Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti
|
|
- Aurora Laine
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 214 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti
2 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 214 EDISTYSASKELIA.. 3 KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTARIT VUONNA TALOUDELLINEN KESTÄVYYS EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ SEKÄ VESIHUOLTO LIIKENNE JA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ TOIMISTOPAPERIN KULUTUS KUNNAN TOIMINNASSA PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS LÄHDELUETTELO 214 MITTARITIEDOILLE: LIITE 1 Teksti: Virpi Karjalainen, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Oona Gullsten
3 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 2 Johdanto Lempäälän kunnan kuntastrategia sisältää kestävän kehityksen edistämisen ja hyvän ympäristön tavoitteet. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna Kunnassa on myös otettu käyttöön Aalborgin sitoumuksen mukainen kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli. Toimintamallin mukaisesti kunnassa on edistetty kestävän kehityksen tavoitteita osana taloussuunnittelua kullakin toimialalla. Taloussuunnitelmassa mukana olevat kestävän kehityksen tavoitteet (K-tavoitteet) raportoidaan vuosittain kunnan tilinpäätöksen yhteydessä. Osana kestävän kehityksen työtä, Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista sekä kulttuurista tilaa jo vuodesta 1999 kestävän kehityksen mittarien avulla. Vuodesta 24 lähtien mittareista on laadittu erillinen, myös kunnanvaltuustolle tiedoksi vietävä raportti. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on tarkastella kunnan tilan kehittymistä kullakin kestävän kehityksen osa-alueella ja arvioida toiminnan kestävyyttä. Mittariraportissa pyritään tuomaan esille kehityksen suuntia ja muutoksia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa, kun taas kehityksen pysähtyminen tai muutokset huonompaan suuntaan, antavat aihetta toimintatapojen tarkastelulle. Kunnan kestävän kehityksen tilasta julkaistaan laajempi raportti kunkin valtuustokauden aikana. Vuosittain julkaistaan suppeampi raportti, jossa kerrotaan kestävän kehityksen työryhmän toiminnasta edellisen vuoden aikana sekä tarkastellaan edellisen vuoden mittaritietoja. Kestävän kehityksen mukaisesti Lempäälän kunnassa raportoidaan vuosittain energiatehokkuussopimuksen mittarit sekä laaditaan hyvinvointikertomus neljän vuoden välein. Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 214 Vuonna 214 Kestävän kehityksen työryhmän muodostivat seuraavat henkilöt: Saana Raatikainen pj., Sami Vigren vpj., Tiia Levonmaa siht., Kirsi Kallio, Timo Viitanen, Joni Hassinen (nuorisovaltuutettu), Päivi Porre-Mutkala, Päivi Liejumäki, Kari Löytty, Kati Skippari ja Talvikki Torppa. Kestävää kehitystä edistävän työn koordinoinnista vastasivat ympäristönsuojelun viranhaltijat. Vuonna 214 työryhmä kokoontui 5 kertaa. Aalborgin toimintamallin mukainen kestävän kehityksen teema oli vuonna 214 vastuullinen kuluttaminen ja elämäntapavalinnat. Kestävän kehityksen työryhmä edisti mm. jätteenlajittelua kunnan kiinteistöillä. Kestävän kehityksen työryhmä oli myös järjestämässä vuosittaiseksi keväiseksi perinteeksi muodostunutta siivoustempausta. Tapahtumaan osallistui, keke-ryhmän lisäksi, kouluja, päiväkoteja ja yhdistyksiä. Kansallisella pyöräilyviikolla kannustettiin työmatkapyöräilyyn jakamalla sämpylöitä
4 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 3 työmatkapyöräilijöille ja tarjoamalla polkupyörän pikahuoltoa. Reilun kaupan viikolla järjestettiin Ideaparkissa tilaisuus, jossa kerrottiin Reilun kaupan viljelystä. Kestävän kehityksen työryhmä järjesti myös yhdessä kulttuuritoimen kanssa Tavarataivasilmaiselokuvanäytöksen lukiolla. Koulujen 3. ja 7. luokkalaisille puolestaan tarjottiin oppitunteja vastuullisesta kuluttamisesta. Vuonna 214 Ekoteko-palkinto myönnettiin Kiilto Oy:lle. Kiilto Oy:n on tehnyt pitkäjänteistä työtä tuotteiden ja prosessien kehittämisessä ympäristömyönteisemmiksi ja panostanut ympäristö- ja turvallisuusluokituksiin. Kesällä 214 Kiilto Oy:n henkilökunta osallistui myös hyväntekeväisyyteen parantamalla Lempäälän Himminkodon pihaympäristöä viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi vanhuksille. Kiitoksen ansaitsee myös tehtaan siisti ympäristö. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 214 edistysaskelia Vuonna 214 Lempäälän kunnassa edistettiin kestävää kehitystä monella eri taholla. Vesihuoltoverkostojen saneerauksen avulla on saatu vesijohdon laskuttamattoman veden määrää vähennettyä. Vuonna 214 laskuttamattoman veden määrä oli 15 %, kun vuonna 212 määrä oli 21 %. Vuotovesien vähentyminen näkyy mm. jätevedenpuhdistamon sähkönkulutuksen pienenemisenä. Vesihuoltolaitoksen kokonaissähkönkulutus onkin pysynyt alhaisella tasolla, vaikka nousi vuodesta 213 hieman. Sääksjärvellä sijaitsevassa Lempäälän Energia Oy:n omistamassa lämpölaitoksessa poltetaan haketta ja muita kiinteitä ympäristöystävällisiä polttoaineita kaukolämmön tuottamiseksi. Polttoaineiden kotimaisuusaste on 1 %. Vuonna 214 näitä kiinteitä polttoaineita käytettiin 14,514 GWh:n edestä. Lempäälän kunnan ja Lempäälän Lämpö Oy:n yhdessä toteuttamien ESCOhankkeiden avulla saavutettiin merkittäviä energiasäästöjä. Vuonna 214 mm. Hakkarin koulun IV-saneeraus saatiin valmiiksi. Tämä ilmanvaihto- ja automaatioremontti on lähes puolittanut Hakkarin koulun lämmönkulutuksen vuodesta 212 vuoteen 214. Myös Moision koulun keittiön kylmälaitteiden lauhdutuslämmön talteenotto, jossa lämpöä käytetään keittiön lattialämmitykseen sekä käyttöveden lämmittämiseen, saatettiin valmiiksi. ESCO- hankkeiden investoinnit maksetaan säästyvillä energiakustannuksilla. Lempäälän kunnan kiinteistönhuollossa jatkuu järjestelmällinen työ energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä näkyy myönteisenä kehityksenä ja edelleen alentuneina kulutuslukemina. Uusissa rakennuksissa on energiatehokkuuden vaatimukset otettu huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja tarjouspyynnöissä. Suunnitteluvaiheisiin on lisätty energialaskenta eri vaihtoehtojen selvittämiseksi. Tietyissä rakennuttamisen hankinnoissa energiatehokkuus on yksi pisteytettävä tekijä.
5 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 4 Vuoden 214 elokuussa Sääksjärvelle avattiin puolijulkinen maakaasun tankkausasema. Kaiken kaikkiaan vuonna 214 maakaasua käytettiin autoiluun 12 MWh verran. Tankkausaseman suosio ja ympäristöystävällisemmän maakaasun käyttö polttoaineena tulevat edelleen kasvamaan tulevaisuudessa. Vuonna 213 valmisteltu Lempäälä-strategiaa hyväksyttiin alkuvuodesta 214. Lempäälä-strategiassa painotetaan useita eri kestävän kehityksen teemoja. Mm. sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen sisältyy osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä niiden tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Lempäälässä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on edistetty mm. kuntalaisaloite.fi palvelun käyttöönotolla ja sosiaalisen median hyödyntämisellä tiedotuksessa sekä kunnan omien kotisivujen Osallistu ja vaikuta palvelun avulla. Syksyllä 214 avattiin päivähoidon osallisuusfoorumi, osana asiakasraatitoiminnan kehittämis-projektia. Kuntaan perustetun lähidemokratiatoimikunnan (kausi ) kestävää kehitystä tukeva toiminta on jatkunut mm. Lähidemokratia teoriasta käytännöksi hankkeen puitteissa. Kunnan yleishyödyllisiin hankkeisiin myöntämä omatoimiraha on kannustanut kuntalaisia omatoimisuuteen ja edistänyt näin myös yhteisöllisyyttä ja sosiaalista kestävyyttä. Vuoden aikana järjestettiin kulttuuripalveluiden omatuotantoisina tai osittain tuottamana kaikkiaan 135 eri tapahtumaa, joissa oli noin 7.85 osallistujaa. Kestävän kehityksen mittarit vuonna 214 Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 214 kestävän kehityksen eri osa-alueiden tilaa kuvaajien avulla ja verrataan vuoden 214 mittaritietoja kunnan kestävän kehityksen pitkän ajanjakson ( ) kehityssuuntiin. Pitkän aikavälin kehityssuunnan arviointi on vuodelta 211. Kestävän kehityksen vuosittaiset mittaritiedot on koottu liitteeseen 1.
6 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 5 1. Taloudellinen kestävyys Kestävällä taloudella tarkoitetaan, että talouden kilpailukyky ja työllisyys paranevat samalla kun tuotantoa ja kulutusta muutetaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Kestävä talous kasvaa tasapainoisesti eikä kasvu perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai yhteisten varantojen hävittämiseen. Kestävällä taloudenpidolla luodaan edellytykset yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja palveluille sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) +/- Kunnan väkiluku on kasvanut nopeasti koko ajanjaksolla, mutta viime vuosina kasvu on ollut maltillisempaa. + Kunnan vuosikate on ollut nousujohteinen (keskimäärin tilikaudella 263 / asukas). - Kunnan lainamäärä on kasvanut nopeasti. - Toimintamenojen menojen kasvu on ollut maltillista, mutta hieman suurempaa kuin tulopohjan kasvu. Tulopohjan kasvu on hidastunut vuodesta 28 alkaen. VUONNA 214 +/- Kunnan väkiluvun kasvu oli hieman hitaampaa kuin edellisvuonna. Kunnan väkiluku oli Kunnan toimintamenojen kasvu (3,8 %) hidastui vuodesta 213 ja oli seuranta-ajan (v ) keskiarvoa (ka. 7,4 %) pienempi. - Kunnan lainamäärä kasvoi nopeasti edellisvuoteen verrattuna. Kunnalla on velkaa kahdeksankertainen määrä vuoteen 21 verrattuna. - Kunnan tulopohja kasvu lakkasi, ollen vuonna 214,%. Seuranta-ajan keskiarvo on 7,4 %. - Kunnan vuosikate laski edellisvuodesta ja oli pitkän aikavälin keskiarvoa matalampi (vuosikate v /asukas) Kunnan asukasmäärän kasvu vuosittain Kuva 1. Lempäälän asukasmäärän nettokasvu vuodessa Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaan ( ).
7 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Kunnan lainamäärä /asukas Kuva 2. Velan määrä asukasta kohti vuosina ,2 13,2 11,8 11,1 11,2 11,1 9,9 1,11 9,5 5,7 6,1 8,5 7,6 7,6 7,4 7 7,3 6,6 5,8 5,7 4, ,8 2,3 1, kunnan toimintakulujen kasvu % kunnan tulopohjan kasvu % Kuva 3. Kunnan tulopohjan - ja toimintakulujen kasvu vuosina Tulopohja = verotulot + valtionosuus + toimintatuotot
8 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 7 2. Ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennaltaehkäisy ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta Energian ja veden käyttö sekä vesihuolto PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kunnan kiinteistöjen energian käyttö vähentynyt (kwh/rm 3 ). + Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö noususuunnassa, mikä kertoo kaukolämmön osuuden kasvusta lämmitysmuotona. + Vedenkäyttö asukasta kohden on vähentynyt ja on kirkkaasti alle Pirkanmaan keskiarvon (Lempäälä 139 l/ asukas, Pirkanmaa 234 l /as.). + Laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistetusta jätevedestä laskenut (seurattu ). - Kunnan ostaman sähkön määrä on kasvanut. Huom. mittari ei huomioi tilojen määrän kasvua. VUONNA 214 +/- Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö laski edellisvuodesta. + Laskuttamattoman jäteveden osuus laski edelleen. + Kunnan kiinteistöjen energiankäyttö ja kokonaissähkönkäyttö laskivat. - Vedenkäyttö asukasta kohden nousi hieman edellisvuodesta Lämmitysenergian kulutus kwh/rm Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 4. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattitunti/rakennuksen tilavuuskuutio kwh/rm 3.
9 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Maakaasun kulutus GWh/v Kuva 5. Maakaasun kulutus vuosittain GWh/h. 2 Vedenkulutus l/asukas/vrk Kuva 6. Talousvedenkulutus Lempäälässä asukasta kohti Laskuttamaton jätevesi käsitellystä 52 jätevedestä % Kuva 7. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä.
10 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Liikenne ja liikenteen infrastruktuuri PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kevyen liikenteen väylien määrä on kasvanut. + Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeen matkustajamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa. - Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat kasvaneet. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää viime vuosina. Suunnitelmia meluesteiden rakentamiseksi kyllä on. VUONNA Kevyen liikenteen väylien määrä kasvoi edelleen 5,2 km vuodesta Henkilöautojen määrä asukasta kohden laski hieman edellisvuodesta ollen,5 autoa/asukas. - Meluesteitä ei ole rakennettu lisää - Seutulippujen (luvussa vain seutuliput) latausmäärät ovat laskeneet vuodesta Lempäälän seisakkeen kautta tehtyjen junamatkojen määrä laski hieman vuodesta Lempäälän seisakkeen junamatkat, saapuvat ja lähtevät Seutuliput yhteensä kpl/v Kuva 8. Joukkoliikenteen käyttö Jätteiden määrä ja hyötykäyttö PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä toimitetun jätteen määrä on pysähtynyt 4 t/v tuntumaan. Jätteen määrä asukasta kohti on ollut laskusuunnassa. + Lempäälän jäteasemalle on toimitettu materiaali- ja energiahyötykäyttöön jätteitä koko ajan enemmän. - Lempäälän jäteasemalle on toimitettu kaatopaikka- ja ongelmajätettä enemmän kuin hyödynnettäviä jätteitä ja näiden jätteiden kokonaismäärä on ollut kasvussa. VUONNA Jätteen määrä asukasta kohti laski vuodesta Lempäälän jäteasemalle toimitetun kaatopaikkajätteen kokonaismäärä laski edellisvuodesta. - Lempäälän jäteasemalle toimitetun ongelmajätteen määrä kasvoi entisestään.
11 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 1 Toimitetun jätteen määrä kg/asukas/v Kuva 9. Lempäälän jätteenkäsittelykeskukseen toimitetun jätteen määrä kohti asukasta/vuosi (järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä oleva jäte) Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet Kaatopaikkajäte Vaarallinen jäte tn/v Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Kuva 1. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrät.
12 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Toimistopaperin kulutus kunnan toiminnassa Kunnan toimistojen paperinkulutus kg/vuosi Tekninen Hallinto Sivistys Sote Himmi ja terveyskeskus Kuva 11. Kunnan toimistojen paperinkulutus vuosittain. Paperin kulutus kg/oppilas v ,5 2 1,5 1,5 Hakkari Lukio Kulju Kuokkala Moisio Sääksjärvi Lempoinen Kuva 12. Vuoden 214 toimistopaperin hankinta isoilla kouluilla kg/oppilas.
13 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Pinta- ja pohjavesien kuormitus PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Kirkkojärven talviaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat vähentyneet. Kirkkojärven kesäaikainen fosforipitoisuus on laskenut. + Koipijärven talvi- ja kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet. + Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet ovat vähentyneet. - Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on kasvanut VUONNA Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus laski edellisvuodesta (Koipijärveltä ei näytettä elokuulta). + Koipijärven talviaikainen kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet laskivat edellisvuodesta. - Kirkkojärven talviaikaiset kokonaistyppi ja -fosforipitoisuudet nousivat edellisvuodesta. µg/l 15 Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l 1 5 Maaliskuu Elokuu µg/l Kirkkojärven kokonaisfosfori µg/l Maaliskuu Elokuu Kuva 13. Kirkkojärven kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuudet.
14 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 13 µg/l Koipijärven kokonaistyppi µg/l µg/l Koipijärven kokonaisfosfori µg/l Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 14. Koipijärven kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuudet Maatalouden ympäristötuki Maatalouden mittaritietona ovat maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellinen osuus kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuodesta 21 lähtien myös tukimuodot. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskussa vuodesta 24 lähtien. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna % viljelijöistä (v %) eli yhteensä 16 (v ) viljelijää. Vuonna 214 lisätoimenpiteisiin oli sopimuksia 15 (v ) ja erityistukisopimuksia oli 16 kpl. Vuonna 213 erityistukisopimuksia oli myös 16 kpl ja vuonna kpl Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko seuranta-ajan, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueita ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %. Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut tasaisesti. Vuonna 213 määrä kuitenkin väheni asemakaavamuutosten vuoksi. Vuonna 214 lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetusta alueesta nousi taas hieman vuonna 214, ollen 323,2 ha. Lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetuista alueista on n. 16 %.
15 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Sosiaalisessa kestävyydessä keskeisenä tavoitteena on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Sosiaalinen kestävyys liittyy myös elinympäristön laatuun ja viihtyvyyteen, terveyteen, hyvinvointiin, elämänlaatuun ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä yhteisöön kuulumiseen jne. Siihen sisältyy myös osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä näiden mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan myös sitä, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Kansalaisten hyvinvointi on tärkeää kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiselle kaikilla osa-alueilla. PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA ( ) + Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on noussut tasaisesti. + Kirjastojen kokonaislainausmäärä ja lainat asukasta kohden ovat kasvaneet. + Lempäälä-opiston (nyk. Pirkan opisto) asiakasmäärät ovat kasvaneet. + Toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet nopeasti vuodesta Alle 25-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet laskusuunnassa, tosin vuosina työttömyys kasvoi. + Toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä on laskenut (kokonaismäärä kasvanut) - Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä ovat kasvusuunnassa. +/- Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkaiden määrä suhteessa väestöön on kasvanut. VUONNA Kirjastojen kokonaislainausmäärät ja lainaukset asukasta kohti kasvoivat. + Toimipaikkojen lukumäärä kasvoi vuonna 213 (tilastot vuoden jäljessä). + Toimipaikkojen henkilöstön määrä kasvoi hieman vuonna 213 edellisvuodesta (tilastot vuoden jäljessä). + Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkaiden määrä laski edellisvuodesta. + Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä laski edellisvuodesta reippaasti. - Kunnan liikevaihto laski vuonna 213 edellisvuoteen nähden (tilastot vuoden jäljessä) - Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi nopeasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä on korkeampi kuin kertaakaan aiemmin seuranta-aikana (tiedot vuodesta 1999-). - Myös alle 25-vuotiaiden työttömyys on noussut edelleen vuodesta 213 ja on suurinta seuranta-aikana (1999-). Työttömien määrän kasvu heijastaa valtakunnallista taantumaa. - Toimeentulotukiasiakkaiden kokonaismäärä ja osuus väestöstä kasvoivat. - Pirkan opiston asiakasmäärä laski. - Rikoslakirikostenmäärä kasvoi edellisvuodesta hieman.
16 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 15 5 Kokonaislainamäärät kirjastoissa Kuva 15. Kirjastojen kokonaislainausmäärä Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstön lukumäärä Kuva 16. Toimipaikkojen ja niiden henkilöstön määrä Lempäälässä Työttömyys Lempäälässä Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuva 17. Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä.
17 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 16 1 Lastensuojelun avohuollon asiakkaat ja toimeentulotukiasiakkaat Lempäälässä Toimeentulotukiasiakkaat Lastensuojeluasiakkaat Kuva 18. Toimeentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä Rikokset Lempäälässä Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä rikoslakirikokset Kuva 19. Rikosten määrä Lempäälässä.
18 Lempäälän kestävä kehitys vuonna mittariraportti 17 Lähdeluettelo 214 mittaritiedoille: Talous ja asukasluku - Talous: Lempäälän kunta, Kari Auvinen - Asukasluku: Väestörekisterikeskus ( Energian käyttö - Lämmitysenergian ja sähkön käyttö: Lempäälän kunta, Päivi Liejumäki, Tuire Kaasalainen - Maakaasun käyttö: Lempäälän Lämpö Oy, Hanna Lampinen - Veden käyttö ja jätevesi: Lempäälän vesihuoltolaitos, Lasse Sampakoski Liikenne ja liikennerakentaminen - Henkilöautojen määrä: Trafi ( - Kevyenliikenteenväylien määrä: Lempäälän kunta, Marianne Hellsten - Meluesteet: Lempäälän kunta, Antti Jokela - Meluesteet VT3 moottoritie: Pirkanmaan ELY-keskus, Hannu Vainio - Seutuliput: Lempäälän kunta, Mari Suominen - Junaliikenteen asiakasmäärä, VR, asiakaspalvelu, Kristian Träskelin Jätteiden määrä ja hyötykäyttö - Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Riitta Lehtonen ja Tero Haapala Paperin käyttö, Lempäälän kunta - Tekninen toimi: Tuire Kaasalainen - Hallinto: Marita Salomäki - Sivistystoimi: Sirkku Viikari (jatkossa Tuija Merontausta) - Hakkarin koulu: Anne Männistö - Sääksjärven koulu: Teija Montonen - Kuljun koulu: Kaija Salmi - Lukio: Marja Ollonberg - Moision koulu ja Kuokkalan koulu: Maarit Rautanen - Lempoisten koulu: Suvi Viitaharju (ei tietoja v. 213) - Sote, Tampereentie 1: Liisa Lyytikäinen - Hoitotarvikekeskus: Pia Ylermä Pinta- ja pohjavesien kuormitus - Pintavesien kuormitus: Lempäälän kunta, Virpi Karjalainen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys - Pohjavesien kuormitus: Lempäälän vesihuoltolaitos, Helena Urvanta Maatalouden ympäristötuki - Ympäristötukeen sitoutuneet: Lempäälän kunta, Timo Perälampi - Terminen kasvukausi: Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö - Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, perinnemaisemat: - Metso-kohteet, Pirkanmaan ELY-keskus, Auli Suvanto - Puistojen ja lähivirkistysalueiden osuus/määrä: Lempäälän kunta, Maija Villanen Sosiaaliset mittarit - Äänestysprosentti: Tilastokeskus - Kirjastojen kokonaislainaus: Lempäälän kirjasto, Sarri Nykänen - Toimeentulo- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä: Lempäälän kunta, Sisko Vesander - Työttömät: Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Hannu Antikainen - Lempäälän opiston opiskelijat: Pirkan opisto, Lempäälän toimipiste, Matti Korolainen - Työpaikkojen ja toimipaikkojen määrä: Lempäälän Kehitys Oy, Kari Löytty - Rikokset: Poliisi, Sisä-Suomen poliisilaitos, Juha Ahola - Kulttuuripalveluiden tuottamat tapahtumat, Lempäälän kunta, Talvikki Torppa
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2012 - mittariraportti
212 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 212 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 212 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 212... 2 LEMPÄÄLÄN
LisätiedotLempäälän kestävä kehitys vuonna 2013 - mittariraportti
213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 213... 2 LEMPÄÄLÄN
LisätiedotLempäälän kestävä kehitys vuonna 2011 - raportti
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 211 - raportti 211 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna 211 1 Sisällys PUHEENJOHTAJAN KATSAUS - JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ. 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN
LisätiedotDigitaalinen riskienhallinnan työkalu: Riskit haltuun helposti ja nopeasti. Riskienhallinta ja kestävä kehitys: Velvollisuudet eduksi
Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 2/3: Kilpailuetua tavoitteellisuudella 4. Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa 1/3: Kestävästi tehokkuutta Kestävä kehitys valmistavassa teollisuudessa
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys
LisätiedotKestävä kehitys autoalalla
Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän
LisätiedotKirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016
31.3.2017 Kirsi Mukkala KESKI-SUOMEN KUNTIEN ALUSTAVAT TILINPÄÄTÖSTIEDOT 2016 1 Alustavat tilinpäätöstiedot 2016 Perustuvat kuntiin lähetettyyn kyselyyn tiedot on koottu 13.-29.3.2017 välisenä aikana Tiedot
LisätiedotYritykset, työpaikat, työttömyys
Yritykset, työpaikat, työttömyys Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Yritykset, työpaikat, työttömyys Sisällys: Yritykset ja työpaikat Työllisyys ja työttömyys 2
LisätiedotOAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010
OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen
LisätiedotENEGIATEHOKKUUSsopimukset. Autoalan toimenpideohjelma
ENEGIATEHOKKUUSsopimukset 2017 2025 Autoalan toimenpideohjelma 1 Sisällys AUTOALAN TOIMENPIDEOHJELMA 2017 Johdanto Liittymistilanne Liittyneiden määrä Liittyneiden energiankäyttö Energiatehokkuustoimenpiteet
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 5/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-elokuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/218 [1] Syntyneet Tammi-elokuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kaksi lasta enemmän kuin vastaavana
LisätiedotSaspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala
Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/218 [1] Syntyneet Tammi-heinäkuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta enemmän kuin
LisätiedotUuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-huhtikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-kesäkuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/218 [1] Syntyneet Tammi-huhtikuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia kuin
LisätiedotMitä on kestävä kehitys
Kestävä kehitys on maailmanlaajuisesti, alueellisesti ja paikallisesti tapahtuvaa jatkuvaa ja ohjattua yhteiskunnallista muutosta, jonka päämääränä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoraportti
Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-toukokuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt suunnilleen saman verran
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/218 [1] Syntyneet Tammi-kesäkuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kymmenen lasta enemmän kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/218 [1] Syntyneet Tammi-toukokuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt saman verran lapsia kuin
LisätiedotLaukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotTEKNINEN LAUTAKUNTA. Tekninen hallinto
TEKNINEN LAUTAKUNTA TOIMINTATUOTOT 1 869 674 1 747 480 1 804 050 3,2 TOIMINTAKULUT -1 951 299-2 482 370-2 351 670-5,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -81 625-734 890-547 620-25,5 Poistot ja arvonalentumiset -467 845-441
LisätiedotKestävä hyvinvointi ja sen edistäminen
Kestävä hyvinvointi ja sen edistäminen Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta 21.4.2017 ESITYS VALIOKUNNASSA Professori Marja Vaarama, Itä-Suomen yliopisto marja.vaarama@uef.fi Marja Vaarama 20.4.2017 1 Kestävä
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/218 [1] Syntyneet Tammi-lokakuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 12 lasta enemmän kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 13/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-syyskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/217 [1] Syntyneet Vuonna 217 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammi-heinäkuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt hieman vähemmän lapsia
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/218 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt neljä lasta enemmän kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/18 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/18 [1] Syntyneet Tammi-helmikuussa 18 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 4/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 6/214 [1] Syntyneet Tämän vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/218 [1] Syntyneet Vuonna 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt viisi lasta vähemmän kuin edellisvuonna.
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1
Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja
LisätiedotLappeenrannan ilmasto-ohjelma
18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan
LisätiedotLapset ja lapsiperheet
1 Johdanto 2 Länsi- ja Keski-Uudenmaan kuntien välinen vertailu 3 Länsi- ja Keski-Uusimaa elinympäristönä 4 Keski-Uusimaa 5 Karviainen 6 Kirkkonummi 7 LOST 8 Hanko ja Raasepori 9 Tiivistelmät väestöryhmiä
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2018
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/218 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/218 [1] Syntyneet Tammi-syyskuussa 218 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt kuusi lasta enemmän kuin
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2014
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden
LisätiedotKestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan
Kestävän kehityksen tila Tampereella vuonna 2016 yhteiskuntasitoumuksen teemojen mukaan ts. kestävän kehityksen suunnittelija Aino Järventausta 1 Kestävän kehityksen indikaattorit Kestävää kehitystä seurataan
LisätiedotMuuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotKestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle
Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 9/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 2/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-helmikuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotVuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten
Ohje 1 (6) Vuoden 2015 talousarvionesityksen ja vuosien 2016 2017 taloussuunnitelmaesitysten perusteet Valtionosuusjärjestelmän muutos koskettaa ensimmäisen kerran kuntia vuoden 2015 talousarvioiden osalta.
LisätiedotTIETOISKU 8/2002 Espoo
1 TIETOISKU 8/22 Espoo 1.1.22 Kestävä kehitys Espoossa 22 Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa
LisätiedotTILINPÄÄTÖS Kaupunginhallitus
TILINPÄÄTÖS 2012 Kaupunginhallitus 27.3.2012 TILINPÄÄTÖS 2012 Koko kaupunki TP 2011 TP 2012 Muutos % Toimintatuotot 59 702 062 65 402 858 5 700 796 9,55 Toimintakulut 347 846 795 374 691 312 26 844 517
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 12/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 15/216 [1] Syntyneet Vuonna 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotKUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.
KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotVastuullisuussuunnitelma 2018
Vastuullisuussuunnitelma 2018 Kelan vastuullisuussuunnitelma perustuu Kelan yhteiskunnalliseen asemaan. Olemme kansallisesti merkittävä toimija, ja toimintamme heijastuu laajasti koko yhteiskuntaan. Yhteiskunnallinen
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 3/219 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 3/219 [1] Syntyneet Tammi-maaliskuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 14 lasta vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 11/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 14/216 [1] Syntyneet Tammi-marraskuussa 216 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotPirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote Tilannekatsaus Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua
Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimiston tiedote 24.9.2013 Tilannekatsaus 30.8.2013 Työttömyys väheni kuukausitasolla, vuoden aikana edelleen kasvua Pirkanmaan TE-toimistossa oli elokuun 2013 lopussa 31139
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/219 Kehittämis- ja talousosasto Talouspalvelut 9/219 [1] Syntyneet Tammi-elokuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on maassa, Simossa ja Tervolassa. Syntyneiden
LisätiedotIhmisen paras ympäristö Häme
Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2017 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2017 2 31.5.2018 Sisällysluettelo 1. Yleistä... 3 2. Tampereen ajoneuvokannan
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin
LisätiedotPääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1
Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7
LisätiedotYritykset, työpaikat, työttömyys
Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Yritykset, työpaikat, työttömyys Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähteet: Tilastokeskus, Työ- ja elinkeinoministeriö, Kaupunkitutkimus TA Oy Toimintaympäristön
LisätiedotKoko maan tarkastelussa Pohjois-Suomessa kovin kasvu nykyisellä EUohjelmakaudella. Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto
Keski-Suomen Tilanne 30.6.2019 Matkailun, kaupan ja palveluiden kasvu on jatkunut kohtuullisena. Suhdannehuippu ohitettu viennissä, teollisuudessa ja rakentamisessa. Kovin kasvu Saarijärven-Viitasaaren
LisätiedotPirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015)
Pirkkalan kunta perustettiin vuonna 1922 Suomen 64. suurin kunta asukasluvun mukaan (28.2.2015) Asukkaita 18 717 (31.03.2015) Asukastiheys 227 asukasta / maa-km 2 Kokonaispinta-ala 103,8 km² Pinta-alasta
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.
LisätiedotJämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2016 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2016 2 4.9.2017 Sisällysluettelo
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2016
Keski-Suomen energiatase 216 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 216 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän
Lisätiedot31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014
31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken
LisätiedotKUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006
KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotKUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli
KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:
LisätiedotTaipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016
Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,
LisätiedotÄänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy
Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät
LisätiedotKAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS
MEDIATIEDOTE Julkaisuvapaa 9.4.2018 klo 19.00 KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS Kaupungin tehtävä on turvata hyvät palvelut Forssan kaupungin palvelut ovat tutkitusti hyvässä kunnossa. Kaupungin puistot ja viheralueet
LisätiedotLempäälän peruskoulut
Lempäälän peruskoulut Liikkuminen koulumatkalla kouluittain Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (kpl) Kulkutapa talvella (kpl) Kulkutapa syksyllä ennen lunta ja pakkasta (%) Kulkutapa talvella (%)
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 6/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 8/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/2016
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 5/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 7/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt
LisätiedotKOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen
KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 4/219 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/219 [1] Syntyneet Tammi-huhtikuussa 219 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 24 lasta vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotOulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus
Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia
LisätiedotKAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI
TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat
LisätiedotYksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012
2014:28 Yksityishenkilöiden tulot ja verot vuonna 2012 Helsingissä mediaanitulo 26 300 euroa Helsinkiläisen vuositulot keskimäärin 32 800 euroa Pääomatuloja huomattavasti edellisvuotta vähemmän Veroja
LisätiedotKHALL Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida talouden toteutumisesta vähintään kahden kuukauden välein.
Kaupunginhallitus 217 13.08.2018 Kaupungin talouden toteutuminen / osavuosikatsaus 1-6 / 2018 253/02.02.02/2018 KHALL 13.08.2018 217 Taloussuunnitelman mukaisesti kaupunginhallitukselle tulee raportoida
LisätiedotKAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA
YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena
LisätiedotKeski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto
Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva
LisätiedotÄlykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015. Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt
Älykäs kiinteistö seminaari 27.5.2015 Juha Antti Juutinen VR Group / Kiinteistöt Yhteisellä Matkalla jo yli 150 vuotta Ensimmäinen säännöllinen junayhteys Helsinki Hämeenlinna maaliskuussa 1862 Valtionrautatiet
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015
Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän
LisätiedotKeski-Suomen energiatase 2014
Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus
Lisätiedot1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä?
Kestävä kehitys Kelassa 2012 Sisältö 1 Miksi tarvitsemme kestävää kehitystä? 3 Painopisteenä kestävyys 3 Ohjelman perusta ja tavoite 3 Yhteinen globaali haaste 3 Kestävyys on monien asioiden summa 4 2
LisätiedotKatsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/2019
Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 2/19 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/19 [1] Syntyneet Tammi-helmikuussa 19 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt 13 lasta vähemmän kuin vastaavana
LisätiedotLIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2011
LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 211 Liikennemääräraportti 11.9.212 TAMPEREEN KAUPUNKI
Lisätiedot