Lempäälän kestävä kehitys vuonna raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2011 - raportti"

Transkriptio

1 Lempäälän kestävä kehitys vuonna raportti 211

2 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Sisällys PUHEENJOHTAJAN KATSAUS - JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ. 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 211 YLEISKATSAUS TALOUDELLINEN KESTÄVYYS EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN KÄYTTÖ LIIKENNE JA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ VEDEN KÄYTTÖ JA VESIHUOLTO PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS LÄHTEET:... 2 LÄHDELUETTELO 211 MITTARITIEDOILLE: LIITE 1 LIITE 2 Teksti: Kati Skippari, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Marita Palokoski

3 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Puheenjohtajan katsaus - Johtaminen kohti kestävää kehitystä Lempäälässä on tavoiteltu kestävää kehitystä jo pitkään. Työsarkaa riittää, mutta hyvä askel kestävän kehityksen tiellä astuttiin vuonna 21, jolloin Lempäälässä hyväksyttiin kunnan toimintaa ohjaamaan kuntien kestävän kehityksen Aalborgin sitoumusten mukainen toimintamalli. Sitoumuksiin kuuluu 1 erilaista teemaa, joista kunnassa valitaan kulloinkin yksi teema kerrallaan koskemaan kaikkia kunnan toimialoja kahden vuoden ajaksi kerrallaan. Kukin toimiala määrittelee itse keinot, joilla tavoitteeseen pyritään ja tavoitteiden toteutumista seurataan. Tavoitteet ja mittarit käsitellään taloussuunnittelun yhteydessä. Ensimmäiseksi teemaksi vuosille valittiin johtaminen kohti kestävää kehitystä. Tarkoituksena oli tuoda Aalborgin toimintamalli mukaan taloussuunnitteluun erityisten kestävyystavoitteiden avulla. K- kirjaimilla merkittiin kullakin toimialalla ne tavoitteet, jotka edistävät tai tukevat kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen tavoitteiden merkitseminen ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta ja K-tavoitteita on ollut liikaa, ne ovat olleet liian yleispiirteisiä tai vaikeasti mitattavissa. Talousarvion kestävyystavoitteiden asettamista onkin syytä kehittää. Kestävyystavoitteet tulisi asettaa omana tavoitteenaan ja niissä tulisi näkyä kutakin taloussuunnittelukautta koskeva kunnanvaltuuston valitsema kestävän kehityksen teema. Kestävyystavoitteen tulisi sisältää ensisijaisesti ekologisen kestävyyden ulottuvuus, koska ilman luonnonvaraperustaa taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle ei ole pohjaa. Tavoitteen olisi hyvä olla selkeä, toteutettavissa ja helposti mitattavissa. Kun siirrymme tavoitteista käytäntöön, voimme todeta, että yksi merkittävä kestävän kehityksen johtamisteko on ollut Lempäälän liittyminen kuntien energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen myötä 1 kunnan kiinteistöä on jo energiakatselmoitu. Energiankulutuksen tehostamiseen investoimalla vaikutetaan paitsi luonnonvarojen kulutukseen ja ilmastopäästöihin myös energiakustannuksiin. Energiatehokkuustyötä ohjaa kunnan energiatehokkuustyöryhmä, johon on nimetty edustajat sekä virkamiehistä että luottamushenkilöistä. Energiatehokkuuden lisäksi puhutaan yhä enemmän myös materiaalitehokkuuden edistämisestä. Lempäälässä on esimerkiksi yhtenäistetty tulostus- ja kopiointikäytäntöjä siirtymällä yhteiskäyttöisten monitoimilaitteiden käyttöön. Sähköinen asianhallinta sekä erilaiset sähköiset palvelut vähentävät paitsi paperinkulutusta myös kustannuksia. Kierrätyskeskuksen avulla saadaan uudelleen käyttöön tavaraa, joka saattaisi muuten päätyä jätteeksi. Kestävän kehityksen huomioiminen kunnan hankinnoissa on seikka, jossa pitäisi tehdä enemmän työtä. Hyvä käytäntö johtamisessa kohti kestävää kehitystä ovat myös jo vuosien ajan kouluissa ja päiväkodeissa toimineet kestävän kehityksen vastaavat. Vastuuhenkilöt ovat

4 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna tärkeässä roolissa hyvien käytäntöjen levittämisessä sekä erilaisten yhteistapahtumien järjestämisessä. Viimeisten parin vuoden aikana myös kaupunkiseudun yhteistyö kestävän kehityksen edistämisessä on lisääntynyt. Kuntalaisia on aktivoitu kaupunkiseudulla toteutetulla Ilmankos-hankkeella, jonka ilmastoperheet -toimintaan osallistui lempääläläisiäkin perheitä. Myös kunnan kestävän kehityksen työryhmälle olisi hyvä tavoite saada kuntalaisia osallistumaan enemmän kestävän kehityksen työhön. Esimerkiksi paikallisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa voisimme tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Lempäälässä Saana Raatikainen Lempäälän kunnan kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 211 Vuonna 211 Kestävän kehityksen työryhmän muodostivat kunnanhallituksen nimeäminä seuraavat henkilöt: Saana Raatikainen pj., Tuula Linnusmäki vpj., Sari Sassi siht. (3.8. alkaen Levonmaa Tiia), Kortesmaa Kirsi, Reini Raili, Salo Auli, Sipilä Markku (3.8. alkaen Löytty Kari), Suokko Virva, Liejumäki Päivi ja nuorisovaltuuston edustajana Alpo Tiensuu. Ulkopuolisena koordinaattorina toimi Taini Rajala, Ympäristötoimisto Ekotai. Vuonna 211 työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Työryhmän vuoden 211 toimintasuunnitelman mukaisesti panostettiin Aalborgin toimintamallin luomiseen kunnassa. Painopisteenä oli johtaminen kohti kestävää kehitystä. Siihen liittyen edistettiin erityisesti kestävän kehityksen K-tavoitteiden käyttöönottoa kaikkien kunnan toimialojen taloussuunnittelussa. Kansalaisille tiedottaminen ja yhteistyömuotojen kehittäminen oli teemana vuonna 211. Kestävän kehityksen työryhmä organisoi Kestävä kehitys kouluissa - teemapäivän ja Suomi puhtaaksi - päivässä siivoustempauksen. Lisäksi EARTH HOUR- tapahtumaa vietettiin Lempäälän lukiossa, sammuttamalla valot tunnin ajaksi. ILMANKOS-ilmastohankkeen toiminta käynnistyi Lempäälässä (hankkeesta tarkemmin kappaleessa 2.1.). Lempäälän vuotuinen Ekoteko-palkinto myönnettiin Lokkisaari Ry:lle Ahtialanjärven Natura 2 alueen vapaaehtoisesta hoito- ja kunnostustyöstä. Kunnostustyön ansiosta Ahtialanjärven arvo lintujärvenä on parantunut huomattavasti 2-luvulla. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 211 Yleiskatsaus Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista tilaa jo vuodesta 1998 kestävän kehityksen mittarien avulla. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on tarkastella kunnan tilan kehittymistä kullakin kestävän kehityksen alueella ja arvioida onko kunnan toiminta kestävällä pohjalla. Kestävän kehityksen raportissa pyritään tuomaan esille näitä muutossuuntia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa ja ennallaan pysyminen tai muutokset huonompaan suuntaan antavat aihetta toimintatapojen tarkastelulle.

5 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Vuosia 21 ja 211 voi pitää seudullisen kestävän kehityksen edistyksen vuosina, jos kestävän kehityksen menestystä arvioidaan asiaa sivuavien ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden määrällä. Tampereen kaupunkiseudulla on ilmestynyt kyseisinä vuosina useita kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavia ohjelmia tai strategioita, joissa kestävän kehityksen teemat ovat keskeisesti mukana mm. Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli 23, Ilmastostrategia 23, Tase-kehittämisohjelma, jossa esitetään liikenteen kaupunkiverkoston toteuttamisohjelma vuoteen 23, Sosiaalija terveydenhuollon kehittämisohjelma vuosille sekä kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MALi) , Lempäälän kunnan kuntastrategia sekä Pirkanmaan ympäristöohjelma Lisäksi Lempäälän kunnanvaltuusto on päättänyt, että Lempäälän kunnassa otetaan käyttöön kestävän kehityksen toimintamalli, joka noudattaa Aalborgin sitoumusten toteuttamista. Lempäälän kunta on myös laatinut energiatehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille Mikäli ohjelmien runsauteen ja laadulliseen sisältöön on luottaminen, kestävä kehitys ja seutukunnan tasapainoinen kasvu luonnonvaroja ja ympäristöä kunnioittaen nähdään tärkeänä päätöksentekoa ohjaavana tekijänä. Ohjelmiin on kerätty vaikuttava valikoima toimenpiteitä, joita alueella tulisi toteuttaa vuoteen 23 mennessä. Nyt olennaista ohjelmien tavoitteiden toteutumisen kannalta onkin se, että ohjelmien toteutukseen varataan riittävästi resursseja ja ohjelmien kantavat ajatukset viedään aktiivisesti päätöksiä valmistelevalle ja toimeenpanevalle portaalle asti. Jos siirrymme tarkastelemaan kestävää kehitystä ohjelmatasolta käytännön tasolle Lempäälässä vuonna 211, huomaamme muutoksia sekä parempaan että huonompaan suuntaan. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen pitkän ajanjakson ( ) kehityssuunnat on kuvattu aihealueittain tiivistelmänä liitteessä 1. Tiivistelmässä on lisäksi tarkasteltu sitä, eroaako vuoden 211 tilanne pitkän aikavälin kehityssuunnista. On kuitenkin muistettava, että mittareiden valinta ja kehityssuuntien arvottaminen on tulkintaa, jota tulee tarkastella kriittisesti. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että positiivinen kehityssuunta on vallitsevin niin taloudellisen, ekologisen kuin sosiaalisenkin kestävyyden alueilla. Esimerkiksi sosiaalinen kestävyys on mittareiden mukaan parantunut lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Viime vuosien talouden heikompi suhdanne ei vielä näy pitkän aikavälin kehityssuunnassa, mutta etenkin vuosien taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden mittareissa taloussuhdanne näkyy tilan heikkenemisenä. Esimerkiksi alle 25-vuotiaiden työttömyys on ollut kasvussa. Kehityssuuntien lisäksi tässä raportissa tarkastellaan sekä vuoden 211 että pitkän aikavälin kestävän kehityksen eri osa-alueita yksityiskohtaisemmin kuvaajien avulla ja pyritään arvioimaan niiden merkitystä sekä lisäksi tuomaan esille toimenpiteitä, joilla kestävää kehitystä on edistetty kullakin kestävän kehityksen osa-alueella. Kestävän kehityksen vuosittaiset mittaritiedot on koottu taulukkoon liitteeseen 2.

6 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Taloudellinen kestävyys Kestävällä taloudella tarkoitetaan, että talouden kilpailukyky ja työllisyys paranevat samalla kun tuotantoa ja kulutusta muutetaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Kestävä talous kasvaa tasapainoisesti eikä kasvu perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai yhteisten varantojen hävittämiseen. Kestävällä taloudenpidolla luodaan edellytykset yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja palveluille sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. Lempäälän kunnassa taloudenpidon haasteena viime vuosina ovat olleet nopea väestönkasvu (Kuva 1) ja toisaalta yleinen heikko taloussuhdanne. Vaikka talous on ollut ylijäämäinen, on kunta joutunut ottamaan myös velkaa pakollisten investointien kattamiseksi. Vähemmän kiireellisten investointien hankintaa on lykätty. Kunnan väestöllinen huoltosuhde eli alle työikäisten lasten (-14-vuotiaat) ja eläkeikäisten (yli 65 -vuotiaat) suhde työikäiseen väestöön on kasvanut ja oli vuonna ,1 (21 55,2), mikä tarkoittaa 58 huollettavaa henkilöä 1 työikäistä kohti. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 23 tämä huoltosuhde on Lempäälässä 69,8, mikä aiheuttaa jatkossa paineita kasvattaa kunnan toimintamenoja samalla kun tulopohja kaventuu. Kunnan tulojen kehittymistä on vaikea ennakoida seuraavina vuosina, joten toimintamenojen kasvun hillitseminen on edelleen tärkeää. Asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa Asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa Kuva 1. Lempäälän väestönkasvu hidastui aikaisemmasta ja asukasmäärän nettokasvu oli + 29 henkeä (1,4%). Väestönkasvu on ollut keskimäärin 2,2 % vuodessa. Vuoden 211 väkiluku oli kunnan tilinpäätöksen mukaan vuodenvaihteessa (Tilastokeskuksen mukaan 2 888).

7 prosenttia euroa/asukas Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Kunnan tilinpäätös oli odotettua hieman parempi vuonna 211, vaikkakin talous heikkeni usealla eri tunnusluvulla mitattuna vuodesta 21. Tilikausi oli noin 1,4 milj. euroa ylijäämäinen. Tätä aiempien tilikausien yhteenlaskettu ylijäämä taseessa on noin 17 miljoonaa euroa. Kunnan velkaantuminen hidastui (Kuva 2) Kunnan lainojen määrä vuosina Kuva 2. Velan määrä asukasta kohti vuonna 211 pieneni edellisvuodesta, mutta kunnalla on edelleen velkaa lähes viisinkertainen määrä vuoteen 1998 verrattuna. Toimintamenojen kasvu oli kohtalaisen maltillista suhteessa tulopohjan kasvuun. Molempien kasvu oli vuotta 21 reippaampaa. Toimintamenojen kasvua on onnistuttu hillitsemään viimeisenä kolmena vuonna, joskin vuosina 29 ja 21 tulopohjan kasvu oli poikkeuksellisen alhainen (Kuva 3.) Kunnan toimintamenojen ja tulopohjan kasvu vuosina ,7 1,3 3,5 3,6 4,6 6,8 8,2 13,4 17 7,7 7,4 9,9 7 15,2 1,1 5,7 6,1 11,1 2,3 7,6 9,5 1 11,1 4,1 5,8 3,9 11, tulopohjan kasvu toimintamenojen kasvu 8,5 Kuva 3. Toimintamenojen kasvu on ollut tarkastelujaksolla (v ) keskimäärin 7,3 prosenttia vuodessa ja tulopohjan 7,6 prosenttia.

8 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta Energian käyttö Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen on tällä hetkellä yksi tärkeimpiä asioita, joka tulee huomioida päätöksenteossa ja yhteiskunnan toiminnassa. Lempäälän kunnassa energian käytön tehostaminen ja energian säästö ovat tärkeimpiä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntatyössä. Lempäälän kunta on sitoutunut valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen vuonna 29, jonka tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen 9 % vuoden 25 tasosta vuoteen 216 mennessä. Lempäälässä tämä tarkoittaa 2,3 GWh tehostamista vuosittaisessa energiankäytössä. Lisäksi Lempäälä on hyväksynyt huhtikuussa 21 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian 23 kaupunkiseudun ilmastonmuutoksen hillintää ohjaavana suunnitelmana. Lempäälän kunta on laatinut energiatehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille Toimintasuunnitelmaan voi tutustua Lempäälän kunnan nettisivuilla. Toimintasuunnitelmassa esitetään erilaisia toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi ja energiansäästön toteuttamiseksi. Ohjelman toteutumista seurataan erillisellä raportilla vuosittain. Vuonna 211 energiatehokkuuden toimintasuunnitelman mukaisia energiakatselmuksia tehtiin seitsemälle kohteelle. Vuoden 211 loppuun mennessä oli katselmoitu jo lähes puolet rakennustilavuudesta. Vuonna 211 katselmuksilla todettujen energiansäästötoimenpiteiden arvioitu kokonaiskustannus olisi noin euroa ja saavutettava säästö vuosittain euroa. Investointien arvioitu takaisinmaksuaika olisi keskimäärin 2,2 vuotta. Investoinneilla saavutettaisiin 168 megawattitunnin vuosittainen säästö lämmitysenergiassa ja 3 MWh/v säästö sähkönkulutuksessa. Lempäälän kunnan kiinteistöjen lämmitysenergiankulutus laski vuonna 211 viidenneksellä edellisvuodesta ja oli jopa kolmanneksen pienempää kuin vuonna 25 (Kuva 4.). Lämmitysenergian ominaiskulutus kilowattituntia / rakennuksen tilavuuskuutio (kwh/rm 3 ) oli 49,2. Jotta voitaisiin tarkastella kiinteistöjen ominaiskulutusta, on kiinteistöjen energiankulutus korjattu vuosittaisen säätilan huomioivalla kertoimella. Niin

9 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna sanottu normeerattu ominaiskulutus laski viime vuodesta 2 prosenttia ja on ollut laskussa vuosittain. Energian käytön tehostamisessa on päästy kunnassa vauhtiin. Sähkön osto kunnassa on kasvanut vuosittain. Sähkönkulutus oli kiinteistöjen osalta 7,22 GWh, vesihuoltolaitoksen osalta 1,77 GWh ja katuvalaistuksen osalta 2 GWh eli yhteensä 1,99 GWh/v. Mittari kuvaa kuitenkin sähkön oston kokonaismäärää eikä siinä huomioida tilojen määrän kasvua. Sähkön ominaiskulutus oli vuonna , kwh/rm 3 ja se on pysynyt suunnilleen ennallaan vuosina (ka. 19,3 kwh/rm 3 ) Lämmitysenergian kulutus kwh/rm Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 4. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattituntia rakennuksen tilavuuskuutioita kohti on laskenut vuodesta 25 lähtien. Lempäälän Lämpö Oy tuottaa kaukolämpöä Lempäälän kuntalaisille. Kaukolämmön kulutusta on mitattu Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttönä vuosittain. Maakaasun käyttö on kasvanut jatkuvasti vuodesta 26. Vuonna 211 maakaasun käyttö tosin laski hieman (Kuva 5). Lempäälän Lämpö Oy:n tavoitteena on lisätä uusiutuvien polttoaineiden osuutta kaukolämpötuotannossa. Vuonna 211 Lempäälän Lämpö Oy:n tytäryhtiöllä Lempäälän Energia Oy:llä oli suunnitteilla kaksi biopolttoaineella toimivaa lämpölaitosta. Sääksjärven lämpölaitos aloittaa toimintansa joulukuussa 212, jonka jälkeen kaukolämmön tuotannosta 25% katetaan uusiutuvalla polttoaineella. Kaukolämmön osuutta lämmitysmuotona pyritään lisäämään toimimalla yhteistyössä kaavoituksen kanssa kaukolämpöverkoston ja uusien asutusalueiden yhteensovittamiseksi.

10 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Maakaasun käyttö MWh/v 6 4 Maakaasun käyttö MWh/v Kuva 5. Maakaasun käyttö on ollut kasvussa Lempäälän kunnassa tarkastelujaksolla vuosina Lempäälän kunnassa EAKR-rahoitteinen ILMANKOS-hanke käynnistyi syksyllä 211. Hankkeen tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillinnän ja yhteisöllisyyden edistäminen. Lempäälän kunnassa 3 vapaaehtoista ilmastoperhettä saivat yhteisten tapahtumien ja kurssien kautta apua arjen ilmastomyönteisiin valintoihinsa ja saivat tietoonsa oman hiilijalanjälkensä. Lisäksi ILMANKOS-hanke järjesti yhteisiä tempauksia mm. Kuljun Kartanon kauppatempaus ja ilmalämpöpumpun hoidon opastuskurssin. Hanke päättyy vuoden 212 lopussa Liikenne ja liikenteen infrastruktuuri Liikenteen mittareilla arvioituna ihmisten liikkuminen on lisääntynyt Lempäälässä. Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat lisääntyneet vuosittain (Kuva 6). Lempäälässä oli henkilöautoja asukasta kohti hieman enemmän kuin Pirkanmaalla vuonna 211 (Lempäälä,55 ja Pirkanmaa,54 henkilöautoa asukasta kohti). Myös julkisia kulkuneuvoja on käytetty kasvavassa määrin (Kuva 7). Seutulippujen lataaminen on lisääntynyt tasaisesti ja Lempäälän junaseisaketta käyttävien junamatkustajien määrä on ollut kasvusuunnassa. Julkisista kulkuneuvoista linja-autoa käytetään edelleen junaa enemmän. Vuonna 211 linja-automatkoja tehtiin yhteensä ja junamatkoja Junaliikenteen suosio on kuitenkin kasvanut nopeasti. Vuonna 211 junamatkustajien määrä kasvoi jopa 7%:lla (+49 asiakasta). Henkilöautojen kokonaismäärä kasvoi 4% (+465 autoa) ja seutulippujen latausmäärät kasvoivat 3% (+227 seutulippua). Raideliikenteen kehittäminen onkin Tampereen seudun liikennepoliittisen ohjelman yksi painopistealue. Raideliikenteen kehittäminen mainitaan kaikissa keskeisissä alueen kehittämissuunnitelmissa ja ohjelmissa. Lempäälän erinomainen sijainti valtakunnalli-

11 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna seen rataverkostoon nähden tekee raideliikenteen kehittämisestä keskeisen tekijän suunniteltaessa alueen maankäyttöä ja liikennöintiä. Kevyen liikenteen käyttäjille on pyritty luomaan Lempäälän kunnassa hyvät mahdollisuudet ja väylien määrä kilometreinä onkin lisääntynyt vuosittain (Kuva 8). Tämä kehitys selittyy osittain uusien asemakaavoitettujen alueiden rakentamisella, mutta kevyen liikenteen väyliä on rakennettu myös täydennysrakentamisena.,6,5,4,3,2,1 Henkilöautojen määrä / asukas Kevyen liikenteen väyliä yhteensä km Kuva 6. Henkilöautojen määrä asukasta kohden on melko tasaisesti lisääntynyt samoin kevyen liikenteen väylien määrä kilometreinä Seutuliput yhteensä kpl 8 Lempäälästä lähtevät ja saapuvat junamatkustajat Kuva 7. Joukkoliikenteen käyttö on kasvanut vuosittain, mikä näkyy seutulippujen latauksien ja Lempäälän junaseisaketta käyttävien asiakkaiden määrän kasvuna. Junaasiakkaiden määrää on seurattu vuodesta 26 alkaen. Liikenteeseen liittyvien haittojen kuten melun torjunta on yksi kestävän kehityksen kokonaisuuksista. Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun on tullut useita yhteydenottoja liikenteen meluun liittyen. Meluntorjuntasuunnitelman tekeminen Lempäälän kunnassa on ajankohtainen ja tärkeä hanke muutaman vuoden sisällä. Käytännön tasolla

12 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna meluasiat on pyritty ottamaan entistä tarkemmin huomioon ennaltaehkäisevästi mm. uusia asuinalueita kaavoitettaessa, poikkeamis- ja suunnittelutarvehakemuksissa ja rakennuslupapäätöksissä sekä ympäristö- ja maa-aineslupapäätöksissä. Viime vuosina meluesteiden määrä ei ole lisääntynyt VT3 moottoritiellä. Viimeisin Pirkanmaan ELY:n (tiepiirin) tekemän suunnitelman mukainen meluesteosuus valtatielle 3 on tehty valmiiksi 28. Sääksjärven eritasoliittymästä pohjoiseen Tampereen Multisillan kohdalle asti on tehty meluesteitä koskeva maantielain mukainen yleissuunnitelma, jonka Liikennevirasto on hyväksynyt Hankkeen toteuttamisen ajankohtaa ei ole vielä tiedossa, mutta todennäköisesti hanke ei toteudu lähivuosina. Hankkeen kustannusarvio on noin 7 milj. euroa. Lempäälän kunnan muiden meluesteiden määrä ei lisääntynyt vuonna 211, joskin tietoja on kerätty vasta vuodesta 21. Muiden meluesteiden pituus Lempäälässä on 49 metriä Jätteiden määrä ja hyötykäyttö Jätelain suurisuuntainen uudistustyö on ollut käynnissä pitkään ja uusi jätelaki (646/211) astui voimaan Samaan aikaan astui voimaan uusia jätelakiin liittyviä asetuksia. Uuden jätelain tavoitteena on vähentää jätteen määrää etusijajärjestyksen perusteella: 1. Jätteen synnyn ehkäisy, 2. Uudelleenkäytön valmistelu, 3. Kierrätys (yhdyskuntajätteestä 5% tulee kierrättää vuoteen 216 mennessä), 4. Hyödyntäminen energiana tai muuten, 5. Loppukäsittely eli kaatopaikkasijoitus. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä tulee vähenemään melkoisesti. Kuluttajalle jätelaki näyttäytyy lähinnä entistä tarkempana jätteen lajitteluna kotioloissa, mutta yrityksille ja jätteen tuottajille tulee lisää vastuuta ja velvollisuuksia ja viranomaisilla jätelaki lisää valvonnan tarvetta. Toisaalta uusi jätelaki lisää ympäristöliiketoiminnan kasvua jätteen kierrätyksen saralla. Lempäälässä järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä kerättävä jätteen määrä on kasvanut vuodesta 1998 vuoteen 26 saakka nopeasti, jonka jälkeen jätteen määrän kasvu on pysähtynyt noin 4 tonniin vuodessa (v. 1998, 2518 tn/v). Vuonna 211 jätteen kokonaismäärä oli edellisvuotta hieman pienempi. Asukasta kohti laskettuna jätteen määrä on ollut laskusuunnassa vuodesta 25 lähtien (Kuva 8.). Lempäälässä asukasta kohti (järjestetty jätteenkuljetus) syntyy vähemmän jätettä kuin Pirkanmaan jätehuollon toimialueella keskimäärin. Vuonna 211 Pirkanmaan jätehuolto toimitti jätettä Lempäälästä kaatopaikalle 194 kg/asukas, kun keskimäärin sama arvo oli Pirkanmaalla 232 kg jätettä/asukas.

13 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas Kuva 8. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jätteen määrä asukasta kohti on vähentynyt lähes vuosittain. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetun jätteen määrä on kasvanut pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ja myös vuonna 211 (Kuva 9.). Suurin osa hyötyjäteasemalle tuodusta jätteestä on hyödynnettäväksi kelpaamatonta kaatopaikka- ja ongelmajätettä. Myös hyödynnettäväksi kelpaavan jätteen ja energiajätteen määrä on kasvanut. Jätelainsäädännön edellyttämään 5 %:n kierrätysasteeseen on vielä matkaa, mutta jäteaseman käyttöasteen lisääntyminen on toisaalta positiivinen ilmiö. Kierrätyksen tehostamisessa otettiin Lempäälässä askel eteenpäin, kun Lempäälän-Vesilahden Työttömät ry aloitti Kierrätyskeskus Varikon toiminnan tielaitoksen vanhalla varikolla, osoitteessa Sotavallantie 17. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet Kaatopaikkajäte Ongelmajätteet Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Kuva 9. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrä on kasvanut tarkastelujaksolla vuosina

14 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Veden käyttö ja vesihuolto Lempäälässä vedenkäyttö laskettuna per asukas on ollut pitkällä aikavälillä laskusuunnassa ja Pirkanmaan keskiarvoa reilusti vähäisempää (Lempäälä keskimäärin 142,5 l/asukas, Pirkanmaa 234 l/asukas). Vuonna 211 vettä kului 139 l/asukas. Kulutus oli vuotta 21 suurempaa (Kuva 1). Jätevesiputkistoihin joutuvat sade- ja sulamisvedet näkyvät laskuttamattoman jäteveden osuutena puhdistetusta jätevedestä. Vesihuoltoverkostoon Lempäälässä sadevedet joutuvat pääosin huonokuntoisista putkista ja viemärikaivoista. Vesihuollon haasteena onkin ikääntyvien putkistojen korjaaminen tulevina vuosina ja sitä varten Lempäälässä on laadittu vesihuollon saneerausohjelma vuosille Saneerausohjelman mukaisessa vuosittaisessa saneerausaikataulussa on pysytty vuosina Laskuttamattoman jäteveden osuus onkin ollut laskusuunnassa tarkastelujaksolla Vuonna 211 laskuttamattoman jäteveden osuus oli 47 % eli kaksi prosenttia edellisvuotta suurempi (Kuva 1). Viiden vuoden sisällä saneeraustarvetta on vesihuoltolaitoksen mukaan noin 5 miljoonan euron edestä (vuonna ) Vedenkäyttö l/asukas Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä % Kuva 1. Talousvedenkäyttö Lempäälässä asukasta kohti on vähentynyt. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä on vähentynyt Lempäälässä tarkastelujaksolla Pinta- ja pohjavesien kuormitus Pintavesi Pysyvät muutokset vesistön laadussa tapahtuvat hitaasti ja vuosittainen veden laadun vaihtelu voi olla suurta esimerkiksi sääoloista johtuen. Valuma-alueelta vesistöön tulevan kuormituksen väheneminen tai lisääntyminen näkyy kuitenkin yleensä vasta pitkällä aikajänteellä. Lisäksi vesistöt saattavat olla sisäkuormitteisia, jolloin järven poh-

15 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna jaan hautautuneet ravinteet kuormittavat järveä tietyissä tilanteissa (esim. heikko happitilanne) vielä senkin jälkeen, kun ulkoinen kuormitus on jo loppunut. Ympäristön tilan yleismittarina veden laatu on kuitenkin käyttökelpoinen ja helposti mitattavissa. Sekä Kirkkojärven että Koipijärven talviaikaiset ja Koipijärvellä myös kesäaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat olleet laskusuunnassa (Kuvat 12 ja 13). Talviaikainen korkea ravinnepitoisuus kertoo järven sisäisestä kuormituksesta ja tilanne kohentuu esimerkiksi järven happitalouden parantuessa. Kesäaikainen korkea ravinnepitoisuus vaihtelee esimerkiksi sateiden ja kuormituksen mukaan. Kirkkojärvi on ravinnepitoisuuden perusteella rehevä ja Koipijärvi lievästi rehevä järvi. Talviaikaiset ravinnepitoisuudet Koipijärvellä ovat jopa karulle vedelle ominaisia. µg/l 6 Kirkkojärven kokonaisfosfori µg/l µg/l 15 Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 12. Kirkkojärven talviaikaiset (maaliskuu) ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet µg/l Koipijärven kokonaisfosfori µg/l µg/l Koipijärven kokonaistyppi µg/l Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 13. Koipijärven ravinnepitoisuudet ovat laskusuunnassa sekä kesä- että talvinäytteissä. Vuonna 211 Kopijärven ravinnepitoisuudet nousivat hiukan edellisvuodesta.

16 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Pohjavesi Vaihmalan pohjavedenottamon raakaveden vedenlaatua seurataan säännöllisesti terveystarkastajan ottamilla näytteillä. Vaihmalan pohjavedenottamon raakavesi täytti vuonna 211 nitraattin ja kloridin osalta hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Mittariraportoinnissa seurataan nitraattipitoisuutta, joka ilmentää mahdollista jätevesija lannoitevaikutusta raakavedessä. Korkea nitraattipitoisuus on haitallista terveydelle. Nitraatin raja-arvo on 5 mg/l. Hyvässä vedessä nitraatti on alle 5 mg/l (nitraattityppenä alle 1,1 mg/l). Jos nitraattipitoisuus on yli 25 mg/l, on vedessä nitraattivaikutusta. Vuonna 211 Vaihmalan nitraattipitoisuus oli 4,6 mg/l. Kloridia on mm. maantiesuolassa ja se aiheuttaa vesijohtomateriaalien syöpymistä. Suomessa vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l. Hyvässä vedessä kloridipitoisuus on alle 1 mg/l. Vuonna 211 kloridipitoisuudet olivat 24 mg/l (kevät ja syksy). Vaihmalan pohjavedenottamon kevätaikainen kloridipitoisuus oli edellisvuotta suurempi, mutta yleisesti ottaen kummankin suureen osalta pitoisuudet ovat olleet laskusunnassa. Lempäälän kunnassa valmisteltiin vuonna 211 pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitystä (edellinen oli vuodelta 1996). Kunnanvaltuusto hyväksyi päivitetyn Lempäälän kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman Maatalouden ympäristötuki Maatalous aiheuttaa vesistöjä rehevöittävää fosfori- ja typpikuormitusta. Vesien fosforin kokonaispäästöistä maatalouden osuus oli Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan vuonna 21 noin 63,8 prosenttia ja typpipäästöistä 56,8 %. Vesiensuojelun välineenä maataloudessa toimivat ympäristötuet. Viljelijät voivat sitoutua perustoimenpiteisiin ja halutessaan myös vaihtoehtoisiin lisätoimenpiteisiin. Lisäksi viljelijät voivat hakea erityistukia, joilla kannustetaan tekemään ympäristötuen perusvaatimuksien lisäksi myös ylimääräisiä vesiensuojelu- tai luonnon monimuotoisuuden edistämistoimenpiteitä. Maatalouden mittaritietona on kerätty maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellista osuutta kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuosina 21 ja 211 myös tiedot tukimuodoista. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskusuunnassa vuodesta 24 lähtien, joskin vuonna 211 ympäristötuen piirissä olevien viljelijöiden osuus kasvoi hieman (vuonna %, vuonna %). Perustukeen sitoutuneiden määrä oli vuonna , lisätoimenpiteisiin 114 ja erityistukisopimuksia oli tehty 17. Vuonna 21 erityistukisopimuksia oli 21.

17 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko tarkastelujakson, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueet ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %. Tämä ei tarkoita sitä, ettei Lempäälästäkin löytyisi arvokkaita kohteita, mutta luonnonsuojeluun ei ole panostettu viime vuosina. Tässä suhteessa olisikin kunnassa kehittämisen varaa. Esimerkiksi valtakunnallinen METSO-ohjelma tarjoaa uusia mahdollisuuksia vapaaehtoiseen luonnonsuojeluun, myös kunnan omistamilla maa-alueilla. Viheralueet ja virkistyskäyttö Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lempäälässä tehtiin vuonna 211 kunnan omistamien alueiden viheralueselvitys. Selvityksen taustalla on tavoite saada muodostettua toisiinsa kytkeytyvien virkistysalueiden verkko asutuksen tuntumaan. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut. Vuonna 211 Lempäälässä oli 322 ha lähivirkistysalueita asemakaavoitetuilla alueilla, mikä on 4,1 ha lisäystä vuoteen Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Siihen liittyy myös osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan myös, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Kansalaisten hyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. Lempäälän kunnan sosiaalista tilaa osoittavat mittarit ovat lähes kaikki kehittyneet positiiviseen suuntaan vuodesta Jotain kunnan sosiaalisesta tilasta voi kertoa se, että Lempäälän kunnassa sairastavuus oli THL:n sairastavuusindeksin mukaan vähäisintä Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti sijoitus oli 36. Sairastavuusindeksin osatekijöistä erityisen hyviä arvoja saivat mielenterveysindeksi, tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksi, työkyvyttömyyspainotettu- ja elämänlaatupainotettu-indeksi. Sosiaalista kestävää kehitystä ja kuntalaisten aktiivisuutta on mitattu mm. äänestysprosentilla, kirjastojen asiakasmäärillä ja Lempäälän-opistojen asiakasmäärillä. Kaikki

18 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna mittarit ovat kehittyneet positiivisesti. Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on kasvanut (2 57 %, 24 58,8 ja 28 64,5 %). Kirjastojen kokonaislainaus ja lainamäärät asukasta kohden ovat myös kasvaneet (Kuva 14). Myös Lempäälä-opiston asiakasmäärä on ollut kasvussa. Vuonna 211 Lempäälä-opiston kurssitarjontaa käytti hyväkseen 413 asukasta. Kirjastoissa on pyritty aktiivisesti kehittämään ja monipuolistamaan kirjaston toimintaa. Etenkin lasten ja koululaisten kirjastonkäyttöön panostettiin mm. satutuntien, taikapolun ja kirjastoseikkailujen muodossa. Kirjastolla oli Lempäälässä vuonna v. juhlavuosi, joka toi mukanaan useita eri kaikenikäisille suunnattuja tempauksia pitkin vuotta Lainaukset kirjastoista/asukas 1 Lainaa/asukas 5 Kuva 14. Kirjastojen kokonaislainausmäärä asukasta kohti on kasvanut tarkastelujaksolla melko tasaisesti. Työpaikat ja ihmisten toimeentulo ovat myös tärkeitä sosiaalisen kestävyyden mittareita. Lempäälän kunnan alueella sijaitsevien toimipaikkojen ja niiden henkilöstön määrä on kasvanut nopeasti etenkin vuodesta 25 (Kuva 15). 5 Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstön lukumäärä Kuva 15. Toimipaikkojen ja etenkin toimipaikkojen henkilöstön määrä Lempäälässä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 25 alkaen.

19 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Pitkäaikaistyöttömyys ja alle 25-vuotiaiden työttömyys on ollut laskusuunnassa, mutta vuosina työttömyys kasvoi jonkin verran etenkin alle 25-vuotiaiden ryhmässä (Kuva 16). Vuonna 211 työttömien määrä oli taas edellisvuotta pienempi molemmissa ryhmissä. Lempäälän työttömyysaste, nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät laskivat vuoden 21 tasosta koko seutukunnan tasoa keskimääräistä enemmän. Lempäälän kunnassa Monitoimikeskus järjestää työllistämis-, työharjoittelu ja työkokeilupaikkoja. Vuonna 211 työllistymistä pyrittiin parantamaan mm. tukemalla toimialoja henkilöstönsä palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa (11,3 htv), järjestämällä tavoitteellista kuntouttavaa työtoimintaa ja työharjoittelua. Kesätyöpaikkojen lisäksi nuorille tarjottiin työllistymismahdollisuuksia vuonna 211 käynnistetyn Nuorten työseteli-hankkeen muodossa. Pilottihankkeen 1 euron määrärahalla saatiin aikaiseksi kahdeksalle lempääläläiselle nuorelle toistaiseksi voimassaoleva työsuhde Pirkanmaalaisiin yrityksiin. Yhteensä työllisyydenhoidossa oli vuonna asiakasta, mikä on 52 asiakasta enemmän kuin vuonna 21. Työttömyys Lempäälässä Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuva 16. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Lempäälässä vähentynyt selkeästi vuodesta 25 ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vuodesta 24. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähti taas nopeasti kasvuun vuonna 29. Vuonna 211 työttömien määrä molemmissa ryhmissä oli edellisvuotta pienempi. Toimeentulotukeen turvautuvien ja lastensuojelun asiakkaiden määrä kertoo yhteiskunnan sosiaalisesta kestävyydestä yleisen elintason ja ihmisten toimeentulon kannalta ja toisaalta yhteiskunnan ongelmia ehkäisevien ja yksilöitä tukevien toimintojen laadusta. Toimeentulotukiasiakkaiden kokonaismäärä on ollut kasvusuunnassa Lempäälässä, mutta asukasmäärään suhteutettuna toimeentulotukiasiakkaiden määrä on

20 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna vähentynyt vuodesta 23 alkaen. Vuonna 29 toimeentulotukiasiakkaiden osuus lähti taas hieman nousuun. Vuonna 211 osuus nousi 3,2 prosentista 3,3 prosenttiin väestöstä. Lastensuojeluasiakkaiden (-17-vuotiaat) määrä suhteessa samanikäiseen väestöön on kasvanut. Vuonna 211 tämä osuus kuitenkin laski 6,5 prosentista 5,9 prosenttiin (Kuva 17). Stakesin tietojen mukaan vuonna 21 valtakunnallisesti samanikäisiä lastensuojelun asiakkaita avohuollossa oli noin 6,5 % ja suunta on ollut valtakunnallisestikin ylöspäin. Asiakasmäärien kasvua selittää osaltaan vuoden 28 alusta voimaan tullut uusi lastensuojelulaki, jossa avohuollon asiakkuuden alkaminen on nyt selkeästi määritelty. Lastensuojelulaissa madallettu ilmoittamiskynnys on myös vaikuttanut lisääntyneisiin asiakasmääriin, kuin myös se että lastensuojelussa tukea pyritään tarjoamaan entistä varhaisemmassa vaiheessa. Lempäälän kunnassa painopiste viime vuosina on ollut etenkin lastensuojelun kiireellisten asiakkaiden hoidossa. Resurssien puutteen vuoksi ennaltaehkäisevää perhe- ja lastensuojelutyötä ei ole voitu tehdä lisääntyneeseen tarpeeseen nähden riittävästi. Ehkäisevän perhetyön välineinä on ollut mm. kotipalvelu. Vuonna 211 aloitettiin ehkäisevä perhetyö (TOMERA) 7-13-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lempäälässä toimii lisäksi useita avoimen päivähoidon perhetupia. Päihdetyötä tehdään laaja-alaisessa yhteistyössä mm. Sininauhan, terveyskeskuksen ja Lempäälän seurakunnan kanssa. Vuonna 211 sosiaalitoimessa aloitti toimintansa myös maahanmuuttajakoordinaattori. 7, 6, 5, Lastensuojelu- ja toimeentuloasiakkaiden osuus väestöstä 4, 3, 2, 1, Toimeentuloasiakkaat % väestöstä Lastensuojelun asiakkaat % -17v.väestöstä, Kuva 17. Toimentulotukiasiakkaiden määrä suhteessa väestöön ollut lievässä laskusuunnassa, mutta vuonna 211 osuus nousi hieman. Lastensuojeluasiakkaat ovat lisääntyneet suhteessa Lempäälän väkilukuun, mutta vuonna 211 asiakkaiden suhteellinen osuus väheni.

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2012 - mittariraportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2012 - mittariraportti 212 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 212 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 212 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 212... 2 LEMPÄÄLÄN

Lisätiedot

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2013 - mittariraportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2013 - mittariraportti 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 213... 2 LEMPÄÄLÄN

Lisätiedot

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti 214 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 214... 2 LEMPÄÄLÄN

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Rautjärven kunta Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT JHTT-yhteisö

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualue Varsinais-Suomen ELY-keskus / Olli Madekivi 13.4.2010 1 Organisaatio 13.4.2010 2 Ympäristökeskuksesta ELYn

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta

Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Rakennusten energiatehokkuus kuntien ekotukitoiminnassa Hyvät esimerkit pääkaupunkiseudulta Anna Sjövall Ympäristöasiantuntija Vantaan ympäristökeskus 29.10.2013 Mitä ekotukitoiminta on? Ekotukitoiminta

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ILMASTOTYÖ Tekpa seutuseminaari 30.5.2012 Kaisu Anttonen Tampereen kaupunki ympäristöpäällikkö STRATEGIASTA TOIMINTAAN Tampereen seudun ilmastostrategia hyväksyttiin 2010 1. Ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. 16.9 Sanna Kopra KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 16.9 Sanna Kopra Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi esitetään Kainuun

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely

Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus. Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Esittely Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin joukkoliikenteelle elokuussa 2008. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun

Lisätiedot

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori

Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja. Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Vuoden 2012 tilinpäätöksen ennakkotietoja Kv 25.2.2013 Rahoitusjohtaja Reijo Tuori Huomioitavaa - Espoon väkiluku kasvoi v. 2012 4 320 henkilöllä - Ulkomailta muutti 3 140 asukasta. Väestönkasvusta 50

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian

Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seuranta Pirkanmaan ilmastoseminaari 6.3.2014 UKK-instituutti Tom Frisk, Pirkanmaan ELY-keskus 7.3.2014 Ilmasto- ja energiastrategian seurannan toteuttaminen Päävastuu

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena

Lisätiedot

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa

Vantaalainen tarvitsee kulutukseensa kuuden ja puolen jalkapallokentän suuruisen alueen vuodessa Tilastokatsaus 2000:8 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 26.9.2000 Katsauksen laatija: Tina Kristiansson, puh. 8392 2794 e-mail: tina.kristiansson@vantaa.fi B 12 : 2000 ISSN 0786-7832, ISSN 0786-7476

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014

KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2014 3.3.2015 Anna-Mari Pirttinen 020 799 2219 anna-mari.pirttinen@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 1.1. Energiankulutus

Lisätiedot

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K)

Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) Kestävä kehitys kirjastoissa (3K) kysely 1.-10.2.2012 Suomen yleisille kirjastoille ekologisen kestävyyden tilasta Leila Sonkkanen Suunnittelija Helsingin kaupunginkirjasto grafiikka Jouni Juntumaa Erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta:

Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Veroprosentin korottamispaine porin selvityksestä, Eurajoella ei vahvan taseen takia korottamispainetta: Kuntakohtainen paine veroprosentin korottamiseksi 2012 2017e 2021e 2025e Harjavalta 23,6 23,4 25,0

Lisätiedot

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi. Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Nykyisen ympäristöohjelman toteutumisen arviointi Lounais-Suomen ympäristöohjelma seminaari 10.4.2013 Nina Myllykoski, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ympäristöohjelman 2010 2013 toteutuminen Alueiden käyttö

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014 LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA VUONNA 2014 Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti TAMPEREEN KAUPUNKI KAUPUNKIYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Ajoneuvoliikenteen liikennemääräraportti 2014 2 7.8.2015 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Pirkanmaan Jätehuolto Oy

Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy Pirkanmaan Jätehuolto Oy 17 osakaskuntaa omistavat yhtiön asukaslukujensa mukaisessa suhteessa yhtiö toimii omakustannusperiaatteella n. 60 työntekijää Jätehuollon työnjako Pirkanmaan

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 194. Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 17.06.2013 Sivu 1 / 1 1031/02.02.02/2013 194 Vuoden 2013 toukokuun kuukausiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Maria Jyrkkä, puh. (09) 816 83136 Pekka Heikkinen, puh. (09) 816 22354

Lisätiedot

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset

Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Kartanonranta Energia- ja ympäristöselvitykset Ympäristölautakunta 17.4.2012 Tero Karislahti YIT 1 Internal Tausta Rakennusten osuus Suomen kokonaisenergiankulutuksesta on 40 prosenttia. Rakennukset suunnitellaan

Lisätiedot

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt

Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt Jätämme maapallon lapsillemme vähintään samanlaisena kuin meillä se on nyt 1. Emme tuhlaa luonnonvaroja ja saastuta ympäristöä - tasapaino luonnon käytön ja suojelun välillä 2. Huolehdimme ihmisten hyvinvoinnista

Lisätiedot

Yksikkö 2011 2012 2013

Yksikkö 2011 2012 2013 KESKON KÄYTÖSSÄ OLEVIEN KIINTEISTÖJEN ENERGIAKULUTUKSEN YMPÄRISTÖPROFIILI 2013 22.4.2014 Kari Iltola 020 799 2217 kari.iltola@energiakolmio.fi SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 1 1.1. Energiankulutus 2013...

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 15 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 72,6 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta prosenttiyksikön

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Oulun läänin jätesuunnitelman

Oulun läänin jätesuunnitelman Oulun läänin jätesuunnitelman Jätesuunnitelma on jätelain velvoitteita Jäte on aine tai esine, jonka sen haltija on poistanut tai aikoo poistaa käytöstä tai on velvollinen poistamaan käytöstä. (jätelaki

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7)

Elintarviketeollisuusliitto ry Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto ympäristökyselystä 2007 1(7) Yhteenveto Elintarviketeollisuusliiton vuonna 2007 toteuttamasta ympäristökyselystä Elintarviketeollisuusliitto kokosi vuonna 2006 ensimmäisen teollisuuden yhteisen

Lisätiedot

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen

Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Ovatko vesistöjen kunnostushankkeet ja hajakuormitusta vähentävät toimenpiteet lisääntyneet vesienhoitosuunnitelmien valmistumisen jälkeen Johtava asiantuntija Antton Keto Suomen ympäristökeskus Limnologipäivät

Lisätiedot

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus

Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Tekninen lautakunta 21 12.2.2013 Asianro 183/02.02.00/2013 105 Teknisen lautakunnan vuoden 2012 tilinpäätöksen ylitysoikeus Päätöshistoria Tekninen lautakunta 12.2.2013

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015

TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 TERVEYDENHUOLLON KUSTANNUKSET 2014 Tilastotiedote 11/ 2015 Kuntaliitto on julkaissut suurten kaupunkien terveydenhuollon kustannusvertailun 2014 kesäkuussa 2015. Julkaisun mukaan n terveydenhuollon ikävakioidut

Lisätiedot

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY JÄTTEEN ENERGIAHYÖTYKÄYTÖN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI TYÖPAJA 2, HANKEKUVAUS VE1 HANKEKUVAUS VE2 HANKEKUVAUS VE0A JA VE0B ARVIOINTIMENETELMÄT Herkkyys Alhainen Keskisuuri

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 214 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen jäteyhtiön

Lisätiedot

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008

TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 6 TAMPEREEEN TYÖLLISYYS TAMMI KESÄKUUSSA 2008 Tampereen työllisyyden kehitys jatkoi hidastumistaan Työnvälitysrekisteritietojen mukaan Tampereella oli tämän vuoden puolivälissä

Lisätiedot