Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys
|
|
- Kirsti Manninen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 215 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys 1
2 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys Sisällys 1. JOHDANTO KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 215 EDISTYSASKELIA KESTÄVÄN KEHITYKSEN EKOLOGISET MITTARIT JA EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN JA VEDEN KULUTUS SEKÄ VESIHUOLTO LIIKENNE JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ TOIMISTOPAPERIN KULUTUS KUNNAN TOIMINNASSA PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI JA KASVUKAUSI LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ LÄHDELUETTELO 215 MITTARITIEDOILLE: LIITE 1 Teksti: Virpi Karjalainen, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Oona Gullsten 2
3 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys 1. Johdanto Lempäälän kunnan kuntastrategia sisältää kestävän kehityksen edistämisen ja hyvän ympäristön tavoitteet. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Kunnassa on myös otettu käyttöön Aalborgin sitoumuksen mukainen kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli. Toimintamallin mukaisesti kaikilla toimialoilla taloussuunnitteluun sisältyy kestävän kehityksen edistäminen. Taloussuunnitelmassa mukana olevat kestävän kehityksen tavoitteet (K-tavoitteet) raportoidaan vuosittain tilinpäätöksen yhteydessä. Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista sekä kulttuurista tilaa jo vuodesta 1999 kestävän kehityksen mittarien avulla. Vuodesta 24 lähtien mittareista on laadittu erillinen, myös kunnanvaltuustolle tiedoksi vietävä raportti. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on arvioida kehitystä kullakin kestävän kehityksen osa-alueella ja yleisesti. Mittariraportissa tuodaan esille kehityksen suuntia ja muutoksia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa, kun taas kehityksen pysähtyminen tai muutokset huonompaan suuntaan, antavat perusteen toimintatapojen tarkastelulle ja muutokselle. Kunnan kestävän kehityksen tilasta on julkaistu laaja raportti kunkin valtuustokauden aikana. Muina vuosina on julkaistu suppeampi raportti, jossa kerrotaan mm. kestävän kehityksen työryhmän toiminnasta sekä tarkastellaan mittaritietoja. Vuodesta 215 lähtien Kestävän kehityksen mittariraporttiin on kerätty tiedot vain ekologisista mittareista. Lisäksi Lempäälän kunnassa raportoidaan vuosittain energiatehokkuussopimuksen mittarit sekä laaditaan hyvinvointikertomus. Sosiaalis-kulttuuriset mittarit sisältyvät hyvinvointikertomukseen ja taloudelliset mittarit tilinpäätökseen. 2. Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 215 Vuonna 215 Kestävän kehityksen työryhmään kuuluivat: Saana Raatikainen pj., Sami Vigren vpj., Virpi Karjalainen siht., Kirsi Kallio, Timo Viitanen, Assi Liikanen (nuorisovaltuutettu), Päivi Porre-Mutkala, Päivi Liejumäki, Kari Löytty, Talvikki Torppa ja Maija Villanen. Kestävää kehitystä edistävän työn koordinoinnista vastasivat ympäristönsuojelun viranhaltijat. Vuonna 215 työryhmä kokoontui 5 kertaa. Aalborgin toimintamallin mukainen kestävän kehityksen teema oli vuonna 215 parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä: kestävien liikenneratkaisujen etsiminen. Kestävän kehityksen työryhmä edisti kestävää liikkumista mm. järjestämällä touko- 3
4 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys kuisella pyöräilyviikolla erilaisia pyöräilyyn liittyviä tempauksia ja kannustamalla työmatkapyöräilyyn jakamalla eväitä työmatkapyöräilijöille sekä tarjoamalla polkupyörän pikahuoltoa. Liikkujan viikolla syyskuussa kestävän kehityksen työryhmä osallistui yhteistyössä Kierrätyskeskus Varikon kanssa romupyörien kunnostustempaukseen. Kuntalaisten lahjoittamat pyörät kunnostettiin lainapyöriksi kuntalaisille. Kestävän kehityksen työryhmä osallistui myös työmatkaliikuntakyselyn järjestämiseen kunnan työntekijöille. Koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen vastaavien tapaaminen järjestettiin kestävä liikkuminen -teemalla. Kestävän kehityksen työryhmä organisoi Reilun kaupan kunta -hanketta. Lempäälän kunta sai Reilun kaupan kunta -arvonimen, kolmantena kuntana Suomessa. Reilun kaupan kunta -hankkeessa on mukana runsaasti lempääläläisiä yrityksiä, yhdistyksiä ja työpaikkoja. Reilun kaupan kunta -hanketta koordinoi Reilun kaupan kannatustyöryhmä, jonka tehtävänä on valvoa ja edistää Reilun kaupan toimintaa. Reilun kaupan kunta -arvonimi perustuu jatkuvan parantamisen periaatteeseen ja Reilun kaupan tulee näkyä kunnan jokapäiväisessä toiminnassa ja erilaisissa tapahtumissa. Vuonna 215 Reilun kaupan viikolla mm. tarjottiin Reilun kaupan kahvia yhteistyössä Kahvila Olkkarin kanssa. Viikolla järjestettiin myös Reilun kaupan info-tilaisuus, jossa vieraili Hondurasista kotoisin oleva Latinalaisen Amerikan Reilun kaupan viljelijäverkoston toiminnanjohtaja, Xiomara J. Paredes. Hän kertoi Reilun kaupan toiminnasta ja globaaleista vaikutuksista. Vuoden 215 Ekoteko-palkinto myönnettiin Kierrätyskeskus Varikolle, Kierrätyspuodille ja LeVeTeks lle, joiden monipuolinen ja vireä toiminta tekivät vaikutuksen kestävän kehityksen työryhmään. Kierrätyskeskus Varikon, Kierrätyspuodin ja LeVe- Teks n toiminnassa toteutuvat kaikki kestävän kehityksen osa-alueet, niin sosiaaliskulttuurinen kuin ekologinen ja taloudellinenkin. Toiminnalla on työllistävä ja yhteisöllisyyttä edistävä vaikutus. 3. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 215 edistysaskelia Vuonna 215 koko Lempäälän kunnassa tehtiin töitä kestävän kehityksen edistämiseksi. Vesihuollossa otettiin monenlaisia edistysaskelia. Veden vuosikulutus asukasta kohti kääntyi laskuun. Vesihuoltoverkostojen saneerauksilla saatiin laskuttamattoman puhtaanveden määrää vähennettyä. Vuotovesien vähentyminen näkyy mm. jätevedenpuhdistamon sähkönkulutuksen pienenemisenä. Vesihuoltolaitoksen kokonaissähkönkulutus on pysynyt alhaisella tasolla, vaikka onkin hieman noussut kahtena viime vuotena. Myös laskuttamattoman jäteveden määrässä on ollut laskeva suuntaus. 4
5 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys Sääksjärvellä sijaitsevassa Lempäälän Energia Oy:n omistamassa lämpölaitoksessa poltetaan haketta ja muita kiinteitä ympäristöystävällisiä polttoaineita kaukolämmön tuottamiseksi. Polttoaineiden kotimaisuusaste on 1 %. Vuonna 215 näitä kiinteitä polttoaineita käytettiin noin 13 GWh:n edestä. Lämpölaitoksen yhteydessä olevalla puolijulkisella maakaasun tankkausasemalla tankattiin maakaasua autoiluun vuonna 215 kaiken kaikkiaan 5,3 MWh verran. Tankkausaseman suosio ja tämän ympäristöystävällisemmän luonnonkaasun käyttö polttoaineena ovat kasvaneet vuosittain. Lempäälän kunnan ja Lempäälän Lämpö Oy:n yhdessä toteuttamien ESCO-hankkeiden avulla saavutettiin merkittäviä energiasäästöjä. Viimeisin ESCO-hanke aloitettiin vuonna 213 ja se jatkuu syksyyn 216 saakka. Vuonna 215 hankkeen toimenpiteitä olivat Lempoisten Uimalan ja Mansikkamutkan päiväkodin liittäminen kaukolämpöön. Vuonna 215 aloitettiin uusiutuvan energian kuntakatselmuksen tekeminen Nokian, Kangasalan, Pirkkalan, Tampereen ja Lempäälän yhteisenä seudullisena projektina. Katselmus valmistuu keväällä 216. Projekti tuottaa Lempäälän kuntaan myös avointa paikkatietoinformaatiota aurinko- ja geoenergiapotentiaalin hyödyntämiseksi. TEM tukee katselmusta 6 % avustuksella. Lempäälän kunnan koulut ja päiväkodit asettivat yhteiset kestävän kehityksen tavoitteet vuosille Vuosien kestävän kehityksen tavoitteiksi valittiin kierrätys ja lajittelun edistäminen sekä ruuan laadun parantaminen ja biojätteen vähentäminen. Koulujen ja päiväkotien kestävän kehityksen vastaavat pohtivat näiden tavoitteiden edistämistä omissa toimipisteissään ja jakavat kokemuksia ja ideoita tapaamisissa, joita järjestetään kaksi kertaa vuodessa. Lempäälän kunnan Vihertyöryhmä on tehnyt pitkäjänteistä työtä ympäristön tilan ja viihtyisyyden eteen. Työryhmä kannustaa ja innostaa asukkaita, kuntapäättäjiä ja sidosryhmiä pitämään huolta ympäristöstä ja korostaa lähiympäristön ja viheralueiden tärkeyttä koko kunnan hyvinvoinnin ja kestävän kehityksen tukemiseksi. Vihertyöryhmä tuo toiminnallaan esiin eri maisematyyppeihin sisältyviä paikallisia arvoja, vaalimaan ja säilyttämään niitä kulttuurisena ja historiallisena perintönä sekä luontoamme rikastuttavina tekijöinä. Vihertyöryhmä on pyrkinyt lähidemokratian keinoin lisäämään kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman asuinalueensa viherrakentamisen suunnittelussa ja ylläpidossa. Vuonna 215 vihertyöryhmän jäsenet ovat mm. tehneet valistustyötä erilaisten luentojen ja kurssien muodossa sekä järjestäneet kuntalaisretkiä luonto/ympäristökohteisiin. 5
6 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys 4. Kestävän kehityksen ekologiset mittarit ja ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennaltaehkäisy ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta - saastuttaja maksaa -periaate. Tässä mittariraportissa tarkastellaan vuoden 215 ekologista kestävyyttä Lempäälän kunnassa. Keskittyminen ekologisiin mittareihin antaa mahdollisuuden mittaritietojen syvempään ja tarkempaan analysointiin. Sosiaaliskulttuurisesta kestävyydestä raportoidaan hyvinvointikertomuksessa ja taloudellisesta kestävyydestä tilinpäätöksessä. Vuoden 215 ekologisia mittaritietoja verrataan pidemmän ajanjakson ( ) kehityssuuntiin. Kestävän kehityksen vuosittaiset ekologiset mittaritiedot on koottu liitteeseen 1. Lempäälän kunta on reilun 22. asukkaan vireä ja vetovoimainen kasvukunta, jossa luonto- ja ympäristöasiat ovat olleet aina lähellä asukkaita ja vahvasti mukana myös päätöksen teossa. Lempäälän tasainen väestönkasvu näkyy alla olevasta taulukosta, tosin viime vuosina nettoväestönkasvu jää hieman huippuvuosista Asukasmäärä ja asukasmäärän kasvu Asukasmäärä Asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa Kuva 1. Lempäälän asukasmäärät vuosittain ja kunnan asukasmäärän nettokasvu henkilöä/vuosi. ( hlöä, , Väestörekisterikeskus) 6
7 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys 4.1. Energian ja veden kulutus sekä vesihuolto PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kunnan kiinteistöjen lämmitysenergian kulutuksessa (kwh/rm 3 ) on pitkällä aikavälillä laskeva suuntaus. + Maakaasupohjaisen kaukolämmön osuus lämmitysmuotona on kasvanut. + Asukkaiden vedenkulutuksessa on ollut laskeva suuntaus koko 2-luvun. + Laskuttamattoman puhtaan veden osuus verkostoon pumpatusta on laskenut vuodesta 26 lähtien. + Laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistetusta jätevedestä on laskenut (seurattu vuodesta 26). - Kunnan ostaman sähkön määrä on kasvanut. Huom. mittari ei huomioi tilojen määrän kasvua. VUONNA 215 +/- Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö laski edellisvuodesta hieman. + Vedenkäyttö asukasta kohden laski hieman edellisvuodesta. - Kunnan kiinteistöjen lämmitysenergian normeerattu kulutus nousi hieman vuonna Kunnan ostama sähkönmäärä nousi hieman vuonna Vuonna 215 laskuttamattoman jäteveden osuudessa tapahtui lievä nousu. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna lämmitysenergian kulutuksessa on laskeva suuntaus. Normeeratun kulutuksen arvo on säätilakorjattu. Lämmitysenergian alentunutta kulutusta selittää ainakin lämpöä säästävien rakennusteknisten ratkaisujen käyttöönotto. 7 Lämmitysenergian kulutus kwh/rm Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 2. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattitunti/kunnan palvelurakennusten tilavuuskuutio kwh/rm 3. Ympäristöystävällisen kaukolämmön suosio lämmitysmuotona on kasvanut pitkällä aikavälillä. Energianlähteenä käytettävä luonnonkaasu palaa puhtaasti ja 7
8 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys aiheuttaa ainoastaan CO2 päästöjä. Viime vuosien kulutuksen lasku selittyy leudoilla talvilla. Myös Lempäälän Energia Oy:n hakevoimalan käyttöönotto vuonna 214 näkyy luonnonkaasun kulutuksessa. 12 Luonnonkaasun kulutus GWh/v Kuva 3. Luonnonkaasun kulutus vuosittain GWh/h. Lempäälän asukkaiden vedenkulutus on laskenut koko 2-luvun ja on reilusti alle Pirkanmaan keskiarvon (> 25 l/vrk). Vedenkulutus laski vuonna 215 hieman edelliseen vuoteen verrattuna Vedenkulutus l/asukas/vrk Kuva 4. Talousvedenkulutus Lempäälässä asukasta kohti (l/vrk). 8
9 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys Laskuttamaton vesi koostuu mm. verkoston huuhteluvesistä, tulipalojen sammutusvedestä, mittarivirheistä, vuotovesistä sekä luvattomasta vedenotosta. Viime vuosina laskuttamattoman veden osuudessa on havaittavissa merkittävää laskua. Laskuttamattoman puhtaan veden osuus verkostoon pumpatusta,4,35,3,25,2,15,1,5,,34,28,25,25,19,19,22,21,17,11,12,12,13,13,14,15,11 Kuva 5. Laskuttamattoman puhtaan veden osuus verkostoon pumpatusta. Pitkällä aikavälillä laskuttamattoman jäteveden osuus on laskenut. Vesihuoltoverkostojen saneerausohjelma päivitettiin Lempäälässä vuonna 215. Tässä saneerausohjelmassa merkittävässä osassa on viemäriverkostojen vuotovesien vähentäminen Laskuttamaton jätevesi käsitellystä jätevedestä % , Kuva 6. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä. 9
10 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys Kunnan ostama sähkö GWh/v ,424 9,961 1,244 1,3 1,82 1,99 11,53 11,387 11,253 11, Kuva 7. Kunnan ostaman sähkön määrä vuosittain GWh:na. Kunnan ostaman sähkön määrä on noussut vuosittain koko seurantajakson ajan. (Mittari ei kuitenkaan huomioi tilojen määrän kasvua) Liikenne PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kevyen liikenteen väylien määrä on kasvanut koko seuranta-ajan. + Lempäälän seisakkeen junamatkailijoiden määrä on kasvanut koko seuranta-ajan. - Seutulippujen latausmäärät ovat kääntyneet nousun jälkeen laskuun. Huom. seutulippu-uudistus ja laskentatavan muutos vääristävät tilastoja. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat kasvaneet (tosin laskua on tapahtunut viime vuosina). VUONNA Kevyen liikenteen väylien määrä kasvoi edelleen hieman edellisvuodesta. + Meluesteitä on rakennettu lisää. + Lempäälän seisakkeen kautta tehtyjen junamatkojen määrä nousi hieman vuodesta Seutulippujen latausmäärät ovat laskeneet vuodesta 214. (seutulippu-uudistus ja laskentatavan muutos vääristävät tilastoja) Lempäälän kunnassa on Aalborgin sitoumuksen mukainen kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli. Aalborgin sitoumuksen teemana vuosina 215 ja 216 on Parempi liikkuvuus, vähemmän liikennettä: kestävät liikenneratkaisut. Lempäälän kunnan alueella olevien kevyenliikenteen väylien määrä on lisääntynyt tasaisesti. Kevyenliikenteen ja julkisen liikenteen edistäminen on otettu huomioon kunnan tulevaisuuden suunnitelmissa mm. kaavoituksessa. 1
11 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys 12 Kevyen liikenteen väyliä km yhteensä Kuva 8. Kevyen liikenteen väylien (kävely- ja pyörätiet) määrän kasvu (km). Lempäälän seisakkeen junamatkailijoiden määrä on kasvanut hitaasti mutta tasaisesti vuodesta 26. Seutulippu-uudistus näkyy viime vuosien ostettujen lipputuotemäärien notkahduksena (laskentatavan muutokset). Vuoden 215 laskentaan sisältyvät seutuliput kaupunkiseudun ja Etelä-Pirkanmaan osalta (seutu+vr, 9 pv/3vrk, sarjalipputuote puuttuu tilastoista, mikä saattaa selittää lippumäärän laskua). Lempäälän seisakkeen junamatkailijat, saapuvat ja lähtevät Kuva 9. Lempäälästä lähteneet ja Lempäälään saapuneet junamatkailijat vuosittain. 11
12 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys Lempääläläisten seutuliput kpl/v Kuva 1. Lempääläläisten seutuliput vuosittain. Lempääläläisten omituksessa olevien henkilöautojen määrä kasvoi vuoteen 213 saakka ja kääntyi sitten lievään laskuun. Syynä voivat olla kunnan asukkaiden ympäristötietoisuus tai taloudellisesti vaikeiden aikojen vaikutus Henkilöautojen määrä Kuva 11. Henkilöautojen määrä vuosittain. 12
13 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys 4.3. Jätteiden määrä ja hyötykäyttö PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä toimitetun jätteen määrä on ollut laskusuhdanteinen koko lähes koko seurantajakson ajan. + Lempäälän jäteasemalle on toimitettu materiaali- ja energiahyötykäyttöön jätteitä enenevässä määrin. - Lempäälän jäteasemalle toimitetun kaatopaikka- ja ongelmajätteen määrä on ollut noususuhdanteinen. VUONNA Järjestetyn jätteenkeruun piirissä kerätyn jätteen määrä asukasta kohti laski edelleen vuonna Lempäälän jäteasemalle toimitetun energiana hyödynnettävän jätteen osuus kaikista jätteistä nousi hieman. + Lempäälän jäteasemalle toimitetun ongelmajätteen määrä laski hieman edellisvuodesta. - Materiaalina hyödynnettävän jätteen osuus kaikesta Lempäälän jäteasemalle toimitetusta jätteestä laski hieman edellisvuodesta. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä olevan jätteen määrä on laskenut pitkällä aikavälillä Lempäälän kunnassa. Jätteiden lajittelu ja asukkaiden ympäristötietoisuus vähentävät syntyvän jätteen määrää. Sen sijaan Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetun jätteen määrä on nousujohteinen, kaikkien jakeiden määrät ovat kasvusuuntaisia. Suhteessa eniten ovat kasvaneet energiana hyödynnettävän jätteen osuus ja kaatopaikkajätteen osuus. Myös ongelmajätteen määrä on noussut. Tosin jätteen päätymistä oikeaan paikkaan ei voida laskea ongelmaksi, huoli on lähinnä jätteen määrän lisääntymisestä. Jätteen määrän lisääntymiseen voi vaikuttaa myös rakentaminen (kasvukunta). 25 Toimitetun jätteen määrä kg / asukas / vuosi Kuva 9. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä toimitetun jätteen määrä. 13
14 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet , Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Vaarallinen jäte tn/v Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Kaatopaikkajäte Kuva 1. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrät. 4.4 Toimistopaperin kulutus kunnan toiminnassa PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) +/- Kunnan toimipisteitten toimistopaperin kulutuksessa on havaittavissa vaihtelua vuosittain. + Joidenkin toimipisteiden paperin kulutus on ollut pientä jo pitkään. + Toimistopaperin kulutus on vähenemään päin kaikissa toimipisteissä. - Joinakin vuosina toimistopaperin kulutus on ollut suurta. VUONNA Toimistopaperin kokonaiskulutus laski edellisvuodesta. Joissakin toimipisteissä lasku oli huomattavan suuri. - Joidenkin toimipisteiden paperinkulutus säilyi suunnilleen samana kuin edellisinäkin vuosina. Kunnan toimipisteiden toimistopaperinkulutusta on seurattu vuosittain. Toimistopaperin kulutuksessa on vaihtelua vuosittain niin yhteiskulutuksen suhteen kuin myös toimipisteittäin. Kulutusmäärien vaihteluiden taustalla voi olla erot paperin tarpeessa (tapahtumat, muutokset toiminnassa jne.) tai eroja kulutuksen laskentatavoissa (tilatut/todellisuudessa käytetyt paperit). 14
15 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys Kunnan toimistopaperin kulutus kg/v Tekninen Hallinto Sivistys Sote Himmi ja terveyskeskus Kuva 11. Kunnan toimistopaperin kulutus toimipisteittäin ja toimipisteet yhteensä. Kunnan suurimpien koulujen toimistopaperin kulutusta on suhteutettu oppilasmääriin. Koulukohtaiset erot voivat johtua atk-perusteisen opetuksen tai oppi/työkirjojen käytön eroista tai jostakin muusta paperinkulutukseen vaikuttavasta tekijästä. Erilaiset laskentatavat (tilatut/kulutetut) voivat myös hieman vääristää tilastoa. Toimistopaperin kulutus kg/oppilas/ ,8 2,5 2,38 2,29 2 1,5 1,53 1,25 1,31 1,77,5 Hakkari Lukio Kulju Kuokkala Moisio Sääksjärvi Lempoinen Kuva 12. Vuoden 215 toimistopaperin hankinta isoilla kouluilla painotettuna oppilasmäärillä (kg/oppilas/v). 15
16 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys 4.5. Pinta- ja pohjavesien kuormitus PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kirkkojärven talviaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat vähentyneet. Kirkkojärven kesäaikainen fosforipitoisuus on laskenut. + Koipijärven talvi- ja kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet. + Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet ovat vähentyneet. - Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on kasvanut VUONNA Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus laski edellisvuodesta (Koipijärveltä ei näytettä elokuulta). + Koipijärven talviaikainen kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet laskivat edellisvuodesta. - Kirkkojärven talviaikaiset kokonaistyppi ja -fosforipitoisuudet nousivat edellisvuodesta. Kirkkojärven viime vuosina kohonneet kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet kertovat kuormituksen noususta. Typpipitoisuuden nousu aiheuttaa rehevöitymistä ja happitilanteen heikkenemistä. Kirkkojärven valuma-alueella on runsaasti asutusta ja muuta toimintaa, joka lisää haja- ja pistekuormitusta Kirkkojärven kokonaistyppipitoisuudet Kokonaistyppi µg/l Maaliskuu Kokonaistyppi µg/l Elokuu Kuva 13. Kirkkojärven kokonaistyppipitoisuudet vuosittain keväällä ja syksyllä mitattuna. 16
17 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys Kirkkojärven kokonaisfosforipitoisuudet Kokonaisfosfori µg/l Maaliskuu Kokonaisfosfori µg/l Elokuu Kuva 14. Kirkkojärven kokonais-fosforipitoisuudet vuosittain keväällä ja syksyllä mitattuna. Koipijärven valuma-alue on osittain rakennettua (Hervanta ja Vuores sekä Annisto) ja Koipijärveen laskevat mm. Särkijärven, Hervantajärven, Suolijärven, Virolaisjärvien ja Koukkujärven vedet. Peruslaadultaan Koipijärven vesi on suhteellisen kirkasta, vain lievästi ruskeaa ja melko vähähumuksista. Kemiallisen hapenkulutuksen perusteella humusleima on kohtalainen ja veden happamuustaso normaali sekä puskurointikyky hyvä. Happitilanne on pysynyt talvisin pääosin hyvänä, ajoittain tyydyttävänä. Kesäaikaan happitilanne on ollut heikompi. Sedimentti on kuitenkin hyvässä kunnossa. Sähkönjohtavuudessa (kloridit, maantiesuolaus) on todettavissa nousua pitkällä aikavälillä. Koipijärven kokonaisfosfori- ja kokonaistyppipitoisuudet ovat pysyneet alhaisina tai ovat laskusuuntaisia. 17
18 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys 7 Koipijärven kokonaistyppipitoisuudet Kokonaistyppi µg/l Maaliskuu Kokonaistyppi µg/l Elokuu Kuva 15. Koipijärven kokonaistyppipitoisuudet vuosittain keväällä ja syksyllä mitattuna. Koipijärven kokonaisfosforipitoisuudet Kokonaisfosfori µg/l Maaliskuu Kokonaisfosfori µg/l Elokuu Kuva 16. Koipijärven fosforipitoisuudet vuosittain keväällä ja syksyllä mitattuna. Vaihmalan pohjavedenottamon nitraattipitoisuuksissa ei ole havaittavissa suuria muutoksia vuosittain. Nitraattipitoisuuden nousu johtuu useimmiten lannoitteiden pääsystä veteen. Nitraatti aiheuttaa vesien rehevöitymistä. Pohjavesiin kulkeutunut nitraatti pääsee edelleen kaivoveteen. Juomaveden nitraatti muuttuu ihmiselimistössä nitriitiksi. Nitriittiä voi muodostua vesijohtoverkostoon, jos vesijohtoverkostoon jää orgaanista ainesta. Elimistössä nitriitti heikentää hapenottokykyä. Pohjaveden nitraattipitoisuus on 18
19 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys yleensä alle 5 mg/l. Vaihamalan pohjaveden ottamon nitraattipitoisuudet ovat olleet vuosittain muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta alle 5 mg/l. Vaihmalan pohjaveden kloridipitoisuudet ovat luonnontasoa korkeammat. Kloridia esiintyy pohjavedessä luonnollisesti, mutta pitoisuus on yleensä alle 5 mg/l. Pohjaveden kloridipitoisuus kuvaa ihmistoiminnan vaikutuksia pohjavesien tilaan. Kloridipitoisuus kertoo veteen liuenneiden mineraalisuolojen kokonaismäärästä. Yleensä kloridipitoisuuden nousu aiheutuu maanteiden suolauksesta tai jätevesipäästöistä. Vaihmalan pohjavedenottamon pitoisuudet Kloridipitoisuus mg/l kevät Kloridipitoisuus mg/l syksy Nitraattipitoisuus mg/l kevät Kuva 17. Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet Maatalouden ympäristötuki ja kasvukausi Maatalouden mittaritietona ovat maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellinen osuus kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuodesta 21 lähtien myös tukimuodot. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskussa vuodesta 24 lähtien. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna % viljelijöistä (v %) eli yhteensä 16 (v ) viljelijää. Vuonna 214 lisätoimenpiteisiin oli sopimuksia 15 (v ) ja erityistukisopimuksia oli 16 kpl. Vuonna 213 erityistukisopimuksia oli myös 16 kpl ja vuonna kpl. Vuonna 215 ympäristökorvausten ehdot ja korvaustasot muuttuivat. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna % viljelijöistä (94 kpl) ja lisätoimenpiteisiin niin ikään 94 kpl ja eritysympäristötuen ehtoihin sitoutuneita 13 kpl. 19
20 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys Ympäristötuen piirissä olevien tilojen määrä aktiivitiloista, % Kuva 18. Ympäristötuen piirissä olevien tilojen määrä aktiivitiloista. Terminen kasvukausi katsotaan alkavaksi kun vuorokauden keskilämpötila ylittää +5 astetta C. Pirkanmaalla terminen kasvukausi on vaihdellut vrk:n välillä. Vaihtelulla on tietenkin iso merkitys satoisuuteen ja maatalouden (viljelyn) kannattavuuteen. 25 Termisen kasvukauden pituus vrk Kuva 19. Termisen kasvukauden pituus vuosittain. 2
21 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys 4.7. Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko seuranta-ajan, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueita ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %. Vuonna 215 perustettiin Lempäälään uusia METSOkohteita 5 ha (yksityisen toimesta perustettu suojelualue). Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut tasaisesti. Vuonna 213 määrä kuitenkin väheni asemakaavamuutosten vuoksi. Vuonna 214 lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetusta alueesta nousi taas hieman, ollen 323,2 ha. Vuonna 215 osuus nousi edelleen 323,8 ha:iin. Lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetuista alueista oli n. 16 %. 21
22 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti - ekologinen kestävyys Lähdeluettelo 215 mittaritiedoille: Asukasluku - Asukasluku: Väestörekisterikeskus ( Energian käyttö - Lämmitysenergian ja sähkön käyttö: Lempäälän kunta, Päivi Liejumäki, Tuire Kaasalainen - Maakaasun käyttö: Lempäälän Lämpö Oy, Hanna Lampinen - Veden käyttö ja jätevesi: Lempäälän Vesi Liikelaitos, Lasse Sampakoski Liikenne ja liikennerakentaminen - Henkilöautojen määrä: Trafi ( - Kevyenliikenteenväylien määrä: Lempäälän kunta, Marianne Hellsten - Meluesteet: Lempäälän kunta, Antti Jokela - Meluesteet VT3 moottoritie: Pirkanmaan ELY-keskus, Hannu Vainio - Seutuliput: Joukkoliikenne, Miia Nieminen - Junaliikenteen asiakasmäärä, VR, asiakaspalvelu, Kristian Träskelin Jätteiden määrä ja hyötykäyttö - Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Riitta Lehtonen ja Tero Haapala Toimistopaperin käyttö, Lempäälän kunta - Tekninen toimi: Tuire Kaasalainen - Hallinto: Marita Salomäki - Sivistystoimi: Tuija Merontausta - Hakkarin koulu: Anne Männistö - Sääksjärven koulu: Teija Montonen - Kuljun koulu: Kaija Salmi - Lukio: Marja Ollonberg - Moision koulu ja Kuokkalan koulu: Maarit Rautanen - Lempoisten koulu: Suvi Viitaharju - Sote, Tampereentie 1: Jaana Tirri - Hoitotarvikekeskus: Jenni Hellqvist Pinta- ja pohjavesien kuormitus - Pintavesien kuormitus: Lempäälän kunta, Virpi Karjalainen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys - Pohjavesien kuormitus: Lempäälän Vesi Liikelaitos, Helena Urvanta Maatalouden ympäristötuki - Ympäristötukeen sitoutuneet: Lempäälän kunta, Timo Perälampi - Terminen kasvukausi: Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö - Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, perinnemaisemat: - Metso-kohteet, Pirkanmaan ELY-keskus, Auli Suvanto - Puistojen ja lähivirkistysalueiden osuus/määrä: Lempäälän kunta, Maija Villanen 22
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
214 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 214... 2 LEMPÄÄLÄN
LisätiedotLempäälän kestävä kehitys vuonna 2012 - mittariraportti
212 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 212 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 212 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 212... 2 LEMPÄÄLÄN
LisätiedotLempäälän kestävä kehitys vuonna 2013 - mittariraportti
213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 213... 2 LEMPÄÄLÄN
LisätiedotMitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
LisätiedotJyväskylän energiatase 2014
Jyväskylän energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 11.2.2016 Sisältö Jyväskylän energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotSaspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala
Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat
LisätiedotAlajärven ja Takajärven vedenlaatu
Alajärven ja Takajärven vedenlaatu 1966-16 Alajärvi Alajärven vedenlaatua voidaan kokonaisuudessaan pitää hyvänä. Veden ph on keskimäärin 7,3 (Jutila 1). Yleisellä tasolla alusvesi on lievästi rehevää
LisätiedotJyväskylän energiatase 2012. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto
Jyväskylän energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 21.1.2014 Sisältö Perustietoa Jyväskylästä Jyväskylän energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden
LisätiedotLempäälän kestävä kehitys vuonna 2011 - raportti
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 211 - raportti 211 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 1 Sisällys PUHEENJOHTAJAN KATSAUS - JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ. 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN
LisätiedotJyväskylän energiatase 2010. Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jyväskylän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jyväskylän energiatase 2010 Öljy 1495 GWh Teollisuus 590 GWh Sähkö 65 % Prosessilämpö 35 % Kivihiili 39 GWh Turve 2460 GWh Rakennusten
LisätiedotLuku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset
Luku 8 Energiankäytön ympäristövaikutukset Asko J. Vuorinen Ekoenergo Oy Pohjana: Energiankäyttäjän käsikirja 2013 1 Sisältö Ilmastonmuutos CO2-päästöjen kehitys CO2-pitoisuuden ennusteet Tavoiteohjelma
LisätiedotPERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 2007
PERTUNMAAN JA HEINOLAN JÄRVITUTKIMUKSET VUONNA 27 Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 91/27 Anne Åkerberg SISÄLLYS sivu 1 Johdanto 1 2 Näytteenotto ja sääolot 1 3 Tulokset 2 3.1 Lämpötila
LisätiedotHämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila. Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009
Hämeenlinnan ja Janakkalan Valajärven tila Heli Jutila ympäristötarkastaja 1.6.2009 Valajärven valuma-alue Soita, metsää, harjuja; vähän peltoja: 15,01 km 2 : 4,3 x järven ala eli ei erityisen suuri 2.6.2009
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma:
Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375
LisätiedotHyvinvoinnin tilannekatsaus
Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 16.11.2015 16.11.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotDiplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät.
Tutkimus/js 11.11.2008 Diplomi-insinöörien ja arkkitehtien työttömyysaste vakaa 2,1 %. Alueelliset erot selvät. Työttömien diplomi-insinöörien ja arkkitehtien lukumäärä heinä-syyskuussa 2008 oli keskimäärin
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotVaihtoehtoja pellon käyttöön
Vaihtoehtoja pellon käyttöön Viljelyä ympäristö ja taloudellisuus huomioiden Mikä aiheuttaa vesistöjen kuormitusta peltoviljelyssä? Maan rakenne: tiivistyneessä maassa vesi- ja ravinnetalous eivät toimi,
LisätiedotSuomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa
Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Suomesta ravinteiden kierrätyksen mallimaa Vesiensuojelupäivät 7.-8.9.2011 Tarja Haaranen, YM Pro Saaristomeri ohjelmakokous 2012 Tarja Haaranen, YM Riku Lumiaro
LisätiedotHeinijärven vedenlaatuselvitys 2014
Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014 Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto 3.12.2014 Johdanto Heinijärven ja siihen laskevien ojien vedenlaatua selvitettiin vuonna 2014 Helsingin yliopiston
LisätiedotBiopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja
Biopolttoaineet ovat biomassoista saatavia polttoaineita Biomassat ovat fotosynteesin kautta syntyneitä eloperäisiä kasvismassoja 1 Miksi kotimaista metsäenergiaa? Metsäenergian käyttöä puoltavat mittavat
LisätiedotLuonto on tärkeintä mitä ihmisellä on! ja varsinkin vesi!!
Luonto on tärkeintä mitä ihmisellä on! ja varsinkin vesi!! Luonto on meidän kotimme! Teksti ja kuvat: Janne Gröning Kaikki aineellinen, mitä ihminen tarvitsee jokapäiväisessä elämässään, tulee luonnosta,
LisätiedotAKEn ympäristöjärjestelmä
AKEn ympäristöjärjestelmä Suunnitelmallista ja tavoitteellista ympärist ristötyötä edistämäss ssä 30.9.2009 1 Historiaa LVMn hallinnonalan ensimmäinen ympäristöohjelma tehtiin vuonna 1994 (L53/94) Seuraava
LisätiedotKitka-MuHa-projektin yleiskatsaus
Kitka-MuHa-projektin yleiskatsaus Satu Maaria Karjalainen, SYKE Kitka-MuHa-työryhmän kokous 2 13.1.2014 Oivanki, Kuusamo Maastotyöt Paikkoja valittu asukastilaisuuksissa saatujen tietojen perusteella Vesinäytteitä
LisätiedotJÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT
JÄTEVEDENPUHDISTAMOIDEN PURKUVESISTÖT JA VESISTÖTARKKAILUT Reetta Räisänen biologi Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy Jätevedenpuhdistamoiden purkupaikoista Rannikkoalueella on varsin yleistä,
LisätiedotVuosittainen raportti
Vuosittainen raportti Eeva Ruutiainen, terveyden edistämisen suunnittelija Pohjois-Karjalan kansanterveyden keskus, Väestöterveyttä yhteistyöllä -hanke 15.5.2014 Hyvinvointikertomuksen vaiheet 2014 ILO
LisätiedotPUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011
PUHDISTUSTULOKSIA RAITA PA2 PUHDISTAMOSTA LOKA-PUTS HANKKEEN SEURANNASSA 2008-2011 Raita PA 2.0-panospuhdistamo Seurannassa oli yksi Raita PA 2.0-panospuhdistamo, josta otettiin kahdeksan lähtevän jäteveden
LisätiedotTAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 24.6.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotKEURUUN KAUPAN TUNNUSLUVUT
2016 1 2 VERONALAISET TULOT /TULONSAAJA/VUOSI Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot keskimäärin, 2005 2006 Jämsä 20 406 21 584 22 833 23 425 23 321 23 817 24 679 25 251 25 937 26 338 Keuruu
Lisätiedot3 MALLASVEDEN PINNAN KORKEUS
1 TAVASE OY, IMEYTYS- JA MERKKIAINEKOKEEN AIKAISEN TARKKAILUN YHTEENVETO 26.4.2010 1 YLEISTÄ Tavase Oy toteuttaa tekopohjavesihankkeen imeytys- ja merkkiainekokeen tutkimusalueellaan Syrjänharjussa Pälkäneellä.
LisätiedotSYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014. Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi
SYYSKOKOUS JA KAASUPÄIVÄ 18.11.2014 Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi www.haminanenergia.fi Kaasun tilanne on mielenkiintoinen Poliittinen tilanne on noussut keskiöön
LisätiedotResurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050
Resurssiviisas Lappeenranta tavoitetila 2050 Kestävä hyvinvointi Ei päästöjä Ei jätettä Ei ylikulutusta Lappeenranta on ilmastoneutraali sähkön- ja lämmöntuotannossa Kansalaiset ja yritykset energiamurroksen
LisätiedotUUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS
UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS POTENTIAALI JA JATKOTOIMENPIDE- EHDOTUKSET LOPPUSEMINAARI, TAMPERE, 10.5.2016 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ JA POTENTIAALI - TAMPERE Lämpöpumput Vesivoima Aurinkolämpö
LisätiedotTekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 28.02.2013. Työtömyysasteen kehitys Lahdessa ja Oulussa kuukausittain 2009-2013
Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 28.2.213 TYÖTTÖMYYSTIETOJA LAHDESTA JA STA VERTAILU (tammikuun lopun edot 29-213) Työttömyysaste oli Lahdessa laman seurauksena lähes 17 vuodenvaihteessa 29-21,
LisätiedotOnko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos
Onko bioenergian käyttö aina kestävää kehitystä? Juhani Ruuskanen Itä-Suomen yliopisto Ympäristötieteen laitos MITÄ ON KESTÄVÄ KEHITYS? Vakiintuneen määritelmän mukaan kestävä kehitys on kehitystä, joka
LisätiedotKaupunkisuunnittelun seminaari II Oulu Kestävä kaupunki 25.9.2008
Heikki Aronpää Kaupunkisuunnittelun seminaari II Oulu Kestävä kaupunki 25.9.2008 1 Meillä on ongelma 2 Mitä on tapahtumassa? Ilmaston lämpeneminen kiihtyy Lämpötila kohonnut 100 vuoden aikana 0,74 astetta
LisätiedotVUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU
KOKEMÄENJOEN VESISTÖN Marika Paakkinen 16.11.2009 Kirje nro 746 1 Tampereen kaupunki/ Ympäristövalvonta PL 487 33101 Tampere VUONNA 2009 TUTKITTUJEN TAMPEREEN JÄRVIEN VEDENLAATU 1. JOHDANTO Tampereen järvien
LisätiedotJyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi
Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen
LisätiedotRAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014. Väliraportti nro 116-14-7630
RAUMAN MERIALUEEN TARKKAILUTUTKIMUS LOKAKUUSSA 2014 Väliraportti nro 116-14-7630 Lounais-Suomen vesi- ja ympäristötutkimus Oy lähettää oheisena tulokset 13. 14.10.2014 tehdystä Rauman merialueen tarkkailututkimuksesta
LisätiedotISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 1980 ja 1992
LUVY/149 4.8.215 Minna Sulander Ympäristönsuojelu, Vihti ISO-KAIRIN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu vuosiin 1978, 198 ja 1992 Vihdin pohjoisosassa sijaitsevasta Iso-Kairista otettiin vesinäytteet
LisätiedotKOSKEN TL KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.5.2015 - Kvalt 20.4.2015 / 18 ja 19
KOSKEN TL KUNTA VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA 1.5.2015 - Kvalt 20.4.2015 / 18 ja 19 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA Laitos: Kosken Tl kunnan vesihuoltolaitos Hyväksytty: Kosken Tl kunnanvaltuuston kokouksessa 20
LisätiedotPirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,8 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,6 %.
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.1.2014 Tilannekatsaus 31.12.2013 Työttömyys kasvoi erittäin paljon Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa yleensä joulukuussa kausiluonteisista syistä johtuen;
LisätiedotMaatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa
Maatalouden vesiensuojelu Sininen Haapavesi hankkeessa Laura Blomqvist, maisemasuunnittelija ProAgria Etelä-Suomi/MKN maisemapalvelut Vesiensuojeluseminaari Imatra 9.9.2014 Maataloudesta syntyvä kuormitus
LisätiedotETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010
LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.
LisätiedotVesihuoltolaitoksen liittymismaksu määräytyy kiinteistön käyttötarkoituksen, laajuuden ja palveluiden käytön perusteella seuraavasti:
1 VESIHUOLTOLAITOKSEN TAKSA KIRKKONUMMEN KUNTA/VESIHUOLTOLAITOS Voimaantulopäivä 1.1.2009 Muutettu 1.7.2009 Vesihuoltolaitos perii, liittymistä ja käyttöä koskevat sopimusten ehdot ja yleiset toimitusehdot
LisätiedotTyöttömyyden vuositason kasvu hidastui neljäntenä kuukautena peräkkäin
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.11.2014 Lokakuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 31.10.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui neljäntenä kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa
LisätiedotURAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS
URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS Kymijoen vesi ja ympäristö ry:n tutkimusraportti no 251/2014 Niina Kotamäki, Suomen ympäristökeskus, SYKE JOHDANTO 30.9.2014 Tämä työ on osa Kymijoen alueen järvikunnostushankkeessa
LisätiedotMustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa
Mustankorkea Oy: Jätteestä bioenergiaa Mustankorkea Oy Alueellinen jätteenkäsittely-yhtiö Perustettu v. 1998 Omistajat: Jyväskylän kaupunki Laukaan ja Muuramen kunnat Em. Lisäksi 9 asiakaskuntaa N. 200
LisätiedotPAKKA-hanke Yleistötilaisuus. Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vanajavesikeskus
PAKKA-hanke Yleistötilaisuus Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä Vanajavesikeskus Pakka-hanke 2015-2016 Pannujärvi Kankaistenjärvi Myllyoja Ruununmyllynjoki Katumajärvi Yhteishanke; mukana Pannujärven, Kankaistenjärven
LisätiedotUudenmaan ympäristökeskuksen toimenpiteitä Itämeren pelastamiseksi. Itämerihaasteen kansallinen seminaari
Uudenmaan ympäristökeskuksen toimenpiteitä Itämeren pelastamiseksi Itämerihaasteen kansallinen seminaari Päivi Blinnikka 1 Ympäristöhallinto Aluehallinto Alueelliset ympäristökeskukset 1 Uusimaa 2 Lounais-Suomi
LisätiedotHapetuksen tarkoitus purkamaan pohjalle kertyneitä orgaanisen aineksen ylijäämiä
Hapetuksen tarkoitus Hapettamiselle voidaan asettaa joko lyhytaikainen tai pitkäaikainen tavoite: joko annetaan kaloille talvisin mahdollisuus selviytyä pahimman yli tai sitten pyritään hillitsemään järven
LisätiedotKeski-Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 21.8.2012
n tiedote 21.8.2012 Tilannekatsaus 31.7.2012 alue: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pälkäne, Vesilahti ja Työttömyydessä edelleen kasvua 1 Keski-Pirkanmaan TE-toimiston
LisätiedotPirkanmaan TE-toimiston työttömien osuus työvoimasta oli 14,5 %, joka oli edelleen korkeampi kuin koko maan työttömyysaste 12,5 %.
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 25.2.2014 Tilannekatsaus 31.1.2014 Työttömyyden kasvuvauhti hidastui Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli tammikuun 2014 lopussa 35068 työtöntä työnhakijaa.
LisätiedotKohti vähäpäästöistä Suomea. Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010
Kohti vähäpäästöistä Suomea Joensuun tulevaisuusfoorumi 15.3.2010 Tulevaisuus- selonteon sisällöstä Miksi tulevaisuusselonteko? Tulevaisuusselonteko täydentää ilmasto- ja energiastrategiaa pitkän aikavälin
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2014 2 7.8.2015 Sisällysluettelo
LisätiedotLastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja
Lastensuojelun palvelujen käyttö, kustannukset ja vaikuttavuus tilastoissa ja tutkimuksessa Järvenpää 10.9.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Sosiaalitalous
LisätiedotPariisin ilmastosopimus
Pariisin ilmastosopimus Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin ilmastosopimuksen keskeinen tulos on maiden tiukan kahtiajaon murtaminen Ilmastotoimiin osallistutaan maailmanlaajuisesti 188 maata
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2013. Tilannekatsaus 29.11.2013. Työttömien määrä kasvoi
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 20.12.2013 Tilannekatsaus 29.11.2013 Työttömien määrä kasvoi Pirkanmaan TE-toimiston alueella oli marraskuun 2013 tilannekatsauspäivänä 32315 työtöntä työnhakijaa.
LisätiedotVesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry
Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry Esityksen sisältö Lyhyesti automaattisesta veden laadun seurannasta Kasvipeite/muokkaus/
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA ESPOON KRISTILLINEN KOULU
KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA ESPOON KRISTILLINEN KOULU 1. LINJAUKSET 1.1. ARVOT Kestävä kehitys on Espoon kristillisen koulun kannatusyhdistyksen arvojen mukaista toimintaa. Kestävä kehitys on oleellinen
LisätiedotKouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmätyön käynnistäminen
Kouvolan kaupungin ympäristöjärjestelmätyön käynnistäminen 10.3.2011 Tekninen johtaja Hannu Luotonen Kaupunkikehitys, Kouvolan kaupunki Merikeskus Vellamo, Kotka Esiintyjä 1 Kaupunkistrategia 2011- Esiintyjä
LisätiedotYmpäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi
9.11.2012 Ympäristöjärjestöjen esitykset maatalouspolitiikan uudistamiseksi BirdLife Suomi, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Suomen luonnonsuojeluliitto ja WWF Suomi 9.11.2012 Taustaa -53 miljardia panostus
Lisätiedot9.10.2015. Vesimaksun yksikköhinta, / m 3 Liittyjältä peritään vesimaksua toimitetusta vedestä mitatun kulutuksen mukaan.
Liite 1 1 (5) HSY:N VESIHUOLLON TAKSA 1.1.2016 ALKAEN 1 Käyttömaksut Käyttömaksu peritään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Maksua peritään erikseen
LisätiedotKESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA VIRTAIN KAUPUNKI PERUSOPETUS
KESTÄVÄN KEHITYKSEN SUUNNITELMA VIRTAIN KAUPUNKI PERUSOPETUS 1. KESTÄVÄ KEHITYS Kestävän kehityksen kasvatus on vastuun antamista ja vastuun kantamista. Keke-työ on pieniä ja vähän suurempiakin muutoksia
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
37 TYÖLLSYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSNGSSÄ 3. VUOSNELJÄNNEKSELLÄ Helsingin työllisyysaste oli vuoden kolmannella neljänneksellä 74,1 prosenttia, mikä oli 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuosi sitten. Työllisten
LisätiedotUudistuva RISKINARVIO-ohje
Uudistuva RISKINARVIO-ohje Kommentteja luonnoksesta Terhi Svanström 20.9.2013 30.9.2013 Page 1 Yleisiä huomioita rakenteesta ja käsitteistä Kommentteja riskinarviointi-osuudesta Kehuja 30.9.2013 Page 2
LisätiedotLOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi
LUVY/109 27.7.2012 Risto Murto Lohjan kaupunki ympäristönsuojelu LOHJAN JÄRVIEN VEDENLAATUSEURANTA 2012 Kaitalampi Näytteenotto liittyy Lohjan kaupungin lakisääteiseen velvoitteeseen seurata ympäristön
LisätiedotTammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu
TYÖTTÖMYYDEN LASKUSSA HIDASTUMISTA Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli tammikuun lopussa 19 521 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 341 vähemmän
LisätiedotEkoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla. Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto
Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla Laura Saikku Etelä-Savon Maakuntaliitto Esityksen sisältö Teollinen ekologia Ekoteollisuuspuiston käsite Ekoteollisuuspuiston syntyminen Ekoteollisuuspuistojen
LisätiedotPohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi
Työttömyysaste yhä varsin korkea Varsinais-Suomen työttömyysaste on yhä varsin korkealla tasolla joulukuussa 2013. Työttömyysasteen kasvu on Varsinais-Suomessa kuitenkin koko maan keskiarvoa pienempää,
LisätiedotTeollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä
Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen
LisätiedotPohjois-Suomen vesihuoltopäivät, , Kemi. Venlan vuoden 2015 tunnusluvut
3.11.216 Pohjois-Suomen vesihuoltopäivät, 16.-17.11.216, Kemi Venlan vuoden 215 tunnusluvut Mika Rontu apulaisjohtaja 3.11.216 1 Mika Rontu Vuoden 215 raportin tunnusluvut VEDEN- JA JÄTEVEDEN KÄSITTELY
LisätiedotKuva Kuerjoen (FS40, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (FS42, FS41) tarkkailupisteet.
Kuva 1-8-8. Kuerjoen (FS4, Kuerjoki1) ja Kivivuopionojan (, ) tarkkailupisteet. Kuva 1-8-9. Kuerjoki. 189 1.8.4.3 Kuerjoki ja Kivivuopionoja Kuerjoen vedenlaatua on tarkasteltu kahdesta tarkkailupisteestä
LisätiedotILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020
POHJOIS-KARJALAN ILMASTO- JA ENERGIAOHJELMA 2020 Paikallisesti Uusiutuvasti Vietävän tehokkaasti Miksi lähdettiin ohjelmaa tekemään? Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia (2008): Valtioneuvosto
LisätiedotKestävä kuluttaminen ja onnellisuus
Kestävä kuluttaminen ja onnellisuus Tatu Hirvonen, taloustieteiden tiedekunta Jyväskylän yliopisto tathirvo@econ.jyu.fi Onnellisuus ja kohtuullisuus kestävässä kehityksessä seminaari 26.10.2005 Useimmat
LisätiedotVarsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät
Varsinais-Suomen suurten jokien nykyinen tila ja siihen vaikuttavat tekijät Veera-hankkeen loppuseminaari 2.11.216 Janne Suomela Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Esityksen sisältö Yleistä alueen joista Jokien
LisätiedotHailuodon kunta. Talousarvion toteutuminen 1.1.-31.3.2015
Hailuodon kunta Talousarvion toteutuminen 1.1.-31.3.2015 Käsittely Kunnanhallitus 25.5.2015 2 Talousnäkymät Kansainvälisen talouden kehitys on viime aikoina ollut kaksijakoista. Venäjän talouden kasvunäkymät
LisätiedotAurinkosähkö ympäristön kannalta. Raasepori 2.5.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE)
Aurinkosähkö ympäristön kannalta Raasepori 2.5.2016 Pasi Tainio Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2030 mennessä
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotPyynikin sosiaali- ja terveysasema
Riski- ja toimenpidekartoitus Suunnittelualue Sosiaali- ja terveysasema, luonnos Haitta-aineet, jäte Haitta-aineet, pintamaa Riskinarviointi Haitta-aineiden kulkeutuminen Käsitteellinen malli Altistujat:
LisätiedotEU:N 2030 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA
EU:N 23 ILMASTO- JA ENERGIAPOLITIIKAN LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET SUOMESSA TEM, Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.216 ENSIMMÄISEN VAIHEEN
LisätiedotTyöttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.12.2014 Marraskuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 28.11.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui viidentenä kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa
LisätiedotIkäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti
Valokuva: 2012 BLOM Ikäystävällinen Hervannan palvelualue -projekti Ympäristöministeriö Tampereen kaupunki Tampereen Kotilinnasäätiö Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry Vaihtoehtoja ikäihmisen asumiseen
LisätiedotAlueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2013 Tilaisuuden avaus Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus Satakunnan ELY-keskus, Marja Karvonen 16.9. 2013 1 1990 1991 1992 1993 1994 199 1996 1997 1998 1999 2000
LisätiedotKUVA 1. Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2006-2012
NUORTEN TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ KÄÄNTYI HÄMEESSÄ KASVUUN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 19 310 työtöntä työnhakijaa, mikä on 1 095 vähemmän (-5,4 %) kuin
LisätiedotJenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun
Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Seminaari: Hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmia yhdyskuntasuunnitteluun 1 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt, mutta
LisätiedotKestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella
Kestävä kehitys varhaiskasvatuksessa seminaari 10.2.2011 Päivähoidon kestävän kehityksen työ Tampereella Kestävän kehityksen suunnittelija Sanna Mari Huikuri 1 Aalborgin sitoumuksilla pohja kestävälle
LisätiedotIlmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto
Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen
LisätiedotYlä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori. Hankkeen tuloksia vuonna 2014 ORIVESI
Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuuskoordinaattori Hankkeen tuloksia vuonna 2014 ORIVESI TAUSTA Ylä-Pirkanmaan seudun liikenneturvallisuussuunnitelma 2013 Liikenneturvallisuustavoitteet ja toimenpiteet
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.9.2014. Elokuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.8.2014)
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 23.9.2014 Elokuun 2014 tilannekatsaus (tilastopäivä 29.8.2014) Työttömyyden vuositason kasvu hidastui toisena kuukautena peräkkäin Pirkanmaan TE-toimistossa
LisätiedotKitkajärvien seuranta ja tilan arviointi
Kitkajärvien seuranta ja tilan arviointi i Mirja Heikkinen 7.12.2009 Kuusamo Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus / Mirja Heikkinen/ Kitka-seminaari 14.12.2009 1 MITÄ, MISSÄ, MIKSI? - Säännöllinen seuranta
LisätiedotHULEVESIEN HALLINTA TALOYHTIÖSSÄ
HULEVESIEN HALLINTA TALOYHTIÖSSÄ Teija Suutari Suunnittelupäällikkö Mitä on hulevesi? Hulevesi = Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä.
LisätiedotHämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi
Hämeen ELY-keskus tiedottaa TAMMIKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.02.2011 klo 9.00 Hämeen työllisyys- ja työpaikkatilanne selvästi vuoden takaista parempi Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen
LisätiedotEnergia on elämää käytä sitä järkevästi
ENERGIATIETOINEN KULUTTAJA -KALVOSARJA Energia on elämää käytä sitä järkevästi Kauppa- ja teollisuusministeriö on tukenut kalvosarjan tuotantoa. Energia on elämää. Käytä sitä järkevästi. Mihin käytämme
LisätiedotYmpäristövastuullinen Riihimäki
Ympäristövastuullinen Riihimäki Tiivistelmä Riihimäen kaupungin ympäristöraportista 213 213 RIIHIMÄEN KAUPUNKI YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 214 Vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille Ympäristötietoisuus on yksi Riihimäen
LisätiedotKohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015
Kohti biotaloutta - mitä, miten ja miksi? Eeva Hellström 24.3.2015 Miksi biotaloutta on niin vaikea ymmärtää? 2 2 Biotalous vastaa kolmeen kysymykseen Biologisten luonnonvarojen hoito, käyttö ja jalostus
LisätiedotEnergiatehokkuus ja lämmitystavat. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi
Energiatehokkuus ja lämmitystavat Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus nyt ja tulevaisuudessa Lämmitysmuotojen kustannuksia
LisätiedotVALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 2015 tutkimus ja vertailu kesiin 2010-2014
LUVY/121 6.7.215 Anne Linnonmaa Valkjärven suojeluyhdistys ry anne.linnonmaa@anne.fi VALKJÄRVEN VEDEN LAATU Kesän 215 tutkimus ja vertailu kesiin 21-214 Sammatin Valkjärvestä otettiin vesinäytteet 25.6.215
LisätiedotVarsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio Janne Suomela
Varsinais-Suomen vesien tila: mitä vesistä mitataan ja mitä tulokset kertovat? Raisio 1.12.211 Janne Suomela Varsinais-Suomen päävesistöalueet Kiskonjoki Perniönjoki 147 km 2 Uskelanjoki 566 km 2 Halikonjoki
Lisätiedot