Lempäälän kestävä kehitys vuonna raportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2011 - raportti"

Transkriptio

1 Lempäälän kestävä kehitys vuonna raportti 211

2 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Sisällys PUHEENJOHTAJAN KATSAUS - JOHTAMINEN KOHTI KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ. 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 211 YLEISKATSAUS TALOUDELLINEN KESTÄVYYS EKOLOGINEN KESTÄVYYS ENERGIAN KÄYTTÖ LIIKENNE JA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ VEDEN KÄYTTÖ JA VESIHUOLTO PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS LÄHTEET:... 2 LÄHDELUETTELO 211 MITTARITIEDOILLE: LIITE 1 LIITE 2 Teksti: Kati Skippari, Kestävän kehityksen työryhmä Kannen kuva: Marita Palokoski

3 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Puheenjohtajan katsaus - Johtaminen kohti kestävää kehitystä Lempäälässä on tavoiteltu kestävää kehitystä jo pitkään. Työsarkaa riittää, mutta hyvä askel kestävän kehityksen tiellä astuttiin vuonna 21, jolloin Lempäälässä hyväksyttiin kunnan toimintaa ohjaamaan kuntien kestävän kehityksen Aalborgin sitoumusten mukainen toimintamalli. Sitoumuksiin kuuluu 1 erilaista teemaa, joista kunnassa valitaan kulloinkin yksi teema kerrallaan koskemaan kaikkia kunnan toimialoja kahden vuoden ajaksi kerrallaan. Kukin toimiala määrittelee itse keinot, joilla tavoitteeseen pyritään ja tavoitteiden toteutumista seurataan. Tavoitteet ja mittarit käsitellään taloussuunnittelun yhteydessä. Ensimmäiseksi teemaksi vuosille valittiin johtaminen kohti kestävää kehitystä. Tarkoituksena oli tuoda Aalborgin toimintamalli mukaan taloussuunnitteluun erityisten kestävyystavoitteiden avulla. K- kirjaimilla merkittiin kullakin toimialalla ne tavoitteet, jotka edistävät tai tukevat kestävää kehitystä. Kestävän kehityksen tavoitteiden merkitseminen ei kuitenkaan ole ollut ongelmatonta ja K-tavoitteita on ollut liikaa, ne ovat olleet liian yleispiirteisiä tai vaikeasti mitattavissa. Talousarvion kestävyystavoitteiden asettamista onkin syytä kehittää. Kestävyystavoitteet tulisi asettaa omana tavoitteenaan ja niissä tulisi näkyä kutakin taloussuunnittelukautta koskeva kunnanvaltuuston valitsema kestävän kehityksen teema. Kestävyystavoitteen tulisi sisältää ensisijaisesti ekologisen kestävyyden ulottuvuus, koska ilman luonnonvaraperustaa taloudelliselle ja sosiaaliselle kestävyydelle ei ole pohjaa. Tavoitteen olisi hyvä olla selkeä, toteutettavissa ja helposti mitattavissa. Kun siirrymme tavoitteista käytäntöön, voimme todeta, että yksi merkittävä kestävän kehityksen johtamisteko on ollut Lempäälän liittyminen kuntien energiatehokkuussopimukseen. Sopimuksen myötä 1 kunnan kiinteistöä on jo energiakatselmoitu. Energiankulutuksen tehostamiseen investoimalla vaikutetaan paitsi luonnonvarojen kulutukseen ja ilmastopäästöihin myös energiakustannuksiin. Energiatehokkuustyötä ohjaa kunnan energiatehokkuustyöryhmä, johon on nimetty edustajat sekä virkamiehistä että luottamushenkilöistä. Energiatehokkuuden lisäksi puhutaan yhä enemmän myös materiaalitehokkuuden edistämisestä. Lempäälässä on esimerkiksi yhtenäistetty tulostus- ja kopiointikäytäntöjä siirtymällä yhteiskäyttöisten monitoimilaitteiden käyttöön. Sähköinen asianhallinta sekä erilaiset sähköiset palvelut vähentävät paitsi paperinkulutusta myös kustannuksia. Kierrätyskeskuksen avulla saadaan uudelleen käyttöön tavaraa, joka saattaisi muuten päätyä jätteeksi. Kestävän kehityksen huomioiminen kunnan hankinnoissa on seikka, jossa pitäisi tehdä enemmän työtä. Hyvä käytäntö johtamisessa kohti kestävää kehitystä ovat myös jo vuosien ajan kouluissa ja päiväkodeissa toimineet kestävän kehityksen vastaavat. Vastuuhenkilöt ovat

4 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna tärkeässä roolissa hyvien käytäntöjen levittämisessä sekä erilaisten yhteistapahtumien järjestämisessä. Viimeisten parin vuoden aikana myös kaupunkiseudun yhteistyö kestävän kehityksen edistämisessä on lisääntynyt. Kuntalaisia on aktivoitu kaupunkiseudulla toteutetulla Ilmankos-hankkeella, jonka ilmastoperheet -toimintaan osallistui lempääläläisiäkin perheitä. Myös kunnan kestävän kehityksen työryhmälle olisi hyvä tavoite saada kuntalaisia osallistumaan enemmän kestävän kehityksen työhön. Esimerkiksi paikallisten yhdistysten ja järjestöjen kanssa voisimme tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä. Lempäälässä Saana Raatikainen Lempäälän kunnan kestävän kehityksen työryhmän puheenjohtaja Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 211 Vuonna 211 Kestävän kehityksen työryhmän muodostivat kunnanhallituksen nimeäminä seuraavat henkilöt: Saana Raatikainen pj., Tuula Linnusmäki vpj., Sari Sassi siht. (3.8. alkaen Levonmaa Tiia), Kortesmaa Kirsi, Reini Raili, Salo Auli, Sipilä Markku (3.8. alkaen Löytty Kari), Suokko Virva, Liejumäki Päivi ja nuorisovaltuuston edustajana Alpo Tiensuu. Ulkopuolisena koordinaattorina toimi Taini Rajala, Ympäristötoimisto Ekotai. Vuonna 211 työryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Työryhmän vuoden 211 toimintasuunnitelman mukaisesti panostettiin Aalborgin toimintamallin luomiseen kunnassa. Painopisteenä oli johtaminen kohti kestävää kehitystä. Siihen liittyen edistettiin erityisesti kestävän kehityksen K-tavoitteiden käyttöönottoa kaikkien kunnan toimialojen taloussuunnittelussa. Kansalaisille tiedottaminen ja yhteistyömuotojen kehittäminen oli teemana vuonna 211. Kestävän kehityksen työryhmä organisoi Kestävä kehitys kouluissa - teemapäivän ja Suomi puhtaaksi - päivässä siivoustempauksen. Lisäksi EARTH HOUR- tapahtumaa vietettiin Lempäälän lukiossa, sammuttamalla valot tunnin ajaksi. ILMANKOS-ilmastohankkeen toiminta käynnistyi Lempäälässä (hankkeesta tarkemmin kappaleessa 2.1.). Lempäälän vuotuinen Ekoteko-palkinto myönnettiin Lokkisaari Ry:lle Ahtialanjärven Natura 2 alueen vapaaehtoisesta hoito- ja kunnostustyöstä. Kunnostustyön ansiosta Ahtialanjärven arvo lintujärvenä on parantunut huomattavasti 2-luvulla. Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 211 Yleiskatsaus Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista tilaa jo vuodesta 1998 kestävän kehityksen mittarien avulla. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on tarkastella kunnan tilan kehittymistä kullakin kestävän kehityksen alueella ja arvioida onko kunnan toiminta kestävällä pohjalla. Kestävän kehityksen raportissa pyritään tuomaan esille näitä muutossuuntia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa ja ennallaan pysyminen tai muutokset huonompaan suuntaan antavat aihetta toimintatapojen tarkastelulle.

5 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Vuosia 21 ja 211 voi pitää seudullisen kestävän kehityksen edistyksen vuosina, jos kestävän kehityksen menestystä arvioidaan asiaa sivuavien ohjelmien, suunnitelmien ja strategioiden määrällä. Tampereen kaupunkiseudulla on ilmestynyt kyseisinä vuosina useita kunnalliseen päätöksentekoon vaikuttavia ohjelmia tai strategioita, joissa kestävän kehityksen teemat ovat keskeisesti mukana mm. Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli 23, Ilmastostrategia 23, Tase-kehittämisohjelma, jossa esitetään liikenteen kaupunkiverkoston toteuttamisohjelma vuoteen 23, Sosiaalija terveydenhuollon kehittämisohjelma vuosille sekä kaupunkiseudun ja valtion välinen maankäytön, asumisen ja liikenteen aiesopimus (MALi) , Lempäälän kunnan kuntastrategia sekä Pirkanmaan ympäristöohjelma Lisäksi Lempäälän kunnanvaltuusto on päättänyt, että Lempäälän kunnassa otetaan käyttöön kestävän kehityksen toimintamalli, joka noudattaa Aalborgin sitoumusten toteuttamista. Lempäälän kunta on myös laatinut energiatehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille Mikäli ohjelmien runsauteen ja laadulliseen sisältöön on luottaminen, kestävä kehitys ja seutukunnan tasapainoinen kasvu luonnonvaroja ja ympäristöä kunnioittaen nähdään tärkeänä päätöksentekoa ohjaavana tekijänä. Ohjelmiin on kerätty vaikuttava valikoima toimenpiteitä, joita alueella tulisi toteuttaa vuoteen 23 mennessä. Nyt olennaista ohjelmien tavoitteiden toteutumisen kannalta onkin se, että ohjelmien toteutukseen varataan riittävästi resursseja ja ohjelmien kantavat ajatukset viedään aktiivisesti päätöksiä valmistelevalle ja toimeenpanevalle portaalle asti. Jos siirrymme tarkastelemaan kestävää kehitystä ohjelmatasolta käytännön tasolle Lempäälässä vuonna 211, huomaamme muutoksia sekä parempaan että huonompaan suuntaan. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen pitkän ajanjakson ( ) kehityssuunnat on kuvattu aihealueittain tiivistelmänä liitteessä 1. Tiivistelmässä on lisäksi tarkasteltu sitä, eroaako vuoden 211 tilanne pitkän aikavälin kehityssuunnista. On kuitenkin muistettava, että mittareiden valinta ja kehityssuuntien arvottaminen on tulkintaa, jota tulee tarkastella kriittisesti. Yleisellä tasolla voidaan sanoa, että positiivinen kehityssuunta on vallitsevin niin taloudellisen, ekologisen kuin sosiaalisenkin kestävyyden alueilla. Esimerkiksi sosiaalinen kestävyys on mittareiden mukaan parantunut lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Viime vuosien talouden heikompi suhdanne ei vielä näy pitkän aikavälin kehityssuunnassa, mutta etenkin vuosien taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden mittareissa taloussuhdanne näkyy tilan heikkenemisenä. Esimerkiksi alle 25-vuotiaiden työttömyys on ollut kasvussa. Kehityssuuntien lisäksi tässä raportissa tarkastellaan sekä vuoden 211 että pitkän aikavälin kestävän kehityksen eri osa-alueita yksityiskohtaisemmin kuvaajien avulla ja pyritään arvioimaan niiden merkitystä sekä lisäksi tuomaan esille toimenpiteitä, joilla kestävää kehitystä on edistetty kullakin kestävän kehityksen osa-alueella. Kestävän kehityksen vuosittaiset mittaritiedot on koottu taulukkoon liitteeseen 2.

6 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Taloudellinen kestävyys Kestävällä taloudella tarkoitetaan, että talouden kilpailukyky ja työllisyys paranevat samalla kun tuotantoa ja kulutusta muutetaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Kestävä talous kasvaa tasapainoisesti eikä kasvu perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai yhteisten varantojen hävittämiseen. Kestävällä taloudenpidolla luodaan edellytykset yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja palveluille sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin. Lempäälän kunnassa taloudenpidon haasteena viime vuosina ovat olleet nopea väestönkasvu (Kuva 1) ja toisaalta yleinen heikko taloussuhdanne. Vaikka talous on ollut ylijäämäinen, on kunta joutunut ottamaan myös velkaa pakollisten investointien kattamiseksi. Vähemmän kiireellisten investointien hankintaa on lykätty. Kunnan väestöllinen huoltosuhde eli alle työikäisten lasten (-14-vuotiaat) ja eläkeikäisten (yli 65 -vuotiaat) suhde työikäiseen väestöön on kasvanut ja oli vuonna ,1 (21 55,2), mikä tarkoittaa 58 huollettavaa henkilöä 1 työikäistä kohti. Tilastokeskuksen arvion mukaan vuonna 23 tämä huoltosuhde on Lempäälässä 69,8, mikä aiheuttaa jatkossa paineita kasvattaa kunnan toimintamenoja samalla kun tulopohja kaventuu. Kunnan tulojen kehittymistä on vaikea ennakoida seuraavina vuosina, joten toimintamenojen kasvun hillitseminen on edelleen tärkeää. Asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa Asukasmäärän kasvu henkilöä vuodessa Kuva 1. Lempäälän väestönkasvu hidastui aikaisemmasta ja asukasmäärän nettokasvu oli + 29 henkeä (1,4%). Väestönkasvu on ollut keskimäärin 2,2 % vuodessa. Vuoden 211 väkiluku oli kunnan tilinpäätöksen mukaan vuodenvaihteessa (Tilastokeskuksen mukaan 2 888).

7 prosenttia euroa/asukas Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Kunnan tilinpäätös oli odotettua hieman parempi vuonna 211, vaikkakin talous heikkeni usealla eri tunnusluvulla mitattuna vuodesta 21. Tilikausi oli noin 1,4 milj. euroa ylijäämäinen. Tätä aiempien tilikausien yhteenlaskettu ylijäämä taseessa on noin 17 miljoonaa euroa. Kunnan velkaantuminen hidastui (Kuva 2) Kunnan lainojen määrä vuosina Kuva 2. Velan määrä asukasta kohti vuonna 211 pieneni edellisvuodesta, mutta kunnalla on edelleen velkaa lähes viisinkertainen määrä vuoteen 1998 verrattuna. Toimintamenojen kasvu oli kohtalaisen maltillista suhteessa tulopohjan kasvuun. Molempien kasvu oli vuotta 21 reippaampaa. Toimintamenojen kasvua on onnistuttu hillitsemään viimeisenä kolmena vuonna, joskin vuosina 29 ja 21 tulopohjan kasvu oli poikkeuksellisen alhainen (Kuva 3.) Kunnan toimintamenojen ja tulopohjan kasvu vuosina ,7 1,3 3,5 3,6 4,6 6,8 8,2 13,4 17 7,7 7,4 9,9 7 15,2 1,1 5,7 6,1 11,1 2,3 7,6 9,5 1 11,1 4,1 5,8 3,9 11, tulopohjan kasvu toimintamenojen kasvu 8,5 Kuva 3. Toimintamenojen kasvu on ollut tarkastelujaksolla (v ) keskimäärin 7,3 prosenttia vuodessa ja tulopohjan 7,6 prosenttia.

8 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Ekologinen kestävyys Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn. Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennalta estäminen ja haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta Energian käyttö Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen on tällä hetkellä yksi tärkeimpiä asioita, joka tulee huomioida päätöksenteossa ja yhteiskunnan toiminnassa. Lempäälän kunnassa energian käytön tehostaminen ja energian säästö ovat tärkeimpiä keinoja ilmastonmuutoksen torjuntatyössä. Lempäälän kunta on sitoutunut valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen vuonna 29, jonka tavoitteena on energiankulutuksen vähentäminen 9 % vuoden 25 tasosta vuoteen 216 mennessä. Lempäälässä tämä tarkoittaa 2,3 GWh tehostamista vuosittaisessa energiankäytössä. Lisäksi Lempäälä on hyväksynyt huhtikuussa 21 Tampereen kaupunkiseudun ilmastostrategian 23 kaupunkiseudun ilmastonmuutoksen hillintää ohjaavana suunnitelmana. Lempäälän kunta on laatinut energiatehokkuuden toimintasuunnitelman vuosille Toimintasuunnitelmaan voi tutustua Lempäälän kunnan nettisivuilla. Toimintasuunnitelmassa esitetään erilaisia toimenpiteitä energiatehokkuuden parantamiseksi ja energiansäästön toteuttamiseksi. Ohjelman toteutumista seurataan erillisellä raportilla vuosittain. Vuonna 211 energiatehokkuuden toimintasuunnitelman mukaisia energiakatselmuksia tehtiin seitsemälle kohteelle. Vuoden 211 loppuun mennessä oli katselmoitu jo lähes puolet rakennustilavuudesta. Vuonna 211 katselmuksilla todettujen energiansäästötoimenpiteiden arvioitu kokonaiskustannus olisi noin euroa ja saavutettava säästö vuosittain euroa. Investointien arvioitu takaisinmaksuaika olisi keskimäärin 2,2 vuotta. Investoinneilla saavutettaisiin 168 megawattitunnin vuosittainen säästö lämmitysenergiassa ja 3 MWh/v säästö sähkönkulutuksessa. Lempäälän kunnan kiinteistöjen lämmitysenergiankulutus laski vuonna 211 viidenneksellä edellisvuodesta ja oli jopa kolmanneksen pienempää kuin vuonna 25 (Kuva 4.). Lämmitysenergian ominaiskulutus kilowattituntia / rakennuksen tilavuuskuutio (kwh/rm 3 ) oli 49,2. Jotta voitaisiin tarkastella kiinteistöjen ominaiskulutusta, on kiinteistöjen energiankulutus korjattu vuosittaisen säätilan huomioivalla kertoimella. Niin

9 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna sanottu normeerattu ominaiskulutus laski viime vuodesta 2 prosenttia ja on ollut laskussa vuosittain. Energian käytön tehostamisessa on päästy kunnassa vauhtiin. Sähkön osto kunnassa on kasvanut vuosittain. Sähkönkulutus oli kiinteistöjen osalta 7,22 GWh, vesihuoltolaitoksen osalta 1,77 GWh ja katuvalaistuksen osalta 2 GWh eli yhteensä 1,99 GWh/v. Mittari kuvaa kuitenkin sähkön oston kokonaismäärää eikä siinä huomioida tilojen määrän kasvua. Sähkön ominaiskulutus oli vuonna , kwh/rm 3 ja se on pysynyt suunnilleen ennallaan vuosina (ka. 19,3 kwh/rm 3 ) Lämmitysenergian kulutus kwh/rm Lämmitysenergian kulutus kwh/rm3 Normeerattu ominaiskulutus kwh/rm3 Kuva 4. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattituntia rakennuksen tilavuuskuutioita kohti on laskenut vuodesta 25 lähtien. Lempäälän Lämpö Oy tuottaa kaukolämpöä Lempäälän kuntalaisille. Kaukolämmön kulutusta on mitattu Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttönä vuosittain. Maakaasun käyttö on kasvanut jatkuvasti vuodesta 26. Vuonna 211 maakaasun käyttö tosin laski hieman (Kuva 5). Lempäälän Lämpö Oy:n tavoitteena on lisätä uusiutuvien polttoaineiden osuutta kaukolämpötuotannossa. Vuonna 211 Lempäälän Lämpö Oy:n tytäryhtiöllä Lempäälän Energia Oy:llä oli suunnitteilla kaksi biopolttoaineella toimivaa lämpölaitosta. Sääksjärven lämpölaitos aloittaa toimintansa joulukuussa 212, jonka jälkeen kaukolämmön tuotannosta 25% katetaan uusiutuvalla polttoaineella. Kaukolämmön osuutta lämmitysmuotona pyritään lisäämään toimimalla yhteistyössä kaavoituksen kanssa kaukolämpöverkoston ja uusien asutusalueiden yhteensovittamiseksi.

10 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Maakaasun käyttö MWh/v 6 4 Maakaasun käyttö MWh/v Kuva 5. Maakaasun käyttö on ollut kasvussa Lempäälän kunnassa tarkastelujaksolla vuosina Lempäälän kunnassa EAKR-rahoitteinen ILMANKOS-hanke käynnistyi syksyllä 211. Hankkeen tavoitteena on ilmastonmuutoksen hillinnän ja yhteisöllisyyden edistäminen. Lempäälän kunnassa 3 vapaaehtoista ilmastoperhettä saivat yhteisten tapahtumien ja kurssien kautta apua arjen ilmastomyönteisiin valintoihinsa ja saivat tietoonsa oman hiilijalanjälkensä. Lisäksi ILMANKOS-hanke järjesti yhteisiä tempauksia mm. Kuljun Kartanon kauppatempaus ja ilmalämpöpumpun hoidon opastuskurssin. Hanke päättyy vuoden 212 lopussa Liikenne ja liikenteen infrastruktuuri Liikenteen mittareilla arvioituna ihmisten liikkuminen on lisääntynyt Lempäälässä. Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat lisääntyneet vuosittain (Kuva 6). Lempäälässä oli henkilöautoja asukasta kohti hieman enemmän kuin Pirkanmaalla vuonna 211 (Lempäälä,55 ja Pirkanmaa,54 henkilöautoa asukasta kohti). Myös julkisia kulkuneuvoja on käytetty kasvavassa määrin (Kuva 7). Seutulippujen lataaminen on lisääntynyt tasaisesti ja Lempäälän junaseisaketta käyttävien junamatkustajien määrä on ollut kasvusuunnassa. Julkisista kulkuneuvoista linja-autoa käytetään edelleen junaa enemmän. Vuonna 211 linja-automatkoja tehtiin yhteensä ja junamatkoja Junaliikenteen suosio on kuitenkin kasvanut nopeasti. Vuonna 211 junamatkustajien määrä kasvoi jopa 7%:lla (+49 asiakasta). Henkilöautojen kokonaismäärä kasvoi 4% (+465 autoa) ja seutulippujen latausmäärät kasvoivat 3% (+227 seutulippua). Raideliikenteen kehittäminen onkin Tampereen seudun liikennepoliittisen ohjelman yksi painopistealue. Raideliikenteen kehittäminen mainitaan kaikissa keskeisissä alueen kehittämissuunnitelmissa ja ohjelmissa. Lempäälän erinomainen sijainti valtakunnalli-

11 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna seen rataverkostoon nähden tekee raideliikenteen kehittämisestä keskeisen tekijän suunniteltaessa alueen maankäyttöä ja liikennöintiä. Kevyen liikenteen käyttäjille on pyritty luomaan Lempäälän kunnassa hyvät mahdollisuudet ja väylien määrä kilometreinä onkin lisääntynyt vuosittain (Kuva 8). Tämä kehitys selittyy osittain uusien asemakaavoitettujen alueiden rakentamisella, mutta kevyen liikenteen väyliä on rakennettu myös täydennysrakentamisena.,6,5,4,3,2,1 Henkilöautojen määrä / asukas Kevyen liikenteen väyliä yhteensä km Kuva 6. Henkilöautojen määrä asukasta kohden on melko tasaisesti lisääntynyt samoin kevyen liikenteen väylien määrä kilometreinä Seutuliput yhteensä kpl 8 Lempäälästä lähtevät ja saapuvat junamatkustajat Kuva 7. Joukkoliikenteen käyttö on kasvanut vuosittain, mikä näkyy seutulippujen latauksien ja Lempäälän junaseisaketta käyttävien asiakkaiden määrän kasvuna. Junaasiakkaiden määrää on seurattu vuodesta 26 alkaen. Liikenteeseen liittyvien haittojen kuten melun torjunta on yksi kestävän kehityksen kokonaisuuksista. Lempäälän kunnan ympäristönsuojeluun on tullut useita yhteydenottoja liikenteen meluun liittyen. Meluntorjuntasuunnitelman tekeminen Lempäälän kunnassa on ajankohtainen ja tärkeä hanke muutaman vuoden sisällä. Käytännön tasolla

12 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna meluasiat on pyritty ottamaan entistä tarkemmin huomioon ennaltaehkäisevästi mm. uusia asuinalueita kaavoitettaessa, poikkeamis- ja suunnittelutarvehakemuksissa ja rakennuslupapäätöksissä sekä ympäristö- ja maa-aineslupapäätöksissä. Viime vuosina meluesteiden määrä ei ole lisääntynyt VT3 moottoritiellä. Viimeisin Pirkanmaan ELY:n (tiepiirin) tekemän suunnitelman mukainen meluesteosuus valtatielle 3 on tehty valmiiksi 28. Sääksjärven eritasoliittymästä pohjoiseen Tampereen Multisillan kohdalle asti on tehty meluesteitä koskeva maantielain mukainen yleissuunnitelma, jonka Liikennevirasto on hyväksynyt Hankkeen toteuttamisen ajankohtaa ei ole vielä tiedossa, mutta todennäköisesti hanke ei toteudu lähivuosina. Hankkeen kustannusarvio on noin 7 milj. euroa. Lempäälän kunnan muiden meluesteiden määrä ei lisääntynyt vuonna 211, joskin tietoja on kerätty vasta vuodesta 21. Muiden meluesteiden pituus Lempäälässä on 49 metriä Jätteiden määrä ja hyötykäyttö Jätelain suurisuuntainen uudistustyö on ollut käynnissä pitkään ja uusi jätelaki (646/211) astui voimaan Samaan aikaan astui voimaan uusia jätelakiin liittyviä asetuksia. Uuden jätelain tavoitteena on vähentää jätteen määrää etusijajärjestyksen perusteella: 1. Jätteen synnyn ehkäisy, 2. Uudelleenkäytön valmistelu, 3. Kierrätys (yhdyskuntajätteestä 5% tulee kierrättää vuoteen 216 mennessä), 4. Hyödyntäminen energiana tai muuten, 5. Loppukäsittely eli kaatopaikkasijoitus. Kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä tulee vähenemään melkoisesti. Kuluttajalle jätelaki näyttäytyy lähinnä entistä tarkempana jätteen lajitteluna kotioloissa, mutta yrityksille ja jätteen tuottajille tulee lisää vastuuta ja velvollisuuksia ja viranomaisilla jätelaki lisää valvonnan tarvetta. Toisaalta uusi jätelaki lisää ympäristöliiketoiminnan kasvua jätteen kierrätyksen saralla. Lempäälässä järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä kerättävä jätteen määrä on kasvanut vuodesta 1998 vuoteen 26 saakka nopeasti, jonka jälkeen jätteen määrän kasvu on pysähtynyt noin 4 tonniin vuodessa (v. 1998, 2518 tn/v). Vuonna 211 jätteen kokonaismäärä oli edellisvuotta hieman pienempi. Asukasta kohti laskettuna jätteen määrä on ollut laskusuunnassa vuodesta 25 lähtien (Kuva 8.). Lempäälässä asukasta kohti (järjestetty jätteenkuljetus) syntyy vähemmän jätettä kuin Pirkanmaan jätehuollon toimialueella keskimäärin. Vuonna 211 Pirkanmaan jätehuolto toimitti jätettä Lempäälästä kaatopaikalle 194 kg/asukas, kun keskimäärin sama arvo oli Pirkanmaalla 232 kg jätettä/asukas.

13 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jäte kg/asukas Kuva 8. Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä jätteenkäsittelykeskukseen toimitettu jätteen määrä asukasta kohti on vähentynyt lähes vuosittain. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetun jätteen määrä on kasvanut pitkällä aikavälillä tarkasteltuna ja myös vuonna 211 (Kuva 9.). Suurin osa hyötyjäteasemalle tuodusta jätteestä on hyödynnettäväksi kelpaamatonta kaatopaikka- ja ongelmajätettä. Myös hyödynnettäväksi kelpaavan jätteen ja energiajätteen määrä on kasvanut. Jätelainsäädännön edellyttämään 5 %:n kierrätysasteeseen on vielä matkaa, mutta jäteaseman käyttöasteen lisääntyminen on toisaalta positiivinen ilmiö. Kierrätyksen tehostamisessa otettiin Lempäälässä askel eteenpäin, kun Lempäälän-Vesilahden Työttömät ry aloitti Kierrätyskeskus Varikon toiminnan tielaitoksen vanhalla varikolla, osoitteessa Sotavallantie 17. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet Kaatopaikkajäte Ongelmajätteet Energiana hyödynnettävät jätteet tn/v Materiaalina hyödynnettävät jätteet tn/v Kuva 9. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrä on kasvanut tarkastelujaksolla vuosina

14 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Veden käyttö ja vesihuolto Lempäälässä vedenkäyttö laskettuna per asukas on ollut pitkällä aikavälillä laskusuunnassa ja Pirkanmaan keskiarvoa reilusti vähäisempää (Lempäälä keskimäärin 142,5 l/asukas, Pirkanmaa 234 l/asukas). Vuonna 211 vettä kului 139 l/asukas. Kulutus oli vuotta 21 suurempaa (Kuva 1). Jätevesiputkistoihin joutuvat sade- ja sulamisvedet näkyvät laskuttamattoman jäteveden osuutena puhdistetusta jätevedestä. Vesihuoltoverkostoon Lempäälässä sadevedet joutuvat pääosin huonokuntoisista putkista ja viemärikaivoista. Vesihuollon haasteena onkin ikääntyvien putkistojen korjaaminen tulevina vuosina ja sitä varten Lempäälässä on laadittu vesihuollon saneerausohjelma vuosille Saneerausohjelman mukaisessa vuosittaisessa saneerausaikataulussa on pysytty vuosina Laskuttamattoman jäteveden osuus onkin ollut laskusuunnassa tarkastelujaksolla Vuonna 211 laskuttamattoman jäteveden osuus oli 47 % eli kaksi prosenttia edellisvuotta suurempi (Kuva 1). Viiden vuoden sisällä saneeraustarvetta on vesihuoltolaitoksen mukaan noin 5 miljoonan euron edestä (vuonna ) Vedenkäyttö l/asukas Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä % Kuva 1. Talousvedenkäyttö Lempäälässä asukasta kohti on vähentynyt. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä jätevedestä on vähentynyt Lempäälässä tarkastelujaksolla Pinta- ja pohjavesien kuormitus Pintavesi Pysyvät muutokset vesistön laadussa tapahtuvat hitaasti ja vuosittainen veden laadun vaihtelu voi olla suurta esimerkiksi sääoloista johtuen. Valuma-alueelta vesistöön tulevan kuormituksen väheneminen tai lisääntyminen näkyy kuitenkin yleensä vasta pitkällä aikajänteellä. Lisäksi vesistöt saattavat olla sisäkuormitteisia, jolloin järven poh-

15 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna jaan hautautuneet ravinteet kuormittavat järveä tietyissä tilanteissa (esim. heikko happitilanne) vielä senkin jälkeen, kun ulkoinen kuormitus on jo loppunut. Ympäristön tilan yleismittarina veden laatu on kuitenkin käyttökelpoinen ja helposti mitattavissa. Sekä Kirkkojärven että Koipijärven talviaikaiset ja Koipijärvellä myös kesäaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat olleet laskusuunnassa (Kuvat 12 ja 13). Talviaikainen korkea ravinnepitoisuus kertoo järven sisäisestä kuormituksesta ja tilanne kohentuu esimerkiksi järven happitalouden parantuessa. Kesäaikainen korkea ravinnepitoisuus vaihtelee esimerkiksi sateiden ja kuormituksen mukaan. Kirkkojärvi on ravinnepitoisuuden perusteella rehevä ja Koipijärvi lievästi rehevä järvi. Talviaikaiset ravinnepitoisuudet Koipijärvellä ovat jopa karulle vedelle ominaisia. µg/l 6 Kirkkojärven kokonaisfosfori µg/l µg/l 15 Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 12. Kirkkojärven talviaikaiset (maaliskuu) ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet µg/l Koipijärven kokonaisfosfori µg/l µg/l Koipijärven kokonaistyppi µg/l Maaliskuu Elokuu Maaliskuu Elokuu Kuva 13. Koipijärven ravinnepitoisuudet ovat laskusuunnassa sekä kesä- että talvinäytteissä. Vuonna 211 Kopijärven ravinnepitoisuudet nousivat hiukan edellisvuodesta.

16 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Pohjavesi Vaihmalan pohjavedenottamon raakaveden vedenlaatua seurataan säännöllisesti terveystarkastajan ottamilla näytteillä. Vaihmalan pohjavedenottamon raakavesi täytti vuonna 211 nitraattin ja kloridin osalta hyvälle talousvedelle asetetut laatuvaatimukset ja -suositukset. Mittariraportoinnissa seurataan nitraattipitoisuutta, joka ilmentää mahdollista jätevesija lannoitevaikutusta raakavedessä. Korkea nitraattipitoisuus on haitallista terveydelle. Nitraatin raja-arvo on 5 mg/l. Hyvässä vedessä nitraatti on alle 5 mg/l (nitraattityppenä alle 1,1 mg/l). Jos nitraattipitoisuus on yli 25 mg/l, on vedessä nitraattivaikutusta. Vuonna 211 Vaihmalan nitraattipitoisuus oli 4,6 mg/l. Kloridia on mm. maantiesuolassa ja se aiheuttaa vesijohtomateriaalien syöpymistä. Suomessa vesijohtomateriaalien syöpymisen ehkäisemiseksi kloridipitoisuuden tulisi olla alle 25 mg/l. Hyvässä vedessä kloridipitoisuus on alle 1 mg/l. Vuonna 211 kloridipitoisuudet olivat 24 mg/l (kevät ja syksy). Vaihmalan pohjavedenottamon kevätaikainen kloridipitoisuus oli edellisvuotta suurempi, mutta yleisesti ottaen kummankin suureen osalta pitoisuudet ovat olleet laskusunnassa. Lempäälän kunnassa valmisteltiin vuonna 211 pohjavesialueiden suojelusuunnitelman päivitystä (edellinen oli vuodelta 1996). Kunnanvaltuusto hyväksyi päivitetyn Lempäälän kunnan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman Maatalouden ympäristötuki Maatalous aiheuttaa vesistöjä rehevöittävää fosfori- ja typpikuormitusta. Vesien fosforin kokonaispäästöistä maatalouden osuus oli Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan vuonna 21 noin 63,8 prosenttia ja typpipäästöistä 56,8 %. Vesiensuojelun välineenä maataloudessa toimivat ympäristötuet. Viljelijät voivat sitoutua perustoimenpiteisiin ja halutessaan myös vaihtoehtoisiin lisätoimenpiteisiin. Lisäksi viljelijät voivat hakea erityistukia, joilla kannustetaan tekemään ympäristötuen perusvaatimuksien lisäksi myös ylimääräisiä vesiensuojelu- tai luonnon monimuotoisuuden edistämistoimenpiteitä. Maatalouden mittaritietona on kerätty maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellista osuutta kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuosina 21 ja 211 myös tiedot tukimuodoista. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on ollut laskusuunnassa vuodesta 24 lähtien, joskin vuonna 211 ympäristötuen piirissä olevien viljelijöiden osuus kasvoi hieman (vuonna %, vuonna %). Perustukeen sitoutuneiden määrä oli vuonna , lisätoimenpiteisiin 114 ja erityistukisopimuksia oli tehty 17. Vuonna 21 erityistukisopimuksia oli 21.

17 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö Luonnonsuojelu Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko tarkastelujakson, eikä uusia alueita ole perustettu. Natura-alueet ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %. Tämä ei tarkoita sitä, ettei Lempäälästäkin löytyisi arvokkaita kohteita, mutta luonnonsuojeluun ei ole panostettu viime vuosina. Tässä suhteessa olisikin kunnassa kehittämisen varaa. Esimerkiksi valtakunnallinen METSO-ohjelma tarjoaa uusia mahdollisuuksia vapaaehtoiseen luonnonsuojeluun, myös kunnan omistamilla maa-alueilla. Viheralueet ja virkistyskäyttö Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lempäälässä tehtiin vuonna 211 kunnan omistamien alueiden viheralueselvitys. Selvityksen taustalla on tavoite saada muodostettua toisiinsa kytkeytyvien virkistysalueiden verkko asutuksen tuntumaan. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut. Vuonna 211 Lempäälässä oli 322 ha lähivirkistysalueita asemakaavoitetuilla alueilla, mikä on 4,1 ha lisäystä vuoteen Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Siihen liittyy myös osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen sekä mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan myös, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Kansalaisten hyvinvointi on yksi tärkeä edellytys ekologisen kestävyyden edistämiselle ja sen yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. Lempäälän kunnan sosiaalista tilaa osoittavat mittarit ovat lähes kaikki kehittyneet positiiviseen suuntaan vuodesta Jotain kunnan sosiaalisesta tilasta voi kertoa se, että Lempäälän kunnassa sairastavuus oli THL:n sairastavuusindeksin mukaan vähäisintä Pirkanmaalla ja valtakunnallisesti sijoitus oli 36. Sairastavuusindeksin osatekijöistä erityisen hyviä arvoja saivat mielenterveysindeksi, tuki- ja liikuntaelinsairauksien indeksi, työkyvyttömyyspainotettu- ja elämänlaatupainotettu-indeksi. Sosiaalista kestävää kehitystä ja kuntalaisten aktiivisuutta on mitattu mm. äänestysprosentilla, kirjastojen asiakasmäärillä ja Lempäälän-opistojen asiakasmäärillä. Kaikki

18 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna mittarit ovat kehittyneet positiivisesti. Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on kasvanut (2 57 %, 24 58,8 ja 28 64,5 %). Kirjastojen kokonaislainaus ja lainamäärät asukasta kohden ovat myös kasvaneet (Kuva 14). Myös Lempäälä-opiston asiakasmäärä on ollut kasvussa. Vuonna 211 Lempäälä-opiston kurssitarjontaa käytti hyväkseen 413 asukasta. Kirjastoissa on pyritty aktiivisesti kehittämään ja monipuolistamaan kirjaston toimintaa. Etenkin lasten ja koululaisten kirjastonkäyttöön panostettiin mm. satutuntien, taikapolun ja kirjastoseikkailujen muodossa. Kirjastolla oli Lempäälässä vuonna v. juhlavuosi, joka toi mukanaan useita eri kaikenikäisille suunnattuja tempauksia pitkin vuotta Lainaukset kirjastoista/asukas 1 Lainaa/asukas 5 Kuva 14. Kirjastojen kokonaislainausmäärä asukasta kohti on kasvanut tarkastelujaksolla melko tasaisesti. Työpaikat ja ihmisten toimeentulo ovat myös tärkeitä sosiaalisen kestävyyden mittareita. Lempäälän kunnan alueella sijaitsevien toimipaikkojen ja niiden henkilöstön määrä on kasvanut nopeasti etenkin vuodesta 25 (Kuva 15). 5 Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkoja Lempäälässä Toimipaikkojen henkilöstön lukumäärä Kuva 15. Toimipaikkojen ja etenkin toimipaikkojen henkilöstön määrä Lempäälässä on kasvanut voimakkaasti vuodesta 25 alkaen.

19 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna Pitkäaikaistyöttömyys ja alle 25-vuotiaiden työttömyys on ollut laskusuunnassa, mutta vuosina työttömyys kasvoi jonkin verran etenkin alle 25-vuotiaiden ryhmässä (Kuva 16). Vuonna 211 työttömien määrä oli taas edellisvuotta pienempi molemmissa ryhmissä. Lempäälän työttömyysaste, nuorisotyöttömien ja pitkäaikaistyöttömien määrät laskivat vuoden 21 tasosta koko seutukunnan tasoa keskimääräistä enemmän. Lempäälän kunnassa Monitoimikeskus järjestää työllistämis-, työharjoittelu ja työkokeilupaikkoja. Vuonna 211 työllistymistä pyrittiin parantamaan mm. tukemalla toimialoja henkilöstönsä palkkatuetussa oppisopimuskoulutuksessa (11,3 htv), järjestämällä tavoitteellista kuntouttavaa työtoimintaa ja työharjoittelua. Kesätyöpaikkojen lisäksi nuorille tarjottiin työllistymismahdollisuuksia vuonna 211 käynnistetyn Nuorten työseteli-hankkeen muodossa. Pilottihankkeen 1 euron määrärahalla saatiin aikaiseksi kahdeksalle lempääläläiselle nuorelle toistaiseksi voimassaoleva työsuhde Pirkanmaalaisiin yrityksiin. Yhteensä työllisyydenhoidossa oli vuonna asiakasta, mikä on 52 asiakasta enemmän kuin vuonna 21. Työttömyys Lempäälässä Alle 25-vuotiaat työttömät Pitkäaikaistyöttömät Kuva 16. Pitkäaikaistyöttömien määrä on Lempäälässä vähentynyt selkeästi vuodesta 25 ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä vuodesta 24. Alle 25-vuotiaiden työttömien määrä lähti taas nopeasti kasvuun vuonna 29. Vuonna 211 työttömien määrä molemmissa ryhmissä oli edellisvuotta pienempi. Toimeentulotukeen turvautuvien ja lastensuojelun asiakkaiden määrä kertoo yhteiskunnan sosiaalisesta kestävyydestä yleisen elintason ja ihmisten toimeentulon kannalta ja toisaalta yhteiskunnan ongelmia ehkäisevien ja yksilöitä tukevien toimintojen laadusta. Toimeentulotukiasiakkaiden kokonaismäärä on ollut kasvusuunnassa Lempäälässä, mutta asukasmäärään suhteutettuna toimeentulotukiasiakkaiden määrä on

20 Lempäälän kunnan kestävän kehityksen raportti vuonna vähentynyt vuodesta 23 alkaen. Vuonna 29 toimeentulotukiasiakkaiden osuus lähti taas hieman nousuun. Vuonna 211 osuus nousi 3,2 prosentista 3,3 prosenttiin väestöstä. Lastensuojeluasiakkaiden (-17-vuotiaat) määrä suhteessa samanikäiseen väestöön on kasvanut. Vuonna 211 tämä osuus kuitenkin laski 6,5 prosentista 5,9 prosenttiin (Kuva 17). Stakesin tietojen mukaan vuonna 21 valtakunnallisesti samanikäisiä lastensuojelun asiakkaita avohuollossa oli noin 6,5 % ja suunta on ollut valtakunnallisestikin ylöspäin. Asiakasmäärien kasvua selittää osaltaan vuoden 28 alusta voimaan tullut uusi lastensuojelulaki, jossa avohuollon asiakkuuden alkaminen on nyt selkeästi määritelty. Lastensuojelulaissa madallettu ilmoittamiskynnys on myös vaikuttanut lisääntyneisiin asiakasmääriin, kuin myös se että lastensuojelussa tukea pyritään tarjoamaan entistä varhaisemmassa vaiheessa. Lempäälän kunnassa painopiste viime vuosina on ollut etenkin lastensuojelun kiireellisten asiakkaiden hoidossa. Resurssien puutteen vuoksi ennaltaehkäisevää perhe- ja lastensuojelutyötä ei ole voitu tehdä lisääntyneeseen tarpeeseen nähden riittävästi. Ehkäisevän perhetyön välineinä on ollut mm. kotipalvelu. Vuonna 211 aloitettiin ehkäisevä perhetyö (TOMERA) 7-13-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Lempäälässä toimii lisäksi useita avoimen päivähoidon perhetupia. Päihdetyötä tehdään laaja-alaisessa yhteistyössä mm. Sininauhan, terveyskeskuksen ja Lempäälän seurakunnan kanssa. Vuonna 211 sosiaalitoimessa aloitti toimintansa myös maahanmuuttajakoordinaattori. 7, 6, 5, Lastensuojelu- ja toimeentuloasiakkaiden osuus väestöstä 4, 3, 2, 1, Toimeentuloasiakkaat % väestöstä Lastensuojelun asiakkaat % -17v.väestöstä, Kuva 17. Toimentulotukiasiakkaiden määrä suhteessa väestöön ollut lievässä laskusuunnassa, mutta vuonna 211 osuus nousi hieman. Lastensuojeluasiakkaat ovat lisääntyneet suhteessa Lempäälän väkilukuun, mutta vuonna 211 asiakkaiden suhteellinen osuus väheni.

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2012 - mittariraportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2012 - mittariraportti 212 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 212 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 212 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 212... 2 LEMPÄÄLÄN

Lisätiedot

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2013 - mittariraportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2013 - mittariraportti 213 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 213 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 213... 2 LEMPÄÄLÄN

Lisätiedot

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti

Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti 214 Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti Lempäälän kestävä kehitys vuonna 214 - mittariraportti 1 Sisällys JOHDANTO... 2 KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 214... 2 LEMPÄÄLÄN

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti

Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Pääkaupunkiseudun ilmastoraportti Avainindikaattorit 2013 Irma Karjalainen Tulosaluejohtaja, HSY HSY:n ilmastoaamiainen 19.11.2014, Helsinki Avainindikaattorit 1. Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Kestävä kehitys autoalalla

Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys autoalalla Kestävä kehitys on kehitystä, joka tyydyttää nykyhetken tarpeet viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa. YK Brundtlandin komissio 1987 2 Kestävän

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Kuva: Päijänteen Eetunpohjaa 9/2014 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2014 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2015 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ-

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma:

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Lappeenrannan ilmasto-ohjelma: Seurantaindikaattorit ja kyselyn tulokset 2012 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi 24.7.2012 PL 302, 53101 Lappeenranta Pohjolankatu 14 puh. (05) 6161 faksi (05) 616 4375

Lisätiedot

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen

Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Yhdyskuntajätteen kierrätyksen ja hyötykäytön lisääminen Tulevaisuuden haasteet jätehuollossa, Joensuun tiedepuisto 24.10.2013 Yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte: vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa,

Lisätiedot

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI

Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI: LUONNOS STRATEGISIKSI PÄÄMÄÄRIKSI Ehdotukset strategisiksi päämääriksi Kaupungin hyvinvoinnin osa-alue Ehdotukset strategisiksi

Lisätiedot

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma

Lappeenrannan ilmasto-ohjelma 18.11.2013 Lappeenrannan ilmasto-ohjelma Seurantaindikaattorien toteutuma vuonna 2012 1 Johdanto Lappeenrannan kaupunginhallitus hyväksyi 28.9.2009 kaupungille laaditun ilmasto-ohjelman. Lappeenrannan

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 6336/ /2017 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (1) 15 Asianro 6336/11.03.00/2017 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt ajanjaksolla 1990-2016 Ympäristöjohtaja Tanja Leppänen Ympäristö- ja rakennusvalvontapalvelujen

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Helsinki 10.2.2010 Sisällys Lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen kestävyys

Lisätiedot

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Laukaan energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Laukaan energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Laukaan energiatase 2010 Öljy 354 GWh Puu 81 GWh Teollisuus 76 GWh Sähkö 55 % Prosessilämpö 45 % Rakennusten lämmitys 245 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala

Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma. Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala Saspen kestävän kehityksen toimintaohjelma Kiikoinen, Lavia, Punkalaidun ja Sastamala 1 1. Saspen alueen kunnat... 3 1.1 Perustietoja kunnista... 3 2 Yleistä kestävästä kehityksestä... 5 2.1 Paikallisagendat

Lisätiedot

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007

Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 Ympäristö ja turvallisuus: päämäärät ja tavoitteet 2006-2008; toteumat 2006, 2007 TUOTTEET JA PAKKAUKSET : - liuottimien käyttö liima-, lakka- ja pesuainevalmistuksessa pienemmäksi - M1-luokiteltujen tuotteiden

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI TOUKOKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HUHTIKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin

Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin 1 (5) Nurmeksen vuosi 2016 toteutui talousarviota paremmin Nurmeksen kaupungin tilinpäätös oli talousarviota vahvempi vuonna 2016. Kaupungin tilikauden tulos oli 532 064 euroa ja ylijäämä esitettävien

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Äänekosken energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Äänekosken energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Äänekosken energiatase 2010 Öljy 530 GWh Turve 145 GWh Teollisuus 4040 GWh Sähkö 20 % Prosessilämpö 80 % 2 Mustalipeä 2500 GWh Kiinteät

Lisätiedot

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT

Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi. Rautjärven kunta. Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi. Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT Keskus 09 7711 Faksi 020 743 2935 www.bdo.fi www.audiator.fi BDO Audiator Oy Vattuniemenranta 2 00210 Helsinki Rautjärven kunta Vuoden 2012 tilinpäätösanalyysi Ulla-Maija Tuomela, JHTT, KHT JHTT-yhteisö

Lisätiedot

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön

Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Vesienhoitosuunnittelu vesiensuojelutyön kruununa - ulottuvuudet ympäristökasvatustyöhön Ympäristötietoinen Uusimaa -päivä 5.11.2012 Marketta Virta, Uudenmaan ELY-keskus Mitä vesienhoitosuunnittelu on?

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015

ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015 ASIKKALAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Kuva: Päijänne / Ykskoivu 7/2015 K.V ASIKKALAN KUNNAN YMPÄRISTÖTILINPÄÄTÖS 2015 Katja Viita Arja Stenhammar Asikkala 3/2016 Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ- ja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1

Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2010. 16.1.2012 Alatunniste 1 Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 21 16.1.212 Alatunniste 1 Liikenne 16.1.212 Alatunniste 2 Liikenteen päästöt ajoneuvoluokittain khk-päästöt (1 t CO 2- ekv.) 18 16 14 12 1 8 6 4 2 9 1 2 3 4 5 6 7

Lisätiedot

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky Antton Keto ja Ilkka Sammalkorpi Suomen ympäristökeskus Vesikeskus Maankuivatus- ja vesiensuojeluseminaari Salaojakeskus & BSAG 26.5.2016 Suitian linna Esityksen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

TIETOISKU 8/2002 Espoo

TIETOISKU 8/2002 Espoo 1 TIETOISKU 8/22 Espoo 1.1.22 Kestävä kehitys Espoossa 22 Kestävän kehityksen kulmakivinä pidetään ekologista, taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Kestävän kehityksen edellytyksenä on luonnon monimuotoisuuden

Lisätiedot

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä

Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ajankohtaista kestävän kehityksen kasvatuksen edistämisessä Ilmastonmuutos / koulut Koulujen keke-ohjelmat Osaamisen levittäminen Ilmastonmuutoksen hidastaminen Hallitusten välinen ilmastopaneeli IPCC:

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo Kaupunginhallituksen tuloskortin strategiset tavoitteet: 1. Elinvoima ja työpaikat

Lisätiedot

kustannukset nousivat euroa.

kustannukset nousivat euroa. 1 (5) Nurmeksen tulot kasvoivat menoja enemmän Nurmeksen kaupungin tulot kasvoivat vuonna 2015 menoja enemmän. Kaupungin tilikauden tulos oli 460 816 euroa ja ylijäämä esitettävien tilinpäätössiirtojen

Lisätiedot

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto

Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä. Susan Tönnes, HSY Seututieto Kiinteistön käyttäjien rooli energiansäästössä, HSY Seututieto Esityksen sisältö HSY Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä Julia 2030 hanke lyhyesti Ekotukihenkilötoiminta avain käyttäjätottumusten

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI MAALISKUU 216 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT ELINVOIMA JA TYÖPAIKAT Perustetut ja lakanneet yritykset, Salo 216 215 214 213 212 211 tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu tammi-maaliskuu

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne

Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Apteekkien kokonaistaloudellinen tilanne Janne Huovari ja Sami Pakarinen, Pellervon taloustutkimus PTT 8.1.2014 Yhteenveto 1) Vuonna 2012 apteekkien erillisyhtiöitä 132 kpl. Vuoden 2010 jälkeen uusia erillisyhtiöitä

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus (KH/2017) Kunnanvaltuusto (KVALT/2017)

YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS Kunnanhallitus (KH/2017) Kunnanvaltuusto (KVALT/2017) YMPÄRISTÖ- TILINPÄÄTÖS 2016 Kunnanhallitus 30.3.2017 (KH/2017) Kunnanvaltuusto 22.5.2017 (KVALT/2017) Yleistä ympäristötilinpäätöksestä Työ- ja elinkeinoministeriön yhteydessä toimiva kirjanpitolautakunta

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 12/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 16/215 [1] Syntyneet Vuonna 215 Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu?

2011, Kuusamon kaupunki. Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Millaisia tuloksia energiatehokkuussopimuksella on saavutettu? Kuusamo. Pinta-ala 5 809 km² Asukasluku 15 740 Asukastiheys 3,16 as/km² Kaupungin kiinteistöt 2011-647 000 m³ 2014-627 100 m³ josta lämmintä

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen

KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen KIERRÄTTÄMÄLLÄ. Kiinteistöseminaari 22.3.2013 Jorma Mikkonen JÄTE EI OLE ENÄÄ UHKA VAAN MAHDOLLISUUS KAATOPAIKAT Tavoitteena hygienian parantaminen Luotiin terveydenhuollon jatkoksi Jätteiden hautaaminen

Lisätiedot

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA

EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA EU:N KIERTOTALOUDEN TOIMINTASUUNNITELMA Eduskunnan ympäristövaliokunta Kari Herlevi, Sitra 30.3.2016 Sitra Kari Herlevi 30.3.2016 1 Aikamme suurin systeeminen haaste on koetun hyvinvoinnin ja talouskasvun

Lisätiedot

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä

KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020. Tiivistelmä ympäristöystävällinen KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Tiivistelmä KOUVOLAN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖOHJELMA 2012-2020 Ympäristöohjelman vuoteen 2020 ulottuvat tavoitteet toteuttamalla vähennetään

Lisätiedot

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 21 Liittymistilanne Vuoden 21 loppuun mennessä energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan oli liittynyt yhteensä 38 yritystä, jotka

Lisätiedot

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä

Ympäristö ja terveys. Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä Ympäristö ja terveys Kymenlaakson sairaanhoitopiirissä 13.11.2009 Eija Enberg 2 13.11.2009 Eija Enberg 3 Ympäristötyön ohjaus Työ aloitettu 1998, ISO 14001 pohjana Ympäristökäsikirja Ympäristötyöryhmä

Lisätiedot

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006

KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 2004 2006 KUUTOSKAUPUNKIEN KESTÄVÄN KEHITYKSEN INDIKAATTORIT 24 26 Espoo, Helsinki, Oulu, Tapere, Turku, Vantaa YLEISTÄ KEHITYSTÄ KUVAAVAT INDIKAATTORIT Ekologinen jalanjälki Ekologinen jalanjälki vuonna 21 [gha]

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö

Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa. Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikenteen linjaukset kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassa Liikenneneuvos Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Kotimaan liikenteen khk-päästöt - nykytilanne Kotimaan liikenne tuotti

Lisätiedot

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus

1. Kaavoitus -yleissuunnitelma 2013-14 - asemakaavat 2014 alkaen. 2. Kaavoitus - jatkuva prosessi. Kaavoitus HYVINKÄÄN KAUPUNKI YMPÄRISTÖOHJELMA Aika: 2013-2016 Yksikkö: Hyvinkään kaupunkiorganisaatio Laatijat: Ympäristöhallintatyöryhmä 15.5.2013, Kaupungin johtoryhmä 27.5.2013 Hyväksyjä: Kaupunginhallitus 10.6.2013,

Lisätiedot

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA

LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA LIIKENTEEN KEHITYS TAMPEREELLA Liikennemääräraportti 2013 Liikennemääräraportti 2013 2 16.6.2014 Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 2 Yleistä... 3 Tampereen ajoneuvokannan kehitys... 3 Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi

Jyväskylän seudun rakennemalli 20X0 Ekotehokkuuden arviointi Jyväskylän seudun rakennemalli 2X Ekotehokkuuden arviointi 27.1.21 Erikoistutkija Irmeli Wahlgren, VTT Irmeli Wahlgren 27.1.21 2 Ekotehokkuuden arviointi Ekotehokkuuden tarkastelussa on arvioitu ns. ekologinen

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote

Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös. Mediatiedote Forssan kaupungin vuoden 2016 tilinpäätös Mediatiedote 6. huhtikuuta 2017 Vuoden 2016 tilinpäätös ennustettua parempi ja mahdollistaa jonkin verran myös varautumista tulevaan Tilinpäätös on 0,2 miljoonaa

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.

Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9. Ilmasto- ja energiastrategian seurantaindikaattoreiden lähtötiedot Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian seurannan käynnistämisseminaari 24.9.2014 Tutkimusprofessori Tom Frisk ja erikoissuunnittelija

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Rovaniemen ilmasto-ohjelma

Rovaniemen ilmasto-ohjelma Rovaniemen ilmasto-ohjelma 2012-2020 Miksi ilmasto-ohjelma? Ilmastonmuutos on suuri globaali ympäristöongelma Kansainväliset ja kansalliset sitoumukset Maakunnallinen ilmastostrategiatyö Kunnille ei ole

Lisätiedot

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma Johtaja Jorma Tolonen Metsäkeskus Kainuu Projektipäällikkö Cemis-Oulu Sivu 1 9.12.2011 Esityksen sisältö Kainuun bioenergiaohjelma

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista

75 13.05.2014. Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 13.05.2014 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Rakennus- ja ympäristölautakunta 75 Raportit kasvihuonekaasupäästöjen laskennoista Kirkkonummen kunta kuuluu

Lisätiedot

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet

Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Suomi ja kestävän kehityksen haasteet Maailmanpolitiikka ja tulevaisuuden kehityslinjat Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 11.5.2010 Mitä on kestävä kehitys? Taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristöllinen

Lisätiedot

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008

Kestävä kehitys kunnissa. Maija Hakanen 2008 Kestävä kehitys kunnissa Maija Hakanen 2008 Mitä se kestävä kehitys on? "Kestävän kehityksen periaatteen konkretisoinnissa itse asiassa tavoitellaan meidän aikamme tulkintaa siitä, mitä yleinen etu ja

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010

Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Energiapalvelujen toimenpideohjelman tuloksia vuodelta 2010 Liittymistilanne Energiatehokkuussopimusten energiapalveluiden toimenpideohjelmaan voivat liittyä kaikki kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä loppukäyttäjille

Lisätiedot

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010

OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma. Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 OAJ:n kestävän kehityksen ohjelma Lauri Kurvonen Luosto 20.11.2010 Sisällys Taustat ja lähtökohdat Ohjelman rakenne Ohjelman laadinta ja käyttöönotto 2 Kestävän kehityksen neljä ulottuvuutta Ekologinen

Lisätiedot

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto

Keski Suomen energiatase Keski Suomen Energiatoimisto Keski Suomen energiatase 2012 Keski Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 10.2.2014 Sisältö Keski Suomen energiatase 2012 Energiankäytön ja energialähteiden kehitys Uusiutuva

Lisätiedot

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI)

Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Vähähiilisyydestä uutta innovatiivista liiketoimintaa ja kilpailuetua yrityksille ja kunnille (VALKI) Hankkeen suunniteltu toteutusaika 1.1.2015 31.12.2017 Taustaa: yhteisöjen rooli energiatehokkuudessa

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 8/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt hieman vähemmän

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 -? Ari Alatossava Micropolis Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Oulun työssäkäyntialueella

Lisätiedot

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA

KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA KOKEMUKSIA SÄHKÖAJONEUVOJEN HANKINNOISTA Iin kunnan sähköautopilotti 2014 Kari Manninen Iilaakso Oy Iin kunta Uusiutuvan energian edelläkävijä Noin 10 000 asukkaan kunta Pohjois- Pohjanmaalla Tavoitteena

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot