III Kylmän sodan maailma

Transkriptio

1 III Kylmän sodan maailma 8. Supervaltojen aikaan, s Mistä eri syistä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhteet huononivat toisen maailmansodan jälkeen? Maita oli yhdistänyt yhteinen vihollinen. Nyt se oli poissa eikä yhteisiä päämääriä enää niin vain löytynytkään. Yhdysvalloissa Truman otti Rooseveltia kovemman linjan käyttöön. Hän ei enää suostunut harrastamaan myönnytyspolitiikkaa suhteessa Neuvostoliittoon ja sen vaatimuksiin. Lisäksi Yhdysvaltojen ydinase huolestutti Neuvostoliittoa. Stalinin mielestä Yhdysvallat toimi yksipuolisesti Japanin suhteen eikä antanut Neuvostoliitolle sanan sijaa. Lisäksi maiden suhteita hiersi Saksan kysymys (kts. tarkemmin vastauksessa kysymykseen kaksi). 2. Pohdi. a) Mitä kiistoja Saksan asemaan liittyi toisen maailmansodan jälkeen? b) Miksi juuri Saksa oli kiistojen keskipisteessä? a) Länsiliittoutuneet ja Neuvostoliitto eivät päässeet sopuun siitä, miten Saksaa tulisi hallita ja mikä sen asema tulisi olemaan. Neuvostoliitto halusi sotakorvauksia hyvitykseksi sodan tuhoista. Lisäksi se halusi muodostaa Saksaan sosialistisen yhteiskunnan, kun taas länsivallat halusivat Saksan nousua taloudellisesti jaloilleen sekä demokratiaa, eivätkä sosialistista taloutta tai yhteiskuntaa. Länsivallat pyrkivät kehittämään omia vyöhykkeitään. Neuvostoliitto sen sijaan vei itävyöhykkeeltään kokonaisia tuotantolaitoksia Neuvostoliiton jälleenrakennukseen. b) Kumpikaan osapuoli ei halunnut Saksan lipsuvan kokonaan toisen leirin vaikutuspiiriin, minkä vuoksi Saksa jaettiin lopulta kahtia. Saksalla on merkityksellinen geopoliittinen asema keskellä Eurooppaa: varsinkin Saksan länsiosissa oli tärkeitä raaka-aineita ja teollisuuslaitoksia. Länsivallat olivat sitä mieltä, että itäisen Keski-Euroopan lipsuminen Neuvostoliiton vaikutuspiiriin oli jo horjuttanut mantereen poliittista tasapainoa. Saksan jääminen Neuvostoliiton käsiin romauttaisi sen kokonaan. 3. Millä keinoilla Neuvostoliitto vakiinnutti valta-asemansa Itä- Euroopassa sodan jälkeen? Kominformi perustettiin eri maiden kommunistien yhteistyöjärjestöksi. Kommunistit menestyivät Itä-Euroopan ja Balkanin eri maiden vaaleissa hyvin ja pääsivät hallitukseen. Hallituksesta käsin kommunistiministerit alkoivat tiukentaa hallintoa, ja länsimieliset ja nationalistiset ryhmät tukahdutettiin. Kommunistit ottivat salaisen poliisin hallintaansa, minkä myötä sananvapaus ja vapaa edustajien valinta lopetettiin ja kansalaisoikeuksia rajoitettiin. Kommunistit kaappasivat vallan Tšekkoslovakiassa 1948.

2 4. Mikä kylmän sodan syntyteorioista on mielestäsi uskottavin? Perustele vastauksesi koko luvusta löytyvillä faktoilla. Opiskelijan oma vastaus. Vaihtoehtoisia syntyteorioita: Neuvostoliiton näkemys piti Yhdysvaltoja syypäänä. Yhdysvallat todella kovensi linjaansa Trumanin myötä eikä enää joustanut. Tästä näkökulmasta syiksi voidaan siis hahmottaa Yhdysvaltojen patoamispolitiikka ja Trumanin oppi. Yhdysvaltojen näkemyksen mukaan syynä oli Neuvostoliiton ideologinen laajentumishalu. Neuvostoliitto todella pyrki ulottamaan vaikutusvaltansa itäiseen Eurooppaan ja Balkanille, perusti Kominformin sekä tuki kansalaisvapaudet tukahduttaneiden kansandemokratioiden pystytystä Itä-Euroopassa. Yhdysvalloissa syntyi 1960-luvulla kritiikki omaa ulkopolitiikkaa kohtaan. Sen mukaan kylmän sodan syy oli Yhdysvaltojen omissa taloudellisissa laajentumispyrkimyksissä. Marshallin apu ja patoamispolitiikan mukainen taloudellinen tuki demokraattisille valtioille laajensivat Yhdysvaltojen markkinoita, sillä Euroopan taloudellinen nousu tuki yhdysvaltalaisten tuotteiden kysyntää Euroopassa ostovoiman kasvun myötä luvun tulkinnan mukaan kylmän sodan alun syynä oli monimutkainen syöksykierre. Esimerkiksi lopulta Saksan jakoon johtanut toimien ja vastatoimien kierre, sotilasliittojen perustaminen vuoronperään, erilaiset ideologiat ja uhkakuvien luominen toisesta ovat tämän näkemyksen mukaan kylmän sodan syy. Kylmän sodan päättymisen jälkeen syyllistä etsittiin Yhdysvalloissa taas Neuvostoliitosta ja sen johtajasta Stalinista. Stalin todella käytti valtaansa ja petti Jaltan lupauksen demokraattisesta hallinnosta Itä- Euroopassa, minkä lisäksi ongelmalliseksi nähtiin Stalinin masinoima Berliinin saarto. Myös paikalliset syyt Euroopassa ja Aasiassa olivat osatekijöitä kylmän sodan synnyssä. Kansa äänesti Itä- Euroopassa kommunisteja, sillä moni koki Neuvostoliiton alkuun vapauttajana. Myös Aasiassa väestö tuki kommunisteja. Esimerkiksi Vietnamissa kannatettiin Ho Tsi Minhin kommunisteja, jotka olivat ajaneet japanilaiset miehittäjät maasta, ja Kiinassa Maon kommunistit voittivat sisällissodan, vaikka Yhdysvallat tuki oikeistolaista hallitusta. 9. Kylmän sodan todellisuus, s Mikä oli ydinaseiden merkitys kylmässä sodassa? Syntyi kilpavarustelun kierre. Kun kummallakin osapuolella oli ydinaseita ja mannerten välisiä ohjuksia riittävästi, syntyi kauhun tasapaino. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto eivät sotineet suoraan keskenään kertaakaan kylmässä sodassa ( pitkä rauhan aika ). Aseiden ylläpito ja kehittäminen söivät valtavasti valtioiden voimavaroja. 2. Mitä tarkoitetaan kylmän sodan kauhun tasapainolla?

3 Kauhun tasapainolla tarkoitetaan tilannetta, jossa kumpikaan osapuoli ei voi käyttää ydinaseitaan vaarantamatta koko oman yhteiskuntansa ja väestönsä olemassaoloa. Tästä johtuen ydinaseita ei uskalleta käyttää. 3. Miten kylmä sota vaikutti yhteiskunnan eri osa-alueilla? Piirrä mind map (ulkopolitiikka, sisäpolitiikka, talous, urheilu, tiede, kulttuuri). Opiskelijan oma vastaus. Miellekartta. 4. Määrittele käsitteet a) patoamispolitiikka b) dominoteoria c) Brezhnevin oppi d) suojasää a) Patoamispolitiikka on Yhdysvaltojen ulkopoliittinen doktriini eli oppi 1950-luvulta. Sen mukaan kommunismin leviäminen on estettävä patoamalla se omien rajojensa sisään. Tarvittaessa tämä oli tehtävä sotavoimin, mutta muussa tapauksessa ympäröimällä se sotilastukikohdin ja liittoumin. Käytännössä Yhdysvallat toteutti patoamispolitiikkaa mm. Koreassa ja Vietnamissa. b) Patoamispolitiikan kanssa rinnakkainen Yhdysvaltojen ulkopolitiikan suuntaus oli dominoteoria. Se syntyi 1950-luvulla muun muassa Eisenhowerin vaikutuksesta. Aasian maita verrattiin teoriassa dominonappuloihin. Jos yhden päästää "kaatumaan kommunismiin", kaatuvat kaikki maat Aasiassa yksi toisensa jälkeen kuin dominonappulat pelilaudalla. c) Brezhnevin oppi oli Neuvostoliiton johtaman itäblokin ulkopoliittinen oppi, jonka mukaan, mikäli joku maa pyrkii irti sosialismista, muiden sosialististen maiden on estettävä tätä maata tekemästä sitä. Tämä oli tarvittaessa tehtävä voimapoliittisin keinoin ("veljellinen apu"). Käsite syntyi Prahan kevään (1968) yhteydessä, jolloin Varsovan liiton maat ajoivat tankkeineen Tšekkoslovakiaan ja pakottivat sen uudistusmielisen hallituksen takaisin ruotuun väkipakolla. Tosin vastaavaa "apua" oli annettu jo Unkarille vuoden 1956 kansannousussa. d) Suojasääksi kutsutaan korean sotaa seurannutta lyhyttä jaksoa, jonka aikana supervaltojen suhteet lämpenivät hetkeksi. Taustatekijänä oli myös Stalinin kuolema Kylmä sota päättyy ja Neuvostoliitto hajoaa, s Miksi 1970-luvun liennytys päättyi? SALT-sopimukset eivät johtaneet käytännössä ydinaseiden määrän vähenemiseen (monikärkiohjukset). Neuvostoliiton hyökkäys Afganistaniin kiristi välit äärimmilleen. Yhdysvalloissa koettiin maan aseman maailmanpolitiikassa olevan laskussa ja johtoon valittiin kovaa linjaa ajanut Ronald Reagan. Aseriisuntaneuvottelut lopetettiin ja varustelukilpailu kiihtyi uudelleen (Tähtien sota -ohjelma).

4 2. Aseta Itä-Euroopan vapautumisen tapahtumat aikajanalle. Opiskelijan oma vastaus, aikajana. Janalle voi asettaa seuraavia tapahtumia: Unkari (kesä 1989) Puola (kesä 1989) DDR (loka-marraskuu 1989) Tšekkoslovakia (marras-joulukuu 1989) Romania (joulukuu 1989) 3. Pohdi, mikseivät Itä-Euroopan maat vapautuneet ennen vuotta Neuvostoliiton asema oli vahva 1980-luvun lopulle asti. Vasta talousongelmat pakottivat sen löysäämään otettaan ja uudistumaan 1980-luvun lopulla. Väkivaltaan perustuva Neuvostoliiton pakkovaltainen hallitseminen esti Itä-Euroopan maita irtautumasta kommunismista. Tšekkoslovakian vuoden 1968 tapahtumien jälkeen itäblokin maissa ei uskallettu ottaa kapinoinnin riskiä. Itä-Euroopan maiden kommunistivallalla ei ollut pakkoa tai tarvetta vapausasteen lisäämiseen niin kauan kuin niiden talous toimi ja rahaa riitti massiivisen armeijan ylläpitoon. Vasta 1980-luvun lopulla talousongelmat saivat myös Itä-Euroopan maiden kommunistien otteen kirpoamaan mm. Puolassa ja Unkarissa. Ne tarvitsivat lännestä lainoja. Näitä saadakseen niiden oli pakko myöntyä demokratiavaatimuksiin. 4. Pohdi, miksi kylmä sota päättyi. Reaganin ja Yhdysvaltojen kova linja vaikutti kylmän sodan loppumiseen. Asevarustelukilpailun kiihtyminen söi Neuvostoliiton rahavaroja samoin kuin kolmannen maailman maiden tukeminen ja suurten joukkojen ylläpito Euroopassa. Sosialistinen talousjärjestelmä ei pärjännyt kilpailussa kapitalistiselle lännelle. Sillä oli vaikeuksia kulutustavaratuotannossa ja mustan pörssin kanssa. Öljyn ja maakaasun viennistä ei saatu enää luvulla tarpeeksi rahaa menojen kattamiseen. Neuvosto-taloudesta tuli riippuvainen tästä viennistä länsimaihin. Myös talouden tehottomuus, heikko tuottavuus ja resurssien haaskaus heikensivät kilpailukykyä.

5 Neuvostoliitossa syntyi myös ideologinen kriisi: usko oman järjestelmän hyvyyteen ja paremmuuteen horjui. Totalitaristinen huono hallitseminen alkoi ottaa veronsa (pakkovalta, ei ihmisoikeuksien kunnioitusta). Gorbatshovin uudistukset eivät toimineet. Lisääntynyt vapausaste lisäsi itäblokin maiden irrottautumispyrkimyksiä. Itä-Euroopan maiden vapautuminen horjutti Gorbatshovin asemaa samalla, kun hän tuki vapautumista taloussyistä. Elokuun vallankaappaus 1991 vaikutti kylmän sodan loppumiseen. 5. Erittele Neuvostoliiton hajoamisen syyt sen perusteella a) mitkä ovat Neuvostoliiton ulkopuolisia syitä b) mitkä ovat sisäisiä syitä. a) Neuvostoliiton ulkopuolisia syitä ovat Yhdysvaltojen toiminta ja sitä kautta tuleva paine nationalismi Itä-Euroopan vapauspyrkimykset sekä Neuvostoliiton riippuvaisuus viennistä kapitalistisiin maihin ja niiden antamista lainoista. b) Sisäisiä hajoamisen syitä ovat talouteen (sosialistisen talousjärjestelmän olemukseen) liittyvät syyt ideologinen kriisi Gorbatshovin uudistukset elokuun vallankaappaus ja totalitarismi.