi) Vertailut muiden IKE-maiden järjestelmänmuutosprosesseihin Osalle tutkijoista transformaation mallitapaus, toisille erityistapaus Mahdollinen sovellus EU:n itälaajentaminen Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 16

17 Kv.politiikan tutkimus Pyrkii analysoimaan kansainvälistä järjestelmää ensisijaisesti makrotasolla (=valtiot keskeisinä toimijoina) Realismi ja liberalismi pääkoulukuntina (nyk. neo-), haastajana mm. konstruktivismi Valtiot ja niiden resurssit keskeinen analyysikohde Tutkimusongelmina mm. kansainvälisen järjestelmän järjestys, päätöksenteko, yhteistyö, tasapainokysymykset, geopolitiikka Metodina useimmiten joko vertaileva case-tutkimus tai single-case case-analyysitanalyysit Ongelmina itseriittoisuus ja sisä- ja ulkopolitiikan eriyttäminen, mikä vaikeuttaa eri tasojen välisen dynamiikan ja vuorovaikutuksen merkityksen tutkimista Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 17

18 Saksa ja kv-politiikan tutkimus Pääanalyysikohteena Saksan merkitys ja asema kansainvälisessä järjestelmässä, mm: Jaetun Saksan aikaan liittyvä tutkimus Yhdistyneen Saksan ulkopolitiikan kehitys Saksa EU:ssa ja Euroopassa -problematiikka Saksa maailmanpolitiikassa Turvallisuuspolitiikka, siviilivalta -konsepti Saksan merkitys IKE-maiden kehityksessä Saksan rooli yhdistyvässä Euroopassa (iso ja keskellä - analyysi) Saksalla on ollut keskeinen rooli Euroopan kehityksessä niin hyvässä kuin pahassakin! Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 18

19 Menneisyyden työstäminen Pyrkii analysoimaan menneisyyden ja nykyisyyden välistä suhdetta ja tämän merkitystä tietylle yhteisölle Analyysitasoina mm: Menneisyyden työstäminen: menneisyyden käsittelyn yleinen problematiikka Historiapolitiikka: menneisyyden käyttö politiikassa Historiallinen aika ja ajan historiallisuus: kronos ja kairos Omaksi tutkimusalakseen etenkin vuoden 1989 jälkeen Melko vähän ja vaikeasti teorisoitavissa oleva tutkimusalue analyysien vahva empiria-sidos rajoittaa laajempaa sovellettavuutta ja vertailua Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 19

20 Saksa ja menneisyys Saksassa käyty laaja menneisyys-keskustelu kahden saksalaisdiktatuurin vaikutuksista vahva yhteys IKE-maiden menneisyyksiin IKE-maissa ei vastaavaa keskustelua Ongelmana erot natsi- ja DDR-diktatuurien työstämisen välillä Vain vähän vaikutuksia esim. yleiseurooppalaiseen keskusteluun Kylmän sodan aikakaudesta Saksan historiallinen painolasti näkyy edelleen Saksan itäsuhteissa Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 20

21 Saksa IKE-maiden tutkimuksessa Saksa on tärkeä myös IKE-tutkimukselle, koska: I. Rautaesirippu jakoi Saksan kahtia II. Saksan historiallinen vaikutus näkyy yhä tänäänkin IKE- maissa ja Saksa-IKE IKE-suhteissa III. Saksa on yksi Euroopan integraation moottoreista IV. Saksakaan ei isona ja keskellä voi maantieteelle mitään V. Saksojen yhdistymisprosessi tarjoaa vertailupohjaa IKE- maiden vastaaville prosesseille Saksa IKE-maiden tutkimusobjektina 21

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

Matka Berliiniin jouluna 2015

Matka Berliiniin jouluna 2015 5 1 0 2 a n u l u o j i n i i l r e B Matka Berliiniin jouluna 2015 Berliini on mukava matkakohde ympärivuoden. Tämän lehden aiheena on esitellä Berliinin mukavia nähtävyyspaikkoja joihin oman matkani

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN

KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. KYLMÄN SODAN PÄÄTTYMINEN Oppikirjan s. 119-127 NEUVOSTOLIITTO KAATUU Puolan solidaarisuusliike Gorbatšovista NL:n johtaja 1985

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP

VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP 1 (5) VALTIO-OPPI PERUSOPINNOT 25 OP Oletko kiinnostunut politiikan ja vallan tutkimuksesta, poliittisista järjestelmistä ja poliittisen ajattelun kehityksestä? Valtio-opin opinnot tarjoavat perustietoja

Lisätiedot

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan

Lisätiedot

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT

SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT SAKSAN VAALIT 2017 TULOS & IMPLIKAATIOT Dos. Kimmo Elo Helsingin yliopisto, poliittinen historia Schuman-seuran syyskokousesitelmä Turku 27.9.2017 VAALITULOS PÄHKINÄNKUORESSA Angela Merkelin johtama CDU

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto

POLIITTINEN OSALLISTUMINEN ( ) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto POLIITTINEN OSALLISTUMINEN (17.11 2017) Maria Bäck, tutkijatohtori, VTT Tampereen yliopisto (maria.back@uta.fi) MUUTTUVA YHTEISKUNTA JA OSALLISTUMINEN Demokratia ei ole staattinen tila demokratian ja kansalaisten

Lisätiedot

POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography

POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography POLIITTINEN MAANTIEDE Tarkastelee vallan/poliittisten prosessien spatiaalisia ulottuvuuksia Tila/valta Poliittisessa maantieteessä ollaan kiinnostuneita siitä,

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 5/3/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen historiankirjoitus

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Perussopimus 1.6.2017 Sivu 22/14 Perussopimus 1.6.2017 Sivu 23/14 Perussopimus 1.6.2017 Sivu 24/14 Perussopimus 1.6.2017 Sivu 25/14 Perussopimus 1.6.2017 Sivu 26/14 Perussopimus 1.6.2017 Sivu 27/14 Perussopimus

Lisätiedot

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 6.6.2014 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee)

HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 6.6.2014 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) HALLINTOTIETEIDEN MAISTERIN TUTKINTO Valintakoe 6.6.2014 Pisteet yhteensä (tarkastaja merkitsee) VALINTAKOKEEN PISTEYTYS Valintakokeesta on mahdollisuus saada maksimissaan 60 pistettä. Tehtävät perustuvat

Lisätiedot

Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu

Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu Kulttuuripalvelut, toimintamallien vertailu Mitkä asiat on oleellisia? Sitovuus Päätöksenteko Strateginen ohjaus ja toiminnan ohjaus Henkilöstöpolitiikka Asiakasrajapinnat/reagointikyky asiakastarpeisiin

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka

MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka MAAILMANPOLITIIKKA Ulko- ja turvallisuuspolitiikka Liisa Laakso SISÄINEN SUVEREENISUUS Jean Bodinin o valtaa hallita ilman kansalaisten suostumusta o juridinen käsite, hallitukselle kuuluva oikeus o auktoriteetti,

Lisätiedot

HI12. HI3 Kansainväliset suhteet

HI12. HI3 Kansainväliset suhteet HI12 HI3 Kansainväliset suhteet HI3-kurssin asiat: n. 200 vuotta Wienin kongressista Kylmän sodan jälkeiseen aikaan 1800-luku: Imperialismi Nationalismi 1900-luku: I MS Totalitarismi: kommunismi, fasismi,

Lisätiedot

Kylmä sota = USA ja Neuvostoliitto taistelivat maailman herruudesta monilla eri rintamilla.

Kylmä sota = USA ja Neuvostoliitto taistelivat maailman herruudesta monilla eri rintamilla. Kylmä sota 1945 1991 = USA ja Neuvostoliitto taistelivat maailman herruudesta monilla eri rintamilla. Churchillin rautaesirippupuhe Fultonissa Yhdysvalloissa 5.3.1946 Stettinistä Itämeren rannalta Välimerelle

Lisätiedot

III Kylmän sodan maailma

III Kylmän sodan maailma III Kylmän sodan maailma 8. Supervaltojen aikaan, s. 109 1. Mistä eri syistä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhteet huononivat toisen maailmansodan jälkeen? Maita oli yhdistänyt yhteinen vihollinen. Nyt

Lisätiedot

Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012

Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012 Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2012 POLIITTISEN HISTORIAN OSUUS Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luennot: 1. Historian

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14

Lähde: Polity IV Project: http://www.systemicpeace.org/polity/polity4.htm. Lähde: Hague & Harrop (2004) 14 Johdatus valtio-oppiin oppiin - Politiikan tutkimus - Mikko Mattila Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos / yleinen valtio-oppioppi Helsingin yliopisto Johdatus valtio-oppiin, oppiin, 7 op Opintojakson

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista 1796 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Protokoll in finnischer Sprachfassung (Normativer Teil) 1 von 10 JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en)

Lisätiedot

Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto

Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto Esityksen sisältö Teollinen ekologia Ekoteollisuuspuiston käsite Ekoteollisuuspuiston syntyminen Ekoteollisuuspuistojen

Lisätiedot

Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010

Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010 Yhteiskuntahistorian johdantokurssi, sl 2010 Pauli Kettunen, Helsingin yliopisto, Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos pauli.kettunen(at)helsinki.fi Luento 1, 6.9.2010. KURSSIN ESITTELY Rakenne ja

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.4.2013 COM(2013) 239 final 2013/0127 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS maasta toiseen ulottuvien vesistöjen ja kansainvälisten järvien suojelusta ja käytöstä tehdyn yleissopimuksen

Lisätiedot

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita

-mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään. -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita Juhani Koponen 1/11/04 -mitä historia on, mihin sitä tarvitaan ja käytetään -historia, kehitysmaat ja kehitysmaatutkimus -Tansanian kehityshistoria hanke: päälinjoja ja metodologisia haasteita - akateeminen

Lisätiedot

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle

Syyrian tilanne. Kyllä Ei osaa sanoa Ei. Suomen tulisi lisätä humanitaarista apua alueelle Syyrian tilanne "Syyriassa on käyty sisällissotaa jo parin vuoden ajan. Miten kansainvälisen yhteisön ja Suomen tulisi mielestänne toimia tilanteen ratkaisemiseksi?" Kyllä Ei Kuva Suomen tulisi lisätä

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8 HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Lisätiedot

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017

Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Euroopan unionin tilanne ja toimintaympäristö 2017 Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 1.3.2017 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto 28.2.2017 1 Teemat EU:n

Lisätiedot

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko

Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten korvaavuustaulukko POLITIIKAN JA TALOUDEN TUTKIMUKSEN LAITOS 2.5.2014/PS Yleisen valtio-opin tutkintovaatimusten 2014-17 korvaavuustaulukko SIVUAINEOPISKELIJOILLE 31.8.2014 mennessä suoritetut yleisen valtio-opin opinnot

Lisätiedot

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen

Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Matti Vuorikoski Juoksuhaudoista uussuomettumiseen Suomi-Venäjä-Seura 70 vuotta Pirkanmaalla Matti Vuorikoski 2015 Kustantaja: BoD Books on Demand, Helsinki, Suomi Valmistaja: Bod Books on Demand, Norderstedt,

Lisätiedot

Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä tähän tapaan:

Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä tähän tapaan: YTT, Katri Pynnöniemi Vanhempi Tutkija, Ulkopoliittinen instituutti I TARINAT JA KUUNTELEMISEN TAITO Yksi mielikirjailijoistani on brittiläinen Jeannette Winterson, joka on kirjoittanut tarinoiden merkityksestä

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI

SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI SUOMEN PÄÄMINISTERI PRESIDENTIN VARJOSTA HALLITUSVALLAN KÄYTTÄJÄKSI Arvo Myllymäki TALENTUM Helsinki 2010 Talentum Media ja tekijä ISBN 978-952-14-1526-5 Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Outi Pallari

Lisätiedot

Uusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma

Uusi maisteriohjelma Uusi kandiohjelma Vastaavuuksia uusiin koulutusohjelmiin siirtyville (polhis & talsoshist) [luonnos] Uusi maisteriohjelma Kandiksi valmistuneen tai juuri maisteriopinnot aloittaneen kannattaa siirtyä Gradu 30 op Työharjoittelusta

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen. Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Samanaikaisen innovatiivisuuden ja tehokkuuden edistäminen Olli-Pekka Kauppila, Mira Halonen & Ville Koiste Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Taustaa: uutta luovan innovatiivisuuden ja olemassa olevan

Lisätiedot

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016

I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016 I/2018 IV/2017 III/2017 II/2017 I/2017 IV/2016 III/2016 II/2016 2512 2571 2493 2464 2482 2476 2445 2445 385 299 379 269 312 232 364 262 355 366 351 270 305 283 314 264 371 273 357 258 299 231 336 250 341

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste)

Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste) 1 Vastaajan nimi: 1. Selitä lyhyesti seuraavat käsitteet tai ilmiöt: a) Checks and balances järjestelmä (1 piste) b) Semipresidentiaalinen järjestelmä (1 piste) c) Digitaalinen kuilu (1 piste) 2 d) Valtiojärki

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua?

Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Kansainvälisyys korkeakoulun arjessa totta vai tarua? Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden kevätpäivät, Lahti 22.5.2012 Round Table -keskustelu Marjo Piironen ja Liisa Timonen Marjo Piironen ja Liisa

Lisätiedot

String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (1/2) String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (2/2) Luentoesimerkki 4.1

String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (1/2) String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (2/2) Luentoesimerkki 4.1 String-vertailusta ja Scannerin käytöstä (1/2) Vertailuja tehdessä törmätään usein tilanteeseen, jossa merkkijonoa (esimerkiksi merkkijonomuuttujaa) pitää vertailla toiseen merkkijonoon. Tällöin tavanomainen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Millä perusteilla 400- ja 500-lukuja voidaan pitää antiikin ja keskiajan rajapyykkinä Euroopan historiassa?

Millä perusteilla 400- ja 500-lukuja voidaan pitää antiikin ja keskiajan rajapyykkinä Euroopan historiassa? HISTORIAN YLIOPPILASKOE 18.9.2017 Koe on kaksiosainen. Osassa I on kuusi 20 pisteen tehtävää ja osassa II kolme 30 pisteen tehtävää. Saat vastata enintään 5 tehtävään. Näistä tehtävistä enintään 2 saa

Lisätiedot

Kaksi näkökulmaa miksaukseen Työ, oppiminen ja hyvinvointi - hankkeessa

Kaksi näkökulmaa miksaukseen Työ, oppiminen ja hyvinvointi - hankkeessa Kaksi näkökulmaa miksaukseen Työ, oppiminen ja hyvinvointi - hankkeessa Kaija Collin & Susanna Paloniemi Kasvatustieteiden laitos/kasvatustiede ja aikuiskasvatus 1 Esityksen tavoite Kuvata kahta erilaista

Lisätiedot

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ LEIKKI-IKÄISEN (2-7 VUOTTA) VANHEMMILLE. (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!

UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ LEIKKI-IKÄISEN (2-7 VUOTTA) VANHEMMILLE. (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä! 1 (5) UNTA KOSKEVIA KYSYMYKSIÄ LEIKKI-IKÄISEN (2-7 VUOTTA) VANHEMMILLE (Vaihtoehtokysymyksissä ympyröi parhaat vaihtoehdot ja tarvittaessa täydennä!) Lomakkeen täyttöpäivämäärä..20 I TAUSTATIETOJA LAPSESTA

Lisätiedot

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ

DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ DEMOKRATIA JA OPPILAIDEN OSALLISUUS KOULUJEN KANSAINVÄLISTÄMISESSÄ 5.9.2014 Kristina Kaihari Perusopetuksen ops-uudistuksen keskiössä oppilaiden osallisuutta vahvistava toimintakulttuuri TAVOITTEET Luoda

Lisätiedot

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014

Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 Seurausetiikka (utilitarismi) IV luento SL 2014 TT Janne Nikkinen Yliopistonlehtori, teologinen etiikka ja sosiaalietiikka (ma) Teologinen tiedekunta 10.11.2014 1 Velvollisuusetiikka Mikä on Kantin etiikassa

Lisätiedot

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA

EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA EU27-PÄÄMIESTEN TULEVAISUUSPOHDINNAN JA ROOMAN JULISTUKSEN SEURANTA TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO E 29/2017 vp Valtioneuvoston selvitys: EU27-päämiesten

Lisätiedot

Das Leben der Anderen)

Das Leben der Anderen) MUIDEN ELÄMÄ, ( 2006, Das Leben der Anderen) Valmistumisvuosi: 2006 Maa: Saksa Kesto: 140min Ohjaus ja käsikirjoitus: Florian Henckel von Donnersmarck Ikäraja: k-11 Elokuvan levittäjä: Sandrew Metronome

Lisätiedot

DYNAAMINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ ALTEKIN HANKINNOISSA

DYNAAMINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ ALTEKIN HANKINNOISSA DYNAAMINEN HANKINTAJÄRJESTELMÄ ALTEKIN HANKINNOISSA INFOTILAISUUS TARJOAJILLE 21.4.2016 kl 12-14 Altekin rakennusmateriaali- ja rakennustarvikehankinnat Viherlandia, Kammintie 6, Jyväskylä Asiat u Avaus

Lisätiedot

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi.

HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. HAVAINTO LÄhde: Vilkka 2006, Tutki ja havainnoi. Helsinki: Tammi. 1 MIKÄ ON HAVAINTO? Merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös kvantitatiivisessa, vrt.

Lisätiedot

Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana

Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana Kaavoihin kangistumista vai käytännöllistä viisautta? Suomen alueellinen ydinasevalvontapolitiikka kylmän sodan aikana Tapio Juntunen Artikkeli Aloite Pohjolan ydinaseettomasta vyöhykkeestä vakiintui kylmän

Lisätiedot

HISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO

HISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO HISTORIAPOLITIIKKA VTT SUVI KANSIKAS EUROOPPA-TUTKIMUKSEN KESKUS HELSINGIN YLIOPISTO KÄSITTEET Historian käyttö Menneisyyden eri ilmenemismuodot nykyisyydessä Historiapolitiikka Historian poliittista käyttöä

Lisätiedot

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt

Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt Vastaavuustaulukot aiemmin aloittaneille eli siirtymäsäännöt 2017-20 Poliittinen historia & talous- ja sosiaalihistoria Ohjeet siitä, miten aiemmin aloittaneet opiskelijat suorittavat tutkintoaan, jos

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle sosiaaliturvasta Suomen ja Liettuan välillä tehdyn sopimuksen lakkauttamisesta ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetun lain kumoamisesta

Lisätiedot

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45

SISÄLTÖ. II KYLMÄN SODAN VAARAT Honecker käski ampua tuhansia 39 Neuvostoliiton tuho ja lehdistön mahti 42 Media itäblokkia hajottamassa 45 SISÄLTÖ I KOIVISTO SERIFFINÄ JA KEKKOSEN JOUKOT Mediapresidentin suursuosio ja lehdistöongelmat 15 Myllykirjeistä paimenkirjeeseen 17 Olen julkisen sanan luomus 20 Kiivasta tuotekehittelyä 22 Koivisto

Lisätiedot

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi.

LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi. LAPIN YLIOPISTO Yhteiskuntatieteiden tiedekunta POLITIIKKATIETEET VALINTAKOE 11.6.2008 Kansainväliset suhteet ja valtio-oppi Vastaajan nimi: Valintakokeesta saatu pistemäärä: / 40 pistettä Vastaa selvällä

Lisätiedot

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1)

Historia. Pakolliset kurssit. 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Historia Pakolliset kurssit 1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri (HI1) Kurssi tarkastelee ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

Kieltä ja kulttuuria

Kieltä ja kulttuuria Kieltä ja kulttuuria Paikannimet kulttuurien välisten kontaktien kuvastajina neljässä saamelaisessa yhteisössä FM Taarna Valtonen Oulun yliopisto, Giellagas-instituutti Levi 1.10.2010 Luennon sisältö Mitä?

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?

Lisätiedot

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO EUROOPAN UNIONIN ULKOASIOIDEN JA TURVALLISUUSPOLITIIKAN KORKEA EDUSTAJA Bryssel 13.4.2015 JOIN(2015) 10 final 2015/0073 (NLE) Yhteinen ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin ja sen

Lisätiedot

Dynaaminen hankintajärjestelmä. Kuntatalo 11.11.2014 Katariina Huikko Lakimies, Suomen Kuntaliitto

Dynaaminen hankintajärjestelmä. Kuntatalo 11.11.2014 Katariina Huikko Lakimies, Suomen Kuntaliitto Dynaaminen hankintajärjestelmä Kuntatalo 11.11.2014 Katariina Huikko Lakimies, Suomen Kuntaliitto Taustaa Dynaaminen hankintajärjestelmä on mainittu vuoden 2004 hankintadirektiiveissä. Menettely otettiin

Lisätiedot

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa

Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Rautatieläisten ammattiyhdistystoiminnan historiaa Pauli Kettunen Helsingin yliopisto Yhteiskuntahistorian laitos Rautatiekulttuurikeskus REILIA Kouvola 19.9.2009 1 Rautatieläisten ammattiliitot tänään

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

L2TP LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille

L2TP LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille TW- LTE- REITITIN: L2TP LAN to LAN - yhteys kahden laitteen välille Esimerkissä on käytetty kahta TW- LTE reititintä L2TP LAN to LAN - yhteydellä voidaan luoda VPN- verkko, jossa liikenne on sallittu molempiin

Lisätiedot

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta

- Valitaan kohta Asetukset / NAT / Ohjelmallinen palvelin - Seuraavassa esimerkki asetuksista: valitaan käytössä oleva ohjelmistorajapinta TW-EAV510: VALVONTAKAMERAN KYTKEMINEN VERKKOON OPERAATTORIN IP-OSOITE - Jotta valvontakameran käyttöä varten saadaan avattua tarvittavat portit, pitää operaattorilta saada julkinen IP-osoite, jotta kaikki

Lisätiedot

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio

EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT. Juha Raitio EUROOPPA - OIKEUS JA SISÄMARKKINAT Juha Raitio TALENTUM Helsinki 2010 Joelille 2., uudistettu painos Copyright 2010 Juha Raitio ja Talentum Media Oy Kustantaja: Talentum Media Oy Kannen suunnittelu: Mika

Lisätiedot

Hybridisota ja informaatiovaikuttaminen. Sotaa, manipulointia vai markkinointia?

Hybridisota ja informaatiovaikuttaminen. Sotaa, manipulointia vai markkinointia? Hybridisota ja informaatiovaikuttaminen Sotaa, manipulointia vai markkinointia? Venäjä katsoo informaatiokamppailuksi asevoimien ja poliittisten, taloudellisten, informaatio- ja muiden ei-sotilaallisten

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO

EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO EU:N KEHITYS JA UNIONIN DEMOKRAATTINEN OIKEUTUS TIMO MIETTINEN, FT, YLIOPISTOTUTKIJA EUROOPPA-TUTKIMUKSEN VERKOSTO HELSINGIN YLIOPISTO 28/09/2017 1 EU JA DEMOKRATIA Kysymys demokraattisesta oikeutuksesta

Lisätiedot

Poliittinen analyysi. Kevät 2010

Poliittinen analyysi. Kevät 2010 Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin

Lisätiedot

1989 Euroopan murrosten vuosi

1989 Euroopan murrosten vuosi 1989 Euroopan murrosten vuosi Focus Kun ensimmäinen suorilla vaaleilla valittu Euroopan parlamentti kokoontui vuonna 1979, kaksinapaista Jaltan maailmanjärjestystä pidettiin itsestään selvänä. Elimme jakautuneessa

Lisätiedot

LIITTEET Ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi

LIITTEET Ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.11.2015 COM(2015) 583 final ANNEXES 1 to 4 LIITTEET Ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi

Lisätiedot

LUONNOS ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS. Kumppanuuden osapuolet

LUONNOS ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS. Kumppanuuden osapuolet ELINVOIMAPOLIITTINEN KUMPPANUUSSOPIMUS Kumppanuuden osapuolet Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia (y-tunnus 2109309-0) Urheilukatu 6 95400 Tornio Palvelunumero 040 713 9305 Sähköposti ammattiopisto@lappia.fi

Lisätiedot

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet

1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet ULKOPOLIITTISEN INSTITUUTIN TOIMINTA JA TALOUSSUUNNITELMA VUOSILLE 2012-2015 1. Viraston tehtävä ja toiminnan yleiset tavoitteet Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton

Lisätiedot

Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään?

Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Mitä tarkoittaa vakaampi? - Vähemmän sotia - Vähemmän levottomuuksia - Ei vallankumouksia - Vähemmän taloudellisia vaikeuksia - Enemmän yhteistoimintaa -

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.4.2016 COM(2016) 211 final 2016/0114 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS Euroopan unionin, Euroopan atomienergiayhteisön ja niiden jäsenvaltioiden sekä Moldovan tasavallan välisellä

Lisätiedot

Eurooppa pähkinänkuoressa

Eurooppa pähkinänkuoressa Eurooppa pähkinänkuoressa Mikä on Euroopan unioni? Se sijaitsee Euroopassa. Se yhdistää maita ja ihmisiä. Katsotaan tarkemmin: Mitä yhteistä eurooppalaisilla on? Miten Euroopan unioni on kehittynyt? Mitä

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Vesa Vares. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Poliittinen historia

PROFESSORILUENTO. Professori Vesa Vares. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Poliittinen historia PROFESSORILUENTO Professori Vesa Vares Poliittinen historia Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 23.9.2015 Professori Vesa Vares pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 23. syyskuuta

Lisätiedot

Itämeren suojeluongelmien anatomia

Itämeren suojeluongelmien anatomia Suomen Akatemian Itämeriseminaari 4.-5.11.2008 Itämeren suojeluongelmien anatomia Markku Ollikainen Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Teesi 1. Itämeri kärsii yhteisomistuksen tuomista kannustinongelmista

Lisätiedot

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma

Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma Strategisen ja taktisen johtamisen taito - sotatieteiden näkökulma METROPOLIA 8.11.2008 Marko Laaksonen 39-vuotta, naimisissa, kolme lasta Komentajakapteeni (2003), yleisesikuntaupseeri (2004) Kadettikoulu

Lisätiedot

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen

Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen P7_TA(2013)0082 Euroopan parlamentin kokoonpano vuoden 2014 vaalien jälkeen Euroopan parlamentin päätöslauselma 13. maaliskuuta 2013 Euroopan parlamentin kokoonpanosta vuoden 2014 vaalien jälkeen (2012/2309(INL))

Lisätiedot

Kotiseutuihminen. - maailmankansalainen. Tapio Koski. Aulis Aarnion haastattelu

Kotiseutuihminen. - maailmankansalainen. Tapio Koski. Aulis Aarnion haastattelu Tapio Koski Kotiseutuihminen - maailmankansalainen Aulis Aarnion haastattelu Tänään on 23. päivä huhtikuuta 2007. Istun nokitusten emeritusprofessori Aulis Aarnion kanssa Tampereen Siilinkarin kahvilassa

Lisätiedot

Tampereen yliopisto. Riku Poser. Suomen ja Saksan suhteet kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa

Tampereen yliopisto. Riku Poser. Suomen ja Saksan suhteet kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa Tampereen yliopisto Riku Poser Suomen ja Saksan suhteet kylmän sodan jälkeisessä Euroopassa Yhdistyneen Saksan vaikutus Suomen ulkopolitiikan muutoksessa Yleisen historian pro gradu -tutkielma Tampereen

Lisätiedot

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Yhdysvallat (Marshall apu 1940 luvulla, tuki hiili

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014

SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMAN SOPIMUSSARJA Julkaistu Helsingissä 9 päivänä joulukuuta 2014 101/2014 (Suomen säädöskokoelman n:o 1018/2014) Valtioneuvoston asetus Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä Mielenterveyskuntoutujien asumisen kansainvälisiä näkymiä Sinikka Törmä Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke Pilottikuntatyön aloitusseminaari 13.5.13 ja 22.5.2013 Asumista ja arjen tukea.

Lisätiedot

Kyberturvallisuus. Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj

Kyberturvallisuus. Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus Petri Vilander, Kyberturvallisuuspäällikkö, Elisa Oyj Kyberturvallisuus toiminta Valtio Kyberturvallisuuden poliittinen ohjaus kuuluu valtioneuvostolle, joka päättää myös strategisista

Lisätiedot

TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: IPSeC- Ohjeistus

TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: IPSeC- Ohjeistus TW- EAV510 / TW- EAV510 AC: IPSeC- Ohjeistus IPSec- yhteys kahden TW- EAV510/TW- EAV510AC laitteen välille HUOM! Jos yhteyttä käytetään 3G/4G/LTE- verkon yli, pitää käytössä olla operaattorilta julkiset

Lisätiedot

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta

Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM ASA-30 Salmi Iivo VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Ulkoasiainministeriö E-KIRJE UM2011-02468 ASA-30 Salmi Iivo 08.12.2011 VASTAANOTTAJA Eduskunta Suuri valiokunta Ulkoasiainvaliokunta Viite Asia EU; E-kirje Euroopan Unionin ja Latinalaisen Amerikan ja

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 13.4.2016 A8-0131/21. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 13.4.2016 A8-0131/21. Tarkistus. Marco Valli, Marco Zanni EFDD-ryhmän puolesta 13.4.2016 A8-0131/21 21 46 kohta 46. suhtautuu varautuneesti ehdotukseen kuljettajapalvelun siirtämisestä tuotettavaksi parlamentin sisällä ja ulkopuolisen palveluntarjoajan korvaamisesta parlamentin sopimussuhteisilla

Lisätiedot