Asiakirjayhdistelmä Poliisitoimi

Transkriptio

1 10. Poliisitoimi Talousesitys HE 112/ vp (16.9.) S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta, estää ennalta, paljastaa ja selvittää rikoksia sekä saattaa ne syyteharkintaan. Poliisitoiminnan eri osa-alueiden tuloksellisella toiminnalla osaltaan vaikutetaan siihen, että Suomi on Euroopan turvallisin maa. Uudet poliisiyksiköt aloittavat toimintansa PORA III -linjausten mukaisesti jatketaan palveluverkkouudistusta sekä edistetään eräiden tietoteknisten kehittämistoimien toteuttamista (lupalvelujen kehittämishanke, automaattisen liikennevalvonnan kehittämishanke). Poliisitoiminnan toiminnalliset tulokset pidetään vähintään v. tasolla. Operatiivisissa tehtävissä, erityisesti kenttä- ja rikostorjuntatehtävissä, toimivien poliisimiesten riittävyys turvataan. Poliisin johtamisrakenteiden ja -toimintojen uudistamista jatketaan sekä tehostetaan tulosohjausta. Poliisi pitää yhdessä sidosryhmien ja toimijoiden kanssa mukaan lukien yksityiset palveluiden tuottajat, järjestöt ja vapaaehtoiset (kansalaistoiminta) turvallisuuden tason ja yleisen turvallisuuden tunteen hyvänä kiinnittäen paikallisessa yhteistoiminnassa erityistä huomiota kasautuviin turvallisuushaasteisiin ja sosiaaliseen mediaan. Poliisi toimii asiakaslähtöisesti ja eettisesti korkeatasoisesti niin, että kansalaisten luottamus toimintaan säilyy. Poliisin arvot eli oikeudenmukaisuus, ammattitaito, palveluperiaate ja henkilöstön hyvinvointi toteutuvat sekä toiminnassa että viestinnässä. Viestintä on strategisen johtamisen väline ja luonnollinen osa johtamista. Poliisi reagoi toimintaympäristön muutoksiin sekä kohdistaa turvallisuusriskien analysointiin, tietojohtoisuuteen ja oikeaan tilannekuvaan perustuen yhdessä muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa ennakoivat toimet ja voimavarat turvallisuuden kannalta kriittisiin asioihin. Poliisi varmistaa poliisin peruspalveluiden saatavuuden, mukaan lukien kielelliset palvelut, palveluiden laadun ja niiden toimintaedellytykset kansalaisille koko maassa asuinpaikasta riippumatta. Poliisi vaikuttaa aktiivisesti tietojenvaihdon ja operatiivisen yhteistyön tehostamiseksi Euroopan unionin jäsenvaltioiden kesken ja lähialueiden maiden kanssa ja hyödyntää kansainvälistä yhteistyötä sisäisen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja parantamiseksi. Kansainvälisellä yhteistyöllä torjutaan Suomeen ulottuvaa ja Suomesta käsin toimivaa kansainvälistä rikollisuutta mukaan lukien talousrikollisuus. Kansainvälisen poliisiyhteistyön keinoin torjutaan ulkopuolelta Suomeen kohdistuvaa rikollisuutta jo lähtömaissa. Poliisitoiminnassa hyödynnetään Euroopan unionin rahoitusmahdollisuudet. Poliisi valmistautuu vastaamaan kasvavan itäliikenteen ja tulevan viisumivapauden tuomiin haasteisiin ja lisätehtäviin vahvistamalla torjuntatoimintaa, lisäämällä yhteistyötä lähialueilla ja syventämällä henkilöstön osaamista. Poliisi torjuu talousrikollisuutta ja harmaata taloutta edistämällä kuudennen talousrikosohjelman täytäntöönpanoa tehostamalla talousrikostorjuntaa ja rikoshyödyn jäljittämistä. Harmaata taloutta kitketään monipuolisella keinovalikoimalla. Vahvistetaan korruptionvastaista toimintaa johtavaa viranomaisverkostoa ja kartoitetaan korruptiolle riskialttiit alat ja tilanteet, jotta niihin voidaan puuttua. Poliisi osallistuu eri rikoslajit huomioivan järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategian toimeenpanoon. Syvennetään poliisin, Tullin ja Rajavartiolaitoksen yhteistyötä, samoin näiden tahojen yhteistyötä syyttäjäviranomaisten kanssa. Toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä erityisesti lähialueiden viranomaisten kanssa turvataan rikosvastuun toteutuminen tekijän kotimaassa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 1

2 Jatketaan päivitetyssä terrorismin torjuntastrategiassa esitettyjen toimenpiteiden täytäntöönpanoa ja väkivaltaisen ekstremismin torjuntaa. Suojelupoliisin lisäresursseilla ylläpidetään ajantasaista tilannekuvaa sekä tehostetaan terrorismin torjuntaa vastaten muuttuvaan toimintaympäristöön. Jatketaan tietoverkkojen avulla tehtävien rikosten tehostettuja torjuntatoimenpiteitä yhteistyössä eri tahojen kanssa. Poliisi torjuu väkivaltarikollisuutta painopisteenä vakavat väkivaltarikokset, perhe- ja lähisuhdeväkivalta sekä nuorten väkivaltaisuuden vähentäminen. Parannetaan haavoittuviin ryhmiin kohdistuvan väkivallan tunnistamista ja edistetään naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisohjelman toimeenpanoa. Niin sanotun kunniaväkivallan samoin kuin pakkoavioliittojen kohteeksi joutumisen riskien tunnistamista tehostetaan. Poliisi jatkaa rasismin ja suvaitsemattomuuden vastaista työtään ja torjuu viharikoksia parantamalla niiden tunnistamista. Poliisi jatkaa LUPA hankkeessa lupahallinnon kehittämistä lupahallintostrategian, hallinnonalan TTS-asiakirjan ja lupahallinnon kehittämishankkeen linjauksia noudattaen: lupahallinto keskittyy ydintehtäviinsä, joita ovat aseasioihin, yksityiseen turvallisuusalaan, yleisötilaisuuksiin ja henkilöllisyyttä osoittaviin asiakirjoihin liittyvät tehtävät. Poliisi ulkoistaa lupahallinnon menettelyitä (esim. asiakirjojen postittaminen). Lisäksi poliisi lisää sähköistä asiointia ja poliisin lupahallinnon palvelut ovat henkilökohtaisesti saatavilla pääsääntöisesti ajanvarausta käyttämällä. Poliisi huolehtii näiden tehostamistoimenpiteiden seurannaisvaikutusten hallinnasta suunnitelmallisesti ja ennakoiden. Näillä kehittämistoimilla toteutetaan hyvää hallintoa sekä parannetaan asiakaspalvelun joustavaa saatavuutta. Lupahallinnon palvelut toimivat kustannustehokkaasti, taloudellisesti ja tuottavasti. Poliisi osallistuu aktiivisesti sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttamiseen ja tekee osaltaan monialaista viranomais- ja sidosryhmäyhteistyötä paikallisten ja alueellisten turvallisuussuunnitelmien toteuttamiseksi kaupunkien turvallisuuden ylläpitämiseksi, syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden varmistamiseksi. Poliisi osallistuu osaltaan Suomen kyberturvallisuusstrategian toimeenpanoon ja huolehtii, että poliisilla on tehokkaat edellytykset ennalta ehkäistä, paljastaa ja selvittää kybertoimintaympäristöön kohdistuvia ja sitä hyödyntäviä rikoksia. Vitjan vuonna tapahtuva käyttöönotto tehostaa poliisin toimintaa. Poliisin sisäisellä laillisuusvalvonnalla varmistetaan kansalaisten perus- ja ihmisoikeuksien sekä poliisin toiminnan laillisuuden ja laadun toteuttaminen. 01. Poliisitoimen toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen 2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 2

3 S e l v i t y s o s a : Sisäasiainministeriö asettaa poliisille seuraavat alustavat toiminnalliset tulostavoitteet: Valvonta- ja hälytystoiminta Hälytyspalveluiden saatavuus ei heikkene. Yleistä järjestystä ja turvallisuutta heikentäviin tekoihin puututaan. Liikennevalvonnan määrä ja tuloksellisuus säilyvät nykytasolla ja liikennevalvonnan ohjausta kehitetään PORA III -linjausten mukaisesti. Liikenneturvallisuuteen vaikutetaan puuttumalla aktiivisesti liikenteessä havaittuihin rikkomuksiin sekä hyödynnetään teknisiä valvontamenetelmiä. Lisäksi teknistä liikennevalvontaa lisätään keskittämällä automaattisen liikennevalvonnan hallinnointia. Raskaan liikenteen valvontaa tehostetaan. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan puututaan kotihälytyksillä. Laittoman maahantulon tilanne pysyy Suomessa hallittuna ja toimenpiteet laittoman maahantulon torjumiseksi ovat uskottavia ja tehokkaita. Turvapaikkamenettelyn prosessia kehitetään ja varaudutaan itäliikenteen kasvun haasteisiin. Valvonta Tuottavuus Tuottavuus (yjt-tehtävät/htv) Liikennevalvonnan tuottavuus, kpl/vhtv Toimintamenomääräraha, euroa Henkilötyövuodet Valvonnan kustannukset, euroa (kustannukset/yjt-tehtävät), euroa Palvelukyky ja laatu Onnistuminen kotiväkivaltaan puuttumisessa, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 2,86-3,0 Onnistuminen liikennevalvonnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 3,07-3,2 Onnistuminen poliisin partioinnissa ja muussa näkyvässä toiminnassa, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 3,02-3,1 Liikennevalvontaan käytetty työaika, htv josta raskaan liikenteen valvontaan käytetty työaika, htv Automaattisen liikennevalvonnan suoritteet, kpl Törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, tapaukset enintään, kpl Henkilövahinkoon johtaneet liikenneonnettomuudet enintään, kpl Rattijuopumusrikosten määrä enintään, kpl Ulkomaalaisvalvontaan käytetty työaika, htv Turvapaikkatutkinnan tutkinta-aika, päätetyt jutut, keskiarvo, vrk Suoritteet Yleisen järjestyksen ja turvallisuuden (yjt) tehtävämäärä, kpl josta oma-aloitteiset tehtävät, % Oma-aloitteellisuus (%) eräissä taajamavalvontaan liittyvissä tehtävissä (03 Pahoinpitely, tappelu 15 Vahingonteko 34 Päihtynyt henkilö 35 Häiriökäyttäytyminen ja ilkivalta) 9,7 10,0 10,0 1) Lähde: Poliisibarometri ja Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 3

4 Hälytystoiminta Tuottavuus Tuottavuus (hälytystehtävät, määrä/htv) Toimintamenomääräraha, euroa Henkilötyövuodet Hälytystoiminnan kustannukset, euroa (kustannukset/hälytystehtävät A+B), euroa Palvelukyky ja laatu Toimintavalmiusaika A-luokan tehtävissä, min 9,2 10,0 10,0 Toimintavalmiusaika A- ja B-luokan tehtävissä, min 16,7 16,9 16,7 Toimintavalmiusaika alle 20 min (%, tehtävistä) 73,2 73,0 74,0 Toimintavalmiusaika alle 45 min (%, tehtävistä) 93,3 92,0 94,0 Onnistuminen kiireellisissä hälytystehtävissä, keskiarvo vähintään, arvosana 1 4 1) 3,13-3,2 Suoritteet Perheväkivaltaan liittyvät hälytystehtävät enintään, kpl A ja B hälytystehtävien määrä enintään, kpl A, B ja C hälytystehtävien määrä enintään, kpl ) Lähde: Poliisibarometri ja Rikostorjunta Kansalaisten luottamus poliisin kykyyn ehkäistä, paljastaa ja selvittää rikoksia on korkea. Rikosasioiden pitkiin käsittelyaikoihin kiinnitetään huomiota. Poliisi toteuttaa tehostettua harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Talousrikostorjunnassa pyritään reaaliaikaiseen rikostutkintaan, avoinna olevien juttujen määrän vähentämiseen, tutkinta-aikojen lyhentämiseen ja takaisin saadun rikoshyödyn määrän kasvattamiseen. Vakavan väkivallan ja rajat ylittävän rikollisuuden torjuntaa tehostetaan huomioiden myös itäliikenteen kasvu. Rikosten ennalta estävää toimintaa tehostetaan lisäämällä moniviranomaisyhteistyötä, ihmisten omaa varautumista rikosuhkiin ja vastuuta rikostorjunnasta sekä kolmannen sektorin toimijoiden mukanaoloa. Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten sekä seksuaalirikosten kokonaismäärää pyritään vähentämään ennalta estävällä toiminnalla ja rikostapausten paremmalla tunnistamisella. Järjestäytyneen rikollisuuden toimintaedellytyksiä heikennetään muun muassa hallinnollisten haittaamistoimien avulla. Järjestäytynyttä rikollisuutta torjutaan tiiviillä yhteistyöllä Tullin ja Rajavartiolaitoksen kanssa sekä toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä. Tietoverkkorikollisuuden torjuntaan panostetaan osana järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa ja ennalta ehkäisevää nettipoliisitoimintaa. Poliisi puuttuu rasistisia piirteitä omaavaan ja muuhun viharikollisuuteen sekä ihmiskauppaan aktiivisesti. Poliisi ylläpitää muiden lainvalvontaviranomaisten, hallinnollisten viranomaisten sekä yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tilannekuvaa rikollisuudesta yleisesti sekä sen tietyistä erityisalueista, mm. terrorismi ja järjestäytynyt rikollisuus. Rikostorjunta vastaa herkästi toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin ja kykenee estämään ennalta rikoksia, paljastamaan piilossa olevaa rikollisuutta sekä toteuttamaan rikosvastuuta. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 4

5 Rikostorjunta Tuottavuus Tuottavuus (selvitetyt rikoslakirikokset/htv) Toimintamenomääräraha, euroa Henkilötyövuodet Rikostorjunnan kustannukset, euroa (kustannukset/selvitetyt rikoslakirikokset), euroa Palvelukyky ja laatu Rikoslakirikosten selvitystaso (pl. liikennerikokset), %, vähintään 50,4 50,2 51,0 Rikoslakirikosten tutkinta-aika (pl. liikennerikokset), ka, vrk Omaisuusrikosten selvitystaso, %, vähintään 37,8 37,0 39,3 Henkeen ja terveyteen kohdistuneiden rikosten selvitystaso, %, vähintään 77,2 81,0 82,0 Päätettyjen talousrikosjuttujen sisälläoloaika, ka, vrk, enintään Talousrikostorjunnan henkilötyövuodet Järjestäytyneiden rikollisryhmien määrä (EU- ja muut ryhmät), kpl Järjestäytyneisiin rikollisryhmiin kuuluvien henkilöiden määrä, kpl Onnistuminen väkivaltarikosten selvittämisessä ja torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,97-3,1 Onnistuminen talousrikosten torjunnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,68-3,0 Onnistuminen huumerikosten selvittämisessä/paljastamisessa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,93-3,0 Onnistuminen asuntomurtojen selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,83-2,9 Onnistuminen autovarkauksien selvittämisessä, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,69-2,9 Onnistuminen rasismiin viittaavien rikosten paljastamisessa ja tutkinnassa, keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) 2,76-3,0 Verkossa tapahtuva poliisitoiminta (esim. vihjepalvelu, verkkopoliisi), keskiarvo, vähintään, arvosana 1 4 1) - - 3,5 IT-tutkintaan käytetyt henkilötyövuodet Suoritteet Kaikki selvitetyt rikokset, määrä, sis. liikennerikkomukset Selvitetyt rikoslakirikokset, määrä Haltuun saatu rikoshyöty kaikissa rikoksissa (netto), milj. euroa Haltuun saatu rikoshyöty talousrikoksissa (netto), milj. euroa Päätettyjen talousrikosten määrä, kpl Avoinna olevien talousrikosten määrä, kpl Päätettyjen järjestäytyneen rikollisuuden juttujen määrä, kpl Henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikosten määrä, kpl Poliisin tietoon tulleet törkeät huumausainerikokset, määrä ) Lähde: Poliisibarometri ja Lupahallinto Lupahallinto vaikuttaa lupaharkinnan ja -valvonnan keinoin yleisen järjestyksen ja turvallisuuden säilymiseen ja hallinnolliseen rikostorjuntaan. Asehallinto ja turvallisuusalan valvonta toimivat luotettavasti ja yhteiskunnan turvalli- Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 5

6 suusintressit huomioiden. Vaikutukset ulottuvat myös yksityisen turva-alan luotettavaan toimintaan. Erityisesti ampuma-aseturvallisuuden parantamista tuetaan kehittämällä yhtenäisiä lupaprosesseja ja uudistamalla tietojärjestelmiä. Maahanmuuttoon liittyvät lupamenettelyt ovat tehokkaita ja valtakunnallisesti yhdenmukaisia. Henkilöllisyyttä osoittavan asiakirjan hakijan luotettavaan tunnistamiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Henkilökorttien osalta varaudutaan lisäksi biometristen tunnisteiden käyttöönottoon. Poliisin lupahallinnon palvelut noudattavat hyvän hallinnon periaatteita. Tietojärjestelmät, menettelyt ja rakenteet tukevat päätösten yhdenmukaisuutta sekä sujuvaa, yhdenmukaista ja oikeudenmukaista päätöksentekoa. Lupahallinto Tuottavuus Tuottavuus (poliisin myöntämät luvat/htv) Lupahallinnon tuotto, euroa Toimintamenomääräraha, euroa Henkilötyövuodet Lupahallinnon kustannukset, euroa (kustannukset/poliisin myöntämät luvat), euroa Lupahallinnon kustannusvastaavuus, % Palvelukyky ja laatu Onnistuminen lupahallinnossa, arvosana 1 4 1) 3,28-3,3 Suoritteet Poliisin myöntämät luvat yhteensä, kpl Matkustusasiakirjat (passit ja henkilökortit yhteensä) Ajoluvat Aseluvat Turva-alan luvat Ulkomaalaisluvat Muut luvat ) Lähde: Poliisibarometri Lupavalvonta Henkilötyövuodet (sisältyvät lupahallinnon kokonaishtv-määrään) Lupavalvonnan kustannukset (maksuttomat lupapalvelut), euroa Suoritteet Valvonnalliset toimenpiteet yhteensä, kpl Poliisikoulutus Poliisikoulutuksen tavoitteena on vastata poliisin henkilöstötarpeeseen. Poliisiammattikorkeakoulun uusien opiskelijoiden määrästä päätettäessä varmistetaan suunnitelmallinen rekrytointi käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Poliisiammattikorkeakoulu aloittaa yleisen tutkintojärjestelmän kanssa harmonisoidun ammattikorkeakoulutasoisen poliisikoulutuksen. Uusimuotoiseen koulutukseen valittujen opiskelijoiden opintososiaaliset etuudet ovat yhdenmukaiset muiden korkeakouluopiskelijoiden kanssa. Poliisikoulutusta annetaan edelleen molemmilla kansalliskielillä. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 6

7 Koulutuksessa kehitetään kansainvälisen poliisiyhteistyön ja monikulttuurisuuden edellyttämää ammattitaitoa. Koulutuksen tuottavuutta parannetaan laajentamalla verkko-opetuksen käyttöä. Poliisiammattikorkeakoulu harjoittaa poliisitoimintaa ja -hallintoa koskevaa monitieteistä tutkimusta. Poliisikoulutus Tuottavuus Vuoden aikana suoritetut tutkintokoulutuksen opintopisteet/opettajien kokonaishtv 331,3 452,0 452,0 Julkaisut/tutkimuksen htv:t 3,1 6,0 6,0 Poliisikoulutuksen kokonaiskustannukset, euroa Henkilötyövuodet 196,6 201,0 189,0 Perustutkintokoulutuksen koulutuspäivän hinta, enintään, euroa Poliisipäällystötutkinnon koulutuspäivän hinta, enintään, euroa Palvelukyky ja laatu Perustutkintokoulutuksesta ajassa valmistuneet, % 97,9 97,0 97,0 Suoritteet Perustutkintokoulutukseen hakijoiden määrä aloituspaikkaa kohden 13,0 7,3 5,0 Perustutkintokoulutuksen aloittaneiden määrä, hlöä Perustutkintokoulutuksesta valmistuvien määrä, hlöä Yhteiset palvelut - tukitoiminnot ja muut tehtävät Yhteiset palvelut - tukitoiminnot 1) Toimintamenomääräraha, euroa Henkilötyövuodet Yhteiset palvelut - muut tehtävät 2) Toimintamenomääräraha, euroa Henkilötyövuodet Muiden tehtävien kustannukset, euroa ) Tukitoiminnot = taloushallinto, henkilöstöhallinto, materiaalitoiminnot, tietotekniikka, tutkimus- ja analyysitoiminto, koulutus, työhyvinvointi, konsernipalvelut 2) Muut tehtävät = vartijat, vankilatoiminnot, vankikuljetukset, virka-avut, löytötavaratoiminto, kantelu- ja valitusasiat Henkiset voimavarat Poliisin organisaatiota, toimintaa ja prosesseja kehitetään tehokkaammaksi ja tuottavammaksi. Varmistetaan organisaatiomuutoksen toimeenpano pitkän aikavälin henkilöstösuunnittelulla. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 7

8 Henkiset voimavarat 1) Henkilötyövuodet Naisia, %-osuus 28,5 28,6 28,7 Poliisimiehet, htv Naisia, %-osuus 14,3 14,4 14,5 Opiskelijat, htv 2) Naisia, %-osuus 23,6 25,5 25,7 Muu henkilöstö, htv Naisia, %-osuus 71,1 71,0 71,0 Naisten %-osuus alipäällystössä, päällystössä ja päällikkötasolla 8,7 8,7 8,8 Sairauspoissaolot, pvä/htv 10,2 10,0 10,0 Työtyytyväisyysindeksi 3,3-3,45 1) Lähde PolStat, kaikki momentit. Vuoden ssa poliisin momentilta palkattujen osuus yht ,4 htv, muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 60,6 htv. Vuoden ssa muilta momenteilta palkattujen osuus yht. 78 htv. Vuoden tavoitteessa muilta momenteilta palkattavien osuus yht. 78 htv (14 htv poliisit + 64 htv muita virkoja). 2) Opiskelijoilla tarkoitetaan käytettävissä olevaan työvoimaan luettavat opiskelijat, jotka ovat työssäoppimisjaksolla työ- tai kenttäharjoittelussa. Toiminnan menot ja tulot (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Bruttomenot Bruttotulot Nettomenot Siirtyvät erät siirtynyt edelliseltä vuodelta siirtynyt seuraavalle vuodelle Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma (1 000 euroa) varsinainen talous esitys Maksullisen toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan kokonaiskustannukset Kustannusvastaavuus (tuotot - kustannukset) Kustannusvastaavuus, % Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 8

9 Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) AFIS-päivitys HO:n toimialakohtainen säästö Tasavallan presidentin kansliassa työskentelevät poliisimiehet (siirto momentilta ) 295 Telekuuntelun menot 500 Terrorismin torjunta Tietoluovutusten maksuttomuus (siirto momentille ) -575 Toimitilahankkeet 500 UMA:n ylläpitomenot (siirto momentilta ) 87 Uusien tuottavuustoimenpiteiden vähennys Valtiovarainvaliokunnan lisäys harmaan talouden torjuntaan (kertamenon poisto) -50 Vitja-hanke Harmaan talouden torjunta (HO) 200 Palkkausten tarkistukset Raamisopimuksen mukaisten koulutusrahojen keskittäminen Toimintamenosäästö (HO) Yhteishankintojen lisääminen (HO) Tasomuutos Yhteensä talous I lisätalous talous tilinpäätös Täydentävä talousesitys HE 193/ vp (21.11.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. S e l v i t y s o s a : Päätösosa korvaa talousesityksen momentin päätösosan ensimmäisen kappaleen. Lisäys euroa talousesityksen euroon nähden aiheutuu palkkausten tarkistuksista. talous IV lisätalous I lisätalous talous tilinpäätös Valtiovarainvaliokunnan mietintö VaVM 34/ vp (13.12.) Momentille esitetään 728,9 milj. euron määrärahaa, joka on noin 5,3 milj. euroa enemmän kuin vuoden talousssa. Lisäys muodostuu ensisijaisesti 4.4. kehyspäätöksessä poliisille kohdennetusta tasokorotuksesta, jonka suuruus on 11,1 milj. euroa vuonna, sekä palkkauksen tarkistuksista. Hallitusohjelman mukaisten säästöjen suuruus on noin 4,6 milj. euroa ja uusien tuottavuustoimenpiteiden aiheuttama vähennys 8,1 milj. euroa. Hallintorakenteen uudistuksen (PORA III) muutokset tulevat voimaan PORA III on osa poliisin talouden tasapainotusta siten, että poliisin toiminnalliset tulokset pysyvät nykyisellä tasolla pitkällä aikavälillä. Vuoteen 2016 mennessä hankkeella llaan 70 milj. euron säästöjä. Vuonna säästöjen suuruuden idaan olevan 15,2 Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 9

10 milj. euroa. Säästö muodostuu pääosin 129 henkilötyövuoden vähennyksestä, joka kohdistuu kokonaisuudessaan tuki- ja johtotehtäviin. Valiokunta pitää saamansa selvityksen perusteella myönteisenä, että eduskunnan aiempien linjausten mukaisesti poliisin talous on saatu hallintaan eikä kentällä operatiivisissa tehtävissä toimivien poliisimiesten määrä vähene. Myös uusien poliisien vuosittaisen koulutusmäärän tulee olla tasapainossa pitkän tähtäimen suunnitelmien kanssa, ja samalla on minimoitava työttömien poliisien määrä. Poliisin toiminnan painopisteistä vuodelle valiokunta nostaa esiin talousrikollisuuden ja harmaan talouden torjunnan edistämisen. Hallitus on tehostetusti panostanut poikkihallinnolliseen harmaan talouden torjuntaan. Poliisille tarkoitukseen on osoitettu noin 6 milj. euron vuosittainen lisärahoitus vuosille Vuonna rikoshyötyä saatiin poliisin toimesta takaisin yhteensä 36 milj. euroa. Valiokunta korostaa, että talousrikostorjuntaa ja rikoshyödyn jäljittämistä tulee edelleen tehostaa ja talousrikosten sisälläoloaikaa tavoitteiden mukaisesti lyhentää. Reaaliaikainen käsittely lisää toiminnan ennaltaehkäisevää vaikutusta. Valiokunta pitää tärkeänä turvata myös pimeän työvoiman tutkintaan tarvittavat voimavarat. Valiokunta toteaa, että liikkuvassa poliisissa, joka vuoden alussa integroidaan paikallispoliisiin, on toteutettu tuloksellisesti harmaan talouden torjuntaa raskaan liikenteen valvonnan yhteydessä ns. road policing -toimintamallin mukaisesti. Valiokunta pitää välttämättömänä, että uudistuksessa varmistetaan vähintään nykyisin voimavaroin raskaan liikenteen valvonnan erityisosaamisen ja siihen liittyvän koulutuksen säilyminen. Valiokunnan saaman tiedon mukaan raskaan liikenteen osaamiskeskittymä on muodostumassa Itä-Uudenmaan poliisilaitokseen. Tätä asiantuntemusta on hyödynnettävä valtakunnallisessa poliisitoiminnan kehittämisessä ja organisoitava koko maan kattava liikenteenvalvonta siten, ettei kuljetussektorin harmaa talous lähde kasvuun. Lisäksi on huolehdittava toimivasta yhteistyöstä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa. Valiokunta pitää myönteisenä, että talousesitys sisältää rahoituskehyksiin (27.3.) tehdyn 1,6 milj. euron lisäyksen terrorismin torjuntaan. Terrorismin torjunnan toimintaympäristö on muuttunut entistä vaativammaksi mm. muiden Pohjoismaiden terrorismitilanteen muutoksen ja ns. arabikevään myötä. Ennakoiva toiminta vaatii entistä enemmän resursointia, mutta toisaalta se säästää yhteiskunnalle mahdollisesti muutoin muodostuvia vieläkin suurempia kustannuksia. Momentille on esitetty myös 0,5 milj. euron lisämääräraha telekuuntelujärjestelmän uudistamiseen. Hallitusneuvotteluissa sovittiin, että teletunnistetietojen tallentamiskustannusten jako viranomaisten ja teleoperaattoreiden kesken oikaistaan. Tämä on tarkoitus tehdä liikenne- ja viestintäministeriössä valmistelussa olevalla hallituksen esityksellä. Oikaisu vähentää valiokunnan saaman selvityksen mukaan poliisin kuluja noin 2 milj. eurolla vuosittain. Valiokunta kiirehtii asian valmistelua, koska kehyspäätös ei kata päätöksen viivästymisestä poliisille aiheutuvia menoja. Valiokunta toteaa, että telekuuntelujärjestelmän uudistaminen on saatettava loppuun, ja pitää välttämättömänä, että hallitus hoitaa hankkeen rahoituksesta puuttuvat 2,5 milj. euroa lisätalousmenettelyllä. Määrärahalisäys on tehtävä siten, että se ei vähennä kentällä operatiivisissa tehtävissä olevien poliisimiesten määrää. Valiokunta lisää momentille euroa harmaan talouden ja pimeän ulkomaisen työn torjuntaan. Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään nettomäärärahaa euroa. Määrärahaa saa käyttää myös: 1) EU:n hyväksymien ja rahoittamien poliisitoimeen liittyvien hankkeiden maksamiseen Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 10

11 2) poliisihallinnosta Ahvenanmaan maakunnassa annetun asetuksen (1177/2009) 2 :n nojalla suoritettavien korvausten maksamiseen Ahvenanmaan maakunnan hallitukselle. I lisätalousesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. S e l v i t y s o s a : Määrärahan muutoksessa on otettu huomioon lisäyksenä euroa telekuuntelujärjestelmän uudistamisen loppuunsaattamiseksi sekä vähennyksenä euroa siirtona momentille ja euroa siirtona momentille osana opintotukilain uudistusta. I lisätalous talous tilinpäätös tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentille myönnetään lisäystä euroa. 20. Maasta poistamis- ja noutokuljetuksista aiheutuvat menot (määräraha) Talousesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin 2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin 3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin 4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin 5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen. S e l v i t y s o s a : Määrärahan itu käyttö (euroa) Maasta poistamiskuljetukset Tulkkaus- ja käännöspalvelut Noutokuljetukset Henkilöllisyyden selvittäminen Valmiusryhmän käyttö Yhteensä Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 11

12 talous talous tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) poliisin vastuulla olevien maasta poistettavien henkilöiden maasta poistamiskuljetuksista aiheutuviin menoihin 2) turvapaikanhakijoiden tulkkaus- ja käännöspalveluista aiheutuviin menoihin 3) Suomeen luovutettavien rikoksentekijöiden noutokuljetuksista aiheutuviin menoihin 4) turvapaikanhakijoiden identiteetin ja kansalaisuuden varmistamisesta sekä iänmäärityksen ja kielitestien tekemisestä aiheutuviin menoihin 5) turvapaikkatutkinnan valmiusryhmän käytöstä aiheutuneiden matka- ja majoitusmenojen korvaamiseen. 21. KEJO-hankkeen yhteiset toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Talousesitys HE 112/ vp (16.9.) Momentille myönnetään euroa. S e l v i t y s o s a : Poliisin, pelastustoimen, sosiaali- ja terveystoimen, Rajavartiolaitoksen, Puolustusvoimien sekä Tullin yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen (KEJO) tavoitteena on hankkeeseen osallistuvien keskeisten turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän käyttöönotto ja sovittaminen osaksi viranomaisten yhteistä sähköistä tapahtumankäsittelykokonaisuutta ja verkottunutta hätäkeskusmallia. Viranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmän keskeisimpiä tavoitteita ovat viranomaisten toiminnan ja viranomaisyhteistyön tehostuminen, viranomaisten yhteisen tilannekuvan mahdollistaminen, uusien työprosessien käyttöönotto kenttäolosuhteissa, kenttäjohtamisen ja viranomaisten välisen reaaliaikaisen tiedonvaihdon ja viestinnän tehostuminen sekä viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmäratkaisun myötä saavutettava kustannustehokkuus. Hanke ajoittuu vuosille 2016 ja sen kokonaiskustannukset ovat n. 19,16 milj. euroa. Valtiovarainministeriö rahoittaa hanketta yhteensä 15 milj. eurolla tuottavuuden edistämiseen tarkoitetulla määrärahalla vuosina 2016 erikseen laaditun KEJO-hankkeeseen osallistuvien ministeriöiden (sisäasiainministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, puolustusministeriö ja valtiovarainministeriö) välisen yhteistyöpöytäkirjan mukaisesti. Määrärahan mitoituksessa huomioon otetut muutokset (1 000 euroa) Viranomaisten kenttäjohtamisjärjestelmä (siirto momentilta ) Yhteensä talous talous Täydentävä talousesitys HE 193/ vp (21.11.) Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 12

13 Valtuus Mikäli vuoden talousssa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna. S e l v i t y s o s a : Päätösosa lisätään talousesityksen momentin päätösosan valtuuskohdaksi. talous talous Eduskunnan kirjelmä EK 33/ vp (20.12.) Momentille myönnetään euroa. Valtuus Mikäli vuoden talousssa kenttäjohtojärjestelmän hankintaan tarkoitettua valtuutta on jäänyt käyttämättä, saa käyttämättä jääneestä osasta tehdä sitoumuksia vuonna. I lisätalousesitys HE 66/ vp (22.5.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentilta voidaan maksaa myös käyttöomaisuuteen kuuluviin hankintoihin liittyviä menoja. S e l v i t y s o s a : Momentti on kulutusmenomomentti, jolta ei vakiosisällön mukaan voi maksaa kuin arvoltaan vähäisten tai taloudelliselta pitoajaltaan lyhytikäisten koneiden, laitteiden ja kaluston hankintamenot. Näin ollen momentin nykyinen käyttömahdollisuus ei vastaa tarkoitukseltaan laadittua sisäministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön, puolustusministeriön ja valtiovarainministeriön välistä yhteistyöpöytäkirjaa tuottavuutta lisäävästä hankkeesta. KEJO-hankkeen täysimääräiseksi toteuttamiseksi täytyy momentin perusteluihin lisätä mahdollisuus käyttää määrärahaa myös investointeihin, kuten yhteistyöpöytäkirjassa on tarkoitettu. Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. I lisätalous talous tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 19/ vp (18.6.) Momentin perusteluja täydennetään siten, että momentilta voidaan maksaa myös käyttöomaisuuteen kuuluviin hankintoihin liittyviä menoja. III lisätalousesitys HE 207/ vp (23.10.) Valtuus Momentin perusteluja täydennetään siten, että aiemmin kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) hankintaan myönnetyn euron valtuuden lisäksi saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu menoja enintään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 13

14 S e l v i t y s o s a : Valtuuden lisäys euroa on tarkoitus käyttää turvallisuusviranomaisten yhteisen kenttäjohtojärjestelmähankkeen investointiosuuden menojen maksamiseen. Investointiosuus pitää sisällään tietojärjestelmähankinnan, tietojärjestelmän teknisen rakentamisen ja käyttöönoton edellyttämiä palveluostoja sekä hankkeen muita läpiviennin edellyttämiä kuluja. Lisävaltuudesta euroa on tarkoitus rahoittaa EU:n rahoitusohjelmakauden 2020 sisäasioiden uusien sisäisen turvallisuuden rahaston sekä turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston määrärahoilla momentilta Lisävaltuudesta idaan aiheutuvan menoja euroa vuonna 2016 ja euroa vuonna Momentille ei edellä olevan johdosta ehdoteta lisämäärärahaa. III lisätalous I lisätalous talous tilinpäätös Eduskunnan kirjelmä EK 40/ vp (25.11.) Valtuus Momentin perusteluja täydennetään siten, että aiemmin kenttäjohtamisjärjestelmän (KEJO) hankintaan myönnetyn euron valtuuden lisäksi saa tehdä sitoumuksia siten, että niistä aiheutuu menoja enintään euroa. Tämä tuloste ei ole virallinen asiakirja vaan oikeudellisesti merkityksellisiä ovat alkuperäiset asiakirjat. 14