HI12. HI3 Kansainväliset suhteet

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HI12. HI3 Kansainväliset suhteet"

Transkriptio

1 HI12 HI3 Kansainväliset suhteet

2 HI3-kurssin asiat: n. 200 vuotta Wienin kongressista Kylmän sodan jälkeiseen aikaan 1800-luku: Imperialismi Nationalismi 1900-luku: I MS Totalitarismi: kommunismi, fasismi, natsit II MS Kylmä sota: alku, tapahtumia (=konflikteja), loppu Kolmas maailma: Kiina, Afrikka, Aasia, Lähi-itä 2000-luku: Kolmas maailma kylmän sodan jälkeen Suurvallat: USA, Kiina, Venäjä, Aasian muut maat, Afrikka YK, terrorismi, globaalit ongelmat

3 Harjoitustehtävät 2017 Tavalliset 6p. S2014/4: totalitarismi luvuilla S2015/4: Lähi-idän politiikka Jokerit 9p. K2014/9: Eurooppa 1939 K2013/9: Kylmän sodan alku

4 S2014/4

5 S2014/4 Aikarajaus ja 1940-luvut Totalitarismin käsite? Mitä totalitaarisia järjestelmiä oli? Valitse yksi ja selitä: Miten (ja miksi) syntyi? Tyypilliset piirteet?

6 S2014/4 3 4 p. Totalitarismin käsite on selitetty oikein hyödyntäen esimerkiksi Italian, Saksan tai Neuvostoliiton kehitystä 1930 ja 1940-luvuilla. Kuvataan diktatuurin syntyyn vaikuttaneet olosuhteet valitussa valtiossa. Ilmeisinä piirteinä selostetaan diktatuurin johtamistapaa ja valtiovallan ulottumista kaikille yhteiskunnan aloille. Minkälaisissa yhteiskunnallisissa oloissa maat siirtyivät diktatuuriin ja mikä rooli johtajilla oli?

7 S2014/4 5 6 p. Totalitarismin käsite selostetaan laajemmin. Totalitarismissa perustellaan vallankäyttöä puolueen ideologialla fasismi, kansallissosialismi tai kommunismi Kerrotaan käytännön esimerkkejä: johtajakultti, propaganda, terrorin käyttö, suhde poliittisiin vastustajiin tai eri kansanryhmiin, lasten ja nuorten kasvatus. Totalitarismin synnyn tapahtumahistoria pääpiirteissään IMS:n päättymisestä lähtien. Kokelas voi vertailla eri totalitaarisia valtioita.

8 K2014/9: Eurooppa 1939 Alla on kolme lainausta, jotka liittyvät Euroopan poliittiseen tilanteeseen syksyllä Erittele, miten Molotov, Hitler ja Chamberlain käyttävät puheissa historiaa sanomansa tukemiseksi.(4 p.) b) Miten Euroopan suurvaltapoliittinen tilanne kehittyi elokuusta 1939 toukokuuhun 1945? (5 p.)

9 Harjoitustehtävät Tavalliset 6p. Jokerit 9p. S2015/4: K2014/9: Lähi-idän politiikka Eurooppa 1939 K2013/9: Kylmän sodan alku

10 K2014/+9

11 K2014/9 a)jokainen teksti analysoitava! b)vaihe vaiheelta päätapahtumat, kronologisesti.

12 K2014/9 Hitler viittaa Preussin rooliin Saksan yhdistymisessä ja IMS:n lopputulokseen, joka ei tule koskaan toistumaan. Saksa ei tule koskaan enää kokemaan häpeärauhaa. Hitlerin voi tulkita viittaavan myös Fredrik Suureen.

13 K2014/9 Chamberlain vertaa vuotta 1939 IMS:n syntyyn vuonna Hän näkee Saksan laajentumishaluisen politiikan tilanteen kiristymisen syynä.

14 K2014/9 Molotov viittaa 1600-luvulla käytyihin uskonsotiin ideologioiden välisenä taisteluna ja niiden seurauksiin sekä Englannin ja Ranskan ja toisaalta Saksan imperialistiseen kilpailuun maailmanherruudesta.

15 K2014/9 Täysien pisteiden vastauksessa vaaditaan lisäksi lähdekriittistä tarkastelua: puheen ajankohdan huomioiminen pyrkimys oikeuttaa oman maan politiikka puhujat ovat johtavia henkilöitä ja puhuvat oman maansa päättäjille

16 K2014/9 Lähtökohta: Natsit vallassa Saksassa Saksa laajentunut Keski-Euroopassa Elokuun lopussa 1939 Molotov- Ribbentrop -sopimus

17 K2014/9 b) Euroopan suurvaltapoliittinen tilanne Saksan ja NL:n välinen hyökkäämättömyyssopimus. 2. Saksan hyökkäys Puolaan aloitti sodan. 3. Sodan osapuolet: liittoutuneet ja akselivallat. 4. Saksan eteneminen lännessä. 5. Saksan hyökkäys NL:oon 1941 ja kahden rintaman muodostuminen. 6. NL mukaan liittoutuneiden joukkoon Saksaa vastaan ja Yhdysvaltojen tulo mukaan sotaan. 7. Stalingradin taistelu yhtenä sodan käännekohtana. 8. Liittoutuneiden keskinäiset konferenssit ja alkavat erimielisyydet. Teheran, Jalta, Potsdam 9. Normandian maihinnousu 1944 ja kilpajuoksu Berliiniin keväällä Saksa antautuu toukokuun alussa 1945 Kiitettävään vastaukseen vaaditaan sotatapahtumien taustalla olleiden, kuten taloudellisten tekijöiden ja liittolaissuhteiden muutosten vaikutusta suurvaltapolitiikkaan.

18 II MS:n KONFERENSSIT Marraskuussa 1943 Teheranissa: (kolme suurta 1. kerran) toisen rintaman avaaminen Eurooppaan yhteistyö Helmikuussa 1945 Jaltassa: Saksan miehittäminen ja jakaminen väliaikaisesti sotakorvaukset Euroopan valtioille demokraattisesti valitut hallitukset Heinäkuussa 1945 Potsdamissa: USA, NL, I-B suunnittelevat Saksan miehityksen Japanille uhkavaatimus ehdottomasta antautumisesta

19 II MS:n KONFERENSSIT Elokuussa 1941 Atlantin julistus: ei aluemuutoksia, ihmisten ja kansojen oikeudet, yhteistyö taloudessa, rauha ja turvallisuus = esikuva YK:lle Tammikuussa 1942 Washingtonissa: kaikki mahdolliset resurssit akselivaltojen lyömiseksi (Saksa tärkein) ei erillisiä rauhansopimuksia Tammikuussa 1943 Casablancassa: Saksan antauduttava ehdoitta Marraskuussa 1943 Teheranissa: (kolme suurta 1. kerran) toisen rintaman avaaminen Eurooppaan (Stalinin vaatimus) ensimmäiset ehdotukset YK:sta Helmikuussa 1945 Jaltassa: Saksan miehittäminen ja jakaminen väliaikaisesti, sotakorvaukset Euroopan valtioille demokraattisesti valitut hallitukset NL sotaan Tyynelle valtamerelle YK:n perustaminen Heinäkuussa 1945 Potsdamissa: Oder-Neisse linja rajaksi USA, NL, I-B suunnittelevat Saksan miehityksen ja valvonnan -> myöhemmin Saksa yhdistettäisiin Japanille uhkavaatimus ehdottomasta antautumisesta

20 Harjoitustehtävät 2017 Tavalliset 6p. Jokerit 9p. S2015/4: K2013/9: Lähi-idän Kylmän sodan politiikka alku

21 Kotiin Monisteesta: Länsiblokki ja itäblokki Churchillin ja Stalinin puheiden tulkinta Jokeri: K2013/9: Kylmän sodan alku

22

23

24 K2013/9 Kylmän sodan alku! Helppo rakenne: a) Tulkitse kuva 2p. b) Vertaile lähteitä 3p. c) Kerro lopuksi USA:n ja NL:n suhteista 1950-luvun loppuun (huom! aikarajaus) = kylmän sodan alku 4p. Tee aikajana kylmän sodan alusta v loppuun, tapahtumat.

25 Kylmä sota Ajanjakso, jossa käytiin kahden supervallan sekä heidän liittolaistensa välistä poliittista, ideologista ja taloudellista kilpailua. = PROXY WAR = edustajien, valtuutettujen tai asiamiesten välillä

26 a) Miten tulkitset piirrosta?

27 a) 2 p. K2013/9 Länsieurooppalaisena Low suhtautuu ironisesti Neuvostoliittoon Euroopan vapauttajana. Kuvassa Neuvostoliiton johto pohtii, minkä valtion se seuraavaksi ottaa valtapiiriinsä. Kuvaa voidaan tulkita myös Marshall-avun näkökulmasta. Ketkä saivat apua ja ketkä ei?

28

29 b) 3 p. K2013/9 Ulkoministeri Marshall perustelee vuonna 1947 USA:n taloudellista apua Euroopalle vilpittömällä auttamisen halulla ja tilanteen normalisoimisella. Samana vuonna Neuvostoliiton suurlähettiläs näkee Marshall-avun USA:n pyrkimyksenä luoda Eurooppaan Neuvostoliiton vastainen liittoutuma. Novikovin mukaan USA:n todellisena motiivina on Euroopan maiden taloudellinen ja poliittinen alistaminen.

30 ERP(European Recovery Plan) = Marshall-apu Länsi-Euroopan tervehdyttäminen Kommunismin vastustaminen Markkina-alue USA:lle

31 Marshall-apua saaneet maat Länsi-Euroopan tervehdyttäminen Kommunismin vastustaminen Markkina-alue USA:lle

32 c) 4 p. K2013/9 Sota Euroopassa päättyi liittolaisten kilpajuoksuun Berliiniin ja valtioiden ajautumiseen vastakkain Saksan kysymyksen ratkaisussa. Kylmä sota alkoi alkanut Berliinin saarto kärjisti välejä edelleen. Saksa jakautui kahdeksi valtioksi 1949: Saksan liittotasavalta ja Saksan demokraattinen tasavalta.

33 c) 4 p. K2013/9 Suurvallat perustivat omat sotilasliittonsa: NATO ja Varsovan liitto maat jäseniksi. Rautaesirippu jakoi Euroopan valtiot kahteen leiriin: Yhdysvaltain liittolaiset Länsi- Euroopassa ja Neuvostoliiton tukemat kansandemokratiat itäisessä Keski- Euroopassa. Mainittu suurvaltasuhteiden kehittymiseen vaikuttaneita tapahtumia 1950-luvulla; esim. Geneven henki, Unkarin kansannousu.

34 + GENEVEN HENKI = SUOJASÄÄ 0 II MS päättyy 1945 Berliinin saarto 1948 NL: suhteet Hruštšov: Länsi-Saksaan Rauhanomainen rinnakkaiselo Suomelle Porkkala, YK:iin Itävallan suvereniteetti 1955, Varsovan liitto 1950 Korean aselepo Suezin kriisi Saksan jako NATO 1949 Stalinin kuolema NL:n atomipommi Korean sota Unkarin kriisi 1956 Sputnik 1957 Taiwanin kriisi 1958 Vietnamin sota Ydinaseita Eurooppaan Berliinin muuri 1961 Kuuban kriisi 1962

35 S2015/4 Yhdysvaltain Lähi-idänpolitiikkaa kylmän sodan aikana ja sen jälkeen Perinteinen essee: USA: tavoitteet? Mitä haasteita ennen ja nyt? (siis ongelmia!)

36 Lähi-Itä: Yhdistyneet arabiemiirikunnat Bahrain Egypti Iran Irak Israel/Palestiina Jemen Jordania Kuwait Kypros Libanon Oman Qatar Saudi-Arabia Syyria Turkki

37 Tyydyttävä vastaus: S2015/4 Joitakin USA:n Lähi-idän politiikan keskeisiä tavoitteita: Israelin olemassaolon turvaaminen juutalaisten vaikutus? alueen öljyvarojen kontrollointi ääri-islamilaisuuden uhan hillitseminen Kylmän sodan aikana kommunismin leviämisen estäminen (Venäjä?)

38 Tyydyttävä vastaus: S2015/4 Miten Yhdysvallat on ajanut näitä tavoitteitaan? Keskeisimmät konfliktitilanteet esim.: Israel: Suezin kriisi Kuuden päivän sota Jom Kippur sota (Camp Davidin sopimus) Tiekartta-suunnitelma Iranin vallankumous Irakin-Iranin sota Persianlahden sota + Irakin sota terrorismin vastainen sota Arabikevät + Syyria + Isis?

39 Tyydyttävä vastaus: S2015/4 Kylmän sodan aikana USA ja Neuvostoliitto liittolaisineen kilpailivat vaikutusvallasta myös Lähi-idässä. Kylmän sodan aikana Yhdysvaltain tavoitteet Lähiidässä olivat: rauhan turvaaminen palestiinalaisten, arabimaiden ja Israelin välillä öljyn saatavuuden turvaaminen öljykriisin 1973 vuoksi Lähi idän merkitys korostui entisestään Politiikan haasteita olivat esimerkiksi Palestiinan kysymys sekä Iranin islamilainen vallankumous.

40 Kiitettävä vastaus: S2015/4 Eritellään em. muutoksia monipuolisemmin. Vastauksesta käy ilmi, mitkä maat alueella ovat Yhdysvaltain liittolaisia ja mitä valtioita se pitää vihollisinaan. Vastauksessa voidaan käsitellä myös Yhdysvaltojen sisäpolitiikkaa, esim. tukea Israelille viimeaikaisia tapahtumia kuten Arabikevään ja Syyrian sodan vaikutuksia Trump?

41 K2011/5 Mitä vuosiluvut kertovat? IMS:n ja IIMS:n alku!!! Eli minkälaisessa tilanteessa Saksa oli maailmansotien alkaessa? Vertaile = yhtäläisyydet ja erot!

42 K2011/5 I MS:n ja II MS:n vertailua Saksan osalta Saksan asema 1914 ja p. Minkälainen valtio oli? Saksan tavoitteet 1914 ja p. Mihin pyrki?

43 3 4 p: K2011/5 Vastauksessa tuodaan esiin yhtäläisyyksiä ja eroja vuosien 1914 ja 1939 välillä. Asema: yhtäläisyytenä esim.: Saksa oli kummassakin tapauksessa taloudellisesti ja sotilaallisesti vahva samalla se oli tyytymätön asemaansa: vuonna 1914 pettymykset siirtomaakilpailussa 1939 Versailles n sopimuksen nöyryytys

44 3 4 p: K2011/5 Vastauksessa tuodaan esiin yhtäläisyyksiä ja eroja vuosien 1914 ja 1939 välillä. Tavoitteissa oli eroja: vuonna 1914 Saksan aseman vahvistaminen suurvaltana 1939 tavoitteena oli suurvalta-aseman lisäksi: arjalaisen rodun maailmanherruus elintilan hankkiminen idästä

45 5 6 p: K2011/5 Saksan asemaa ja tavoitteita vuosina 1914 ja 1939 on käsitelty osana Euroopan poliittista, taloudellista ja sotilaallista kehitystä. Yhtäläisyyksiä ja eroja on pohdittu monipuolisesti, esim.: Keisarikunta 1914 ja natsivaltio 1939 Liittolaiset 1914 ja 1939? suurvaltapolitiikka ja kilpailu ennen ensimmäistä maailmansotaa ennen toista maailmansotaa läntiset suurvallat eivät estäneet Saksan laajentumista, ja Saksa solmi Neuvostoliiton kanssa hyökkäämättömyyssopimuksen

46 S2013/5

47 S2013/5 Mikä NATO? Kolme tehtävää: 1. Miksi perustettiin? 2. Mikä merkitys kylmässä sodassa? 3. Miten rooli muuttunut?

48 2 p. S2013/5 NATO:n perustamiseen vuonna 1949 johtaneet syyt kylmän sodan alussa; Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton välien viileneminen Itä-Euroopan tilanne Saksan kysymys NATO:n syntyminen Berliinin saarron seurauksena Neuvostoliiton vaikutusvallan leviämisen estäminen (patoamispolitiikka).

49 2 p. S2013/5 Länsimaiden yhteistyö vahvistui kylmän sodan aikana ja ne antoivat toisilleen turvallisuustakuut. Neuvostoliitto liittolaisineen perusti vastapainoksi Varsovan liiton. Yhdysvaltojen johtava rooli Länsi-Euroopan puolustuksessa kylmän sodan aikana. Rautaesirippu Euroopassa ei sotia voimatasapaino, vakoilua, sopimuksia

50 2 p. S2013/5 NATO on laajentunut Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen entisiin sosialistimaihin. ohjus kilpi Viro, Puola, Tsekki NATO on laajentanut tehtäviään kriisinhallintaoperaatioihin eri puolilla maailmaa. Esimerkkejä NATO:n kriisinhallintaoperaatioista. Jugoslavian sisällissota Irakin sota Afganistanin sota Venäjää ja (muslimi)terrorismia vastaan!

51 K2012/4 1.Molemmat kriisit tunnettava! osapuolet, tapahtumat, lopputulos 2.Vertaile = eroja ja yhtäläisyyksiä

52 3-4 p. Yhteistä esimerkiksi: K2012/4 molemmat olivat kylmän sodan kriisejä joissa osallisina olivat myös Yhdysvallat ja Neuvostoliitto Kriisien vakavuus: sota oli lähellä molemmissa kriiseissä, oltiin ydinsodan partaalla (erityisesti Kuubassa 1962) Molemmat kriisit olivat vaarallisia, mutta avoimelta konfliktilta Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä lopulta vältyttiin

53 K2012/4: Mitä eroja? Kuuban kriisi: Amerikassa Kuuban kriisissä USA esitti uhkavaatimuksen Kuuba oli strategisesti merkittävä, koska oli lähellä Yhdysvaltojen rajaa. Berliinin kriisi: Euroopassa Berliinissä Neuvostoliitto esitti uhkavaatimuksen Berliini vastaavasti oli tärkeä NL:lle, oli sen miehitysvyöhykkeellä.

54 6 p. K2012/4 Ulkopoliittiset tavoitteet: kummatkin halusivat häätää vihollisen pois takapihalta Vastauksessa voidaan pohtia myös kriisien seurauksia, esim. kuuman linjan avaaminen. Asiaa on pohdittu myös Kuuban ja Saksojen näkökulmasta.

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103

SISÄLLYSLUETTELOON. KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 KYLMÄN SODAN SYTTYMINEN Luku 3, s. 103 1. Määrittele käsitteet a) kylmä sota b) kaksinapainen kansainvälinen järjestelmä c) Trumanin oppi. a) kylmä sota Kahden supervallan (Usa ja Neuvostoliitto) taistelu

Lisätiedot

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45

TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 TOINEN MAAILMANSOTA 1939-45 Kertausta 1.Kirjoita viivoille, mitä kyseisenä maailmansodan vuotena tapahtui (pyri keräämään viivoille vain tärkeimmät asiat 1939 Saksa ja NL hyökkäämättömyyssopimus Saksa

Lisätiedot

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta

Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-itä murroksessa jo 4000 vuotta Lähi-idän hegemoniataistelun historia 90 sekunnissa Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 2 Uskontojen leviäminen Kommodori (evp) Mikko Taavitsainen 3 Lähi-idän suurimmat

Lisätiedot

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016

Heikki Kurttila. Isäntämaasopimus. Pirtin klubi 5.4.2016 Heikki Kurttila Isäntämaasopimus hyppy kohti NATOa Pirtin klubi 5.4.2016 Historiaa: Paasikiven Kekkosen linja Paasikivi: Olipa Venäjä miten vahva tai miten heikko hyvänsä, aina se on tarpeeksi vahva Suomelle.

Lisätiedot

Kylmä sota = USA ja Neuvostoliitto taistelivat maailman herruudesta monilla eri rintamilla.

Kylmä sota = USA ja Neuvostoliitto taistelivat maailman herruudesta monilla eri rintamilla. Kylmä sota 1945 1991 = USA ja Neuvostoliitto taistelivat maailman herruudesta monilla eri rintamilla. Churchillin rautaesirippupuhe Fultonissa Yhdysvalloissa 5.3.1946 Stettinistä Itämeren rannalta Välimerelle

Lisätiedot

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen

Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Rising from the Ruins - Euroopan jälleenrakennus toisen maailmansodan jälkeen Näytös 1: Eurooppa, 1945 1. Luen näytelmän ensimmäinen sivu. Korostetut sanat kuvaavat Euroopan tilaa toisen maailmansodan

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen reittiliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Ruotsi 141 968 4,1 139 575 2,8 158 746 2,8 170 449 Saksa 123 102-6,1 126 281-4,5 161 558 6,9 159 303 Espanja 104 817 10,5 103 791 16,2 126 347 21,1 114 954

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu kohde- ja lähtömaittain 2005 2015 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 Aasia 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737 1727 1920

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 9 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2000 2011 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 6880 7475 7434 7555 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 Aasia 515 524 574 512 773 885 1019 1088

Lisätiedot

Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. ISLAMIN JA LÄNNEN KOHTAAMINEN - LÄNSIMAALAISTUMISEN UHKA

Aineisto on vapaasti muokattavissa. Sen jakaminen eteenpäin on kielletty. ISLAMIN JA LÄNNEN KOHTAAMINEN - LÄNSIMAALAISTUMISEN UHKA ISLAMIN JA LÄNNEN KOHTAAMINEN - LÄNSIMAALAISTUMISEN UHKA Islamilaisen maailman laajeneminen Aineisto on vapaasti muokattavissa. Islamilaiset valloittajat uskonnollisen ja poliittisen vallan sidos (kalifit)

Lisätiedot

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong.

Suomesta 1 / 9. Kaikki yhteensä. 515 Afganistan. 3 Arabiemiirikunnat. 2 Armenia Azerbaidžan Bangladesh. 2 5 Georgia Hongkong. / Vaihto opiskelu Suomesta kohde ja lähtömaittain 000 00 (Lähde: CIMO) Suomesta 000 00 000 00 00 00 00 00 00 00 00 Kaikki yhteensä 0 0 0 Aasia Afganistan Arabiemiirikunnat Armenia Azerbaidžan Bangladesh

Lisätiedot

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau.

1.3. Heinrich Himmler tarkastaa Auschwitchin keskitysleirin. Annetaan käsky rakentaa uusi leiri, Birkenau. Esimerkkitapahtumia aikajanaan 1939 23.8. Neuvostoliiton ja Saksan ulkoministerit solmivat hyökkäämättömyyssopimuksen (Molotov-Ribbentrop sopimus). Sopimuksen salaisessa lisäpöytäkirjassa sovitaan maiden

Lisätiedot

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline?

MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus SOTA OIKEUTETTU SOTA. Liisa Laakso. sodan määritelmä. politiikan väline? MAAILMANPOLITIIKKA Rauhan- ja konfliktintutkimus Liisa Laakso SOTA sodan määritelmä o sodanjulistus o osapuolet (vähintään yksi valtio?) o aseellinen o taistelut, kuolleet (>1000?) politiikan väline? o

Lisätiedot

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO)

Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain (Lähde: CIMO) 1 / 10 Vaihto-opiskelu Suomesta kohde- ja lähtömaittain 2004 2013 (Lähde: CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8241 8487 8610 8232 8667 9388 10123 9931 10014 10189 Aasia 773 885 1019 1088 1256 1552 1790 1737

Lisätiedot

Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO)

Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain (Lähde: Vipunen ja CIMO) Ulkomaanjaksot kohde- ja lähtömaittain 2008 2017 (Lähde: Vipunen ja CIMO) Suomesta Kaikki yhteensä 8667 9388 10123 9931 10014 10189 10171 10139 10444 9551 Aasia 1256 1552 1790 1737 1727 1920 1783 1762

Lisätiedot

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15

ISLAMILAINEN TERRORISMI. Monday, January 19, 15 ISLAMILAINEN TERRORISMI WAHHABIITIT 1700-luvulla syntynyt islamilainen herätysliike Ihannoi ja pyrkii kohti profeetta Muhammadin aikaista elämää Saudi-arabialainen suuntaus Pyrkimys kehittää katolista

Lisätiedot

III Kylmän sodan maailma

III Kylmän sodan maailma III Kylmän sodan maailma 8. Supervaltojen aikaan, s. 109 1. Mistä eri syistä Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton suhteet huononivat toisen maailmansodan jälkeen? Maita oli yhdistänyt yhteinen vihollinen. Nyt

Lisätiedot

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8

HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet. Historian taitaja 7 ja 8 HISTORIAN TAITAJA uusi sarja yläkoulun historiaan! Historian opetuksen tavoitteet Merkitys, arvot ja asenteet T1 vahvistaa oppilaan kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena

Lisätiedot

Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä

Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä Kylmän sodan jälkeen unilateralismi: maailmanpoliisin rooli Puuttuu sotilaallisesti asioihin, joissa se katsoo omien etujensa olevan uhattuna Maailman suurin talous ja teknisesti

Lisätiedot

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä?

I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Sisällys I johdanto voiko venäjää ymmärtää järjellä? Kysymyksenasettelut ja lähteet 12 Venäjän-tutkimuksen vaiheita meillä ja muualla 21 Suomalainen Venäjä-tieto 24 Tapaus Aleksanteri-instituutti 32 Entä

Lisätiedot

PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille

PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille PUTININ PERINTÖ Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan haasteet uudelle presidentille Maanpuolustuskorkeakoulu, Strategian laitos Majuri Juha Mäkelä EHDOKKAAT 2.3.2008 PRESIDENTIN VAALISSA Gennadi Zjuganov

Lisätiedot

KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA

KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KOHTI ENSIMMÄISTÄ MAAILMANSOTAA KAUNAISET SUURVALLAT Saksa noussut Manner-Euroopan johtavaksi suurvallaksi yhdistynyt Otto von Bismarckin johdolla (Bismarck pyrki rauhoittamaan Euroopan asiat Saksan yhdistämissotien

Lisätiedot

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti

Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa. Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti Eurooppalainen turvallisuuspolitiikka muutoksessa Teija Tiilikainen Ulkopoliittinen instituutti 28.1.2019 Turvallisuuspoliittinen tilanne kiristynyt Jännitteet Euroopassa kasvaneet Venäjän ja lännen ristiriitojen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus

Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Saksan ja Neuvostoliiton sopimus Elokuun 23. päivä 1939 Neuvostoliitto ja Saksa ilmoittivat kirjottaneensa hyökkäämättömyysopimuksen Moskovasta jota koko Eurooppa hämmästyi. Sopimuksen tekeminen perustui

Lisätiedot

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018

Kansainvälisen tilausliikenteen matkustajat 2018 01/18 02/18 03/18 04/18 määrän määrän määrän EU Espanja 50 236 1,6 44 468-1,6 50 271-1,7 30 500 Kreikka 17 306 Iso-Britannia 11 204-7,5 10 037 21,7 2 940 44,3 866 Alankomaat 9 736 23,3 11 472 30,4 7 444

Lisätiedot

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE)

15410/17 VVP/sh DGC 1A. Euroopan unionin neuvosto. Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17. Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 14. toukokuuta 2018 (OR. en) 15410/17 Toimielinten välinen asia: 2017/0319 (NLE) COLAC 144 WTO 329 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: Kolmas lisäpöytäkirja Euroopan yhteisön

Lisätiedot

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä!

KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET. Muualla ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! KUORMA-AUTOJEN SUURIMMAT SALLITUT NOPEUDET ALBANIA Taajamissa ALGERIA Taajamissa ei rajoitusta, tarkkailkaa liikennemerkkejä! AZERBAIDZHAN Taajamissa 40 km/h 70 km/t BELGIA Taajamissa yli 7,5 t kokonaispainoiset

Lisätiedot

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme?

Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme? Hybridisota, uusi kylmä sota, moninapainen ydinasemaailma, uusi normaali Mitä aikakautta elämme? 05.010.2016 Hallintovaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Suomen turvallisuusympäristö

Lisätiedot

Naton pelote suojasi välillisesti myös Suomea

Naton pelote suojasi välillisesti myös Suomea TS 24.2.2011 Alakerta Leif Blomqvist Kirjoittaja oli Suomen suurlähettiläs Natossa 1996-2002. Kirjoitus perustuu Suomen Atlantti-Seuran ja Turun yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen Suomi ja transatlanttiset

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 1/2018 4.4.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2018 4.12.2018 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2018 28.2.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 10/2018 2.1.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2019 30.4.2019 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tulli Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain

Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain Aikuisten ylipainon & lihavuuden esiintyvyys maailmassa alueittain Euroopan alue Albania 2008-9 Kansallinen 10302 15-49 44.8 8.5 29.6 9.7 DHS Armenia 2005 Kansallinen 6016 15-49 26.9 15.5 DHS Itävalta

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 2/2017 3.5.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 12/2016 6.3.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 5/2017 31.7.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 9/2017 4.12.2017 Tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain Lähde: Tullihallitus Talouden arviointi www.teknologiateollisuus.fi

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden vientiraportti

Teknologiateollisuuden vientiraportti Teknologiateollisuuden vientiraportti Viimeinen havainto 4/2016 30.6.2016 Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta Teknologiateollisuuden tavaravienti Suomesta päätoimialoittain *) Pl. henkilöautojen

Lisätiedot

HISTORIAN KOE 14.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

HISTORIAN KOE 14.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ HISTORIAN KOE 14.9.2015 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Tasavallan presidentin asetus

Tasavallan presidentin asetus Tasavallan presidentin asetus Suomen ulkomaanedustustojen sijaintipaikoista ja konsulipalveluiden järjestämisestä ulkoasiainhallinnossa Tasavallan presidentin päätöksen mukaisesti säädetään ulkoasiainhallintolain

Lisätiedot

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät

Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät Kuvio 1 Lukutaidon kansalliset suorituspistemäärät ( ) Keskihajonta Kansallinen keskiarvo Hongkong 571 (61) h Venäjä 568 (66) h Suomi 568 (64) h Singapore 567 (80) h Pohjois-Irlanti 558 (76) h Yhdysvallat

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM

Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko 23.11.2016 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Uusi käytäntö: UTP selonteko + puolustuspoliittinen selonteko

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 3. maaliskuuta 2017 (OR. en) 6936/17 ADD 4 JAI 189 ASIM 22 CO EUR-PREP 14 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 2. maaliskuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan komission pääsihteerin

Lisätiedot

Lentäen tehdyt vapaa-ajan matkapaketit vuosina 2018 ja 2017 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa)

Lentäen tehdyt vapaa-ajan matkapaketit vuosina 2018 ja 2017 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa) Lentäen tehdyt vapaa-ajan matkapaketit vuosina 2018 ja 2017 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa) Ero toteumassa 2018/2017 2018 2017 % EUROOPPA 684 999 629 176 8,9 % Espanja

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Venäjän turvallisuuspolitiikka

Venäjän turvallisuuspolitiikka Venäjän turvallisuuspolitiikka aktiivista puolustusta käsiohjauksessa Venäjän turvallisuuspolitiikan apulaisprofessori YTT Katri Pynnöniemi Maanpuolustuskorkeakoulu ja Helsingin yliopisto MTS 14.12.2017

Lisätiedot

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik

Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys. HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, Kristi Raik Suomi, Eurooppa ja muuttuva maailmanjärjestys HYOL ry:n syyspäivät Helsinki, 18.11.2017 Kristi Raik Kylmän sodan viimeisiä henkäyksiä: Neuvostotankit matkalla Tallinnaan, 20.8.1991 Geopolitiikan paluu?

Lisätiedot

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa?

Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Koululainen ja maailman kriisit - Miten voimme ymmärtää maailman menoa ja miten voimme siihen vaikuttaa? Peruskoulujen ja lukioiden kansainvälisyyspäivät Lahdessa, 13.11.2014 Kristi Raik, Ulkopoliittinen

Lisätiedot

Kuolinpesän huutokauppa klo 18:00

Kuolinpesän huutokauppa klo 18:00 Kuolinpesän huutokauppa 19.2.2019 klo 18:00 Nro Raha KL Kpl-määrä Hinta Muuta 1 5 mk 1909 4 kpl 100 mk 1909 Toinen väärät leimat 1 mk 1915 1,3 6 kpl 1 mk 1916 1,5 5 mk 1909 (2) 5 mk 1902 (5) 5 mk 1909

Lisätiedot

1. Miten totalitarismi ilmeni Neuvostoliitossa, Italiassa ja Saksassa? Anna esimerkkejä.

1. Miten totalitarismi ilmeni Neuvostoliitossa, Italiassa ja Saksassa? Anna esimerkkejä. II Diktatuurien nousu ja toinen maailmansota 5 Diktaattorit ottavat vallan, s. 71 1. Miten totalitarismi ilmeni Neuvostoliitossa, Italiassa ja Saksassa? Anna esimerkkejä. Kaikissa maissa oli vahva pakkovaltakoneisto,

Lisätiedot

KONEen tilinpäätös tammikuuta 2008 Matti Alahuhta, pääjohtaja. KONE Corporation

KONEen tilinpäätös tammikuuta 2008 Matti Alahuhta, pääjohtaja. KONE Corporation KONEen tilinpäätös 2007 25. tammikuuta 2008 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Q4 Saatujen tilausten ja liikevoiton voimakas kasvu jatkui 10-12/2007 10-12/2006 Hist. muutos Vert. muutos Saadut

Lisätiedot

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä.

Tämä koekokonaisuus pyrkii kehittämään oppilaan valmiutta suoriutua erilaisista tehtävistä. KOE 72 Opettajalle Kevään 2006 abiturientit osallistuvat ylioppilastutkinnon uudistettuun reaalikokeeseen, ainereaaliin. Historian aineryhmästä tulee kokeeseen kaikkiaan kymmenen tehtävää, joista kaksi

Lisätiedot

KYLMÄ SOTA JAKAA MAAILMAN

KYLMÄ SOTA JAKAA MAAILMAN 1 KYLMÄ SOTA JAKAA MAAILMAN KYLMÄ SOTA JAKAA MAAILMAN sodan aikana yhteistyötä (USA/NL), mutta pian sodan jälkeen tilalle epäily ja syyttely: kilpailu johtoasemasta opoliittinen (ideologinen) ja taloudellinen

Lisätiedot

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1

MDP in Information Security and CryptogIran 1 1 1 (6) B MDP in Futures Studies Australia 1 1 Iran 2 1 3 Itävalta 1 1 Latvia 1 1 Puola 1 1 Suomi 2 6 8 4 20 Tsekki 1 1 Valko-Venäjä 1 1 Venäjä 1 1 2 Viro 1 1 Z_tieto puuttuu 6 3 4 17 30 MDP in Futures Studies

Lisätiedot

Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään?

Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Miten vakautta Euroopassa on pyritty lisäämään? Mitä tarkoittaa vakaampi? - Vähemmän sotia - Vähemmän levottomuuksia - Ei vallankumouksia - Vähemmän taloudellisia vaikeuksia - Enemmän yhteistoimintaa -

Lisätiedot

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014

Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Venäläisten ulkomaanmatkailu 2013, maaliskuu 2014 Sisällysluettelo Venäläisten ulkomaanmatkailu kasvoi 13 % Kuva 1: Matkojen määrien muutokset kymmeneen suosituimpaan kohdemaahan 2012 2013 Taulukko 2:

Lisätiedot

Kuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät

Kuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät Kuvio 1 Matematiikan kansalliset suorituspistemäärät Kansallinen keskiarvo jakauma Korea 613 (90) h Singapore 611 (84) h Taiwan 609 (106) h Hongkong 586 (84) h Japani 570 (85) h Venäjä 539 (81) h Israel

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 3.8.2017 COM(2017) 413 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan ehdotus neuvoston päätökseksi kumppanuuden perustamisesta Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Kirgisian tasavallan

Lisätiedot

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti,

Venäjä, Venäjä, Venäjä Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Venäjä, Venäjä, Venäjä 28.09.2016 Puolustusvaliokunta Hanna Smith Helsingin Yliopisto, Aleksanteri Instituutti, Vedenjakaja vuosi 2014 Suomen toimintaympäristö ENNEN Itämeri nähtiin tärkeänä energiaviennin

Lisätiedot

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä

GLOBALISAATIO A R K - C T U L E V A I S U U D E N S U U N N I T T E L U R Y H M Ä GLOBALISAATIO ARK-C5005 TULEVAISUUDEN SUUNNITTELU RYHMÄ 1 1.3.2017 GLOBALISAATIO "maapalloistuminen tai maailmanlaajuistuminen" ihmisten ja alueiden jatkuvaa maailmanlaajuista yhtenäistymistä kansainvälisen

Lisätiedot

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla

Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla Sota, valtio ja kansainvälinen oikeus uudella ajalla X: Kansainväliset sodan lait Risto Marjomaa https://alma.helsinki.fi/doclink/16989 Alma: Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2249 MTS-syystutkimus 2006 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti

Lisätiedot

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta

Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809. Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät ja Haminan Rauha 1809 Suomen liittäminen Venäjän keisarikuntaan venäläisestä ja suomalaisesta näkökulmasta Porvoon valtiopäivät Suomen säätyjen uskollisuudenvala keisarille Aleksanteri

Lisätiedot

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö

Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Ajankohtainen tilanne maahanmuuttokysymyksissä 2.2.2016 Hallintotuomioistuinpäivä Kansliapäällikkö Päivi Nerg, Sisäministeriö Eurooppa ja maahanmuuttopaineet 1. Tilannekuvaa 2. EU:n toimenpiteet 3. Suomen

Lisätiedot

PUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114

PUBLIC 15693/17 1 DG C LIMITE FI. Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PV/CONS 76 RELEX 1114 Conseil UE Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 22. joulukuuta 2017 (OR. en) 15693/17 LIMITE PUBLIC PV/CONS 76 RELEX 1114 EHDOTUS PÖYTÄKIRJAKSI Asia: Euroopan unionin neuvoston 3587. istunto (ulkoasiat),

Lisätiedot

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2017 ja 2016 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa)

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2017 ja 2016 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa) Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2017 ja 2016 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa) Ero toteumassa 2017/2016 EUROOPPA 2017 2016 % Espanja yhteensä 264 983

Lisätiedot

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2016 ja 2015 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa).

Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2016 ja 2015 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa). Lentäen tehdyt vapaa-ajan valmismatkat vuosina 2016 ja 2015 (sisältää räätälöidyt matkapaketit sekä pitkät risteilyt ilman lentoa). Ero toteumassa 2016/2015 EUROOPPA 2016 2015 % Koko Espanja yhteensä 235

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997

Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Raakapuun ja metsäteollisuustuotteiden ulkomaankauppa maittain 1997 Toimittajat: Aarre Peltola Helena Herrala-Ylinen 8.9.1998 447 Tuontiraakapuusta viisi kuudesosaa tuli Venäjältä Saksaan ja Iso-Britanniaan

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta

Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Sota kylmän sodan jälkeen janne.malkki@gmail.com Historian, nykypäivän ja tulevaisuuden tutkimuksesta Historiaa tutkittaessa tapahtumien seuraukset paremmin selvitettävissä Nykypäivää tutkittaessa teorioiden

Lisätiedot

HISTORIAN KOE 26.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

HISTORIAN KOE 26.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ HISTORIAN KOE 26.9.2014 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan arvostelua. Lopullisessa arvostelussa käytettävistä

Lisätiedot

Mielipidekartoitus. Risto Sinkko

Mielipidekartoitus. Risto Sinkko Mielipidekartoitus Risto Sinkko 3.5.2017 Huolestuneita kansalaisia huolestuttavien johtajien maailmassa Huolenaiheeksi ilmaistu: Presidentti Putinin toimet Venäjällä 40 % Presidentti Putinin ulkopoliittiset

Lisätiedot

HI2 kertaustehtävien vastaukset

HI2 kertaustehtävien vastaukset HI2 kertaustehtävien vastaukset II Maailmansotien aika 1. Miten ja miksi ympärysvaltojen kokoonpano muuttui v. 1917? Kokoonpano muuttui niin, että Yhdysvallat tuli mukaan sotaan. Yhdysvalloissa sympatiat

Lisätiedot

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan

Turun yliopisto Kv-maisteriohjelmien uudet opiskelijat ohjelmittain aiemman tutkinnon maan mukaan 1 (6) International Master in Management of IT Alankomaat 1 5 5 5 6 Australia 1 1 Belgia 1 1 Intia 2 1 Japani 1 Kiina 2 2 2 2 1 1 3 Kolumbia 1 Libanon 1 Norja 1 Papua-Uusi-Guinea 1 Portugali 1 Puola 1

Lisätiedot

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen

Toimintaympäristö. Kielet ja kansalaisuudet. 20.4.2015 Leena Salminen Toimintaympäristö Kielet ja kansalaisuudet Kielet ja kansalaisuudet 2014 Tampereella 9 422 ulkomaan kansalaista 131 eri maasta Vuoden 2014 lopussa oli tamperelaisista 4,2 prosenttia ulkomaan kansalaisia.

Lisätiedot

Mitä Venäjälle kuuluu?-

Mitä Venäjälle kuuluu?- Mitä Venäjälle kuuluu?- Kypsyneen Putinismin aikakausi 03.06.2013 Journalistiseminaari, Oulu Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta MTS Hanna Smith Aleksanteri Instituutti, Helsingin yliopisto Putinismin

Lisätiedot

POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography

POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography POLIITTINEN MAANTIEDE Political Geography POLIITTINEN MAANTIEDE Tarkastelee vallan/poliittisten prosessien spatiaalisia ulottuvuuksia Tila/valta Poliittisessa maantieteessä ollaan kiinnostuneita siitä,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 43/2013 Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2012 8.11.2013 Aarre Peltola Puun tuonti 10 miljoonaa kuutiometriä ja metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta /2013 Valtiovarainministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta /2013 Valtiovarainministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 24 päivänä tammikuuta 2013 56/2013 Valtiovarainministeriön asetus Verohallinnon määräämisestä toimivaltaisena viranomaisena ratkaisemaan eräitä verotusta koskevissa

Lisätiedot

Tuodusta puusta 78 prosenttia (15,6 milj. m³) oli peräisin Venäjältä.

Tuodusta puusta 78 prosenttia (15,6 milj. m³) oli peräisin Venäjältä. A JI Metsäteollisuuden ulkomaankauppa maittain 2006 JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Toimittaja: Aarre Peltola 27.7.2007 877 Metsäteollisuustuotteiden

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 18.2.2016 COM(2016) 70 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisöjen ja niiden jäsenvaltioiden sekä Turkmenistanin väliseen kumppanuus- ja

Lisätiedot

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet

Suomen sota päättyy. Vaaran vuodet Suomen sota päättyy Vaaran vuodet Vaaran vuodet nimitystä on käytetty Suomessa toisen maailmansodan jälkeisestä epävarmasta ajanjaksosta, jolloin Suomen pelättiin muuttuvan kommunistiseksi valtioksi joko

Lisätiedot

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto

Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Ansaitseeko EU Nobelinsa? Pami Aalto Jean Monnet professori/ Johtaja, Jean Monnet keskus Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Yhdysvallat (Marshall apu 1940 luvulla, tuki hiili

Lisätiedot

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista

Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Ongelmallisia suhteita - Suomen asekaupan perusteista Syksy Räsänen Israeli Committee Against House Demolitions (ICAHD) Finland 1 Politiikkaa Valtioiden kannalta asekauppaa ohjaavat poliittiset tavoitteet,

Lisätiedot

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Lapin alueellinen maanpuolustuksen jatkokurssi 1.11.2017 Timo Kantola Apulaisosastopäällikkö/UM Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan

Lisätiedot

Suomesta tulee itsenäinen valtio

Suomesta tulee itsenäinen valtio Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjän valtakunta romahtaa ja Suomesta tulee itsenäinen valtio Venäjällä kansan tyytymättömyys tsaari Nikolai II:a kohtaan oli kasvanut koko 1900-luvun alun. Suurin osa

Lisätiedot

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013

Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Maassa millä lailla? Husein Muhammed OTM, lakimies Monikulttuurisuuden kasvot seminaari Helsinki 1.3.2013 Työntekijän oleskelulupa Opiskelijan oleskelulupa Oleskelulupatyypit Oleskelulupa perhesiteen perusteella

Lisätiedot

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA

VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA VÄESTÖ KANSALAISUUDEN JA KIELEN MUKAAN ETELÄ- KARJALASSA, LAPPEENRANNASSA JA IMATRALLA Tilastoja vuosilta 1997-2018 Etelä-Karjalassa, Lappeenrannassa ja Imatralla asuvat ulkomaan kansalaiset 1997-2018

Lisätiedot

Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä

Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä Lähi-itä markkina-alueena Ulkoasiainministeriö, Afrikan ja Lähi-idän osasto Osastopäällikkö Jarno Syrjälä Saudi-Arabia Suurlähettiläs Pekka Voutilainen, Riad Egypti Suurlähettiläs Tuula Yrjölä, Kairo Afrikan

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 8. elokuuta 2017 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2017/0184 (NLE) 11636/17 ADD 1 COEST 212 ELARG 62 SAATE Lähettäjä: Saapunut: 3. elokuuta 2017 Vastaanottaja: Euroopan

Lisätiedot

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi

Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta Tilastointi Kuvioita Suomen ulkomaankaupasta 217 Tilastointi VIENTI, TUONTI JA KAUPPATASE 199-217 Mrd e 7 6 5 4 3 2 1-1 9 91 92 93 94 95 96 97 98 99 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 17 Kauppatase Tuonti Vienti

Lisätiedot

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015)

Kysymys.1 Montako itsenäistä valtioita maailmassa on? (YK:n jäsenvaltioiden määrä vuonna 2015) Rajat ovat vallan merkkejä TIEDÄ 1. Mitkä ovat itsenäisen valtion tunnusmerkit? 2. Miten Westfalian rauha muutti rajan käsitystä? 3. Mitä valtioiden täysivaltaisuus tarkoittaa? 4. Miten valtiot voidaan

Lisätiedot